(ei hakusanaa) | Hakutulokset

Erkko Kivikoski

Erkko Kivikoski

Henkilö

Muut nimet

Syntymäaika

02.07.1936

Syntymäpaikka

Iisalmi

Kuolinaika

11.08.2005

Kuolinpaikka

Turku

Palkinnot

Jussi-palkinto 1963 parhaasta vapaa-aiheisesta lyhytelokuvasta Tori.
Jussi-palkinto 1964 vuoden lupaavimmasta esikoistyöstä (yhdessä Virke Lehtisen kanssa) elokuvasta Kesällä kello 5.
Jussi-palkinto 1966 parhaasta lyhytelokuvasta Ovi.
Jussi-palkinto 1970 parhaasta ohjauksesta elokuvassa Kesyttömät veljekset.
Jussi-palkinto 1973 parhaasta ohjauksesta elokuvassa Laukaus tehtaalla.
Jussi-palkinto 1981 parhaasta ohjauksesta elokuvassa Yö meren rannalla.

Liittyvät paikat

Suomi

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja

Erkko Kivikoski oli leimallinen "uuden aallon" elokuvantekijä: hän aloitti ohjaajauransa 1960-luvun alussa, jolloin suomalaisen elokuvan teollinen rakenne alkoi murentua ja esiin astuivat uudet tekijät uusine pienine tuotantoyhtiöineen tuoden mukanaan uudenlaisen tavan tehdä elokuvaa. Vuosikymmenen alussa vallinneen näyttelijälakon olosuhteissa kuvaan kuului amatöörinäyttelijöiden käyttö, samalla kun tekniikan kehitys mahdollisti kevyemmän kuvaus- ja äänityskaluston, uusia ilmaisun ja todellisuuden haltuunoton muotoja.

Kivikoski oli valmistunut merkonomiksi Liikemiesten kauppaopistosta, mutta hän työskenteli elokuva-alalla vuodesta 1959 lähtien, ensin kamera-assistenttina Fennada-Filmin lyhytelokuvaosastolla, sitten mainospalojen, tilauslyhytelokuvien ja lopulta vapaamuotoisten lyhytelokuvien tekijänä. Hän toimi myös B-kuvaajana Mattila Kassilan Fennada-elokuvassa Kaasua, komisario Palmu (1961) ja kuvaajana Veronica Leo-Hongellin nukke-elokuvassa Näkymätön käsi (1962). Samana vuonna valmistui impressionistinen lyhyt dokumentti Tori, joka voitti hopeakarhun Berliinin festivaaleilla 1963

Kivikosken ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva Kesällä kello 5 (1963) on niin ikään tyylilajiltaan impressionistinen kuvaus kahden nuoren tunteiden kriisistä, joka käynnistyy telttaretken tunnelmista ja etenee ratkaisuunsa sekä arkisten ilmiöiden tarkan havainnoinnin että unien ja muistojen kautta. Studiokäytännöstä vapautuneessa ilmaisussaan Kesällä kello 5 onnistui vangitsemaan aikakauden ilmaa ja nuorten kaupunkilaisten elämäntunteen. Elokuva koettiin nuoren ohjaajan lupaavana läpimurtona, jonka jälkeen Kivikoski lähti seuraavassa elokuvassaan aivan toiseen suuntaan: Käyntikorttini (1964) on sotien väliseen epookkiin sijoittuva kaskunomainen tarina vaatimattomasta toimistovirkailijasta, joka päiväunissaan valloittaa ruokatunnilla kohtaamansa kaunottaren. Kyseessä on tyylitajuisesti toteutettu aikuisten satu, "eroottisen lohduttomuuden pieni bagatelli", joka ei kuitenkaan menestynyt esikoiselokuvan lailla.

Kuuma kissa? (1968), sovitus Kerttu-Kaarina Suosalmen romaanista Neitsyt (1964), sijoittuu koulumaailmaan ja kehkeytyy vanhoillisten asenteiden kritiikiksi sekä rakkaustarinaksi juopottelun takia koulusta erotetun pojan ja nuoren opettajattaren välillä. Todenmakuinen ihmiskuvaus, mielentilojen tarkka havainnointi ja lyyriset juoksutukset ovat kokonaisuuden rakennusaineita ja Kivikosken vahvimpia valtteja.

