Routasydän

Frozen Heart (englanninkielinen nimi)
The Time of the Frozen Heart (englanninkielinen nimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Routasydän

Tuomas Sallisen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa toimintaelokuvassa Routasydän (1993) Euroopan Yhteisöön liittyneeseen Suomeen on tullut itärajan yli suuri joukko pakolaisia. Talouden romahdettua väestöä on ”uudelleenasutettu” Itä- ja Pohjois-Suomeen, jossa toimivat itsenäisen valtion perustamiseen pyrkivät sissijoukot. Joensuun yliopiston opettaja Aaro Holvisalo (Mats Långbacka) joutuu kahden pienen lapsensa, perhetuttava Aunen (Eeva Litmanen) ja pohjoisesta kotoisin olevan Wenesjärven (Raimo Grönberg) kanssa pakomatkalle, kun pelastaa autokyytiinsä sissien takaa-ajaman Inarin (Katja Kiuru).

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
K16
Näyttelijät
Mats Långbacka , Aaro Holvisalo Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Katja Kiuru , Inari Vanhanen Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Konsta Väänänen , Kosti Holvisalo Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Reeta-Leena Korhola , Riikka Holvisalo Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Raimo Grönberg , Wenesjärvi Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Eeva Litmanen , Aune Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Jarmo Mäkinen , Vanhanen Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Juhani Niemelä , Antero Holvisalo Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Seppo Maijala , Siren Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Matti Onnismaa , Varomaa Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Sanna Fransman , Pia Holvisalo Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Petri Hanttu , Lehikoinen Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Jari Hietanen , Tumppu Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Tero Jartti , Sirkiä Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Pertti Koivula , kapteeni Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Heikki Kujanpää , Urban Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Jukka Kärkkäinen , upseeri kuulustelussa Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Paavo Liski , Peussa Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Pauli Poranen , Koskinen Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Pekka Valkeejärvi , Uuttu Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Jukka Uhlgren , vartija Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Andrew Krasne , Ivan Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Arto Luode , reportteri Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot
Kreditoimattomat näyttelijät
Leena Kaskela , uutisankkuri Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot
Tekijät
Tuomas Sallinen , Ohjaaja Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Tuomas Sallinen , käsikirjoitus Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Mika Ritalahti , tuottaja Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Kari Sohlberg , kuvaus Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Outi Hyytinen , leikkaus Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Johan Hake , äänisuunnittelu Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Matti Halonen , lavastus Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Mila Niemi , puvut Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Mila Niemi , maskeeraus Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Nico Ritalahti , tuotantopäällikkö Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Jeppis Kankainen , kameramies Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Peeter Sirge , 2. kamera-assistentti Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Antti Hellstedt , valaisija Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Aarne Ahi , valaisuassistentti Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Hanna Haaslahti , valaisuassistentti Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Jan Nyman , valaisuassistentti Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Sirje Haagel , leikkaajan assistentti Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Jukka Laigren , leikkaajan assistentti Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Aarne Ahi , rakennusmies Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Kari Leppänen , rakennusmies Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Satu Sadinkangas , järjestäjä Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Satu Sadinkangas , apulaisohjaaja Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Klaus Hedström , erikoistehosteet Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Sakke Lehtola , tehosteapulainen Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Heikki Takkinen , aseet Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Ekaterina Khreliats , puvustajan assistentti Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Tuuli Malinovski , pukija Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Riikka Poulsen , videokuvaaja Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Sanna Holmberg , tuotantosihteeri Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Sanna Holmberg , catering Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Marko Pyhtilä , harjoittelija Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Jaana Lauronen , harjoittelija Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Pauliina Pulkkinen , eläinkoordinaattori Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Markku Hellevuo , valokuvat Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Hanna Haaslahti , valokuvat Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Esko Koljonen , graafikko Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Johan Hake , äänileikkaus Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Mart Otsa , äänittäjän assistentti Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Matti Kuortti , dialogileikkaus Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Tuomo Kattilakoski , miksaus Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Markojuhani Rautavaara , muusikko  (rumpuefektit / Capacala-yhtye) Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Jussi Sallinen , muusikko  (rumpuefektit / Capacala-yhtye) Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Tuija Kotamäki , negaleikkaaja Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Pirjo Laivuori , värimäärittäjä Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Jan-Eric Nyström , trikkikuvaaja  (tekstikuvaus) Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Tina Iholin , kuvaussihteeri Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Cilla Werning , avustajacasting Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Leon Ancker , tuotantoassistentti Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Jaana Rytkönen , markkinointisihteeri Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Juha Karppinen , stuntmies  (sissi tulitaistelussa) Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Stepan Maurits , stuntmies  (sissi tulitaistelussa) Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Finnkino Oy , levittäjä Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

