Hakutulokset
Kari Uusitalo
- selostus (1)
Syntymäaika | 14.07.1933 |
---|---|
Syntymäpaikka | Pyhäjärvi Vpl. |
Palkinnot | Matti Pellonpää -palkinto 2007. |
Liittyvät paikat | Suomi |
Kari Uusitalo
• Syntynyt 14.7.1933 Viipurin läänin Pyhäjärvellä
• Puoliso Anita Uusitalo (o.s. Ehder) vuodesta 1959; kolme lasta
• Valtiotieteen maisteri 1959
• Suomen elokuvasäätiön pääsihteeri 1975 - 1983, tutkija 1988 - 1998
• Ollut mukana erivaiheisesti satojen lyhytelokuvien valmistuksessa
• Kirjoittanut kymmeniä elokuvahistoriallisia teoksia
• Suomen kansallisfilmografian päätoimittaja 1986–1998
• Elokuvaneuvos 1990
• Harrastuksena halkojen pinoaminen ja haravointi
Valtiotieteen opiskelija aloitti elokuvauransa Suomen Filmiteollisuudessa (SF) toukokuussa 1955 studioapulaisena. Tuota alkua Kari Uusitalo on nostalgisesti kuvannut teoksessaan T. J. Särkkä – Legenda jo eläessään. Vakinaisesti hän tuli elokuva-alalle 1957, filmitoimittajaksi Suomi-Filmiin. Työ oli totista opiskelua. Toimittaja sai tutustua lyhytelokuvien tekoon ensin käsikirjoittajana, sitten leikkaajana ja lopuksi ohjaajana. Juuri nopeatempoisissa uutiskatsauksissa muotoutui nuoren elokuvantekijän ilmaisukieli ja elokuvallinen ajattelu. Omimmaksi lajityypiksi tuli dokumentaarinen elokuva, jonka dynaaminen, todellisuuteen ankkuroituva kerronta luontui dynaamiselta tekijältäkin.
”Elokuvan korkeakoulu” jatkui tuottaja Veikko Laihasella, jonka palveluksessa Kari Uusitalo oli Filmiportin apulaisjohtajana 1961–1966. Hän oli jo Suomi-Filmissä alkanut kiinnostua kotimaisen elokuvan historiasta. Ajatus alkoi vähitellen konkretisoitua, ja niin päätettiin juhlistaa Filmituotanto Veikko Laihanen Oy:n kymmenvuotista toimintaa julkaisemalla suomalaisen elokuvan historia. Kari Uusitalon historiankiinnostuksesta, tutkijaninnosta ja kirjoittamishalusta syntyi kattava elokuvahistoria Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet 1896–1963; se ilmestyi Runebergin päivänä 1965.
Peruslaatuinen teos käsittelee koko elokuva-alaa, ei vain näytelmäelokuvaa. Jo tässä teoksessa ovat nähtävissä Kari Uusitalon myöhempienkin historioiden pääelementit: suomalaisen elokuva-alan kokonaisvaltaisesta tuntemuksesta lähtevä tutkimus ja esitystavan seikkaperäisyys. Laajan tietoaineksen kerääminen ja järjestäminen merkitsi vankkaa perustaa tulevalle historioinnille. Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet on saanut vain harvojen historioiden ominaisuuden: se paranee vanhetessaan.
Laihaselta Kari Uusitalo palasi vielä Suomi-Filmiin vuosiksi 1966–1970, nyt kulttuuri- ja opetuselokuvaosaston päälliköksi. Elokuvamiehen ura vei yhä laajamuotoisempiin ohjauksiin. Perusteellisen arkistotyön tuloksena valmistuivat dokumenttielokuvat Suomen itsenäisyys (1967, kolme osaa), Urho Kekkonen – valtiomies, presidentti (1967) ja Mannerheim – Suomen marsalkka (1968), joista kaikista välittyy filmin keinoin kuvauskohteen arvostus. Jo 1963 Uusitalo oli ohjannut samaan sarjaan kuuluvan dokumentin Suomalainen ratsuväki.
Suomi-Filmin vuosina Kari Uusitalon elokuvahistorianharrastus syveni ja monipuolistui, ja hän ryhtyi käsittelemään yksityiskohtaisemmin suomalaisen elokuvan vaiheita. Nopeasti valmistuivat vuosikymmenittäin etenevät monografiat Eläviksi syntyneet kuvat (1972), Lavean tien sankarit (1975), Ruutia, riitoja, rakkautta… (1977), Hei, rillumarei! (1978), Suomen Hollywood on kuollut (1981) ja Umpikuja? (1984). Nuo historiat ovat maailmankin elokuvakirjallisuudessa ainutlaatuisia perinpohjaisuudessaan – sivuja on lähes 2500.
Kari Uusitalo on kirjoittanut elokuva- ja kulttuurihistoriallisesti persoonalliset henkilöhistoriat Väinö Mäkelästä (1970), Toivo Särkästä (1975), Erkki Karusta (1988), Risto Orkosta (1999) ja Aarne Tarkaksesta (2006). Elämäkerroille on ominaista aiheen eläytyvä käsittely. Onpa Kari Uusitalo ehtinyt kirjoittaa myös henkilökohtaiset muistelmansa Elämäni Karina (2001) alaotsikkonaan Evakkopojasta elokuvaneuvokseksi. Kansikuvassa neuvoksella on käsissään osuvasti Miehen tien mainos. Uusitalomainen kaikenkattavuus tulee näkyviin teoksessa Hyökyaalloista Harjunpäähän (1994), joka esittelee suomalaiset filmatisoinnit kautta aikojen.
Kari Uusitalo on kirjoittanut myös tärkeitä elokuva-alan historiikkeja: Suomen Elokuvateatterinomistajain Liiton (1968), Suomen Filmikamarin (1974) ja Suomen Elokuvatoimistojen Liiton (1977) historiikit. Adams-Filmin vaiheita käsittelee teos Viisi vuosikymmentä suomalaista elokuvayritteliäisyyttä (1962). Yli 400-sivuinen on Suomi-Filmin historia Kuvaus-Kamera-Käy! (1994). Teatteri- ja elokuvahistorian taitava yhdistelmä on elämäkerta Siiri ja Kaarlo (2002), jonka päähenkilöt ovat tietysti Siiri ja Kaarlo Angerkoski. Kari Uusitalon kohta 60 vuotta jatkunut kirjallinen toimintansa on kunnioitusta herättävän laaja ja monipuolinen. Vain aito rakkaus kotimaiseen elokuvaan voi innostaa niin intensiiviseen kirjoitustyöhön.