Kesyttömissä veljeksissä (1969) Kivikoski dramatisoi "osallistuvan aikakauden" yhteiskunnallisen ja maailmankatsomuksellisen ristiriidan kahden veljeksen tilanteeseen: toinen veljeksistä ryhtyy pienyrittäjäksi ja päätyy vaikeuksien kautta voittoon, toinen veli on radikaali opiskelija, joka osallistuu mielenosoituksiin ja muihin ajan rientoihin, mutta muuttaa lopulta yksiin laivanvarustajan tyttären kanssa. Ohi kärjistettyjen asenteiden Kivikoski tavoittaa henkilöhahmonsa myös tunteiden, työn ja arkisen olemassaolon vivahteiden tasolla.

Monien vaikeuksien jälkeen syntynyt Laukaus tehtaalla (1973) on puolestaan jo tekijöiden ilmoituksen mukaan kuvaus "työn ja pääoman ristiriidasta": asetelma dramatisoidaan siihen pisteeseen, että fuusion seurauksena työttömäksi jäänyt tehdastyöläinen ampuu syylliseksi kokemansa tehtaan johtajan. Jälleen Kivikoski pyrkii ymmärtämään draaman kaikkia osapuolia, ja Kesyttömien veljesten tapaan hän panostaa ihmiskuvaukseen ja arjen havainnointiin ohi stereotyyppisten asenteiden.

Laukaus tehtaalla vei Kivikosken tuotannolliseen paitsioon lähes kymmeneksi vuodeksi: Yö meren rannalla valmistui 1981 ja jäi myös Kivikosken viimeiseksi pitkäksi näytelmäelokuvaksi. Se on pienimuotoinen draama keski-iän kriiseistä, elämänvalheista, sukupolvien kitkasta, asenteiden ja arvojen yhteentörmäyksestä tshehovilaisessa huvilamiljöössä, tiivistettynä yhden illan ja yön puitteisiin. Teoksessa ovat tallella ne avut, jotka olivat Kivikosken vahvaa aluetta 1960-luvulta lähtien: mielialojen ja tunnelmien herkkä tavoittaminen, puheen vivahteiden ja hiljaisuuden tarkkailu sekä uskottavien ihmiskuvien luominen.

Kivikoski ohjasi urallaan kuusi pitkää näytelmäelokuvaa ja lukuisia lyhytelokuvia, joista hänet palkittiin viidellä Jussi-patsaalla ja monilla festivaalipalkinnoilla myös ulkomailla. Lisäksi hän vaikutti mainoselokuvayrittäjänä ja munkkiniemeläisen Solnan Grilli -ravintolan pitkäaikaisena omistajana sekä toimi Risto Jarvan kuoleman jälkeen Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja televisiotyön linjan yliopettajana vuosina 1978-1980.

