Fenno-Filmi Oy oli vuonna 1942 perustettu elokuvavalmistamo, jonka tuotanto siirtyi vuonna 1950 vastaperustetulle Fennada-Filmi Oy:lle. Elokuvien levitystoimistona Fenno-Filmi Oy jatkoi vuoteen 1976 saakka.


Fenno-Filmi Oy:n perustivat 28.04.1942 herra J. Kerman, äänittäjä Lauri (L. E.) Pulkkila, Suomessa pitkään työskennellyt virolainen elokuvaaja Theodor Luts ja rouva Eeva Virtanen-Jarma. Pulkkilan paikan yhtiössä korvasi jo muutaman päivän kuluttua ohjaaja Yrjö Norta. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin Theodor Luts. Tuotantopäällikkönä toimi Yrjö Norta.

Yhtiö tuotti vuosina 1943-44 viisi pitkää elokuvaa, ohjaajina Theodor Luts, Erkki Uotila, Yrjö Norta ja Eero Levä(luoma). Poliittisen tilanteen muututtua Luts poistui syksyllä 1944 maasta ja yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin 21.10.1944 Emil Viljanen, jonka yhdessä veljensä Yrjö Viljasen kanssa omistamasta Bio-Kuva Oy:stä oli keväällä 1944 tullut Fenno-Filmin osakas. Väinö Mäkelän osakkuus Fenno-Filmissä alkoi syksyllä 1946 Oy Kinoston kautta. Kesällä 1946 Emil Viljasen tilalle tuli palkattuna toimitusjohtajana Yrjö Rannikko vuoteen 1949 saakka.

Fenno-Filmi tuotti vuosina 1945-50 kaikkiaan 12 pitkää näytelmäelokuvaa. Pääohjaaja oli vuosina 1946-50 viisi elokuvaa - mm. Houkutuslintu (1946), Pikajuna pohjoiseen (1947), Hallin Janne (1950) - ohjannut Roland af Hällström. Yrjö Norta ohjasi noina vuosina neljä elokuvaa (mm. Matkalla seikkailuun 1945, Sisulla ja sydämellä 1947). Muita ohjaajia olivat Eino Kari (Suviyön salaisuus 1945), Jorma Nortimo (Kyläraittien kuningas 1945) ja Edvin Laine (Kultainen kynttilänjalka 1946). Pitkien elokuvien valmistajana Fenno-Filmi Oy oli 1940-luvulla Suomen kolmanneksi suurin.

Fenno-Filmin tuotantotoiminnan käännyttyä jatkuvasti tappiolliseksi sekä Yrjö Rannikon että Yrjö Norran työsuhteet irtisanottiin keväällä 1949 ja Fenno-Filmin uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin toisen polven elokuvamies Mauno Mäkelä. Toukokuussa 1950 Fenno-Filmi Oy:n ja Adams-Filmi Oy:n tuotanto-osastojen yhdistyessä kustannussäästöjen aikaansaamiseksi uudeksi Fennada-Filmi Oy:ksi Fenno-Filmi jatkoi elokuvien levitystoimistona, jonka kautta levitettiin mm. joka toinen, parillisella tuotantonumerolla valmistunut Fenanda-Filmi Oy:n elokuva. Kotimaisten elokuvien levitystoimistona Fenno-Filmi Oy jatkoi joulukuuhun 1946 saakka, jolloin se fuusioitiin Oy Kinostoon. Fenno-Filmi Oy oli vuosina 1947-76 kaikkiaan 62 kotimaisen elokuvan levittäjä; niistä omaa tuotantoa oli vuosina 1947-50 yhteensä kuusi ja Fennada-Filmi Oy:n tuottamia 1950-76 kaikkiaan 31. Vuosina 1942-50 ohjelmistossa oli myös viisi ulkomaista elokuvaa.

Yhtiö tuotti vuosina 1943-49 myös 13 lyhytelokuvaa, mm. Talteen marjatkin maasta (19143), Taiteilija työssään (1944), Sisulla ja kirveellä (1945), Kävimme Korkeasaaressa (1946), Avaruuden avain (1947) ja Suomenlinna (1947).

Yhtiön ensimmäinen toimisto sijaitsi Kalevankatu 4:ssä Helsingissä. Vuonna 1943 osoitteeksi tuli Fredrikinkatu 25 A, vuonna 1945 Mikonkatu 15, vuonna 1950 Kaisaniemenkatu 2 b, vuonna 1957 Kaisaniemenkatu 1 A, vuonna 1961 Mikonkatu 13 A, vuonna 1965 Kaisaniemenkatu 1 B ja vuonna 1967 uudelleen Kaisaniemenkatu 2 b.

Yhtiön kuvausstudio sijaitsi vuodet 1942-49 Pienellä Roobertinkadulla numerossa 12-14.


Kari Uusitalo
1.10.2014



Kirjallisuutta ja lähteitä

Kari Uusitalo: Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet 1896-1963. Helsinki: Otava 1965.

Kari Uusitalo: Ruutia, riitoja, rakkautta... Suomalaisen elokuvan sotavuodet 1940-1948. Helsinki: SES 1977.

Kari Uusitalo: Hei, rillumarei! Suomalaisen elokuvan mimmiteollisuusvuodet 1949-1955. Helsinki: SES 1978.

Kari Uusitalo: Torpanpojasta kinokuninkaaksi Väinö Mäkelän mittava elämänkaari. Helsinki: Kinosto-yhtymä 1970.

Suomen kansallisfilmografia 3-4. Helsinki: VAPK-Kustannus 1992-1993.