(ei hakusanaa) | Hakutulokset

Lea Joutseno

Lea Joutseno

Henkilö

Muut nimet

Lea Jönsson (entinen nimi)
Lea Huttunen (virallinen nimi vuosina 1937-38)
Lea Pikkumäki (virallinen nimi vuonna 1946)
Lea Ingo (virallinen nimi vuodesta 1956)

Syntymäaika	06.11.1910
Syntymäpaikka	Helsinki
Kuolinaika	20.06.1977
Kuolinpaikka	Helsinki
Palkinnot	Jussi-palkinto 1945 parhaasta naispääosasta elokuvassa Dynamiittityttö. Jussi-palkinto 1949 parhaasta käsikirjoituksesta (yhdessä Valentin Vaalan kanssa) elokuvassa Ihmiset suviyössä.
Liittyvät paikat	Suomi

Elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja, kielenkääntäjä

Lea Joutseno tuli Suomi-Filmin palvelukseen vuonna 1935 kielenkääntäjäksi. Hän esiintyi vuosina 1937-48 lähinnä komediennena kaikkiaan 15:ssa yhtiön tuottamassa elokuvassa ja toimi myös käsikirjoittajana.

Lea Ruth Margit Joutseno (ent. Jönsson) syntyi 1910 Helsingissä ja ryhtyi ylioppilastutkinnon jälkeen opiskelemaan hammaslääketiedettä. Opinnot jäivät kuitenkin kesken, kun kielitaitoiselle naiselle avautui Suomi-Filmissä 1935 kielenkääntäjän paikka. Ensimmäisen elokuvaroolinsa Lea Joutseno sai 1937 Juurakon Huldassa sattumalta, kun ohjaaja Valentin Vaalan mielestä hänellä sattui töissä olemaan yllään juuri rooliin sopiva kävelypuku. Roolisuoritus tyydytti ohjaajaa niin, että jo Vaalan seuraavassa elokuvassa Niskavuoren naiset (1938) Joutseno sai näytellä talon tytärtä Anna-Liisaa.

Elokuvarooleja Lea Joutsenolle kertyi vuosina 1937-48 kaikkiaan 15. Hän oli pirteä kaupunkilaistyttö ja räiskyvä komedienne - vakavia rooleja hänellä oli vuoden 1938 jälkeen ainoastaan Valentin Vaalan ohjaamassa elokuvassa Vihreä kulta (1939) sekä Wilho Ilmarin 1942 ohjaamassa elokuvassa Hopeakihlajaiset, jossa hän näytteli odontologian kandidaattia. Lea Joutseno oli ennen kaikkea Valentin Vaalan luottonäyttelijä - Joutsenon elokuvista oli Vaalan ohjaamia 11, Ilmari Unhon kolme ja Wilho Ilmarin yksi. Joutsenon tärkeimpiä vastanäyttelijöitä olivat useimmiten niin ikään itseoppineet näyttelijät Tapio Nurkka ja Tauno Majuri.

Vuosina 1943-46 valmistui neljän vauhdikkaan ja yleisöä hyvin vetäneen komedian rypäs; niiden käsikirjoitukset syntyivät Lea Joutsenon, ohjaaja Valentin Vaalan ja kirjailija Kersti Bergrothin (nimimerkki Tet) yhteistyönä. Naispääosaa kaikissa esitti Lea Joutseno, ja hänen nimiosasuorituksensa rikoskomediassa Dynamiittityttö (1944) palkittiin Jussi-patsaalla. Jussilla palkittiin myös Joutsenon ja Vaalan 1948 yhteisesti laatima käsikirjoitus elokuvaan Ihmiset suviyössä, joka perustui F. E. Sillanpään samannimiseen eeppiseen romaaniin.

Lea Joutseno nähtiin viimeisen kerran valkokankaalla talvella 1948 Kilroy sen teki -elokuvan toisessa naispääosassa. Vuonna 1968 Vaala sai hänet houkutelluksi mukaan laivamatkustajaksi tilaustyönä ohjaamaansa lyhytelokuvaan M/S Finlandia. Aktiivisen näyttelijäuransa jälkeen Joutseno jatkoi edelleen Suomi-Filmin palveluksessa kielenkääntäjänä ulkomaisten elokuvien repliikkeihin erikoistuen. Tässä yhteydessä hän käytti kolmannen miehensä (v:sta 1956) mukaista sukunimeä Ingo. Joutsenon ensimmäinen puoliso, Suomi-Filmin konttoripäällikkö Jaakko Huttunen (k. 1938) oli Suomi-Filmin toimitusjohtajan Matti Schreckin vaimon veli.

Ihmisenä Lea Joutseno oli paljolti elokuvarooliensa kaltainen - sanavalmis, vilkas ja iloinen.

Kari Uusitalo

Kirjallisuutta

Kaarninen, Pekka: Joutseno, Lea. Teoksessa Suomen kansallisbiografia 4. Helsinki: SKS, 2004.

Rytkönen, Sisko: Ihanat naiset kankaalla. Helsinki: Majakka, 2008.

Kirjallisuutta

SF-tähtiä ja tähdenlentoja: Lea Joutseno http://areena.yle.fi/radio/2296746
Linkki tarkistettu 23.2.2015.

303

Lataa kuva

Kuvan käyttöoikeudet
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa

Mitä merkintä tarkoittaa?