Hakutulokset
Kalevi Haapoja
- henkilöohjaus (2)
- näyttelijä (1)
Syntymäaika | 14.08.1932 |
---|---|
Syntymäpaikka | Ylihärmä |
Palkinnot | Jussi-palkinto 2000 parhaasta miessivuosasta elokuvassa Häjyt. |
Liittyvät paikat | Suomi |
Näyttelijä, ohjaaja, lausuja, maanviljelijä
Eteläpohjalainen maanviljelijä ja näyttelijä-ohjaaja-lausuja Kalevi Haapoja on tullut tunnetuksi maakuntansa miesten tulkitsijana. Hänen arvostetuimpiin roolitöihinsä lukeutuvat mm. miessivuosa-Jussilla palkittu isoisä Karhu Aleksi Mäkelän ohjaamassa draamassa Häjyt (1999), murhamies Matti Haapoja tv-elokuvassa Matti ja Mathilda (1975) sekä Antti Isotalo tv-sarjassa Häjyt (1978). Kiinnitettynä näyttelijänä Kalevi Haapoja toimi 1966–71 Seinäjoen kaupunginteatterissa ja 1971–72 Pyynikin kesäteatterissa sekä ohjaajana 1978–93 Suomen Harrastajateatteriliitossa.
Matti Kalevi Haapoja syntyi 1932 Ylihärmässä maanviljelijä Matti Haapojan ja Laina Haapojan (o.s. Kurki) perheeseen. Noin parikymppisenä hän ryhtyi harrastamaan Ylihärmän nuorisoseurassa näyttelemistä ja vähitellen myös ohjaamista. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry:n vakinaisena ohjaajana Kalevi Haapoja aloitti 1962 ja muutama vuosi myöhemmin maanviljelyksen vaimonsa kanssa tämän sukutilalla Kauhavalla.
Kiinnitettynä näyttelijänä Kalevi Haapoja toimi 1966–71 Seinäjoen kaupunginteatterissa mm. Jouko Turkan, Kari Selinheimon ja Hannu Wegeliuksen ohjauksessa. Turkan suosittelemana hän sai kiinnityksen 1971–72 Pyynikin kesäteatteriin, jossa Kalevi Haapojan roolisuoritus Seitsemän veljeksen Juhanina oli suuri arvostelu- ja yleisömenestys. Onnistuminen poiki esittäjälleen teatterikiinnitystarjouksia aina Helsinkiä myöten. ”Maanviljelys oli niin kriittises vaihees, ettei siinä ollu mitää meininkiä lähtiä siitä pois. Olis tullu niin kova elämänmuutos”, Kalevi Haapoja pohti Helsingin Sanomien julkaisemassa haastattelussa 1999.
Maaviljelyksen ohessa Kalevi Haapoja toimi 1978–93 Suomen harrastajateatteriliiton ohjaajana, joka osallistui lukuisiin tuotantoihin myös näyttelijänä ja lausujana. Merkittävimpiä hänen näyttämöohjauksistaan olivat mm. Soikkalaiset, Isänmaan miehet, Kolmekymmentä hopearahaa, Härmän käräjät, Ketoolan Jukka ja Kiirastuli.
Kalevi Haapoja on näytellyt vuodesta 1968 noin parissakymmenessä televisiotuotannossa. Eteläpohjalaisten miesten tulkitsijana hän tuli tunnetuksi esitettyään murhamies Matti Haapojaa tv-elokuvassa Matti ja Mathilda (1975) sekä Antti Isotaloa tv-sarjassa Häjyt (1978). Kalevi Haapoja on näytellyt myös mm. tv-sarjoissa Saastamoisen poika (1989), Hyvien ihmisten kylä (1993–94) ja Taivaan tulet (2010).
Pitkissä näytelmäelokuvissa Kalevi Haapoja on esiintynyt muutamaan otteeseen lähinnä pohjalaismiesten rooleissa. Ensimmäisen kerran hänet nähtiin valkokankaalla Matti Kassilan ohjaamassa komediassa Natalia (1979) puheliaana ja puolisokeana Antti Ala-Riistolana, joka antaa kotterollaan junasta myöhästyneelle matkaajalle hurjan autokyydin Seinäjoelle. Tunnetuin Kalevi Haapojan filmirooleista lienee miessivuosa-Jussilla palkittu isoisä Karhu, elämänviisas ja nykymenoa ihmettelevä tervaskanto Aleksi Mäkelän ohjaamassa draamaelokuvassa Häjyt (1999). Hänen muita pohjalaisroolejaan ovat mm. Pohjanmaan (1988) konstaapeli Lammi, Kulkurin ja joutsenen (1999) pohjalainen konstaapeli iltamissa ja Lakeuden kutsun (2000) Jalasjärven poliisi Raudaskoski. Kalevi Haapojan muita kuin pohjalaisia filmirooleja edustavat Juoksuhaudantien (2004) Väinö ja vanha rovasti Timo Koivusalon ohjaamassa Linna-filmatisoinnissa Täällä Pohjantähden alla (2009).