VLMedia Oy , levittäjä Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot
Kreditoimattomat
Johan Hake , äänittäjä Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Juha Karppinen , stunt-koordinaattori Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Esko Koljonen , juliste Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Irmeli Junni , talous Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Alf Hemming , talous Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot
Kokoonpanot
Capacala , musiikki Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot

Tuotantotiedot
Tuotanto
Filminor Oy , Tuottaja Tiedot
Ei lisätietoa saatavilla
Sulje tiedot
Tuotantokustannukset
2 316 617 mk
Rahoitus
Julkaistu
1993
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
05.03.1993
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Forum 2
Filmikopioiden määrä
2
Katsojaluku
878
Televisioesitykset
  • 27.03.1995 TV1 Katsojia: 515 000
  • 16.07.2003 TV1 Katsojia: 101 000
  • 01.11.2012 YLE Teema
Festivaaliosallistumiset
Espoo Ciné Espoo, Suomi 1993
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Vantaa: pelto Pohjois-Viinikkalantien varrella (television uutiskuvia, pellolla juoksevat ihmiset), Valtatie 3 / Kehä III -liittymä (ajomatka mökille), Vantaankosken Viilatehdas Kuninkaantie 28 (sissit kaappaavat pakettiauton)

Helsinki: Saseka Oy:n entiset toimitilat Leikosaarentie 15 (pakolaisleiri, autokorjaamo, lähtö Aaron asunnolta), maantie Uutelassa, Kallahdenraitti (vangittujen autokuljetus), asuintalo Merikatu 5 (Antero Holvisalon asuintalo), Varastokuja (Aaro puhelinkioskissa), Pohjoisranta (öinen rantakatu)

Espoo: maantie Häkläjärven lähistöllä (Inari pelastautuu autoon), Rikospoliisiyhdistys ry:n maja Häkläjärvellä (mökki), Häkläjärvi (sissien leiri, tulitaistelut, soutelu järvellä), maatilan piha Odilammella (maatila), Odilammentie (vangittujen autokuljetus)

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.
Sisäkuvat
Helsinki: MTV Oy:n uutisstudio A-talossa Ilmalantori 2 (tv-uutiset), Saseka Oy:n kiinteistönhoitajan asunto ja porraskäytävä (Holvisalojen asunto, naapurin asunto) ja entiset toimitilat (pakolaisleiri, kuulustelu) sekä kellari (vankila, kellari) Leikosaarentie 15, yksityinen huoltohalli Vehkalahdentie 38 (Aaro ostaa bensiiniä), Riitta Sandrénin asunto Laivasillankatu 10 A (Antero Holvisalon asunto), Helsingin Kauppiaat Oy:n (HK) entinen makkaratehdas Vanha talvitie 9 (Vanhanen Aaron vankina), asuintalon kerhohuoneisto Kumpulanportti 3 (Aaron ja Inarin asunto)

Espoo: Rikospoliisiyhdistys ry:n maja Häkläjärvellä (mökki)

henkilöauto Opel Vectra (Aaron auto)

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.
Kuvausaika
1.9. - 26.10.1992

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.

Sisältöseloste
Johdantoteksti kertoo Suomen liittyneen Euroopan Yhteisöön. Itärajan yli on tullut suuri joukko pakolaisia ja talouden romahduttua väestöä on "uudelleenasutettu" Pohjois- ja Itä-Suomeen, jossa toimivat itsenäisen valtion perustamiseen pyrkivät sissijoukot.

Joensuun yliopiston opettaja Aaro Holvisalo aikoo viedä lapsensa Kostin ja Riikan turvaan isänsä mökille Jyväskylän lähettyville. Perheen äiti Pia on lähtenyt omille teilleen.

