Hakutulokset
Paul Jyrälä
- filmiääni ja tehosteet (1)
Syntymäaika | 09.07.1941 |
---|---|
Syntymäpaikka | Espoo |
Kuolinaika | 12.07.2007 |
Kuolinpaikka | Järvenpää |
Palkinnot | Parhaan äänityksen Jussi-palkinto 1986 elokuvasta Da Capo.
Valtion elokuvataiteilijapalkinto 1987 (6000 mk). Parhaan äänityksen Jussi-palkinto (yhdessä Matti Kuortin kanssa) 1989 elokuvasta Kuutamosonaatti Parhaan äänityksen Jussi-palkinto (Jyrälä + työryhmä) 1990 elokuvasta Talvisota. Jussi-palkinto parhaasta äänisuunnittelusta 1994 (Romanovin kivet). Parhaan äänisuunnittelun Jussi-palkinto 2005 elokuvasta Pelikaanimies. |
Liittyvät paikat | Suomi |
Äänittäjä, äänisuunnittelija
Paul "Pappa" Jyrälä oli 1960-luvulta 2000-luvulle suomalaisen elokuvan arvostetuin äänittäjä ja uraauurtava äänisuunnittelija. Hän oli myös aikansa harvoja kansainvälisesti tunnettuja suomalaisia elokuva-alan ammattilaisia.
Espoossa syntynyt Jyrälä vietti nuoruutensa merillä ja hanttihommissa. Oman kertomansa mukaan sattuma toi hänet ääniapulaiseksi Yleisradion tv-tuotantoihin vuonna 1961. Pian hän siirtyi äänittäjäksi Mainos-TV:lle, missä ystävystyi kuvaaja Kari Sohlbergin kanssa. Jyrälästä ja Sohlbergista tuli pitkäaikaiset työtoverit, ja yhdessä he hakeutuivat elokuvatuotantoihin. Molempien ensimmäinen valkokangastyö oli Spede-elokuva Millipilleri. Elokuvaura käynnistyi Spede Pasasen ja Jörn Donnerin tuotannoissa, ja 1970-luvun taitteessa Jyrälä oli kohonnut yhdeksi suomalaisen elokuvan käytetyimmistä äänimiehistä.
Jyrälä tuli alalle vaiheessa, jossa äänileikkaus nähtiin yleisesti vain teknisenä työvaiheena. Kehittynyt tekniikka mahdollisti kuitenkin aiempaa monipuolisemman tehosteäänien käytön ja rikkaan äänimaailman luomisen. Yhdessä esimerkiksi Tuomo Kattilakosken ja Matti Kuortin kanssa Jyrälä oli tuomassa suomalaiseen elokuvaan modernia ääniajattelua, jossa äänisuunnittelu nähtiin osana elokuvailmaisua. Itse hän piti Donnerin elokuvaa Sixtynine 69 virstanpylväänä, jossa äänen jälkitöihin panostettiin poikkeuksellisen paljon.
Tiivistahtinen elokuvatyö kuitenkin poltti Jyrälän loppuun. 1970-luvun alussa hän jätti täyspäiväisen elokuvatyön ja siirtyi musiikkiäänittäjäksi, aluksi Finnvox-studiolle. Useilla suomalaisilla ja ruotsalaisilla studioilla, mm. Love Recordsin studiopäällikkönä, työskennellyt Jyrälä äänitti ja miksasi pitkän rivin Suomi-rockin tulevia klassikkolevyjä. Häntä arvostettiin musiikkia syvällisesti ymmärtävänä äänittäjänä, ja musiikkityö säilyi osana hänen ammattikuvaansa läpi elämän.
Elokuvan pariin Jyrälä palaili 1970-luvun lopulla Love Recordsin konkurssin jälkeen. Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Tulipäästä käynnistyi toinen tiivis työperiodi suomalaisessa elokuvassa. Sitä vauhditti myös kolmivuotinen valtion taiteilija-apuraha 1980-luvun alussa. Jyrälä vastasi 1980-luvun vaativimmista äänitehtävistä, ja hänen tekninen osaamisensa tuli tarpeeseen esimerkiksi Dolby-stereoäänen tehdessä tuloaan.
Vuoden 1989 Talvisota oli suurtyö, joka toi Jyrälälle kansainvälistä tunnustusta. Vuonna 1990 hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena Yhdysvaltain elokuva-akatemian, Oscar-palkintoja jakavan Academy of Motion Picture Arts and Sciencesin jäseneksi. Talvisodan äänileikkauskonsultin David Lewis Yewdallin kautta aukesi tie Hollywoodiin. Läpi 1990-luvun Jyrälä työskenteli sekä suomalaisissa että ulkomaisissa produktioissa Yhdysvalloissa ja Euroopassa ja nousi alansa kansainväliselle huipulle. Hänen ulkomaisiin töihinsä kuuluvat mm. Bille Augustin Jerusalem, Roland Emmerichin Patriot ja Ridley Scottin Hannibal. Viimeiset vuotensa Jyrälä työskenteli taas Suomessa.
Itseoppinut Jyrälä koki myös tärkeäksi viedä ammattitaitoaan eteenpäin. Hän oli 1980-luvulta lähtien käytetty opettaja alan suomalaisissa oppilaitoksissa ja koulutti alalle kokonaisen seuraajien sukupolven. Työ elokuvan, musiikin ja opetuksen parissa jatkui kuolemaan vuonna 2007 saakka.
Lauri Piispa
Kirjallisuutta
Alroth, Jussi: "Pappa Jyrälän viimeinen otto". Helsingin Sanomat 1.7.2007.
Niemi, Pentti: "Elokuvaäänittäjä Paul Jyrälä: Leffahommat on vapainta työtä." Hifi-lehti 4/1983.
Ruuskanen, Annukka: "Papan tehtaasta jyrähtää. Suomalainen elokuva ylenkatsoo äänen merkitystä." Visio 5/1995.
Tykkyläinen, Lauri: "Äänittäjän arkipäivää". Projektio 3/1980.
Yewdall, David Lewis: "'Pappa' Star of Talvisota Sound Crew". American Cinematographer 1/1990.
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa <!-- tämä kommentti on lisätty tämän takia: RecordDriver/DefaultRecord/image-rights.phtml -->
<?xml version="1.0"?> <ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"> <CinematographicAgent> <AgentIdentifier> <AgentIDType>01</AgentIDType> <IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName> <IDValue>100093</IDValue> </AgentIdentifier> <RecordSource> <SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName> </RecordSource> <RecordSource> <SourceName>SET ry. nimihakemisto 1996. Uusitalo: Jussien viisi vuosikymmentä. HS 18.7.07. www.jussit.fi</SourceName> </RecordSource> <CAgentName> <AgentNameType>04</AgentNameType> <PersonName>Paul Jyrälä</PersonName> <PersonNameInverted>Jyrälä, Paul</PersonNameInverted> <NamesBeforeKey>Paul Olavi</NamesBeforeKey> </CAgentName> <BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Äänittäjä, äänisuunnittelija
 