Uranuurtajan työn Kari Uusitalo on tehnyt myös monien hakuteosten avustajana. Uuden Tietosanakirjan (1960–1965, 24 osaa) elokuva-artikkelit ovat monipuolisuudessaan yhä käyttökelpoisia. Teoksessa kotimainen elokuva sai ensyklopedisen arvostuksen nimenomaan Kari Uusitalon ansiosta. Menestyksekästä aluevaltausta merkitsi se, että hän kirjoitti Otavan Suureen Ensyklopediaan myös ulkomaista elokuvaa käsittelevät artikkelit. Kari Uusitalon kaikkinaiseen kirjalliseen toimintaan liittyy poikkeuksellinen valmius ja nopeus. Tiettävästi Suomessa onkin ollut vain kaksi tietosanakirjojen avustajaa, jotka aina toimittivat artikkelinsa ajallaan; Kari Uusitalo on näistä toinen.
Käytännön elokuvatyöstä – satoja lyhytelokuvien käsikirjoituksia, selostustekstejä ja ohjauksia – Kari Uusitalo siirtyi Suomen elokuvasäätiön ensimmäiseksi vakinaiseksi työntekijäksi 1970 virkanimikkeenään 1970–1974 asiamies ja 1975–83 pääsihteeri. Hän on ollut mukana alusta asti, oikeastaan vähän ennen alkuakin, luomassa suomalaiselle elokuvalle ja elokuva-alalle yhä tärkeämmäksi käynyttä tukijärjestelmää. Sekä säätiön työn organisointi että arjen käytänteet ovat aina vuoteen 1977 asti olleet pitkälti Kari Uusitalon käsialaa. Pääsihteerin paikalta on myös voinut läheltä seurata suomalaisen elokuvan nykyvaiheita.
Hämmästyttävä on niiden kirjojen ja lehtien määrä, joihin Kari Uusitalo on kirjoittanut elokuvasta. Hänen vuosikymmeninen tutkijantyönsä on huipentunut 12-osaiseen Suomen kansallisfilmografiaan, jonka toimitustyössä hän on ollut mukana vuodesta 1981, päätoimittajana 1986–98. Kansallisfilmografia on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (entinen Suomen elokuva-arkisto) valtava ponnistus ja keskeinen saavutus. Nyt tuhdit volyymit ovat modernisti siirtyneet jatkuvatäydenteiseen verkkoon Elonetiin. Yhdeksässä osassa ovat suomalaisen elokuvaesseistiikan helminä Kari Uusitalon ”taustaa ja tosiasioita” -artikkelit.
Millainen mies on kaiken tämän toimen ja toimeliaisuuden takana? Kari Uusitalon työtavoille on ominaista perusteellisuus, perusteellisuus aineiston hankinnassa, käsittelyssä ja esittelyssä. Hänen tilastollinen elokuvantuntemuksensa on Suomen suvereenein. Hän pysyttelee itse taka-alalla, sillä teokset puhuvat. Hän on vitsin mies, julkaissut neljä elokuvakaskukokoelmaa: Taju kankaalla (1983), Värikästä väkeä (1995), Haiseeko täällä valkokangas? (2005) ja Värikkään väen paluu (2023). Uusitalo puhuu nopeasti, mutta kirjoittaa vielä nopeammin.
Niin, Kari Uusitalo ei kätke tietojaan, vaan on vuosikymmenten mittaan vastaillut erikoisiinkin elokuvakysymyksiin. Häntä onkin sanottu käveleväksi tietosanakirjaksi – nahkaselkäiseksi. Hän täyttää 90 vuotta 14.7.2023.
Kalevi Koukkunen 5.6.2023.
Päivitetty biografia perustuu Kalevi Koukkusen kirjoittamaan Kari Uusitalon 50-vuotisartikkeliin, joka ilmestyi Kinolehdessä 3/1983.
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa <!-- tämä kommentti on lisätty tämän takia: RecordDriver/DefaultRecord/image-rights.phtml -->
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa <!-- tämä kommentti on lisätty tämän takia: RecordDriver/DefaultRecord/image-rights.phtml -->
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa <!-- tämä kommentti on lisätty tämän takia: RecordDriver/DefaultRecord/image-rights.phtml -->
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa <!-- tämä kommentti on lisätty tämän takia: RecordDriver/DefaultRecord/image-rights.phtml -->
<?xml version="1.0"?> <ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"> <CinematographicAgent> <AgentIdentifier> <AgentIDType>01</AgentIDType> <IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName> <IDValue>117553</IDValue> </AgentIdentifier> <RecordSource> <SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName> </RecordSource> <RecordSource> <SourceName>KKO 1994. saarijarvenelokuvaviikko.net</SourceName> </RecordSource> <CAgentName> <AgentNameType>04</AgentNameType> <PersonName>Kari Uusitalo</PersonName> <PersonNameInverted>Uusitalo, Kari</PersonNameInverted> <NamesBeforeKey>Kari Uolevi</NamesBeforeKey> </CAgentName> <BiographicalNote>Elokuvaneuvos vuodesta 1990.</BiographicalNote> <BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Kari Uusitalo
 • Syntynyt 14.7.1933 Viipurin läänin Pyhäjärvellä
 • Puoliso Anita Uusitalo (o.s. Ehder) vuodesta 1959; kolme lasta
 • Valtiotieteen maisteri 1959
 • Suomen elokuvasäätiön pääsihteeri 1975 - 1983, tutkija 1988 - 1998
 • Ollut mukana erivaiheisesti satojen lyhytelokuvien valmistuksessa
 • Kirjoittanut kymmeniä elokuvahistoriallisia teoksia
 • <I>Suomen kansallisfilmografian</I> päätoimittaja 1986–1998 
 • Elokuvaneuvos 1990
 • Harrastuksena halkojen pinoaminen ja haravointi
 