record_format	forwardAuthority
source	kavi_henkilo
record_type	Personal Name
heading	Erkko Kivikoski
heading_keywords	Erkko Kivikoski
birth_place	Iisalmi
death_place	Turku
related_place	Suomi
source_str_mv	kavi_henkilo
datasource_str_mv	kavi_henkilo
id	kavi.elonet_henkilo_100695
institution	KAVI
first_indexed	2019-11-19T10:26:07Z
last_indexed	2023-03-15T20:00:03Z
_version_	1760467043797172225
fullrecord	<?xml version="1.0"?><ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicAgent><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100695</IDValue></AgentIdentifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><RecordSource><SourceName>HS 14.8.05. Uusitalo: Jussien viisi vuosikymmentä. www.jussit.fi</SourceName></RecordSource><CAgentName><AgentNameType>04</AgentNameType><PersonName>Erkko Kivikoski</PersonName><PersonNameInverted>Kivikoski, Erkko</PersonNameInverted><NamesBeforeKey>Erkko</NamesBeforeKey></CAgentName><BiographicalNote>(02) 7334 861 / Laura Kivikoski, Salo</BiographicalNote><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Erkko Kivikoski oli leimallinen "uuden aallon" elokuvantekijä: hän aloitti ohjaajauransa 1960-luvun alussa, jolloin suomalaisen elokuvan teollinen rakenne alkoi murentua ja esiin astuivat uudet tekijät uusine pienine tuotantoyhtiöineen tuoden mukanaan uudenlaisen tavan tehdä elokuvaa. Vuosikymmenen alussa vallinneen näyttelijälakon olosuhteissa kuvaan kuului amatöörinäyttelijöiden käyttö, samalla kun tekniikan kehitys mahdollisti kevyemmän kuvaus- ja äänityskaluston, uusia ilmaisun ja todellisuuden haltuunoton muotoja. Kivikoski oli valmistunut merkonomiksi Liikemiesten kauppaopistosta, mutta hän työskenteli elokuva-alalla vuodesta 1959 lähtien, ensin kamera-assistenttina Fennada-Filmin lyhytelokuvaosastolla, sitten mainospalojen, tilauslyhytelokuvien ja lopulta vapaamuotoisten lyhytelokuvien tekijänä. Hän toimi myös B-kuvaajana Mattila Kassilan Fennada-elokuvassa <i>Kaasua, komisario Palmu</i> (1961) ja kuvaajana Veronica Leo-Hongellin nukke-elokuvassa <i>Näkymätön käsi</i> (1962). Samana vuonna valmistui impressionistinen lyhyt dokumentti <i>Tori</i>, joka voitti hopeakarhun Berliinin festivaaleilla 1963 Kivikosken ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva <i>Kesällä kello 5</i> (1963) on niin ikään tyylilajiltaan impressionistinen kuvaus kahden nuoren tunteiden kriisistä, joka käynnistyy telttaretken tunnelmista ja etenee ratkaisuunsa sekä arkisten ilmiöiden tarkan havainnoinnin että unien ja muistojen kautta. Studiokäytännöstä vapautuneessa ilmaisussaan <i>Kesällä kello 5</i> onnistui vangitsemaan aikakauden ilmaa ja nuorten kaupunkilaisten elämäntunteen. Elokuva koettiin nuoren ohjaajan lupaavana läpimurtona, jonka jälkeen Kivikoski lähti seuraavassa elokuvassaan aivan toiseen suuntaan: <i>Käyntikorttini</i> (1964) on sotien väliseen epookkiin sijoittuva kaskunomainen tarina vaatimattomasta toimistovirkailijasta, joka päiväunissaan valloittaa ruokatunnilla kohtaamansa kaunottaren. Kyseessä on tyylitajuisesti toteutettu aikuisten satu, "eroottisen lohduttomuuden pieni bagatelli", joka ei kuitenkaan menestynyt esikoiselokuvan lailla. <i>Kuuma kissa?</i> (1968), sovitus Kerttu-Kaarina Suosalmen romaanista <i>Neitsyt</i> (1964), sijoittuu koulumaailmaan ja kehkeytyy vanhoillisten asenteiden kritiikiksi sekä rakkaustarinaksi juopottelun takia koulusta erotetun pojan ja nuoren opettajattaren välillä. Todenmakuinen ihmiskuvaus, mielentilojen tarkka havainnointi ja lyyriset juoksutukset ovat kokonaisuuden rakennusaineita ja Kivikosken vahvimpia valtteja. <i>Kesyttömissä veljeksissä</i> (1969) Kivikoski dramatisoi "osallistuvan aikakauden" yhteiskunnallisen ja maailmankatsomuksellisen ristiriidan kahden veljeksen tilanteeseen: toinen veljeksistä ryhtyy pienyrittäjäksi ja päätyy vaikeuksien kautta voittoon, toinen veli on radikaali opiskelija, joka osallistuu mielenosoituksiin ja muihin ajan rientoihin, mutta