<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd">
<CinematographicAgent>
<AgentIdentifier>
<AgentIDType>01</AgentIDType>
<IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName>
<IDValue>234006</IDValue>
</AgentIdentifier>
<RecordSource>
<SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName>
</RecordSource>
<RecordSource>
<SourceName>HS 14.4.2004.
Kalevi Koukkusen antamat tiedot 3.6.2015 / JJ.</SourceName>
</RecordSource>
<CAgentName>
<AgentNameType>04</AgentNameType>
<PersonName>Tauno Lehtihalmes</PersonName>
<PersonNameInverted>Lehtihalmes, Tauno</PersonNameInverted>
<NamesBeforeKey>Tauno</NamesBeforeKey>
</CAgentName>
<CAgentName>
<AgentNameType henkilo-muu_nimi-tyyppi="entinen nimi vuoteen 1944">00</AgentNameType>
<PersonName>Tauno Lehtinen</PersonName>
<PersonNameInverted>Lehtinen, Tauno</PersonNameInverted>
</CAgentName>
<BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Teatterinjohtaja

Puolivuosisataisella urallaan 1936–82 kulttuurivaikuttaja Tauno Lehtihalmes näytteli teatterissa, elokuvassa ja televisiossa. Hän myös ohjasi ja oli teatterinjohtajana Kuopiossa ja Jyväskylässä. Vuosina 1938–92 hän esiintyi parinkymmenen elokuvan sivuosassa. 


Tauno Lehtihalmes syntyi 1916 Helsingissä työnjohtajan perheeseen. Kouluttauduttuaan monipuolisesti hän oli kiinnitettynä näyttelijäksi Helsingin Työväenteatteriin 1936–38, Kuopion Yhteisteatteriin 1940–46 ja ohjaaja-näyttelijäksi Lahden Kaupunginteatteriin 1947–53. Hän palasi Kuopioon johtajaksi vuosiksi 1953–65. Jyväskylän Kaupunginteatterin johtajana hän oli 1965–72 ja teatterin talousjohtajana 1972–76. Vielä 1976–82 hän oli näyttelijänä Helsingin Kaupunginteatterissa. 

Teatterissa Tauno Lehtihalmes esitti uransa alkupuolella monia suomalaisia klassikkorooleja: Jussi (Artturi Järviluoma: <i>Pohjalaisia</i>), Esko (Aleksis Kivi: <i>Nummisuutarit</i>), Timo (Aleksis Kivi: <i>Seitsemän veljestä</i>) ja Jalle (Serp: <i>Katupeilin takana</i>; vuonna 1949 valmistuneessa elokuvaversiossa Jallea esitti Uuno Laakso).

Niin ikään hän näytteli sellaisissa aikansa ulkomaisissa suosikkinäytelmissä kuin J. B. Priestleyn <i>Tarkastaja käy</i> (nimiosa) ja M. Sauvajonin <i>Edwardin lapset</i> (Dominique Revol).

Teatterinjohtajavuosien jälkeen Tauno Lehtihalmes palasi vielä näyttelijäksi Helsingin Kaupunginteatteriin. Hän esiintyi keskeisissä rooleissa Bertolt Brechtin <i>Puuvillaprinsessassa</i> ja August Strindbergin <i>Aavesonaatissa</i>.

Lehtihalmeksen varhaisia ohjauksia olivat mm. Maiju Lassilan <i>Nuori mylläri</i>, Arvi Pohjanpään <i>Keisarin käräjät</i> ja André Puget’n <i>Onnen päivät</i>.

Vuosina 1938–92 Tauno Lehtihalmes näytteli parissakymmenessä elokuvassa; välillä oli tosin runsaan 20 vuoden elokuvaton kausi. Ensimmäisenä hänellä oli jääkäri Mäkelän osa <i>Jääkärin morsiamessa</i> (1938). Toinen varhainen rooli oli linnoitustyömaan työnjohtaja Karjalan Kannaksella elokuvassa<i>Varjoja Kannaksella</i> (1943).