 Valtiotieteen opiskelija aloitti elokuvauransa Suomen Filmiteollisuudessa (SF) toukokuussa 1955 studioapulaisena. Tuota alkua Kari Uusitalo on nostalgisesti kuvannut teoksessaan <I>T. J. Särkkä – Legenda jo eläessään</I>. Vakinaisesti hän tuli elokuva-alalle 1957, filmitoimittajaksi Suomi-Filmiin. Työ oli totista opiskelua. Toimittaja sai tutustua lyhytelokuvien tekoon ensin käsikirjoittajana, sitten leikkaajana ja lopuksi ohjaajana. Juuri nopeatempoisissa uutiskatsauksissa muotoutui nuoren elokuvantekijän ilmaisukieli ja elokuvallinen ajattelu. Omimmaksi lajityypiksi tuli dokumentaarinen elokuva, jonka dynaaminen, todellisuuteen ankkuroituva kerronta luontui dynaamiselta tekijältäkin.
 
 ”Elokuvan korkeakoulu” jatkui tuottaja Veikko Laihasella, jonka palveluksessa Kari Uusitalo oli Filmiportin apulaisjohtajana 1961–1966. Hän oli jo Suomi-Filmissä alkanut kiinnostua kotimaisen elokuvan historiasta. Ajatus alkoi vähitellen konkretisoitua, ja niin päätettiin juhlistaa Filmituotanto Veikko Laihanen Oy:n kymmenvuotista toimintaa julkaisemalla suomalaisen elokuvan historia. Kari Uusitalon historiankiinnostuksesta, tutkijaninnosta ja kirjoittamishalusta syntyi kattava elokuvahistoria <I>Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet 1896–1963</I>; se ilmestyi Runebergin päivänä 1965. 
 
 Peruslaatuinen teos käsittelee koko elokuva-alaa, ei vain näytelmäelokuvaa. Jo tässä teoksessa ovat nähtävissä Kari Uusitalon myöhempienkin historioiden pääelementit: suomalaisen elokuva-alan kokonaisvaltaisesta tuntemuksesta lähtevä tutkimus ja esitystavan seikkaperäisyys. Laajan tietoaineksen kerääminen ja järjestäminen merkitsi vankkaa perustaa tulevalle historioinnille. <I>Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet</I> on saanut vain harvojen historioiden ominaisuuden: se paranee vanhetessaan.
 
 Laihaselta Kari Uusitalo palasi vielä Suomi-Filmiin vuosiksi 1966–1970, nyt kulttuuri- ja opetuselokuvaosaston päälliköksi. Elokuvamiehen ura vei yhä laajamuotoisempiin ohjauksiin. Perusteellisen arkistotyön tuloksena valmistuivat dokumenttielokuvat <I>Suomen itsenäisyys</I> (1967, kolme osaa), <I>Urho Kekkonen – valtiomies, presidentti</I> (1967) ja <I>Mannerheim – Suomen marsalkka</I> (1968), joista kaikista välittyy filmin keinoin kuvauskohteen arvostus. Jo 1963 Uusitalo oli ohjannut samaan sarjaan kuuluvan dokumentin <I>Suomalainen ratsuväki</I>.
 