Lyhytelokuvarooleja Kalevi Haapojalle on kertynyt vuodesta 1998 muutamia. Joona Tenan ohjaamassa Kulkurin taivaassa (1998) hänen tulkintansa äreästä ja yksinäisestä leskimies Vilhosta toi esittäjälleen Brestin kansainvälisillä lyhytelokuvafestivaaleilla parhaan näyttelijän palkinnon ja Pariisin-matkan. ”Sankarista, häjystä tai roistosta tuloo heleposti onnistunu roolihahmo, mutta että tavallisen ihimisen esittäminen onnistu multa niin hyvin”, Kalevi Haapoja ihmetteli Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa 1999. Hänen palkintomatkastaan Joona Tena ohjasi draamaa ja fiktiota yhdistelevän lyhytelokuvan Haapoja Pariisissa (2000). Viimeisimpiä Kalevi Haapojan filmirooleja on eversti Juho Loukasmäki Harri J. Rantalan ohjaamassa lyhytelokuvassa Kaukopartio (2013), joka kertoo eteläpohjalaisista miehistä koostuvan osaston epäonnisesta retkestä vihollisen selustaan 1943.
Kalevi Haapoja on huomioitu maakunnassaan useilla kulttuurialan palkinnoilla ja tunnustuksilla kuten eteläpohjalaisen elokuvan Hall of Fame nro 1 vuonna 2015. Siitä lähtien on jaettu eteläpohjalaisen elokuvan edistämiseksi hänen mukaansa nimettyä Kalevi-palkintoa.
Kalevi Haapojan tytär Susanna Haapoja (1966–2009) toimi Suomen Keskustan kansanedustajana 2003–09.
Sisko Rytkönen
14.7.2021
Kirjallisuutta ja lähteitä
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993. Toim. Riitta Seppälä ja Ilona Tainio. Helsinki: Tammi 1993, 139–140.
Anne Moilanen: ”Pohjalaisukosta tuli kansallinen ikoni”. Helsingin Sanomat 20.7.1999.
Kalevi Haapojan puhelinhaastattelu 14.7.2021, Sisko Rytkönen.
https://yle.fi/uutiset/3-7821354/ 21.2.2015, Elokuvan Kalevi-palkinnot jaettiin Kauhavalla. Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]
https://areena.yle.fi/audio/1-1429621/ 27.1.2012, Yle Pohjanmaa: Näyttelijä Kalevi Haapoja lapsuudestaan ja elämästä yleensä. Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]
https://fi.freejournal.org/188572/1/kalevi-haapoja.html Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]
http://epelokuva.nettisivu.org/halloffame/ Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]
https://www.imdb.com/name/nm0351870/ Kalevi Haapoja. Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]
Kuvaan voi liittyä käytön rajoituksia.
<?xml version="1.0"?> <ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"> <CinematographicAgent> <AgentIdentifier> <AgentIDType>01</AgentIDType> <IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName> <IDValue>236555</IDValue> </AgentIdentifier> <RecordSource> <SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName> </RecordSource> <CAgentName> <AgentNameType>04</AgentNameType> <PersonName>Kalevi Haapoja</PersonName> <PersonNameInverted>Haapoja, Kalevi</PersonNameInverted> <NamesBeforeKey>Kalevi</NamesBeforeKey> </CAgentName> <BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Näyttelijä, ohjaaja, lausuja, maanviljelijä
 