Aaro hankkii vanhalta automekaanikolta Peussalta bensiiniä ja onnistuu välttämään bensavarkaat. Seurueeseen liittyy perheen tuttava Aune, jolle Aaro lupaa tilapäisen majoituksen.

Matkalla Aaro ottaa kyytiin sissejä pakenevan naisen, Inarin. Huvilan lähistöllä venerannassa kaksi ratsastavaa sissiä yrittää kaapata tämän uudelleen. Toinen sisseistä putoaa pillastuneen hevosen selästä ja menettää tajuntansa, toisen Aaro ampuu. Aamulla Aaro piilottaa ruumiin, toinen miehistä on kadonnut. Metsässä Aaro kohtaa naapurimökkiin majoittautuneen Wenesjärven, joka tavataan aamulla huvilalla bensavarkaissa. Aaro lupaa kuitenkin auttaa seuruetta. Aaro yrittää tutustua lähemmin kuumeen uuvuttamaan ja salaperäiseen Inariin.

Seuraavana aamuna sissit hyökkäävät huvilalle ja Aune kuolee ikkunan läpi ammuttuun luotiin. Wenesjärvi ottaa ohjat käsiinsä ja ampuu kaksi sissiä. Aaron ja Wenesjärven suojaamina Inari ja lapset pakenevat metsään, jossa Aarokin tappaa yhden sissin. Wenesjärvi epäilee sissien hakevan Inaria, mutta Aaro torjuu hänen kyselynsä. Takaa-ajettu seurue pelastautuu maatilalle. Sissipäällikkö Vanhanen kärkkyy joukosta jäänyttä Inaria, mutta armeijan ilmaantuessa paikalle hän katoaa.

Seurue joutuu armeijan vangiksi. Kuulustelussa Inari esittäytyy Aaron pyynnöstä tämän Pia-vaimoksi, ja Wenesjärvi lupaa olla paljastamatta häntä. Pidätetyt viedään kuorma-autolla pakolaisleiriin. Inarin tunnistanut sissi yrittää viedä tämän pois veitsellä uhaten. Inari pelastautuu Wenesjärven ja paikalle tulleen sotilaan avulla.

Aaro karkaa leiristä ja hakee apua korkeana valtion virkamiehenä toimivalta isältään. Järkytyksekseen Aaro löytää vaimonsa Pian isänsä makuuhuoneesta. Isä auttaa lapset leiriltä, mutta kehottaa puhelussaan viranomaisille tutkimaan Aaron ja tämän ystävät tarkasti "ilman mitään etuisuuksia".

Isän neuvosta leirille palannut Aaro saa Urbanilta kuulla Wenesjärven kuolleen ja Inarin joutuneen kuulusteluihin. Aaro tunnustaa kaiken kuulustelussa, jonka sanotaan päättävän hänen kohtalostaan ilman oikeudenkäyntiä. Samanaikaisessa kuulustelussa Inari todistaa Aaron puolesta sen jälkeen, kun kuulustelijat osoittavat tietävänsä, että hän on vastarintaliikettä johtavan Vanhasen sisko. Kuulustelijat julistavat Aaron syyttömäksi ja Inarin syylliseksi.

Vapautuessaan Aaro kuulee, että Inari joutuu pian ammuttavaksi. Leirin ulkopuolella Aaro näkee Vanhasen ja ottaa tämän vangiksi. Hän soittaa isälleen ja ilmoittaa haluavansa vaihtaa Vanhasen Inariin. Isä ilmoittaa asiasta tutkintaryhmän päällikkö Sirenille. Tällä välin Vanhanen onnistuu karkaamaan, mutta Aaro ehtii haavoittaa häntä. Sirenin luona Aaro vaatii aseella uhaten Inaria, jonka Siren vapauttaa, kun saa tiedon Vanhasen kiinniottamisesta. Paikalla on myös Aaron isä, jonka taivuttelemana Siren antaa pariskunnan mennä.

