(ei hakusanaa) | Hakutulokset

Leif Wager

Leif Wager

Henkilö

Muut nimet

Syntymäaika	11.02.1922
Syntymäpaikka	Helsinki
Kuolinaika	23.03.2002
Kuolinpaikka	Helsinki
Palkinnot	Jussi-palkinto 1948 parhaasta miespääosasta elokuvassa Läpi usvan. Gösta Ekmanin palkinto 1949. Stina Krookin säätiön kunniapalkinto 1992.
Liittyvät paikat	Suomi

Näyttelijä

Leif Wager oli kiinnitettynä näyttelijänä mm. Helsingin Svenska Teaternissa ja Suomen Kansallisteatterissa 1942-89. Hän oli varsinkin 1940- ja 1950-luvuilla elokuvanäyttelijänä hyvin suosittu.

Näyttelijä Leif Christian Wagerin isä oli Norjasta Suomeen muuttanut oopperalaulaja-taidemaalari Lars (Lasse) Wager. Leif Wager oli kiinnitettynä Helsingin Svenska Teaterniin 1942-75; hän lauloi ja tanssi opereteissa sekä esiintyi puherooleissa useissa noiden vuosien menestysnäytelmissä. Vuonna 1976 Wager kutsuttiin näyttelijäksi Suomen Kansallisteatteriin, jossa kiinnitys jatkui aina eläkeikään, vuoteen 1989 saakka. Vuonna 1984 Wager tulkitsi mm. nimiroolin Antti Tuurin näytelmässä Mannerheim Puolassa. Televisiossa Wager esitti Risto Rytiä Matti Tapion näytelmässä Sodan ja rauhan miehet (1978) ja ohjelmasarjassa Presidentti (1982).

Rinnan teatterin kanssa Leif Wager oli kiinnitettynä myös Oy Suomen Filmiteollisuuteen vuosina 1942-46. Hänen ensiesiintymisensä suomalaisella valkokankaalla tapahtui syksyllä 1942 Hannu Lemisen ohjaamassa elokuvassa Puck, mutta varsinainen läpimurto tapahtui seuraavana vuonna Ossi Elstelän ohjaamassa romanttisessa pukuelokuvassa Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Menestystä siivitti Wagerin elokuvassa laulama, Nils-Eric Fougstedtin säveltämä ja Reino Hirvisepän sanoittama hempeä Romanssi "Sua vain yli kaiken mä rakastan..."

Myös historiallisessa elokuvassa Hevoshuijari (1943) Leif Wagerilla oli miespääosa jääkäri Kuismana. Elokuvasta Läpi usvan (1948) hän sai vuoden miespääosa-Jussin.

Vuosina 1942-93 Leif Wager oli mukana kaikkiaan 35 elokuvassa. Mika Waltari -filmatisoinnissa Tanssi yli hautojen (1950) hän oli keisari Aleksanteri I, Oskar Merikannon musiikkiin perustuvissa elokuvissa Kesäillan valssi (1951) ja Onnelliset (1954) miespääosissa muusikko Lauri Alankona. Historiallisessa elokuvassa Sven Tuuva (1958) Wager oli kenraali Sandels, Aarne Tarkaksen komediassa Olin nahjuksen vaimo (1961) miespääosan esittäjä, maisteri Kaarlo Kaski. Leif Wagerin viimeiseksi valkokangasrooliksi jäi Piru Tero Jartin elokuvassa Kun Piru tuli polkupyörällä sepän tölliin ja sepän vaimo sai uuden nenän (1993).

Leif Wagerin puoliso vuodesta 1946 oli tanssitaiteilija Eva Hemming (1923-2007). Heidän tyttärensä Evita (Evi) Wager (s. 1951) esiintyi 1971 näyttelijänä kolmessa Spede-tuotannon elokuvassa. Muistelmansa Leif Wager julkaisi vuonna 2000.

Kari Uusitalo

Kirjallisuutta:

Leif Wager: Hävyttömän hieno elämä. Helsinki: WSOY 2000.

Pentti Paavolainen: "Wager, Leif". Teoksessa Suomen kansallisbiografia 10. Helsinki: SKS 2007, 212-213.

Muuta:

SF-tähtiä ja tähdenlentoja: Leif Wager http://areena.yle.fi/radio/2296741
Linkki tarkistettu 23.2.2015.

279