Elokuvan <i>Laulu tulipunaisesta kukasta</i> toisessa suomalaisessa, Mikko Niskasen ohjaamassa versiossa (1971) Tauno Lehtihalmes näytteli Kyllikin (Marjatta Pasanen) isää, Moision isäntää. Teuvo Tulion ohjauksessa (1938) osissa olivat Rakel Linnanheimo ja Veikko Linna.

Kolmessa perättäisessä elokuvassaan Lehtihalmes näytteli rovastia: <i>Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti</i> / <i>Herr Puntila och hans dräng Matti</i> (1979), <i>Milka</i> (1980) ja <i>Menestyksen maku</i> (1983). Elokuvassa <i>Angelas krig</i> / <i>Angelan sota</i> (1984) Lehtihalmeksella oli lakimiehen ja <i>Rundissa</i> (1990) oikeuden puheenjohtajan rooli.

Elokuvassa <i>Mommilan veriteot 1917</i> (1973) Tauno Lehtihalmes näytteli tilanomistaja Theodor Mansneria, joka oli yksi liikemies-lahjoittaja Alfred Kordelinin (1868–1917) syntymäpäivävieraista. Juhla päättyy traagisesti, kun venäläiset matruusit surmaavat Kordelinin. Syntymäpäivävieraat jäävät saarroksiin. Samantyyppinen on tilanne elokuvassa <i>Lain ulkopuolella</i> (1987), jossa vanha pariskunta (Tauno Lehtihalmes ja Eila Rinne) joutuu kahden miehen panttivangiksi. Tauno Lehtihalmeksen kasvot ja katse ilmentävät koskettavasti tilanteiden pelottavan jännitteisyyden.

<i>Rundin</i> lisäksi Tauno Lehtihalmes näytteli 1990-luvulla vielä kahdessa muussa elokuvassa: <i>Räpsy & Dolly eli Pariisi odottaa</i> (1990, portsari) ja <i>Pilkkuja ja pikkuhousuja</i> (1992, vanhan rouvan aviomies).

Tauno Lehtihalmes näytteli lähes 40 tv-elokuvassa ja -sarjassa, aina 1960-luvulta vuoteen 1998. Tunnetuin tv-elokuvista lienee seurakunnan ristiriitoja käsittelevä <i>Hengenmies</i> (1984, MTV), jossa hän oli kanttori.

Legendaarisia olivat ne draamaluennot, joita Tauno Lehtihalmes piti Jyväskylän yliopistossa 1960-luvulta alkaen. Nuorten kuulijoiden mieleen on piirtynyt luennoitsijan lähes shakespeariaaninen hahmo ja huoliteltu artikulaatio. 

Tauno Lehtihalmeksella oli monia luottamustoimia kulttuuri- ja teatterialan järjestöissä. Hän kirjoitti mm. näytelmät <i>Tädin joululahja</i> (1951), <i>Uuspää tekee löydön</i> (1961) ja <i>Ketunmyrkkyä ja joulurauhaa</i> (1972).

Jorma Bergholm luonnehtii nekrologissaan Lehtihalmeksen näyttelijäntyötä: ”Pienikin rooli löysi taitavalta näyttelijältä mieliin jäävän tulkinnan.”

Tauno Lehtihalmes sai Suomen näyttämötaiteen kultaisen ansiomerkin 1971 ja Pro Finlandia -mitalin 1972. Hän kuoli 87-vuotiaana 2004 Helsingissä.


<i>Kalevi Koukkunen</i>
8.4.2015



<b>Kirjallisuutta ja lähteitä</b>

Kalevi Koukkusen muistelukset Tauno Lehtihalmeksen draamaluennoilta Jyväskylän yliopistossa syyslukukaudella 1966.

<i>Suomen kansallisfilmografia 2</i>. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

<i>Suomen kansallisfilmografia 3</i>. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

<i>Suomen kansallisfilmografia 4</i>. Helsinki: VAPK-kustannus 1992.

