(ei hakusanaa) | Hakutulokset

Seela Sella

Seela Sella

Henkilö

Syntymäaika	30.12.1936
Syntymäpaikka	Tampere
Palkinnot	Jussi-palkinto 1985 parhaasta naissivuosasta televisioelokuvassa Yksinpuhelu. Parhaan naissivuosan Jussi-palkinto 2007 roolista elokuvassa Kalteva torni. Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2000.
Liittyvät paikat	Suomi

Näyttelijä, opettaja

Seela Sella (o.s. Virtanen) syntyi 1936 Tampereella lämmittäjä Jaakko Virtasen ja työnjohtaja Hilpi Koskisen (o.s. Öhman) perheeseen. Käytyään ylioppilaaksi 1957 ja Suomen Teatterikoulun 1957-59 hän toimi kiinnitettynä näyttelijänä Hämeenlinnan Kaupunginteatterissa 1959-61, Turun Kaupunginteatterissa 1961-65, Intimiteatterissa 1965-71, Radioteatterissa 1971-75 ja free lance -taiteilijana 1975-90. Vuodesta 1990 Seela Sella on esiintynyt muun Suomen Kansallisteatterissa. Monipuolisen näyttelijä on pitänyt myös monologi-iltoja sekä laulu- ja lausuntailtoja ja toiminut opettajana Suomen Teatterikoulussa, Teatterikorkeakoulussa ja eri opistoissa. Hän on tehnyt huomattavia roolisuorituksia muun muassa näytelmissä Säädyllinen murhenäytelmä, Kadotettu puutarha ja Vihan hedelmät. Seela Sellalle on myönnetty Ida Aalberg -palkinto 1995, taiteilijaprofessuuri 1998-2001 ja Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2000. Hän oli naimisissa näyttelijä Elis Sellan kanssa 1962-92.

Seela Sella on esittänyt vuodesta 1975 filmirooleja, joista ensimmäinen oli saunottaja Nummiska Risto Jarvan ohjaamassa komediassa Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975). Hän sai sivuosa-Jussin Elsan roolista Timo Koivusalon ohjaamassa elokuvassa Kalteva torni (2006). Seela Sella tulkitsi vanhaa Ainoa taiteilijaelämäkerrassa Sibelius (2003), Aaron äitiä draamassa Kaksipäisen kotkan varjossa (2005) ja Emma Halmetta elokuvissa Täällä Pohjantähden alla (2009) ja Täällä Pohjantähden alla II (2010). Hän esittää Taru Mäkelän ohjaamassa draamassa Pikkusisar (1999) leskirouva Bergiä. Seela Sella on näytellyt sivuosia parissa Uuno Turhapuro -elokuvassa.

Seela Sella on esiintynyt vuodesta 1962 lukuisissa televisiotuotannoissa. Hänen tunnetuimpia rooleja on teinityttöä ymmärtävä Lempi Pirkko Saision romaaniin perustuvassa ja Åke Lindmanin ohjaamassa tv-sarjassa Elämänmeno (1978). Seela Sella sai paljon yhteydenottoja nuorilta, jotka halusivat ystävystyä hänen kanssaan ja keskustella ongelmistaan. Seela ja Elis Sella muun muassa järjestivät eräälle vaikeuksiin joutuneelle tytölle asunnon. "Elämänmeno ja Lempi-täti ovat esimerkki taiteilijan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Taide ja myös viihde vaikuttavat ihmisiin, usein pitkän ajan kuluttua esityksestä. Vaikuttaminen on Seelalle eräs syy tehdä työtä. Hän toivoo herättävänsä ihmisissä uusia ajatuksia ja näkökulmia. Tässä hän onnistui Lempi-tätinä. Hän ei myöskään torjunut herättämäänsä reaktiota vaan kantoi vastuun. Hänen mielestään näyttelijöillä on työssään vastuu, jota ei pidä kieltää esimerkiksi koppavalla käytöksellä", kirjoittaa Anne Mattsson teoksessaan Seela Sella sellaisenaan (Kustannusosakeyhtiö Siltala 2012).

Seela Sella palkittiin Jussilla parhaasta naissivuosasta tv-elokuvassa Yksinpuhelu (1984). Verisiskoissa (1997) hän esittää toista päähenkilöä, Tyyne Ängeslevää tv-sarjassa Ihmeidentekijät (1997-1998) ja Sylvi Kekkosta tv-elokuvassa Sylvin kamari (2000). Seela Sella näyttelee Kansankynttilöissä (2003) Kirsi Hepolehtoa, Selma Tammelundia tv-elokuvassa Siinä näkijä missä tekijä (2012) ja Irene Lehtosta tv-sarjassa Tehdas (2012). Hän on dubannut useita Disneyn animaatioelokuvia ja televisiosarjoja.

Sisko Rytkönen
8.5.2014

Kirjallisuutta ja lähteitä

Teatterit ja teatterintekijät 2005. Toim. Riitta Seppälä. Helsinki: Like 2005, 643.

Heli Hulmi: Seela ja tähti. Helsinki: WSOY 1997.

Seela Sella: Seela Sella. Se palaa!. Helsinki: WSOY 2008.

Anne Mattson: Seela Sella sellaisenaan. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala 2012.

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/9395/Linkki tarkastettu 8.5.2014.

http://www.imdb.com/name/nm0783270/?ref_=fn_al_nm_1/Linkki tarkastettu 7.5.2014.