 Eteläpohjalainen maanviljelijä ja näyttelijä-ohjaaja-lausuja Kalevi Haapoja on tullut tunnetuksi maakuntansa miesten tulkitsijana. Hänen arvostetuimpiin roolitöihinsä lukeutuvat mm. miessivuosa-Jussilla palkittu isoisä Karhu Aleksi Mäkelän ohjaamassa draamassa <i>Häjyt</i> (1999), murhamies Matti Haapoja tv-elokuvassa <i>Matti ja Mathilda</i> (1975) sekä Antti Isotalo tv-sarjassa <i>Häjyt</i> (1978). Kiinnitettynä näyttelijänä Kalevi Haapoja toimi 1966–71 Seinäjoen kaupunginteatterissa ja 1971–72 Pyynikin kesäteatterissa sekä ohjaajana 1978–93 Suomen Harrastajateatteriliitossa. 
 
 
 Matti Kalevi Haapoja syntyi 1932 Ylihärmässä maanviljelijä Matti Haapojan ja Laina Haapojan (o.s. Kurki) perheeseen. Noin parikymppisenä hän ryhtyi harrastamaan Ylihärmän nuorisoseurassa näyttelemistä ja vähitellen myös ohjaamista. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry:n vakinaisena ohjaajana Kalevi Haapoja aloitti 1962 ja muutama vuosi myöhemmin maanviljelyksen vaimonsa kanssa tämän sukutilalla Kauhavalla.
 
 Kiinnitettynä näyttelijänä Kalevi Haapoja toimi 1966–71 Seinäjoen kaupunginteatterissa mm. Jouko Turkan, Kari Selinheimon ja Hannu Wegeliuksen ohjauksessa. Turkan suosittelemana hän sai kiinnityksen 1971–72 Pyynikin kesäteatteriin, jossa Kalevi Haapojan roolisuoritus <i>Seitsemän veljeksen</i> Juhanina oli suuri arvostelu- ja yleisömenestys. Onnistuminen poiki esittäjälleen teatterikiinnitystarjouksia aina Helsinkiä myöten. ”Maanviljelys oli niin kriittises vaihees, ettei siinä ollu mitää meininkiä lähtiä siitä pois. Olis tullu niin kova elämänmuutos”, Kalevi Haapoja pohti Helsingin Sanomien julkaisemassa haastattelussa 1999.
 
 Maaviljelyksen ohessa Kalevi Haapoja toimi 1978–93 Suomen harrastajateatteriliiton ohjaajana, joka osallistui lukuisiin tuotantoihin myös näyttelijänä ja lausujana. Merkittävimpiä hänen näyttämöohjauksistaan olivat mm. <i>Soikkalaiset</i>, <i>Isänmaan miehet</i>, <i>Kolmekymmentä hopearahaa</i>, <i>Härmän käräjät</i>, <i>Ketoolan Jukka</i> ja <i>Kiirastuli</i>. 
 
 Kalevi Haapoja on näytellyt vuodesta 1968 noin parissakymmenessä televisiotuotannossa. Eteläpohjalaisten miesten tulkitsijana hän tuli tunnetuksi esitettyään murhamies Matti Haapojaa tv-elokuvassa <i>Matti ja Mathilda</i> (1975) sekä Antti Isotaloa tv-sarjassa <i>Häjyt</i> (1978). Kalevi Haapoja on näytellyt myös mm. tv-sarjoissa <i>Saastamoisen poika</i> (1989), <i>Hyvien ihmisten kylä</i> (1993–94) ja <i>Taivaan tulet</i> (2010).
 
 Pitkissä näytelmäelokuvissa Kalevi Haapoja on esiintynyt muutamaan otteeseen lähinnä pohjalaismiesten rooleissa. Ensimmäisen kerran hänet nähtiin valkokankaalla Matti Kassilan ohjaamassa komediassa <i>Natalia</i> (1979) puheliaana ja puolisokeana Antti Ala-Riistolana, joka antaa kotterollaan junasta myöhästyneelle matkaajalle hurjan autokyydin Seinäjoelle. Tunnetuin Kalevi Haapojan filmirooleista lienee miessivuosa-Jussilla palkittu isoisä Karhu, elämänviisas ja nykymenoa ihmettelevä tervaskanto Aleksi Mäkelän ohjaamassa draamaelokuvassa <i>Häjyt</i> (1999). Hänen muita pohjalaisroolejaan ovat mm. <i>Pohjanmaan</i> (1988) konstaapeli Lammi, <i>Kulkurin ja joutsenen</i> (1999) pohjalainen konstaapeli iltamissa ja <i>Lakeuden kutsun</i> (2000) Jalasjärven poliisi Raudaskoski. Kalevi Haapojan muita kuin pohjalaisia filmirooleja edustavat <i>Juoksuhaudantien</i> (2004) Väinö ja vanha rovasti Timo Koivusalon ohjaamassa Linna-filmatisoinnissa <i>Täällä Pohjantähden alla</i> (2009).
 
