<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd">
  <CinematographicAgent>
    <AgentIdentifier>
      <AgentIDType>01</AgentIDType>
      <IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName>
      <IDValue>117161</IDValue>
    </AgentIdentifier>
    <RecordSource>
      <SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName>
    </RecordSource>
    <RecordSource>
      <SourceName>Sven Hirn, Kuvat kulkevat, s. 133. Suomen valokuvataiteen museon internet-sivut v. 2006.&#xD;
1) Wortzelius, Larsson, Filmboken, en bok om film och filmskapare, osa 1, 1951, s. 207.</SourceName>
    </RecordSource>
    <CAgentName>
      <AgentNameType>04</AgentNameType>
      <PersonName>Karl St&#xE5;hlberg</PersonName>
      <PersonNameInverted>St&#xE5;hlberg, Karl</PersonNameInverted>
      <NamesBeforeKey>Karl Emil</NamesBeforeKey>
    </CAgentName>
    <CAgentName>
      <AgentNameType henkilo-muu_nimi-tyyppi="taiteilijanimi">00</AgentNameType>
      <PersonName>K. E. St&#xE5;hlberg</PersonName>
      <PersonNameInverted>St&#xE5;hlberg, K. E.</PersonNameInverted>
    </CAgentName>
    <BiographicalNote>St&#xE5;hlberg perusti valokuvaamon Helsinkiin v. 1889. H&#xE4;nen toimeksiannostaan Suomea kiersi valokuvaamassa mm. I.K. Inha. St&#xE5;hlbergin j&#xE4;rjest&#xE4;m&#xE4; el&#xE4;vien kuvien ensiesitys oli v. 1897 Helsingiss&#xE4;.</BiographicalNote>
    <BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Valokuvaaja, elokuvayritt&#xE4;j&#xE4;, liikemies&#xD;
&#xD;
K. E. St&#xE5;hlberg (1862-1919) oli Suomen ensimm&#xE4;inen suurten mittojen elokuvayritt&#xE4;j&#xE4;.&#xD;
&#xD;
&#xD;
Karl Emil St&#xE5;hlberg, tulevan Suomen tasavallan ensimm&#xE4;isen presidentin, Kaarlo Juho St&#xE5;hlbergin serkku, syntyi nimismiehen poikana Kuhmoniemell&#xE4; (nyk. Kuhmo) 30.1.1862 ja valmistui 1887 insin&#xF6;&#xF6;riksi Helsingin Polyteknillisest&#xE4; Opistosta. Kaksi vuotta my&#xF6;hemmin h&#xE4;n avasi Helsingiss&#xE4; oman valokuvausliikkeen, tunnettu sittemmin Atelier Apollon nimell&#xE4;.&#xD;
&#xD;
K. E. St&#xE5;hlberg solmi ensimm&#xE4;isen avioliittonsa vuonna 1888, mutta j&#xE4;i leskeksi kev&#xE4;&#xE4;ll&#xE4; 1896. Toisella h&#xE4;&#xE4;matkallaan Pariisiin syksyll&#xE4; 1896 uuden puolisonsa kanssa h&#xE4;n tutustui tuoreeseen keksint&#xF6;&#xF6;n, "el&#xE4;viin valokuviin", ja osti Charles Path&#xE9;lta projektorin sek&#xE4; kymmenen lyhytt&#xE4; elokuvaa Suomea koskevine esitysoikeuksineen. Ensimm&#xE4;iset esityksens&#xE4; St&#xE5;hlberg j&#xE4;rjesti Ylioppilastalon Musiikkisalissa Helsingiss&#xE4; 21.1.1897. Runsaat kuusi vuotta my&#xF6;hemmin, 3.4.1904 h&#xE4;n avasi niin ik&#xE4;&#xE4;n Helsingiss&#xE4; kiinte&#xE4;n elokuvateatterin, Mikonkatu 5:ss&#xE4; sijaitsevan Maailman Ymp&#xE4;ri - V&#xE4;rlden Rundt.&#xD;
&#xD;