<i>Suomen kansallisfilmografia 8</i>. Helsinki: Edita 1999.

<i>Suomen kansallisfilmografia 9</i>. Helsinki: Edita 2000.

<i>Suomen kansallisfilmografia 10</i>. Helsinki: Edita 2002.

<i>Suomen kansallisfilmografia 11</i>. Helsinki: Edita 2004.

<i>Suomen teatterit ja teatterintekijät [1974]. Yhteisö- ja henkilöhakemisto</i>. Toimituskunta: Timo Martin ym. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28. Helsinki: Tammi 1974, 333.

Tauno Lehtihalmes. Kuolinilmoitus. <i>Helsingin Sanomat</i> 28.3.2004.

Tauno Lehtihalmes. Nekrologi (Jorma Bergholm). <i>Helsingin Sanomat</i> 14.4.2004.

<i>Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat</i>. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 5. Helsinki: Tammi 1950, 190. 

<i>Teatterin maailma 1965. Suomen teatterilaitos ja teatteriväki</i>. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 8. Helsinki: Tammi 1965, 250–251.</BiographicalNote>
<BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="palkinnot">Suomen näyttämötaiteen kultaisen ansiomerkki 1971
Pro Finlandia -mitali 1972</BiographicalNote>
<AgentDate>
<AgentDateEventType>51</AgentDateEventType>
<DateText>25.10.1916</DateText>
<LocationName>Helsinki</LocationName>
</AgentDate>
<AgentDate>
<AgentDateEventType>52</AgentDateEventType>
<DateText>18.03.2004</DateText>
<LocationName>Helsinki</LocationName>
</AgentDate>
<AgentPlace>
<LocationName>Suomi</LocationName>
</AgentPlace>
</CinematographicAgent>
</ExchangeSet>
record_format |
forwardAuthority
|
source |
kavi_henkilo
|
record_type |
Personal Name
|
heading |
Tauno Lehtihalmes
|
heading_keywords |
Tauno Lehtihalmes
|
use_for |
Tauno Lehtinen
|
use_for_keywords |
Tauno Lehtinen
|
birth_place |
Helsinki
|
death_place |
Helsinki
|
related_place |
Suomi
|
source_str_mv |
kavi_henkilo
|
datasource_str_mv |
kavi_henkilo
|
id |
kavi.elonet_henkilo_234006
|
institution |
KAVI
|
first_indexed |
2019-11-19T10:24:56Z
|
last_indexed |
2023-01-12T20:00:02Z
|
_version_ |
1794215991977181184
|
fullrecord |
<?xml version="1.0"?><ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicAgent><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>234006</IDValue></AgentIdentifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><RecordSource><SourceName>HS 14.4.2004.
Kalevi Koukkusen antamat tiedot 3.6.2015 / JJ.</SourceName></RecordSource><CAgentName><AgentNameType>04</AgentNameType><PersonName>Tauno Lehtihalmes</PersonName><PersonNameInverted>Lehtihalmes, Tauno</PersonNameInverted><NamesBeforeKey>Tauno</NamesBeforeKey></CAgentName><CAgentName><AgentNameType henkilo-muu_nimi-tyyppi="entinen nimi vuoteen 1944">00</AgentNameType><PersonName>Tauno Lehtinen</PersonName><PersonNameInverted>Lehtinen, Tauno</PersonNameInverted></CAgentName><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Teatterinjohtaja

Puolivuosisataisella urallaan 1936–82 kulttuurivaikuttaja Tauno Lehtihalmes näytteli teatterissa, elokuvassa ja televisiossa. Hän myös ohjasi ja oli teatterinjohtajana Kuopiossa ja Jyväskylässä. Vuosina 1938–92 hän esiintyi parinkymmenen elokuvan sivuosassa. 