 Suomi-Filmin vuosina Kari Uusitalon elokuvahistorianharrastus syveni ja monipuolistui, ja hän ryhtyi käsittelemään yksityiskohtaisemmin suomalaisen elokuvan vaiheita. Nopeasti valmistuivat vuosikymmenittäin etenevät monografiat <I>Eläviksi syntyneet kuvat</I> (1972), <I>Lavean tien sankarit</I> (1975), <I>Ruutia, riitoja, rakkautta…</I> (1977), <I>Hei, rillumarei!</I> (1978), <I>Suomen Hollywood on kuollut</I> (1981) ja <I>Umpikuja?</I> (1984). Nuo historiat ovat maailmankin elokuvakirjallisuudessa ainutlaatuisia perinpohjaisuudessaan – sivuja on lähes 2500.
 
 Kari Uusitalo on kirjoittanut elokuva- ja kulttuurihistoriallisesti persoonalliset henkilöhistoriat Väinö Mäkelästä (1970), Toivo Särkästä (1975), Erkki Karusta (1988), Risto Orkosta (1999) ja Aarne Tarkaksesta (2006). Elämäkerroille on ominaista aiheen eläytyvä käsittely. Onpa Kari Uusitalo ehtinyt kirjoittaa myös henkilökohtaiset muistelmansa <I>Elämäni Karina</I> (2001) alaotsikkonaan <I>Evakkopojasta elokuvaneuvokseksi</I>. Kansikuvassa neuvoksella on käsissään osuvasti <I>Miehen tien</I> mainos. Uusitalomainen kaikenkattavuus tulee näkyviin teoksessa <I>Hyökyaalloista Harjunpäähän</I> (1994), joka esittelee suomalaiset filmatisoinnit kautta aikojen.
 
 Kari Uusitalo on kirjoittanut myös tärkeitä elokuva-alan historiikkeja: Suomen Elokuvateatterinomistajain Liiton (1968), Suomen Filmikamarin (1974) ja Suomen Elokuvatoimistojen Liiton (1977) historiikit. Adams-Filmin vaiheita käsittelee teos <I>Viisi vuosikymmentä suomalaista elokuvayritteliäisyyttä</I> (1962). Yli 400-sivuinen on Suomi-Filmin historia <I>Kuvaus-Kamera-Käy!</I> (1994). Teatteri- ja elokuvahistorian taitava yhdistelmä on elämäkerta <I>Siiri ja Kaarlo</I> (2002), jonka päähenkilöt ovat tietysti Siiri ja Kaarlo Angerkoski. Kari Uusitalon kohta 60 vuotta jatkunut kirjallinen toimintansa on kunnioitusta herättävän laaja ja monipuolinen. Vain aito rakkaus kotimaiseen elokuvaan voi innostaa niin intensiiviseen kirjoitustyöhön.
 
 Uranuurtajan työn Kari Uusitalo on tehnyt myös monien hakuteosten avustajana. <I>Uuden Tietosanakirjan</I> (1960–1965, 24 osaa) elokuva-artikkelit ovat monipuolisuudessaan yhä käyttökelpoisia. Teoksessa kotimainen elokuva sai ensyklopedisen arvostuksen nimenomaan Kari Uusitalon ansiosta. Menestyksekästä aluevaltausta merkitsi se, että hän kirjoitti <I>Otavan Suureen Ensyklopediaan</I> myös ulkomaista elokuvaa käsittelevät artikkelit. Kari Uusitalon kaikkinaiseen kirjalliseen toimintaan liittyy poikkeuksellinen valmius ja nopeus. Tiettävästi Suomessa onkin ollut vain kaksi tietosanakirjojen avustajaa, jotka aina toimittivat artikkelinsa ajallaan; Kari Uusitalo on näistä toinen.
 
 Käytännön elokuvatyöstä – satoja lyhytelokuvien käsikirjoituksia, selostustekstejä ja ohjauksia – Kari Uusitalo siirtyi Suomen elokuvasäätiön ensimmäiseksi vakinaiseksi työntekijäksi 1970 virkanimikkeenään 1970–1974 asiamies ja 1975–83 pääsihteeri. Hän on ollut mukana alusta asti, oikeastaan vähän ennen alkuakin, luomassa suomalaiselle elokuvalle ja elokuva-alalle yhä tärkeämmäksi käynyttä tukijärjestelmää. Sekä säätiön työn organisointi että arjen käytänteet ovat aina vuoteen 1977 asti olleet pitkälti Kari Uusitalon käsialaa. Pääsihteerin paikalta on myös voinut läheltä seurata suomalaisen elokuvan nykyvaiheita.
 