 Paul "Pappa" Jyrälä oli 1960-luvulta 2000-luvulle suomalaisen elokuvan arvostetuin äänittäjä ja uraauurtava äänisuunnittelija. Hän oli myös aikansa harvoja kansainvälisesti tunnettuja suomalaisia elokuva-alan ammattilaisia.
 
 Espoossa syntynyt Jyrälä vietti nuoruutensa merillä ja hanttihommissa. Oman kertomansa mukaan sattuma toi hänet ääniapulaiseksi Yleisradion tv-tuotantoihin vuonna 1961. Pian hän siirtyi äänittäjäksi Mainos-TV:lle, missä ystävystyi kuvaaja Kari Sohlbergin kanssa. Jyrälästä ja Sohlbergista tuli pitkäaikaiset työtoverit, ja yhdessä he hakeutuivat elokuvatuotantoihin. Molempien ensimmäinen valkokangastyö oli Spede-elokuva <i>Millipilleri</i>. Elokuvaura käynnistyi Spede Pasasen ja Jörn Donnerin tuotannoissa, ja 1970-luvun taitteessa Jyrälä oli kohonnut yhdeksi suomalaisen elokuvan käytetyimmistä äänimiehistä.
 
 Jyrälä tuli alalle vaiheessa, jossa äänileikkaus nähtiin yleisesti vain teknisenä työvaiheena. Kehittynyt tekniikka mahdollisti kuitenkin aiempaa monipuolisemman tehosteäänien käytön ja rikkaan äänimaailman luomisen. Yhdessä esimerkiksi Tuomo Kattilakosken ja Matti Kuortin kanssa Jyrälä oli tuomassa suomalaiseen elokuvaan modernia ääniajattelua, jossa äänisuunnittelu nähtiin osana elokuvailmaisua. Itse hän piti Donnerin elokuvaa <i>Sixtynine 69</i> virstanpylväänä, jossa äänen jälkitöihin panostettiin poikkeuksellisen paljon. 
 