 Lyhytelokuvarooleja Kalevi Haapojalle on kertynyt vuodesta 1998 muutamia. Joona Tenan ohjaamassa <i>Kulkurin taivaassa</i> (1998) hänen tulkintansa äreästä ja yksinäisestä leskimies Vilhosta toi esittäjälleen Brestin kansainvälisillä lyhytelokuvafestivaaleilla parhaan näyttelijän palkinnon ja Pariisin-matkan. ”Sankarista, häjystä tai roistosta tuloo heleposti onnistunu roolihahmo, mutta että tavallisen ihimisen esittäminen onnistu multa niin hyvin”, Kalevi Haapoja ihmetteli Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa 1999. Hänen palkintomatkastaan Joona Tena ohjasi draamaa ja fiktiota yhdistelevän lyhytelokuvan <i>Haapoja Pariisissa</i> (2000). Viimeisimpiä Kalevi Haapojan filmirooleja on eversti Juho Loukasmäki Harri J. Rantalan ohjaamassa lyhytelokuvassa <i>Kaukopartio</i> (2013), joka kertoo eteläpohjalaisista miehistä koostuvan osaston epäonnisesta retkestä vihollisen selustaan 1943.
 
 Kalevi Haapoja on huomioitu maakunnassaan useilla kulttuurialan palkinnoilla ja tunnustuksilla kuten eteläpohjalaisen elokuvan Hall of Fame nro 1 vuonna 2015. Siitä lähtien on jaettu eteläpohjalaisen elokuvan edistämiseksi hänen mukaansa nimettyä Kalevi-palkintoa.
 
 Kalevi Haapojan tytär Susanna Haapoja (1966–2009) toimi Suomen Keskustan kansanedustajana 2003–09.
 
 
 <i>Sisko Rytkönen</i>
 14.7.2021
 
 
 
 <b>Kirjallisuutta ja lähteitä</b> 
 
 <i>Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993</i>. Toim. Riitta Seppälä ja Ilona Tainio. Helsinki: Tammi 1993, 139–140.
 
 Anne Moilanen: ”Pohjalaisukosta tuli kansallinen ikoni”. <i>Helsingin Sanomat</i> 20.7.1999.
 
 Kalevi Haapojan puhelinhaastattelu 14.7.2021, Sisko Rytkönen.
 
 https://yle.fi/uutiset/3-7821354/ 21.2.2015, Elokuvan Kalevi-palkinnot jaettiin Kauhavalla. Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]
 
 https://areena.yle.fi/audio/1-1429621/ 27.1.2012, Yle Pohjanmaa: Näyttelijä Kalevi Haapoja lapsuudestaan ja elämästä yleensä. Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]
 
 https://fi.freejournal.org/188572/1/kalevi-haapoja.html Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]
 
 http://epelokuva.nettisivu.org/halloffame/ Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]
 
 https://www.imdb.com/name/nm0351870/ Kalevi Haapoja. Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]</BiographicalNote> <BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="palkinnot">Jussi-palkinto 2000 parhaasta miessivuosasta elokuvassa Häjyt.</BiographicalNote> <AgentDate> <AgentDateEventType>51</AgentDateEventType> <DateText>14.08.1932</DateText> <LocationName>Ylihärmä</LocationName> </AgentDate> <AgentPlace> <LocationName>Suomi</LocationName> </AgentPlace> </CinematographicAgent> </ExchangeSet>
record_format |
forwardAuthority |
---|---|
source |
kavi_henkilo |
record_type |
Personal Name |
heading |
Kalevi Haapoja |
heading_keywords |
Kalevi Haapoja |
birth_place |
Ylihärmä |
related_place |
Suomi |
source_str_mv |
kavi_henkilo |
datasource_str_mv |
kavi_henkilo |
id |
kavi.elonet_henkilo_236555 |
institution |
KAVI |
first_indexed |
2019-11-19T10:26:03Z |
last_indexed |
2022-03-12T20:00:02Z |
_version_ |
1794216006095208451 |
fullrecord |
<?xml version="1.0"?><ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicAgent><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>236555</IDValue></AgentIdentifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><CAgentName><AgentNameType>04</AgentNameType><PersonName>Kalevi Haapoja</PersonName><PersonNameInverted>Haapoja, Kalevi</PersonNameInverted><NamesBeforeKey>Kalevi</NamesBeforeKey></CAgentName><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Näyttelijä, ohjaaja, lausuja, maanviljelijä