 Hämmästyttävä on niiden kirjojen ja lehtien määrä, joihin Kari Uusitalo on kirjoittanut elokuvasta. Hänen vuosikymmeninen tutkijantyönsä on huipentunut 12-osaiseen <I>Suomen kansallisfilmografiaan</I>, jonka toimitustyössä hän on ollut mukana vuodesta 1981, päätoimittajana 1986–98. <I>Kansallisfilmografia</I> on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (entinen Suomen elokuva-arkisto) valtava ponnistus ja keskeinen saavutus. Nyt tuhdit volyymit ovat modernisti siirtyneet jatkuvatäydenteiseen verkkoon Elonetiin. Yhdeksässä osassa ovat suomalaisen elokuvaesseistiikan helminä Kari Uusitalon ”taustaa ja tosiasioita” -artikkelit.
 
 Millainen mies on kaiken tämän toimen ja toimeliaisuuden takana? Kari Uusitalon työtavoille on ominaista perusteellisuus, perusteellisuus aineiston hankinnassa, käsittelyssä ja esittelyssä. Hänen tilastollinen elokuvantuntemuksensa on Suomen suvereenein. Hän pysyttelee itse taka-alalla, sillä teokset puhuvat. Hän on vitsin mies, julkaissut neljä elokuvakaskukokoelmaa: <I>Taju kankaalla</I> (1983), <I>Värikästä väkeä</I> (1995), <I>Haiseeko täällä valkokangas?</I> (2005) ja <I>Värikkään väen paluu</I> (2023). Uusitalo puhuu nopeasti, mutta kirjoittaa vielä nopeammin.
 
 Niin, Kari Uusitalo ei kätke tietojaan, vaan on vuosikymmenten mittaan vastaillut erikoisiinkin elokuvakysymyksiin. Häntä onkin sanottu käveleväksi tietosanakirjaksi – nahkaselkäiseksi. Hän täyttää 90 vuotta 14.7.2023.
 