Saadakseen teatteriinsa my&#xF6;s kotimaista ohjelmistoa St&#xE5;hlberg k&#xE4;ynnisti vappuna 1906 Atelier Apollon puitteissa s&#xE4;&#xE4;nn&#xF6;llisen uutisluontoisten lyhytelokuvien filmaamisen. Kuvausp&#xE4;&#xE4;llikk&#xF6;n&#xE4; toimi ruotsalainen valokuvaaja Frans Engstr&#xF6;m (1873-1940) apunaan suomenruotsalaiset Hjalmar H&#xE5;rdh (1881-1948) ja Oscar Lindel&#xF6;f (1887-1954). Kuvaustoiminta jatkui vaihtelevalla aktiviteetilla syksyyn 1913 saakka.&#xD;
&#xD;
Atelier Apollon puitteissa valmistui kev&#xE4;ttalvella 1907 my&#xF6;s ensimm&#xE4;inen suomalainen n&#xE4;ytelm&#xE4;elokuva, 29.5.1907 ensi-iltaan tullut "miimillinen farssi" &lt;i&gt;Salaviinanpolttajat&lt;/i&gt;, Elokuva perustui yhti&#xF6;n julistaman k&#xE4;sikirjoituskilpailun voittaja-aiheeseen, ja ohjaajana oli Suomen Kansallisteatterin n&#xE4;yttelij&#xE4; Teuvo Puro (1864-1956), avustajanaan ruotsalainen taidemaalari-kreivi Louis Sparre (1863-1964).&#xD;
&#xD;
Elokuvateatteritoimintaansa St&#xE5;hlberg laajensi my&#xF6;s muihin kaupunkeihin, ja avasi vuonna 1910 Etel&#xE4;-Esplanadi 10:ss&#xE4; Helsingiss&#xE4; "pohjoismaiden hienoimman", Apollo-nimisen elokuvateatterin, joka syksyst&#xE4; 1911 alkaen toimi l&#xE4;hinn&#xE4; operettin&#xE4;ytt&#xE4;m&#xF6;n&#xE4;. Osoituksena insin&#xF6;&#xF6;ri St&#xE5;hlbergin ennakkoluulottomuudesta yhti&#xF6; kuvasi maaliskuussa 1912 noin 15 minuutin mittaisen inserttielokuvan &lt;i&gt;Margaretaa ajetaan takaa&lt;/i&gt; teatterissa esitetty&#xE4; oopperaparodiaa &lt;i&gt;Faust tai Hiisi Helsingiss&#xE4; &lt;/i&gt; varten.&#xD;
&#xD;
Elokuva-alalta K. E. St&#xE5;hlberg vet&#xE4;ytyi syrj&#xE4;&#xE4;n maailmansodan vuonna 1917 ja keskittyi sen j&#xE4;lkeen valokuvausliikkeens&#xE4; sek&#xE4; Helsingiss&#xE4; omistamiensa kiinteist&#xF6;jen hoitoon. H&#xE4;n kuoli Helsingiss&#xE4; 1919.&#xD;
&#xD;
&#xD;
&lt;i&gt;Kari Uusitalo&lt;/i&gt;&#xD;
26.3.2013&#xD;
&#xD;
&#xD;
&#xD;
&lt;b&gt;Kirjallisuutta ja l&#xE4;hteit&#xE4;&lt;/b&gt;&#xD;
&#xD;
Ingeborg Ekman: &lt;i&gt;Familjen Karl Emil St&#xE5;hlberg&lt;/i&gt;. Borg&#xE5;: Tryckeri och Tidnings Ab 1982.&#xD;
&#xD;
Sven Hirn: &lt;i&gt;Kuvat kulkevat&lt;/i&gt;. Helsinki: Suomen elokuvas&#xE4;&#xE4;ti&#xF6; 1981.&#xD;
&#xD;
Sabira St&#xE5;hlberg: &lt;i&gt; K. E. St&#xE5;hlberg. Fotograf, filmskapare och entrepren&#xF6;r&lt;/i&gt;. Helsingfors: Svenska Litteraturs&#xE4;llskapet i Finland 2013.&#xD;
&#xD;
Kari Uusitalo: &lt;i&gt;El&#xE4;viksi syntyneet kuvat&lt;/i&gt;. Helsinki: Otava 1972.&#xD;
&#xD;
Kari Uusitalo: &lt;i&gt;Varhaiset suomalaiset uranuurtajat&lt;/i&gt;. Teoksessa &lt;i&gt;Suomen kansallisfilmografia 1&lt;/i&gt;. Helsinki: Edita 1996.</BiographicalNote>
    <AgentDate>
      <AgentDateEventType>51</AgentDateEventType>
      <DateText>30.11.1862</DateText>
      <LocationName>Kuhmoniemi</LocationName>
    </AgentDate>
    <AgentDate>
      <AgentDateEventType>52</AgentDateEventType>
      <DateText>27.06.1919</DateText>
      <LocationName>Helsinki</LocationName>
    </AgentDate>
    <AgentPlace>
      <LocationName>Suomi</LocationName>
    </AgentPlace>
  </CinematographicAgent>
</ExchangeSet>