 Tiivistahtinen elokuvatyö kuitenkin poltti Jyrälän loppuun. 1970-luvun alussa hän jätti täyspäiväisen elokuvatyön ja siirtyi musiikkiäänittäjäksi, aluksi Finnvox-studiolle. Useilla suomalaisilla ja ruotsalaisilla studioilla, mm. Love Recordsin studiopäällikkönä, työskennellyt Jyrälä äänitti ja miksasi pitkän rivin Suomi-rockin tulevia klassikkolevyjä. Häntä arvostettiin musiikkia syvällisesti ymmärtävänä äänittäjänä, ja musiikkityö säilyi osana hänen ammattikuvaansa läpi elämän.
 
 Elokuvan pariin Jyrälä palaili 1970-luvun lopulla Love Recordsin konkurssin jälkeen. Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon <i>Tulipäästä</i> käynnistyi toinen tiivis työperiodi suomalaisessa elokuvassa. Sitä vauhditti myös kolmivuotinen valtion taiteilija-apuraha 1980-luvun alussa. Jyrälä vastasi 1980-luvun vaativimmista äänitehtävistä, ja hänen tekninen osaamisensa tuli tarpeeseen esimerkiksi Dolby-stereoäänen tehdessä tuloaan. 
 
 Vuoden 1989 <i>Talvisota</i> oli suurtyö, joka toi Jyrälälle kansainvälistä tunnustusta. Vuonna 1990 hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena Yhdysvaltain elokuva-akatemian, Oscar-palkintoja jakavan Academy of Motion Picture Arts and Sciencesin jäseneksi. <i>Talvisodan</i> äänileikkauskonsultin David Lewis Yewdallin kautta aukesi tie Hollywoodiin. Läpi 1990-luvun Jyrälä työskenteli sekä suomalaisissa että ulkomaisissa produktioissa Yhdysvalloissa ja Euroopassa ja nousi alansa kansainväliselle huipulle. Hänen ulkomaisiin töihinsä kuuluvat mm. Bille Augustin <i>Jerusalem</i>, Roland Emmerichin <i>Patriot</i> ja Ridley Scottin <i>Hannibal</i>. Viimeiset vuotensa Jyrälä työskenteli taas Suomessa.
 
 Itseoppinut Jyrälä koki myös tärkeäksi viedä ammattitaitoaan eteenpäin. Hän oli 1980-luvulta lähtien käytetty opettaja alan suomalaisissa oppilaitoksissa ja koulutti alalle kokonaisen seuraajien sukupolven. Työ elokuvan, musiikin ja opetuksen parissa jatkui kuolemaan vuonna 2007 saakka.
 
 
 <i>Lauri Piispa</i>
 
 
 
 <b>Kirjallisuutta</b>
 
 Alroth, Jussi: "Pappa Jyrälän viimeinen otto". <i>Helsingin Sanomat</i> 1.7.2007.
 
 Niemi, Pentti: "Elokuvaäänittäjä Paul Jyrälä: Leffahommat on vapainta työtä." <i>Hifi-lehti</i> 4/1983.
 
 Ruuskanen, Annukka: "Papan tehtaasta jyrähtää. Suomalainen elokuva ylenkatsoo äänen merkitystä." <i>Visio</i> 5/1995.
 
 Tykkyläinen, Lauri: "Äänittäjän arkipäivää". <i>Projektio</i> 3/1980.
 