 Kalevi Koukkunen 5.6.2023. 
 Päivitetty biografia perustuu Kalevi Koukkusen kirjoittamaan Kari Uusitalon 50-vuotisartikkeliin, joka ilmestyi Kinolehdessä 3/1983.</BiographicalNote> <BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="palkinnot">Matti Pellonpää -palkinto 2007.</BiographicalNote> <AgentDate> <AgentDateEventType>51</AgentDateEventType> <DateText>14.07.1933</DateText> <LocationName>Pyhäjärvi Vpl.</LocationName> </AgentDate> <AgentPlace> <LocationName>Suomi</LocationName> </AgentPlace> </CinematographicAgent> <CinematographicWork> <Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">85663</Identifier> <RecordSource> <SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName> </RecordSource> <Title> <TitleText>85663_V759121E0.jpg</TitleText> <PartDesignation> <Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Kari Uusitalo" kuva-kuvakoko="494141">1</Value> </PartDesignation> <TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship> </Title> <IdentifyingTitle>85663_V759121E0.jpg</IdentifyingTitle> <HasAgent> <Activity>A99</Activity> <AgentName>117553</AgentName> <AgentIdentifier> <AgentIDType>01</AgentIDType> <IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName> <IDValue>117553</IDValue> </AgentIdentifier> </HasAgent> <ProductionEvent> <ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/85663_V759121E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType> </ProductionEvent> <Manifestation> <Identifier scheme="KAVI">85663</Identifier> </Manifestation> </CinematographicWork> <CinematographicWork> <Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">179393</Identifier> <RecordSource> <SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName> </RecordSource> <Title> <TitleText>179393_V759121E9.jpg</TitleText> <PartDesignation> <Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="vas. Mika Waltari, Kari Uusitalo. Laukkoski v. 1962." kuva-kuvakoko="666648">2</Value> </PartDesignation> <TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship> </Title> <IdentifyingTitle>179393_V759121E9.jpg</IdentifyingTitle> <HasAgent> <Activity>A99</Activity> <AgentName>117553</AgentName> <AgentIdentifier> <AgentIDType>01</AgentIDType> <IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName> <IDValue>117553</IDValue> </AgentIdentifier> </HasAgent> <ProductionEvent> <ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/179393_V759121E9.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType> </ProductionEvent> <Manifestation> <Identifier scheme="KAVI">179393</Identifier> </Manifestation> </CinematographicWork> <CinematographicWork> <Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">36513</Identifier> <RecordSource> <SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName> </RecordSource> <Title> <TitleText>36513_V751950E2.jpg</TitleText> <PartDesignation> <Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Työryhmä" kuva-kuvakoko="1224906">18</Value> </PartDesignation> <TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship> </Title> <IdentifyingTitle>36513_V751950E2.jpg</IdentifyingTitle> <HasAgent> <Activity>A99</Activity> <AgentName>117654</AgentName> <AgentIdentifier> <AgentIDType>01</AgentIDType> <IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName> <IDValue>117654</IDValue> </AgentIdentifier> </HasAgent> <HasAgent> <Activity>A99</Activity> <AgentName>117553</AgentName> <AgentIdentifier> <AgentIDType>01</AgentIDType> <IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName> <IDValue>117553</IDValue> </AgentIdentifier> </HasAgent> <HasAgent> <Activity>A99</Activity> <AgentName>100032</AgentName> <AgentIdentifier> <AgentIDType>01</AgentIDType> <IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName> <IDValue>100032</IDValue> </AgentIdentifier> </HasAgent> <ProductionEvent> <ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/117654" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/36513_V751950E2.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType> </ProductionEvent> <Manifestation> <Identifier scheme="KAVI">36513</Identifier> </Manifestation> </CinematographicWork> <CinematographicWork> <Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">136839</Identifier> <RecordSource> <SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName> </RecordSource> <Title> <TitleText>136839_V757420E72.jpg</TitleText> <PartDesignation> <Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Leikkaaja Taina Kanth ja ohjaaja Kari Uusitalo" kuva-kuvakoko="614473">60</Value> </PartDesignation> <TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship> </Title> <IdentifyingTitle>136839_V757420E72.jpg</IdentifyingTitle> <HasAgent> <Activity>A99</Activity> <AgentName>108222</AgentName> <AgentIdentifier> <AgentIDType>01</AgentIDType> <IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName> <IDValue>108222</IDValue> </AgentIdentifier> </HasAgent> <HasAgent> <Activity>A99</Activity> <AgentName>117553</AgentName> <AgentIdentifier> <AgentIDType>01</AgentIDType> <IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName> <IDValue>117553</IDValue> </AgentIdentifier> </HasAgent> <HasAgent> <Activity>A99</Activity> <AgentName>108229</AgentName> <AgentIdentifier> <AgentIDType>01</AgentIDType> <IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName> <IDValue>108229</IDValue> </AgentIdentifier> </HasAgent> <ProductionEvent> <ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/108222" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/136839_V757420E72.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType> </ProductionEvent> <Manifestation> <Identifier scheme="KAVI">136839</Identifier> </Manifestation> </CinematographicWork> </ExchangeSet>
record_format |
forwardAuthority |
---|---|
source |
kavi_henkilo |
record_type |
Personal Name |
heading |
Kari Uusitalo |
heading_keywords |
Kari Uusitalo |
birth_place |
Pyhäjärvi Vpl. |
related_place |
Suomi |
source_str_mv |
kavi_henkilo |
datasource_str_mv |
kavi_henkilo |
id |
kavi.elonet_henkilo_117553 |
institution |
KAVI |
first_indexed |
2019-11-19T10:25:59Z |
last_indexed |
2023-06-15T19:00:02Z |
_version_ |
1794216005424119809 |
fullrecord |
<?xml version="1.0"?><ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicAgent><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>117553</IDValue></AgentIdentifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><RecordSource><SourceName>KKO 1994. saarijarvenelokuvaviikko.net</SourceName></RecordSource><CAgentName><AgentNameType>04</AgentNameType><PersonName>Kari Uusitalo</PersonName><PersonNameInverted>Uusitalo, Kari</PersonNameInverted><NamesBeforeKey>Kari Uolevi</NamesBeforeKey></CAgentName><BiographicalNote>Elokuvaneuvos vuodesta 1990.</BiographicalNote><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Kari Uusitalo
• Syntynyt 14.7.1933 Viipurin läänin Pyhäjärvellä
• Puoliso Anita Uusitalo (o.s. Ehder) vuodesta 1959; kolme lasta
• Valtiotieteen maisteri 1959
• Suomen elokuvasäätiön pääsihteeri 1975 - 1983, tutkija 1988 - 1998
• Ollut mukana erivaiheisesti satojen lyhytelokuvien valmistuksessa
• Kirjoittanut kymmeniä elokuvahistoriallisia teoksia
• <I>Suomen kansallisfilmografian</I> päätoimittaja 1986–1998 
• Elokuvaneuvos 1990
• Harrastuksena halkojen pinoaminen ja haravointi

Valtiotieteen opiskelija aloitti elokuvauransa Suomen Filmiteollisuudessa (SF) toukokuussa 1955 studioapulaisena. Tuota alkua Kari Uusitalo on nostalgisesti kuvannut teoksessaan <I>T. J. Särkkä – Legenda jo eläessään</I>. Vakinaisesti hän tuli elokuva-alalle 1957, filmitoimittajaksi Suomi-Filmiin. Työ oli totista opiskelua. Toimittaja sai tutustua lyhytelokuvien tekoon ensin käsikirjoittajana, sitten leikkaajana ja lopuksi ohjaajana. Juuri nopeatempoisissa uutiskatsauksissa muotoutui nuoren elokuvantekijän ilmaisukieli ja elokuvallinen ajattelu. Omimmaksi lajityypiksi tuli dokumentaarinen elokuva, jonka dynaaminen, todellisuuteen ankkuroituva kerronta luontui dynaamiselta tekijältäkin.

”Elokuvan korkeakoulu” jatkui tuottaja Veikko Laihasella, jonka palveluksessa Kari Uusitalo oli Filmiportin apulaisjohtajana 1961–1966. Hän oli jo Suomi-Filmissä alkanut kiinnostua kotimaisen elokuvan historiasta. Ajatus alkoi vähitellen konkretisoitua, ja niin päätettiin juhlistaa Filmituotanto Veikko Laihanen Oy:n kymmenvuotista toimintaa julkaisemalla suomalaisen elokuvan historia. Kari Uusitalon historiankiinnostuksesta, tutkijaninnosta ja kirjoittamishalusta syntyi kattava elokuvahistoria <I>Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet 1896–1963</I>; se ilmestyi Runebergin päivänä 1965. 