Lopussa Aaro ja Inari asuvat yhdessä ja käy ilmi, että lapset vuorottelevat isän ja äidin luona. Kaikesta huolimatta eloon jäänyt Wenesjärvi käy kylässä ja kertoo palaavansa pohjoiseen.

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Tuomas Sallisen tarina on herkullinen, ja mollbergilaisesti sanottuna pelottavan ajankohtainen, suorastaan ylevä ja sanomallinen! Viaton Suomi-neito suurten, ulkoisten muutosten kourissa", Olli Manninen (Iltalehti 5.3.1993) luonnehti alkuasetelmaa ja näki ongelman toteutuksessa: "Harmittavasti vain Routasydän toistaa samat virheet, joihin tällaiset utopiat aina sortuvat. Johdanto on ylevän juhlallinen, mutta todelliseen ytimeen ei uskalleta pureutua."

"Routasydän on jäänyt idean asteelle" säesti Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 6.3.1993). "Se voisi toimia nuorisolle tehtynä halpiksena, jos pääosissa törttöilisi pojankloppeja. Eurooppalaiseksi taide-elokuviksi kelpuutetaan usein aivan toimimattomia kokonaisuuksia, mutta silloin täytyy visioiden olla kehittyneempiä. Routasydän yrittää pärjätä suuren yleisön viihteenä, jolloin puutteet paljastuvat armottomasti. Se on rakennettu laahaavasti esitettyjen tapahtumien varaan. Ihmiskuvat ovat kliseisiä ja tunteet latteita. Lisäksi merkillinen partiolaismentaliteetti pyrkii koko ajan pintaan."

Harri Moilanen (Kansan Uutiset 12.3.1993) tarkasteli Routasydäntä esikuvien kautta: "Mallia Sallinen on ottanut amerikkalaisen toimintafilmin maneereista ja vastaavista australialaisista alan tuotteista. Tarinan typistyminen jonkinlaiseksi yksilötason tilitykseksi on jotenkin masentavaa."

Tommi Aitio (Ruotuväki 5/1993) löysi positiivisia puolia muita enemmän: "Sallisen ohjaustyö on äärimmäisen luistavaa. Hänen kerrontansa on luontevasti eteenpäin soljuvaa eikä Sallinen juutu yksityiskohtiin. Hän tuntuu hallitsevan suvereenisti klassisen amerikkalaiselokuvan tarinankuljetuksen, mitä maustetaan harkituilla shokeeraavilla väkivaltakuvilla. Routasydän liittyykin muutamien yksittäisten kuviensa kautta peckinpahilaisen aggressioiden kuvaamisen perinteeseen, johon on Suomessakin suhtauduttu aina varsin kaksijakoisesti."

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.
Taustaa
Tuomas Sallinen (s. 1958), säveltäjä Aulis Sallisen poika, suoritti sellonsoiton loppututkinnon Sibelius-Akatemiassa ja toimi sellistinä mm. Helsingin ja Kuopion kaupunginorkestereissa, ennen kuin ryhtyi elokuvantekijäksi. Ennen ensimmäistä kokoillan näytelmäelokuvaansa Routasydän Sallinen ohjasi 40-minuuttisen tv-draaman Yön lapsi (1991) ja Sparrausringin puitteissa syntyneen 45 minuutin elokuvan Kuvia kuolemasta (1992), joka on esitetty pelkästään televisiossa.

Routasydän valmistui Filminorin tuotantona, Tuomas Sallisen samannimisen, 15 vuoden takaisen runon innoittamana sekä hänen oman käsikirjoituksensa pohjalta. Käsikirjoitusta, jonka määreinä kulkivat sekä "seikkailuelokuva" että "toiminta-jännityselokuva", hiottiin neljässä eri versiossa. "Se on vanha idea", Sallinen kertoi elokuvansa synnystä. "1970-luvulla minulla oli päässäni energiakriisiin liittyvä teema, josta aihe alkoi kehittyä ja muuntua siksi, millaisena se nyt Routasydämessä esiintyy." (Turun Sanomat 31.7.1993). Hän oli itse säveltänyt musiikin elokuvaansa Kuvia kuolemasta ja aikoi säveltää musiikin kamariorkesterille myös Routasydämeen, kunnes taloudellisista syistä päätyi käyttämään Robert Schumannin sinfonialevytyksiä.