Eteläpohjalainen maanviljelijä ja näyttelijä-ohjaaja-lausuja Kalevi Haapoja on tullut tunnetuksi maakuntansa miesten tulkitsijana. Hänen arvostetuimpiin roolitöihinsä lukeutuvat mm. miessivuosa-Jussilla palkittu isoisä Karhu Aleksi Mäkelän ohjaamassa draamassa <i>Häjyt</i> (1999), murhamies Matti Haapoja tv-elokuvassa <i>Matti ja Mathilda</i> (1975) sekä Antti Isotalo tv-sarjassa <i>Häjyt</i> (1978). Kiinnitettynä näyttelijänä Kalevi Haapoja toimi 1966–71 Seinäjoen kaupunginteatterissa ja 1971–72 Pyynikin kesäteatterissa sekä ohjaajana 1978–93 Suomen Harrastajateatteriliitossa. 


Matti Kalevi Haapoja syntyi 1932 Ylihärmässä maanviljelijä Matti Haapojan ja Laina Haapojan (o.s. Kurki) perheeseen. Noin parikymppisenä hän ryhtyi harrastamaan Ylihärmän nuorisoseurassa näyttelemistä ja vähitellen myös ohjaamista. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry:n vakinaisena ohjaajana Kalevi Haapoja aloitti 1962 ja muutama vuosi myöhemmin maanviljelyksen vaimonsa kanssa tämän sukutilalla Kauhavalla.

Kiinnitettynä näyttelijänä Kalevi Haapoja toimi 1966–71 Seinäjoen kaupunginteatterissa mm. Jouko Turkan, Kari Selinheimon ja Hannu Wegeliuksen ohjauksessa. Turkan suosittelemana hän sai kiinnityksen 1971–72 Pyynikin kesäteatteriin, jossa Kalevi Haapojan roolisuoritus <i>Seitsemän veljeksen</i> Juhanina oli suuri arvostelu- ja yleisömenestys. Onnistuminen poiki esittäjälleen teatterikiinnitystarjouksia aina Helsinkiä myöten. ”Maanviljelys oli niin kriittises vaihees, ettei siinä ollu mitää meininkiä lähtiä siitä pois. Olis tullu niin kova elämänmuutos”, Kalevi Haapoja pohti Helsingin Sanomien julkaisemassa haastattelussa 1999.

Maaviljelyksen ohessa Kalevi Haapoja toimi 1978–93 Suomen harrastajateatteriliiton ohjaajana, joka osallistui lukuisiin tuotantoihin myös näyttelijänä ja lausujana. Merkittävimpiä hänen näyttämöohjauksistaan olivat mm. <i>Soikkalaiset</i>, <i>Isänmaan miehet</i>, <i>Kolmekymmentä hopearahaa</i>, <i>Härmän käräjät</i>, <i>Ketoolan Jukka</i> ja <i>Kiirastuli</i>. 

Kalevi Haapoja on näytellyt vuodesta 1968 noin parissakymmenessä televisiotuotannossa. Eteläpohjalaisten miesten tulkitsijana hän tuli tunnetuksi esitettyään murhamies Matti Haapojaa tv-elokuvassa <i>Matti ja Mathilda</i> (1975) sekä Antti Isotaloa tv-sarjassa <i>Häjyt</i> (1978). Kalevi Haapoja on näytellyt myös mm. tv-sarjoissa <i>Saastamoisen poika</i> (1989), <i>Hyvien ihmisten kylä</i> (1993–94) ja <i>Taivaan tulet</i> (2010).

Pitkissä näytelmäelokuvissa Kalevi Haapoja on esiintynyt muutamaan otteeseen lähinnä pohjalaismiesten rooleissa. Ensimmäisen kerran hänet nähtiin valkokankaalla Matti Kassilan ohjaamassa komediassa <i>Natalia</i> (1979) puheliaana ja puolisokeana Antti Ala-Riistolana, joka antaa kotterollaan junasta myöhästyneelle matkaajalle hurjan autokyydin Seinäjoelle. Tunnetuin Kalevi Haapojan filmirooleista lienee miessivuosa-Jussilla palkittu isoisä Karhu, elämänviisas ja nykymenoa ihmettelevä tervaskanto Aleksi Mäkelän ohjaamassa draamaelokuvassa <i>Häjyt</i> (1999). Hänen muita pohjalaisroolejaan ovat mm. <i>Pohjanmaan</i> (1988) konstaapeli Lammi, <i>Kulkurin ja joutsenen</i> (1999) pohjalainen konstaapeli iltamissa ja <i>Lakeuden kutsun</i> (2000) Jalasjärven poliisi Raudaskoski. Kalevi Haapojan muita kuin pohjalaisia filmirooleja edustavat <i>Juoksuhaudantien</i> (2004) Väinö ja vanha rovasti Timo Koivusalon ohjaamassa Linna-filmatisoinnissa <i>Täällä Pohjantähden alla</i> (2009).