Peruslaatuinen teos käsittelee koko elokuva-alaa, ei vain näytelmäelokuvaa. Jo tässä teoksessa ovat nähtävissä Kari Uusitalon myöhempienkin historioiden pääelementit: suomalaisen elokuva-alan kokonaisvaltaisesta tuntemuksesta lähtevä tutkimus ja esitystavan seikkaperäisyys. Laajan tietoaineksen kerääminen ja järjestäminen merkitsi vankkaa perustaa tulevalle historioinnille. <I>Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet</I> on saanut vain harvojen historioiden ominaisuuden: se paranee vanhetessaan.

Laihaselta Kari Uusitalo palasi vielä Suomi-Filmiin vuosiksi 1966–1970, nyt kulttuuri- ja opetuselokuvaosaston päälliköksi. Elokuvamiehen ura vei yhä laajamuotoisempiin ohjauksiin. Perusteellisen arkistotyön tuloksena valmistuivat dokumenttielokuvat <I>Suomen itsenäisyys</I> (1967, kolme osaa), <I>Urho Kekkonen – valtiomies, presidentti</I> (1967) ja <I>Mannerheim – Suomen marsalkka</I> (1968), joista kaikista välittyy filmin keinoin kuvauskohteen arvostus. Jo 1963 Uusitalo oli ohjannut samaan sarjaan kuuluvan dokumentin <I>Suomalainen ratsuväki</I>.

Suomi-Filmin vuosina Kari Uusitalon elokuvahistorianharrastus syveni ja monipuolistui, ja hän ryhtyi käsittelemään yksityiskohtaisemmin suomalaisen elokuvan vaiheita. Nopeasti valmistuivat vuosikymmenittäin etenevät monografiat <I>Eläviksi syntyneet kuvat</I> (1972), <I>Lavean tien sankarit</I> (1975), <I>Ruutia, riitoja, rakkautta…</I> (1977), <I>Hei, rillumarei!</I> (1978), <I>Suomen Hollywood on kuollut</I> (1981) ja <I>Umpikuja?</I> (1984). Nuo historiat ovat maailmankin elokuvakirjallisuudessa ainutlaatuisia perinpohjaisuudessaan – sivuja on lähes 2500.

Kari Uusitalo on kirjoittanut elokuva- ja kulttuurihistoriallisesti persoonalliset henkilöhistoriat Väinö Mäkelästä (1970), Toivo Särkästä (1975), Erkki Karusta (1988), Risto Orkosta (1999) ja Aarne Tarkaksesta (2006). Elämäkerroille on ominaista aiheen eläytyvä käsittely. Onpa Kari Uusitalo ehtinyt kirjoittaa myös henkilökohtaiset muistelmansa <I>Elämäni Karina</I> (2001) alaotsikkonaan <I>Evakkopojasta elokuvaneuvokseksi</I>. Kansikuvassa neuvoksella on käsissään osuvasti <I>Miehen tien</I> mainos. Uusitalomainen kaikenkattavuus tulee näkyviin teoksessa <I>Hyökyaalloista Harjunpäähän</I> (1994), joka esittelee suomalaiset filmatisoinnit kautta aikojen.

Kari Uusitalo on kirjoittanut myös tärkeitä elokuva-alan historiikkeja: Suomen Elokuvateatterinomistajain Liiton (1968), Suomen Filmikamarin (1974) ja Suomen Elokuvatoimistojen Liiton (1977) historiikit. Adams-Filmin vaiheita käsittelee teos <I>Viisi vuosikymmentä suomalaista elokuvayritteliäisyyttä</I> (1962). Yli 400-sivuinen on Suomi-Filmin historia <I>Kuvaus-Kamera-Käy!</I> (1994). Teatteri- ja elokuvahistorian taitava yhdistelmä on elämäkerta <I>Siiri ja Kaarlo</I> (2002), jonka päähenkilöt ovat tietysti Siiri ja Kaarlo Angerkoski. Kari Uusitalon kohta 60 vuotta jatkunut kirjallinen toimintansa on kunnioitusta herättävän laaja ja monipuolinen. Vain aito rakkaus kotimaiseen elokuvaan voi innostaa niin intensiiviseen kirjoitustyöhön.

Uranuurtajan työn Kari Uusitalo on tehnyt myös monien hakuteosten avustajana. <I>Uuden Tietosanakirjan</I> (1960–1965, 24 osaa) elokuva-artikkelit ovat monipuolisuudessaan yhä käyttökelpoisia. Teoksessa kotimainen elokuva sai ensyklopedisen arvostuksen nimenomaan Kari Uusitalon ansiosta. Menestyksekästä aluevaltausta merkitsi se, että hän kirjoitti <I>Otavan Suureen Ensyklopediaan</I> myös ulkomaista elokuvaa käsittelevät artikkelit. Kari Uusitalon kaikkinaiseen kirjalliseen toimintaan liittyy poikkeuksellinen valmius ja nopeus. Tiettävästi Suomessa onkin ollut vain kaksi tietosanakirjojen avustajaa, jotka aina toimittivat artikkelinsa ajallaan; Kari Uusitalo on näistä toinen.