 Yewdall, David Lewis: "'Pappa' Star of Talvisota Sound Crew". <i>American Cinematographer</i> 1/1990.</BiographicalNote> <BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="palkinnot">Parhaan äänityksen Jussi-palkinto 1986 elokuvasta Da Capo.
 Valtion elokuvataiteilijapalkinto 1987 (6000 mk).
 Parhaan äänityksen Jussi-palkinto (yhdessä Matti Kuortin kanssa) 1989 elokuvasta Kuutamosonaatti
 Parhaan äänityksen Jussi-palkinto (Jyrälä + työryhmä) 1990 elokuvasta Talvisota.
 Jussi-palkinto parhaasta äänisuunnittelusta 1994 (Romanovin kivet).
 Parhaan äänisuunnittelun Jussi-palkinto 2005 elokuvasta Pelikaanimies.</BiographicalNote> <AgentDate> <AgentDateEventType>51</AgentDateEventType> <DateText>09.07.1941</DateText> <LocationName>Espoo</LocationName> </AgentDate> <AgentDate> <AgentDateEventType>52</AgentDateEventType> <DateText>12.07.2007</DateText> <LocationName>Järvenpää</LocationName> </AgentDate> <AgentPlace> <LocationName>Suomi</LocationName> </AgentPlace> </CinematographicAgent> <CinematographicWork> <Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">190255</Identifier> <RecordSource> <SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName> </RecordSource> <Title> <TitleText>190255_V763445E14.jpg</TitleText> <PartDesignation> <Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvakoko="684915">1</Value> </PartDesignation> <TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship> </Title> <IdentifyingTitle>190255_V763445E14.jpg</IdentifyingTitle> <HasAgent> <Activity>A99</Activity> <AgentName>100093</AgentName> <AgentIdentifier> <AgentIDType>01</AgentIDType> <IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName> <IDValue>100093</IDValue> </AgentIdentifier> </HasAgent> <ProductionEvent> <ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/190255_V763445E14.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType> </ProductionEvent> <Manifestation> <Identifier scheme="KAVI">190255</Identifier> </Manifestation> </CinematographicWork> </ExchangeSet>
record_format |
forwardAuthority |
---|---|
source |
kavi_henkilo |
record_type |
Personal Name |
heading |
Paul Jyrälä |
heading_keywords |
Paul Jyrälä |
birth_place |
Espoo |
death_place |
Järvenpää |
related_place |
Suomi |
source_str_mv |
kavi_henkilo |
datasource_str_mv |
kavi_henkilo |
id |
kavi.elonet_henkilo_100093 |
institution |
KAVI |
first_indexed |
2019-11-19T10:25:10Z |
last_indexed |
2023-03-15T20:00:04Z |
_version_ |
1794215994860765185 |
fullrecord |
<?xml version="1.0"?><ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicAgent><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100093</IDValue></AgentIdentifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><RecordSource><SourceName>SET ry. nimihakemisto 1996. Uusitalo: Jussien viisi vuosikymmentä. HS 18.7.07. www.jussit.fi</SourceName></RecordSource><CAgentName><AgentNameType>04</AgentNameType><PersonName>Paul Jyrälä</PersonName><PersonNameInverted>Jyrälä, Paul</PersonNameInverted><NamesBeforeKey>Paul Olavi</NamesBeforeKey></CAgentName><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Äänittäjä, äänisuunnittelija

Paul "Pappa" Jyrälä oli 1960-luvulta 2000-luvulle suomalaisen elokuvan arvostetuin äänittäjä ja uraauurtava äänisuunnittelija. Hän oli myös aikansa harvoja kansainvälisesti tunnettuja suomalaisia elokuva-alan ammattilaisia.

Espoossa syntynyt Jyrälä vietti nuoruutensa merillä ja hanttihommissa. Oman kertomansa mukaan sattuma toi hänet ääniapulaiseksi Yleisradion tv-tuotantoihin vuonna 1961. Pian hän siirtyi äänittäjäksi Mainos-TV:lle, missä ystävystyi kuvaaja Kari Sohlbergin kanssa. Jyrälästä ja Sohlbergista tuli pitkäaikaiset työtoverit, ja yhdessä he hakeutuivat elokuvatuotantoihin. Molempien ensimmäinen valkokangastyö oli Spede-elokuva <i>Millipilleri</i>. Elokuvaura käynnistyi Spede Pasasen ja Jörn Donnerin tuotannoissa, ja 1970-luvun taitteessa Jyrälä oli kohonnut yhdeksi suomalaisen elokuvan käytetyimmistä äänimiehistä.

Jyrälä tuli alalle vaiheessa, jossa äänileikkaus nähtiin yleisesti vain teknisenä työvaiheena. Kehittynyt tekniikka mahdollisti kuitenkin aiempaa monipuolisemman tehosteäänien käytön ja rikkaan äänimaailman luomisen. Yhdessä esimerkiksi Tuomo Kattilakosken ja Matti Kuortin kanssa Jyrälä oli tuomassa suomalaiseen elokuvaan modernia ääniajattelua, jossa äänisuunnittelu nähtiin osana elokuvailmaisua. Itse hän piti Donnerin elokuvaa <i>Sixtynine 69</i> virstanpylväänä, jossa äänen jälkitöihin panostettiin poikkeuksellisen paljon. 

Tiivistahtinen elokuvatyö kuitenkin poltti Jyrälän loppuun. 1970-luvun alussa hän jätti täyspäiväisen elokuvatyön ja siirtyi musiikkiäänittäjäksi, aluksi Finnvox-studiolle. Useilla suomalaisilla ja ruotsalaisilla studioilla, mm. Love Recordsin studiopäällikkönä, työskennellyt Jyrälä äänitti ja miksasi pitkän rivin Suomi-rockin tulevia klassikkolevyjä. Häntä arvostettiin musiikkia syvällisesti ymmärtävänä äänittäjänä, ja musiikkityö säilyi osana hänen ammattikuvaansa läpi elämän.