Tauno Lehtihalmes syntyi 1916 Helsingissä työnjohtajan perheeseen. Kouluttauduttuaan monipuolisesti hän oli kiinnitettynä näyttelijäksi Helsingin Työväenteatteriin 1936–38, Kuopion Yhteisteatteriin 1940–46 ja ohjaaja-näyttelijäksi Lahden Kaupunginteatteriin 1947–53. Hän palasi Kuopioon johtajaksi vuosiksi 1953–65. Jyväskylän Kaupunginteatterin johtajana hän oli 1965–72 ja teatterin talousjohtajana 1972–76. Vielä 1976–82 hän oli näyttelijänä Helsingin Kaupunginteatterissa. 

Teatterissa Tauno Lehtihalmes esitti uransa alkupuolella monia suomalaisia klassikkorooleja: Jussi (Artturi Järviluoma: <i>Pohjalaisia</i>), Esko (Aleksis Kivi: <i>Nummisuutarit</i>), Timo (Aleksis Kivi: <i>Seitsemän veljestä</i>) ja Jalle (Serp: <i>Katupeilin takana</i>; vuonna 1949 valmistuneessa elokuvaversiossa Jallea esitti Uuno Laakso).

Niin ikään hän näytteli sellaisissa aikansa ulkomaisissa suosikkinäytelmissä kuin J. B. Priestleyn <i>Tarkastaja käy</i> (nimiosa) ja M. Sauvajonin <i>Edwardin lapset</i> (Dominique Revol).

Teatterinjohtajavuosien jälkeen Tauno Lehtihalmes palasi vielä näyttelijäksi Helsingin Kaupunginteatteriin. Hän esiintyi keskeisissä rooleissa Bertolt Brechtin <i>Puuvillaprinsessassa</i> ja August Strindbergin <i>Aavesonaatissa</i>.

Lehtihalmeksen varhaisia ohjauksia olivat mm. Maiju Lassilan <i>Nuori mylläri</i>, Arvi Pohjanpään <i>Keisarin käräjät</i> ja André Puget’n <i>Onnen päivät</i>.

Vuosina 1938–92 Tauno Lehtihalmes näytteli parissakymmenessä elokuvassa; välillä oli tosin runsaan 20 vuoden elokuvaton kausi. Ensimmäisenä hänellä oli jääkäri Mäkelän osa <i>Jääkärin morsiamessa</i> (1938). Toinen varhainen rooli oli linnoitustyömaan työnjohtaja Karjalan Kannaksella elokuvassa<i>Varjoja Kannaksella</i> (1943).

Elokuvan <i>Laulu tulipunaisesta kukasta</i> toisessa suomalaisessa, Mikko Niskasen ohjaamassa versiossa (1971) Tauno Lehtihalmes näytteli Kyllikin (Marjatta Pasanen) isää, Moision isäntää. Teuvo Tulion ohjauksessa (1938) osissa olivat Rakel Linnanheimo ja Veikko Linna.

Kolmessa perättäisessä elokuvassaan Lehtihalmes näytteli rovastia: <i>Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti</i> / <i>Herr Puntila och hans dräng Matti</i> (1979), <i>Milka</i> (1980) ja <i>Menestyksen maku</i> (1983). Elokuvassa <i>Angelas krig</i> / <i>Angelan sota</i> (1984) Lehtihalmeksella oli lakimiehen ja <i>Rundissa</i> (1990) oikeuden puheenjohtajan rooli.

Elokuvassa <i>Mommilan veriteot 1917</i> (1973) Tauno Lehtihalmes näytteli tilanomistaja Theodor Mansneria, joka oli yksi liikemies-lahjoittaja Alfred Kordelinin (1868–1917) syntymäpäivävieraista. Juhla päättyy traagisesti, kun venäläiset matruusit surmaavat Kordelinin. Syntymäpäivävieraat jäävät saarroksiin. Samantyyppinen on tilanne elokuvassa <i>Lain ulkopuolella</i> (1987), jossa vanha pariskunta (Tauno Lehtihalmes ja Eila Rinne) joutuu kahden miehen panttivangiksi. Tauno Lehtihalmeksen kasvot ja katse ilmentävät koskettavasti tilanteiden pelottavan jännitteisyyden.