Käytännön elokuvatyöstä – satoja lyhytelokuvien käsikirjoituksia, selostustekstejä ja ohjauksia – Kari Uusitalo siirtyi Suomen elokuvasäätiön ensimmäiseksi vakinaiseksi työntekijäksi 1970 virkanimikkeenään 1970–1974 asiamies ja 1975–83 pääsihteeri. Hän on ollut mukana alusta asti, oikeastaan vähän ennen alkuakin, luomassa suomalaiselle elokuvalle ja elokuva-alalle yhä tärkeämmäksi käynyttä tukijärjestelmää. Sekä säätiön työn organisointi että arjen käytänteet ovat aina vuoteen 1977 asti olleet pitkälti Kari Uusitalon käsialaa. Pääsihteerin paikalta on myös voinut läheltä seurata suomalaisen elokuvan nykyvaiheita.

Hämmästyttävä on niiden kirjojen ja lehtien määrä, joihin Kari Uusitalo on kirjoittanut elokuvasta. Hänen vuosikymmeninen tutkijantyönsä on huipentunut 12-osaiseen <I>Suomen kansallisfilmografiaan</I>, jonka toimitustyössä hän on ollut mukana vuodesta 1981, päätoimittajana 1986–98. <I>Kansallisfilmografia</I> on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (entinen Suomen elokuva-arkisto) valtava ponnistus ja keskeinen saavutus. Nyt tuhdit volyymit ovat modernisti siirtyneet jatkuvatäydenteiseen verkkoon Elonetiin. Yhdeksässä osassa ovat suomalaisen elokuvaesseistiikan helminä Kari Uusitalon ”taustaa ja tosiasioita” -artikkelit.

Millainen mies on kaiken tämän toimen ja toimeliaisuuden takana? Kari Uusitalon työtavoille on ominaista perusteellisuus, perusteellisuus aineiston hankinnassa, käsittelyssä ja esittelyssä. Hänen tilastollinen elokuvantuntemuksensa on Suomen suvereenein. Hän pysyttelee itse taka-alalla, sillä teokset puhuvat. Hän on vitsin mies, julkaissut neljä elokuvakaskukokoelmaa: <I>Taju kankaalla</I> (1983), <I>Värikästä väkeä</I> (1995), <I>Haiseeko täällä valkokangas?</I> (2005) ja <I>Värikkään väen paluu</I> (2023). Uusitalo puhuu nopeasti, mutta kirjoittaa vielä nopeammin.

Niin, Kari Uusitalo ei kätke tietojaan, vaan on vuosikymmenten mittaan vastaillut erikoisiinkin elokuvakysymyksiin. Häntä onkin sanottu käveleväksi tietosanakirjaksi – nahkaselkäiseksi. Hän täyttää 90 vuotta 14.7.2023.

Kalevi Koukkunen 5.6.2023. 
Päivitetty biografia perustuu Kalevi Koukkusen kirjoittamaan Kari Uusitalon 50-vuotisartikkeliin, joka ilmestyi Kinolehdessä 3/1983.</BiographicalNote><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="palkinnot">Matti Pellonpää -palkinto 2007.</BiographicalNote><AgentDate><AgentDateEventType>51</AgentDateEventType><DateText>14.07.1933</DateText><LocationName>Pyhäjärvi Vpl.</LocationName></AgentDate><AgentPlace><LocationName>Suomi</LocationName></AgentPlace></CinematographicAgent><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">85663</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>85663_V759121E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Kari Uusitalo" kuva-kuvakoko="494141">1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>85663_V759121E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>117553</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>117553</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/85663_V759121E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">85663</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">179393</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>179393_V759121E9.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="vas. Mika Waltari, Kari Uusitalo. Laukkoski v. 1962." kuva-kuvakoko="666648">2</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>179393_V759121E9.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>117553</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>117553</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/179393_V759121E9.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">179393</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">36513</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>36513_V751950E2.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Työryhmä" kuva-kuvakoko="1224906">18</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>36513_V751950E2.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>117654</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>117654</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>117553</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>117553</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>100032</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100032</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/117654" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/36513_V751950E2.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">36513</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">136839</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>136839_V757420E72.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Leikkaaja Taina Kanth ja ohjaaja Kari Uusitalo" kuva-kuvakoko="614473">60</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>136839_V757420E72.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>108222</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>108222</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>117553</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>117553</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>108229</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>108229</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/108222" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/136839_V757420E72.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">136839</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet> |
birth_date |
1933 |
- Näytetään 1–1 / 1
Tehdaskylästä kaupungiksi - Forssa Näytä tarkat tiedot
Näytä tarkat tiedot
Valmistumisvuosi: 1964
Laji: dokumentti
Maa: Suomi