Lyhytelokuvarooleja Kalevi Haapojalle on kertynyt vuodesta 1998 muutamia. Joona Tenan ohjaamassa <i>Kulkurin taivaassa</i> (1998) hänen tulkintansa äreästä ja yksinäisestä leskimies Vilhosta toi esittäjälleen Brestin kansainvälisillä lyhytelokuvafestivaaleilla parhaan näyttelijän palkinnon ja Pariisin-matkan. ”Sankarista, häjystä tai roistosta tuloo heleposti onnistunu roolihahmo, mutta että tavallisen ihimisen esittäminen onnistu multa niin hyvin”, Kalevi Haapoja ihmetteli Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa 1999. Hänen palkintomatkastaan Joona Tena ohjasi draamaa ja fiktiota yhdistelevän lyhytelokuvan <i>Haapoja Pariisissa</i> (2000). Viimeisimpiä Kalevi Haapojan filmirooleja on eversti Juho Loukasmäki Harri J. Rantalan ohjaamassa lyhytelokuvassa <i>Kaukopartio</i> (2013), joka kertoo eteläpohjalaisista miehistä koostuvan osaston epäonnisesta retkestä vihollisen selustaan 1943.

Kalevi Haapoja on huomioitu maakunnassaan useilla kulttuurialan palkinnoilla ja tunnustuksilla kuten eteläpohjalaisen elokuvan Hall of Fame nro 1 vuonna 2015. Siitä lähtien on jaettu eteläpohjalaisen elokuvan edistämiseksi hänen mukaansa nimettyä Kalevi-palkintoa.

Kalevi Haapojan tytär Susanna Haapoja (1966–2009) toimi Suomen Keskustan kansanedustajana 2003–09.


<i>Sisko Rytkönen</i>
14.7.2021



<b>Kirjallisuutta ja lähteitä</b> 

<i>Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993</i>. Toim. Riitta Seppälä ja Ilona Tainio. Helsinki: Tammi 1993, 139–140.

Anne Moilanen: ”Pohjalaisukosta tuli kansallinen ikoni”. <i>Helsingin Sanomat</i> 20.7.1999.

Kalevi Haapojan puhelinhaastattelu 14.7.2021, Sisko Rytkönen.

https://yle.fi/uutiset/3-7821354/ 21.2.2015, Elokuvan Kalevi-palkinnot jaettiin Kauhavalla. Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]

https://areena.yle.fi/audio/1-1429621/ 27.1.2012, Yle Pohjanmaa: Näyttelijä Kalevi Haapoja lapsuudestaan ja elämästä yleensä. Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]

https://fi.freejournal.org/188572/1/kalevi-haapoja.html Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]

http://epelokuva.nettisivu.org/halloffame/ Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]

https://www.imdb.com/name/nm0351870/ Kalevi Haapoja. Linkki tarkastettu 12.7.2021. [www-sivu]</BiographicalNote><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="palkinnot">Jussi-palkinto 2000 parhaasta miessivuosasta elokuvassa Häjyt.</BiographicalNote><AgentDate><AgentDateEventType>51</AgentDateEventType><DateText>14.08.1932</DateText><LocationName>Ylihärmä</LocationName></AgentDate><AgentPlace><LocationName>Suomi</LocationName></AgentPlace></CinematographicAgent></ExchangeSet> |
birth_date |
1932 |
- Näytetään 1–2 / 2
Härmän käräjät Näytä tarkat tiedot
Näytä tarkat tiedot
Valmistumisvuosi: 1975
Laji: tv-tuotanto, fiktio
Maa: Suomi
Rotuvasikka Näytä tarkat tiedot
Näytä tarkat tiedot
Valmistumisvuosi: 1975
Laji: fiktio, tv-tuotanto
Maa: Suomi