<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd">
<CinematographicAgent>
<AgentIdentifier>
<AgentIDType>01</AgentIDType>
<IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName>
<IDValue>100452</IDValue>
</AgentIdentifier>
<RecordSource>
<SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName>
</RecordSource>
<RecordSource>
<SourceName>Kari Uusitalon luettelo 1985
www.jussit.fi</SourceName>
</RecordSource>
<CAgentName>
<AgentNameType>04</AgentNameType>
<PersonName>Lauri Elo</PersonName>
<PersonNameInverted>Elo, Lauri</PersonNameInverted>
<NamesBeforeKey>Lauri</NamesBeforeKey>
</CAgentName>
<BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Teatteri-, elokuva- ja tv-lavastaja

Lyhyen teatterivaiheen jälkeen Lauri Elo toimi lavastajana 1950-luvulla Fennada-Filmissä, jossa hän suunnitteli lavastuksen puolentoistakymmeneen elokuvaan, mm. <i>Noita palaa elämään</i> (1952, Jussi-palkinto). Yleisradiossa TV 2:ssa Elo oli 1965–80 ja kuuluu yksikön tärkeimpiin lavastajiin.


Lauri Elo syntyi 1928 Helsingissä. Hänen isänsä oli teatteri- ja elokuvalavastaja Lasse Elo (1903–92). Lauri Elo aloitti lavastajanuransa 1940-luvulla Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa. Todennäköisesti poika pääsi seuraamaan isänsä lavastussuunnittelua ja -työskentelyä, kenties oli hänellä apupoikana ja sitä kautta kiinnostui lavastuksesta, mutta teatterin asemesta työskenteli elokuva-alalla ja sittemmin lavastajana televisiossa. 

Lauri Elo teki 1950-luvulla lavastuksia puolentoistakymmeneen elokuvaan. Ensimmäisen elokuvalavastuksensa hän teki Mika Waltarin näytelmään perustuvaan <i>Noita palaa elämään</i> -elokuvaan (1952). Hän sai työstään Jussi-palkinnon 1953.

Suurimman osan lavastuksistaan Lauri Elo teki Fennada-Filmin elokuviin, erityisesti sellaisiin kotimaisen kirjallisuuden klassikoihin kuin Joel Lehtosen <i>Putkinotko</i> (1954), <i>Ryysyrannan Jooseppi</i> (1955), Minna Canthin <i>Lain mukaan</i> (1956) ja F. E. Sillanpään <i>Elokuu</i> (1956).

F. E. Sillanpään romaaniin perustuvassa elokuvassa <i>Poika eli kesäänsä</i> (1955) arvostelija sanoi Lauri Elon onnistuneen interiööreissään tavallista paremmin. Vuonna 1957 Elo lavasti modernisoinnit <i>Kuriton sukupolvi</i> ja <i>Syntipukki</i>, joista edelliset filmatisoinnit oli valmistettu 1937 ja 1935. Elokuvan <i>Pää pystyyn, Helena</i> (1957) lavastuksesta aikalaiskriitikko kiitti Lauri Eloa, ”jonka lavastukset kertovat Junkkerin tilan vauraudesta ja sen piirissä elävien ihmisten vaiheista”. 

Lauri Elo on suomalaisen tv-lavastuksen uranuurtajia: 1965–80 hän suunnitteli TV 2:ssa lavastuksen kymmeniin tv-elokuviin ja mm. sarjoihin <i>Kiurunkulma</i> (1966–68) ja <i>30-luvun mies</i> (1968–69). Elon lavastamia tv-elokuvia ovat mm. <i>Kaksi sisarta</i> (1966), <i>Kuka teki turhan murhan</i> (1967) ja <i>Mimmi Paavaliina</i> (1970). 

Lauri Elon sisar Kristine Elo (s. 1945) on ollut lavastajana MTV3:ssa 1974–2001. Hän on lavastanut mm. toistakymmentä Uuno Turhapuro –elokuvaa.


<i>Kalevi Koukkunen</i>
9.11.2014



<b>Kirjallisuutta ja lähteitä</b>

<i>Suomen kansallisfilmografia 4</i>. Helsinki: VAPK-kustannus 1992.

<i>Suomen kansallisfilmografia 5</i>. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

<i>Suomen kansallisfilmografia 6</i>. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

