(ei hakusanaa) | Hakutulokset

Lyyra Filmi

Lyyra Filmi

Yhteisö

Muut nimet

Liittyvät paikat	Suomi

Lyyra Filmi oli vuosina 1910-1922 toiminut elokuvavalmistamo, elokuvien maahantuoja ja levittäjä sekä elokuvateatteriketjun omistaja. Yhtiöllä oli myös oma elokuvalaboratorio.

Lyyra Filmin perustaja oli puutavarakaupoilla ja sahamestarina pikarikastunut Hjalmar V(iktor) Pohjanheimo (1967-1936) - alkuperäiseltä sukunimeltään vuoteen 1888 Sikanen ja sitten vuoteen 1907 Saarinen. Vuonna 1910 hän vaihtoi toimialaa ja siirtyi elokuvan pariin, aluksi eri kaupungeissa - Helsinki, Viipuri, Tampere, Turku, Kuopio, Pori - sijaitsevan, lähinnä Lyyra-nimisten elokuvateatterien ketjun omistajana ja sitten myös ulkomaisten elokuvien maahantuojana ja levittäjänä.

Oman elokuvanvalmistustoiminnan Lyyra Filmi aloitti vuonna 1911, aluksi lyhytelokuvien tekijänä. Vuoteen 1919 mennessä lyhytelokuvia valmistui kaikkiaan 30, näiden joukossa ensimmäiset suomalaiset uutiskatsaukset, neljä Lyyran Viikkolehteä keväällä 1914.

Näytelmäelokuvien valmistustoiminta alkoi vuonna 1913. Taiteellisin päämäärin tuotetuista elokuvista vastasi lähinnä teatterinjohtaja Kaarle Halme (1864-1946) - mm. Verettömät, Nuori luotsi, viihteellisistä lyhyistä pilakuvista Pohjanheimon neljä poikaa Adolf (1888-1958), Hilarius (1892-1932), Asser (1893-1937) ja Birger (1895-1936). "Filmitehdas Lyyra" valmisti vuosina 1913-15 kaikkiaan 14 näytelmäelokuvaa ja maailmansodan aiheuttaman tauon jälkeen vuosina 1920-21 vielä kolme. Nämä kolme elokuvaa ohjasi Hjalmar V. Pohjanheimo itse.

1910-luvulla Lyyra Filmi oli näytelmäelokuvien valmistamana Suomen ylivoimaisesti suurin, ja lyhytelokuvienkin tekijänä neljännellä sijalla. Hjalmar V. Pohjanheimo vetäytyi alalta syrjään vuonna 1922, jolloin hän myi viimeisen, Helsingissä sijaitsevan elokuvateatterinsa Erik Estlanderille. Lyyra Filmin koko elokuvatuotanto on tuhoutunut.

Lyyra Filmin pääkonttori sijaitsi Helsingissä Erottajan- ja Ludviginkadun kulmatalossa osoitteessa Erottajankatu 15-17.

Kari Uusitalo
2.4.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Sven Hirn: Kuvat elävät. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

Hannu Salmi: Kadonnut perintö Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907-1916. Helsinki: SKS 2002.

V. Simonen: "Kun 'filmikuningasta' luultiin presidentiksi". Elokuva-Aitta 6-7/1932, 122.

Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996.

Kari Uusitalo: Eläviksi syntyneet kuvat. Suomalaisen elokuvan mykät vuodet 1896-1930. Helsinki: Otava 1972.

Kari Uusitalo: "Varhaiset suomalaiset uranuurtajat". Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996, 60-64.

Lataa kuva

Kuvaan voi liittyä käytön rajoituksia.