<i>Rundin</i> lisäksi Tauno Lehtihalmes näytteli 1990-luvulla vielä kahdessa muussa elokuvassa: <i>Räpsy & Dolly eli Pariisi odottaa</i> (1990, portsari) ja <i>Pilkkuja ja pikkuhousuja</i> (1992, vanhan rouvan aviomies).

Tauno Lehtihalmes näytteli lähes 40 tv-elokuvassa ja -sarjassa, aina 1960-luvulta vuoteen 1998. Tunnetuin tv-elokuvista lienee seurakunnan ristiriitoja käsittelevä <i>Hengenmies</i> (1984, MTV), jossa hän oli kanttori.

Legendaarisia olivat ne draamaluennot, joita Tauno Lehtihalmes piti Jyväskylän yliopistossa 1960-luvulta alkaen. Nuorten kuulijoiden mieleen on piirtynyt luennoitsijan lähes shakespeariaaninen hahmo ja huoliteltu artikulaatio. 

Tauno Lehtihalmeksella oli monia luottamustoimia kulttuuri- ja teatterialan järjestöissä. Hän kirjoitti mm. näytelmät <i>Tädin joululahja</i> (1951), <i>Uuspää tekee löydön</i> (1961) ja <i>Ketunmyrkkyä ja joulurauhaa</i> (1972).

Jorma Bergholm luonnehtii nekrologissaan Lehtihalmeksen näyttelijäntyötä: ”Pienikin rooli löysi taitavalta näyttelijältä mieliin jäävän tulkinnan.”

Tauno Lehtihalmes sai Suomen näyttämötaiteen kultaisen ansiomerkin 1971 ja Pro Finlandia -mitalin 1972. Hän kuoli 87-vuotiaana 2004 Helsingissä.


<i>Kalevi Koukkunen</i>
8.4.2015



<b>Kirjallisuutta ja lähteitä</b>

Kalevi Koukkusen muistelukset Tauno Lehtihalmeksen draamaluennoilta Jyväskylän yliopistossa syyslukukaudella 1966.

<i>Suomen kansallisfilmografia 2</i>. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

<i>Suomen kansallisfilmografia 3</i>. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

<i>Suomen kansallisfilmografia 4</i>. Helsinki: VAPK-kustannus 1992.

<i>Suomen kansallisfilmografia 8</i>. Helsinki: Edita 1999.

<i>Suomen kansallisfilmografia 9</i>. Helsinki: Edita 2000.

<i>Suomen kansallisfilmografia 10</i>. Helsinki: Edita 2002.

<i>Suomen kansallisfilmografia 11</i>. Helsinki: Edita 2004.

<i>Suomen teatterit ja teatterintekijät [1974]. Yhteisö- ja henkilöhakemisto</i>. Toimituskunta: Timo Martin ym. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28. Helsinki: Tammi 1974, 333.

Tauno Lehtihalmes. Kuolinilmoitus. <i>Helsingin Sanomat</i> 28.3.2004.

Tauno Lehtihalmes. Nekrologi (Jorma Bergholm). <i>Helsingin Sanomat</i> 14.4.2004.

<i>Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat</i>. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 5. Helsinki: Tammi 1950, 190. 

<i>Teatterin maailma 1965. Suomen teatterilaitos ja teatteriväki</i>. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 8. Helsinki: Tammi 1965, 250–251.</BiographicalNote><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="palkinnot">Suomen näyttämötaiteen kultaisen ansiomerkki 1971
Pro Finlandia -mitali 1972</BiographicalNote><AgentDate><AgentDateEventType>51</AgentDateEventType><DateText>25.10.1916</DateText><LocationName>Helsinki</LocationName></AgentDate><AgentDate><AgentDateEventType>52</AgentDateEventType><DateText>18.03.2004</DateText><LocationName>Helsinki</LocationName></AgentDate><AgentPlace><LocationName>Suomi</LocationName></AgentPlace></CinematographicAgent></ExchangeSet>
|
birth_date |
1916
|
death_date |
2004
|