<i>Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat</i>. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 5. Helsinki: Tammi 1950, 149.</BiographicalNote>
<BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="palkinnot">Jussi-palkinto 1953 parhaasta lavastuksesta elokuvassa Noita palaa elämään.</BiographicalNote>
<AgentDate>
<AgentDateEventType>51</AgentDateEventType>
<DateText>30.04.1928</DateText>
<LocationName>Helsinki</LocationName>
</AgentDate>
<AgentPlace>
<LocationName>Suomi</LocationName>
</AgentPlace>
</CinematographicAgent>
</ExchangeSet>
record_format |
forwardAuthority
|
source |
kavi_henkilo
|
record_type |
Personal Name
|
heading |
Lauri Elo
|
heading_keywords |
Lauri Elo
|
birth_place |
Helsinki
|
related_place |
Suomi
|
source_str_mv |
kavi_henkilo
|
datasource_str_mv |
kavi_henkilo
|
id |
kavi.elonet_henkilo_100452
|
institution |
KAVI
|
first_indexed |
2019-11-19T10:25:09Z
|
last_indexed |
2019-12-20T20:00:04Z
|
_version_ |
1794215994500055041
|
fullrecord |
<?xml version="1.0"?><ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicAgent><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100452</IDValue></AgentIdentifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><RecordSource><SourceName>Kari Uusitalon luettelo 1985
www.jussit.fi</SourceName></RecordSource><CAgentName><AgentNameType>04</AgentNameType><PersonName>Lauri Elo</PersonName><PersonNameInverted>Elo, Lauri</PersonNameInverted><NamesBeforeKey>Lauri</NamesBeforeKey></CAgentName><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Teatteri-, elokuva- ja tv-lavastaja

Lyhyen teatterivaiheen jälkeen Lauri Elo toimi lavastajana 1950-luvulla Fennada-Filmissä, jossa hän suunnitteli lavastuksen puolentoistakymmeneen elokuvaan, mm. <i>Noita palaa elämään</i> (1952, Jussi-palkinto). Yleisradiossa TV 2:ssa Elo oli 1965–80 ja kuuluu yksikön tärkeimpiin lavastajiin.


Lauri Elo syntyi 1928 Helsingissä. Hänen isänsä oli teatteri- ja elokuvalavastaja Lasse Elo (1903–92). Lauri Elo aloitti lavastajanuransa 1940-luvulla Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa. Todennäköisesti poika pääsi seuraamaan isänsä lavastussuunnittelua ja -työskentelyä, kenties oli hänellä apupoikana ja sitä kautta kiinnostui lavastuksesta, mutta teatterin asemesta työskenteli elokuva-alalla ja sittemmin lavastajana televisiossa. 

Lauri Elo teki 1950-luvulla lavastuksia puolentoistakymmeneen elokuvaan. Ensimmäisen elokuvalavastuksensa hän teki Mika Waltarin näytelmään perustuvaan <i>Noita palaa elämään</i> -elokuvaan (1952). Hän sai työstään Jussi-palkinnon 1953.

Suurimman osan lavastuksistaan Lauri Elo teki Fennada-Filmin elokuviin, erityisesti sellaisiin kotimaisen kirjallisuuden klassikoihin kuin Joel Lehtosen <i>Putkinotko</i> (1954), <i>Ryysyrannan Jooseppi</i> (1955), Minna Canthin <i>Lain mukaan</i> (1956) ja F. E. Sillanpään <i>Elokuu</i> (1956).

F. E. Sillanpään romaaniin perustuvassa elokuvassa <i>Poika eli kesäänsä</i> (1955) arvostelija sanoi Lauri Elon onnistuneen interiööreissään tavallista paremmin. Vuonna 1957 Elo lavasti modernisoinnit <i>Kuriton sukupolvi</i> ja <i>Syntipukki</i>, joista edelliset filmatisoinnit oli valmistettu 1937 ja 1935. Elokuvan <i>Pää pystyyn, Helena</i> (1957) lavastuksesta aikalaiskriitikko kiitti Lauri Eloa, ”jonka lavastukset kertovat Junkkerin tilan vauraudesta ja sen piirissä elävien ihmisten vaiheista”. 

Lauri Elo on suomalaisen tv-lavastuksen uranuurtajia: 1965–80 hän suunnitteli TV 2:ssa lavastuksen kymmeniin tv-elokuviin ja mm. sarjoihin <i>Kiurunkulma</i> (1966–68) ja <i>30-luvun mies</i> (1968–69). Elon lavastamia tv-elokuvia ovat mm. <i>Kaksi sisarta</i> (1966), <i>Kuka teki turhan murhan</i> (1967) ja <i>Mimmi Paavaliina</i> (1970). 

Lauri Elon sisar Kristine Elo (s. 1945) on ollut lavastajana MTV3:ssa 1974–2001. Hän on lavastanut mm. toistakymmentä Uuno Turhapuro –elokuvaa.


<i>Kalevi Koukkunen</i>
9.11.2014



<b>Kirjallisuutta ja lähteitä</b>

<i>Suomen kansallisfilmografia 4</i>. Helsinki: VAPK-kustannus 1992.

<i>Suomen kansallisfilmografia 5</i>. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

<i>Suomen kansallisfilmografia 6</i>. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

<i>Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat</i>. Toim. Verneri Veistäjä. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 5. Helsinki: Tammi 1950, 149.</BiographicalNote><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="palkinnot">Jussi-palkinto 1953 parhaasta lavastuksesta elokuvassa Noita palaa elämään.</BiographicalNote><AgentDate><AgentDateEventType>51</AgentDateEventType><DateText>30.04.1928</DateText><LocationName>Helsinki</LocationName></AgentDate><AgentPlace><LocationName>Suomi</LocationName></AgentPlace></CinematographicAgent></ExchangeSet>
|
birth_date |
1928
|