Katso käyttöehdot

record_format	forwardAuthority
source	kavi_yhtio
record_type	Corporate Name
heading	Lyyra Filmi
heading_keywords	Lyyra Filmi
use_for	Lyyra Filmi
use_for_keywords	Lyyra Filmi
related_place	Suomi
source_str_mv	kavi_yhtio
datasource_str_mv	kavi_yhtio
id	kavi.elonet_yhtio_213566
institution	KAVI
first_indexed	2019-11-19T10:30:40Z
last_indexed	2019-11-19T10:36:43Z
_version_	1702718020109991940
fullrecord	<?xml version="1.0"?><ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicAgent><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>213566</IDValue></AgentIdentifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><CAgentName><AgentNameType>04</AgentNameType><CorporateName>Lyyra Filmi</CorporateName></CAgentName><CAgentName><AgentNameType>04</AgentNameType><CorporateName yhtio-yhtnimi-tyyppi="vaihtoehtoinen kirjoitusasu">Lyyra-Filmi</CorporateName></CAgentName><CAgentName><AgentNameType>04</AgentNameType><CorporateName yhtio-yhtnimi-tyyppi="vaihtoehtoinen kirjoitusasu">Filmitehdas Lyyra</CorporateName></CAgentName><BiographicalNote>Lyyra Filmi oli vuosina 1910-1922 toiminut elokuvavalmistamo, elokuvien maahantuoja ja levittäjä sekä elokuvateatteriketjun omistaja. Yhtiöllä oli myös oma elokuvalaboratorio. Lyyra Filmin perustaja oli puutavarakaupoilla ja sahamestarina pikarikastunut Hjalmar V(iktor) Pohjanheimo (1967-1936) - alkuperäiseltä sukunimeltään vuoteen 1888 Sikanen ja sitten vuoteen 1907 Saarinen. Vuonna 1910 hän vaihtoi toimialaa ja siirtyi elokuvan pariin, aluksi eri kaupungeissa - Helsinki, Viipuri, Tampere, Turku, Kuopio, Pori - sijaitsevan, lähinnä Lyyra-nimisten elokuvateatterien ketjun omistajana ja sitten myös ulkomaisten elokuvien maahantuojana ja levittäjänä. Oman elokuvanvalmistustoiminnan Lyyra Filmi aloitti vuonna 1911, aluksi lyhytelokuvien tekijänä. Vuoteen 1919 mennessä lyhytelokuvia valmistui kaikkiaan 30, näiden joukossa ensimmäiset suomalaiset uutiskatsaukset, neljä <i>Lyyran Viikkolehteä</i> keväällä 1914. Näytelmäelokuvien valmistustoiminta alkoi vuonna 1913. Taiteellisin päämäärin tuotetuista elokuvista vastasi lähinnä teatterinjohtaja Kaarle Halme (1864-1946) - mm. <i>Verettömät, Nuori luotsi</i>, viihteellisistä lyhyistä pilakuvista Pohjanheimon neljä poikaa Adolf (1888-1958), Hilarius (1892-1932), Asser (1893-1937) ja Birger (1895-1936). "Filmitehdas Lyyra" valmisti vuosina 1913-15 kaikkiaan 14 näytelmäelokuvaa ja maailmansodan aiheuttaman tauon jälkeen vuosina 1920-21 vielä kolme. Nämä kolme elokuvaa ohjasi Hjalmar V. Pohjanheimo itse. 1910-luvulla Lyyra Filmi oli näytelmäelokuvien valmistamana Suomen ylivoimaisesti suurin, ja lyhytelokuvienkin tekijänä neljännellä sijalla. Hjalmar V. Pohjanheimo vetäytyi alalta syrjään vuonna 1922, jolloin hän myi viimeisen, Helsingissä sijaitsevan elokuvateatterinsa Erik Estlanderille. Lyyra Filmin koko elokuvatuotanto on tuhoutunut. Lyyra Filmin pääkonttori sijaitsi Helsingissä Erottajan- ja Ludviginkadun kulmatalossa osoitteessa Erottajankatu 15-17. <i>Kari Uusitalo</i> 2.4.2014 <b>Kirjallisuutta ja lähteitä</b> Sven Hirn: <i>Kuvat elävät</i>. Helsinki: VAPK-kustannus 1991. Hannu Salmi: <i>Kadonnut perintö Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907-1916</i>. Helsinki: SKS 2002. V. Simonen: "Kun 'filmikuningasta' luultiin presidentiksi". <i>Elokuva-Aitta</i> 6-7/1932, 122. <i>Suomen kansallisfilmografia 1</i>. Helsinki: Edita 1996. Kari Uusitalo: <i>Eläviksi syntyneet kuvat. Suomalaisen elokuvan mykät vuodet 1896-1930</i>. Helsinki: Otava 1972. Kari Uusitalo: "Varhaiset suomalaiset uranuurtajat". <i>Suomen kansallisfilmografia 1</i>. Helsinki: Edita 1996, 60-64.</BiographicalNote><AgentPlace><AgentPlaceAssociationType>06</AgentPlaceAssociationType><LocationName yhtio-katuosoite="Erottajankatu 15-17" yhtio-postiosoite="Helsinki" yhtio-maakoodi="FI">Suomi</LocationName></AgentPlace></CinematographicAgent></ExchangeSet>