Elokuvan pariin Jyrälä palaili 1970-luvun lopulla Love Recordsin konkurssin jälkeen. Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon <i>Tulipäästä</i> käynnistyi toinen tiivis työperiodi suomalaisessa elokuvassa. Sitä vauhditti myös kolmivuotinen valtion taiteilija-apuraha 1980-luvun alussa. Jyrälä vastasi 1980-luvun vaativimmista äänitehtävistä, ja hänen tekninen osaamisensa tuli tarpeeseen esimerkiksi Dolby-stereoäänen tehdessä tuloaan. 

Vuoden 1989 <i>Talvisota</i> oli suurtyö, joka toi Jyrälälle kansainvälistä tunnustusta. Vuonna 1990 hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena Yhdysvaltain elokuva-akatemian, Oscar-palkintoja jakavan Academy of Motion Picture Arts and Sciencesin jäseneksi. <i>Talvisodan</i> äänileikkauskonsultin David Lewis Yewdallin kautta aukesi tie Hollywoodiin. Läpi 1990-luvun Jyrälä työskenteli sekä suomalaisissa että ulkomaisissa produktioissa Yhdysvalloissa ja Euroopassa ja nousi alansa kansainväliselle huipulle. Hänen ulkomaisiin töihinsä kuuluvat mm. Bille Augustin <i>Jerusalem</i>, Roland Emmerichin <i>Patriot</i> ja Ridley Scottin <i>Hannibal</i>. Viimeiset vuotensa Jyrälä työskenteli taas Suomessa.

Itseoppinut Jyrälä koki myös tärkeäksi viedä ammattitaitoaan eteenpäin. Hän oli 1980-luvulta lähtien käytetty opettaja alan suomalaisissa oppilaitoksissa ja koulutti alalle kokonaisen seuraajien sukupolven. Työ elokuvan, musiikin ja opetuksen parissa jatkui kuolemaan vuonna 2007 saakka.


<i>Lauri Piispa</i>



<b>Kirjallisuutta</b>

Alroth, Jussi: "Pappa Jyrälän viimeinen otto". <i>Helsingin Sanomat</i> 1.7.2007.

Niemi, Pentti: "Elokuvaäänittäjä Paul Jyrälä: Leffahommat on vapainta työtä." <i>Hifi-lehti</i> 4/1983.

Ruuskanen, Annukka: "Papan tehtaasta jyrähtää. Suomalainen elokuva ylenkatsoo äänen merkitystä." <i>Visio</i> 5/1995.

Tykkyläinen, Lauri: "Äänittäjän arkipäivää". <i>Projektio</i> 3/1980.

Yewdall, David Lewis: "'Pappa' Star of Talvisota Sound Crew". <i>American Cinematographer</i> 1/1990.</BiographicalNote><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="palkinnot">Parhaan äänityksen Jussi-palkinto 1986 elokuvasta Da Capo.
Valtion elokuvataiteilijapalkinto 1987 (6000 mk).
Parhaan äänityksen Jussi-palkinto (yhdessä Matti Kuortin kanssa) 1989 elokuvasta Kuutamosonaatti
Parhaan äänityksen Jussi-palkinto (Jyrälä + työryhmä) 1990 elokuvasta Talvisota.
Jussi-palkinto parhaasta äänisuunnittelusta 1994 (Romanovin kivet).
Parhaan äänisuunnittelun Jussi-palkinto 2005 elokuvasta Pelikaanimies.</BiographicalNote><AgentDate><AgentDateEventType>51</AgentDateEventType><DateText>09.07.1941</DateText><LocationName>Espoo</LocationName></AgentDate><AgentDate><AgentDateEventType>52</AgentDateEventType><DateText>12.07.2007</DateText><LocationName>Järvenpää</LocationName></AgentDate><AgentPlace><LocationName>Suomi</LocationName></AgentPlace></CinematographicAgent><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">190255</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>190255_V763445E14.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvakoko="684915">1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>190255_V763445E14.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>100093</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100093</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/190255_V763445E14.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">190255</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet> |
birth_date |
1941 |
death_date |
2007 |
- Näytetään 1–1 / 1
Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut Näytä tarkat tiedot
Näytä tarkat tiedot
Valmistumisvuosi: 1969
Laji: fiktio
Maa: Suomi