muuttaa lopulta yksiin laivanvarustajan tyttären kanssa. Ohi kärjistettyjen asenteiden Kivikoski tavoittaa henkilöhahmonsa myös tunteiden, työn ja arkisen olemassaolon vivahteiden tasolla. Monien vaikeuksien jälkeen syntynyt <i>Laukaus tehtaalla</i> (1973) on puolestaan jo tekijöiden ilmoituksen mukaan kuvaus "työn ja pääoman ristiriidasta": asetelma dramatisoidaan siihen pisteeseen, että fuusion seurauksena työttömäksi jäänyt tehdastyöläinen ampuu syylliseksi kokemansa tehtaan johtajan. Jälleen Kivikoski pyrkii ymmärtämään draaman kaikkia osapuolia, ja <i>Kesyttömien veljesten</i> tapaan hän panostaa ihmiskuvaukseen ja arjen havainnointiin ohi stereotyyppisten asenteiden. <i>Laukaus tehtaalla</i> vei Kivikosken tuotannolliseen paitsioon lähes kymmeneksi vuodeksi: <i>Yö meren rannalla</i> valmistui 1981 ja jäi myös Kivikosken viimeiseksi pitkäksi näytelmäelokuvaksi. Se on pienimuotoinen draama keski-iän kriiseistä, elämänvalheista, sukupolvien kitkasta, asenteiden ja arvojen yhteentörmäyksestä tshehovilaisessa huvilamiljöössä, tiivistettynä yhden illan ja yön puitteisiin. Teoksessa ovat tallella ne avut, jotka olivat Kivikosken vahvaa aluetta 1960-luvulta lähtien: mielialojen ja tunnelmien herkkä tavoittaminen, puheen vivahteiden ja hiljaisuuden tarkkailu sekä uskottavien ihmiskuvien luominen. Kivikoski ohjasi urallaan kuusi pitkää näytelmäelokuvaa ja lukuisia lyhytelokuvia, joista hänet palkittiin viidellä Jussi-patsaalla ja monilla festivaalipalkinnoilla myös ulkomailla. Lisäksi hän vaikutti mainoselokuvayrittäjänä ja munkkiniemeläisen Solnan Grilli -ravintolan pitkäaikaisena omistajana sekä toimi Risto Jarvan kuoleman jälkeen Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja televisiotyön linjan yliopettajana vuosina 1978-1980.</BiographicalNote><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="palkinnot">Jussi-palkinto 1963 parhaasta vapaa-aiheisesta lyhytelokuvasta Tori. Jussi-palkinto 1964 vuoden lupaavimmasta esikoistyöstä (yhdessä Virke Lehtisen kanssa) elokuvasta Kesällä kello 5. Jussi-palkinto 1966 parhaasta lyhytelokuvasta Ovi. Jussi-palkinto 1970 parhaasta ohjauksesta elokuvassa Kesyttömät veljekset. Jussi-palkinto 1973 parhaasta ohjauksesta elokuvassa Laukaus tehtaalla. Jussi-palkinto 1981 parhaasta ohjauksesta elokuvassa Yö meren rannalla.</BiographicalNote><AgentDate><AgentDateEventType>51</AgentDateEventType><DateText>02.07.1936</DateText><LocationName>Iisalmi</LocationName></AgentDate><AgentDate><AgentDateEventType>52</AgentDateEventType><DateText>11.08.2005</DateText><LocationName>Turku</LocationName></AgentDate><AgentPlace><LocationName>Suomi</LocationName></AgentPlace></CinematographicAgent><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">81728</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>81728_V756420E2.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvakoko="572730">1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>81728_V756420E2.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>100695</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100695</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/81728_V756420E2.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">81728</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
birth_date	1936
death_date	2005

Näytetään 1–20 / 23
Siirry seuraavalle sivulle

Finlandia-katsaus 679 Näytä tarkat tiedot

Lyhytelokuva

Valmistumisvuosi: 1964
Laji: katsaus
Maa: Suomi

Suomi-Filmi Oy , Tuottaja , Tuotanto

Verkossa saatavilla:

elokuva

Tallennettuna:

Finlandia-katsaus 686 Näytä tarkat tiedot

Lyhytelokuva

Lyhytelokuva

Valmistumisvuosi: 1961
Laji: dokumentti
Maa: Suomi

Erkko Kivikoski , Ohjaaja

Fennada-Filmi Junior , Tuottaja , Tuotanto

Tallennettuna:

Lyhytelokuva

Valmistumisvuosi: 1962
Laji: dokumentti
Maa: Suomi

Erkko Kivikoski , Ohjaaja

Elokuva Oy , Tuottaja , Tuotanto

Tallennettuna:

Haku

Erkko Kivikoski

Hakutulokset

Rajaa hakua