Kuvausvaiheessa miespääosan esittäjä Mats Långbacka koki, että "tässä on oma määrätty tunnelmansa, joka toivon mukaan on löytynyt. Se on odotusta, tyyntä ennen myrskyä, sanomatta jääviä asioita. Dialogi on hyvä, kaikki ainekset ovat olemassa." Naispääosan tulkki Katja Kiuru säesti: "Tästä tulee loistavaa. En ole huomannut, että tällaista olisi ennen tehty. Aluksi tämä tuntui pinnalliselta, mutta kuvatessa on tajunnut miten kaiken arkipäiväisen alla tässä on mielettömästi tavaraa." (Ilta-Sanomat 15.9.1992).

Mats Långbacka (s. 1963) oli esittänyt yhtä pääosaa jo elokuvassa Kuvia kuolemasta, mutta Routasydän oli hänen ensimmäinen pääosansa kokoillan elokuvassa. Hän oli esiintynyt sivuosassa Matti Kassilan elokuvassa Ihmiselon ihanuus ja kurjuus (1988), sittemmin hänet hän nähty kotimaisissa elokuvissa Harjunpää ja kiusantekijät (1993), Lapin kullan kimallus (1999) ja Hylätyt talot, autiot pihat (2000), samalla kun hän on luonut uraa teatterissa ja ruotsalaisissa elokuvissa.

Käsikirjoituksen merkintöjen mukaan Routasydämen Inariksi kaavailtiin myös Anna-Leena Härköstä ja Jonna Järnefeltiä, Wenesjärveksi Vesa-Matti Loiria ja Auneksi Elina Saloa. Sirenin roolin ajateltiin Kari Heiskasta ja Lehikoiseksi Ari-Kyösti Seppoa. Routasydämen lopullisesta versiosta leikattiin pois Mats Långbackan ja Katja Kiurun makuuhuonekohtaus.

Routasydämen jälkeen Sallinen suunnitteli elokuvaa isänsä oopperasta Kuningas lähtee Ranskaan, joka oli määrä kuvata "aidoilla" tapahtumapaikoilla eri puolilla Eurooppaa, Pamela Mandartin tuottamana, mutta hanke kaatui rahoitukseen. Sen sijaan Sallinen on sittemmin ohjannut sarjanakin nähdyn tv-elokuvan Mikset sä soita? (1994) sekä lyhytelokuvat Kehitys kehittyy - kenen ehdoilla? (1995) ja Mafia ja minä (1997). Ranskalaiselle ARTE -televisiokanavalle hän on tehnyt dokumenttielokuvia.

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.
Musiikki
1. Sinfonie Nr. 2 C-Dur / Sinfonia nro 2 C-duuri op. 61
III osa Adagio espressivo
Säv. Robert Schumann
1) Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 20".
2) Orkesteri (off), neljä kertaa, yht. 6' 00".


2. Otše naš
Säv. Arkadi Dubenski, san. Raamatun Uusi Testamentti
Bulgarian RTV:n mieskuoro, laulu, joht. Mihal Milkov (off, autokasettisoitin), 0' 45".
Levytys:
Bulgarian RTV:n mieskuoro, joht. Mihal Milkov; Harmonia Mundi 190105, 1988 (alkuperäisäänitys 1972).


3. Sinfonie Nr. 4 d-Moll / Sinfonia nro 4 d-molli op. 120
III osa Scherzo
Säv. Robert Schumann
Boston Symphony Orchestra, joht. Erich Leinsdorf (off, lopputekstit), 1' 40".
Levytys:
Boston Symphony Orchestra, joht. Erich Leinsdorf; RCA Victor VD 60489 (alkuperäisäänitys 1963).

- Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
27205
Tarkastuspäivä
18.02.1993
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2 280 m
Kesto/leikattu
83 min
Veroluokka
10 %
Ikäraja
K16
Tarkastamolaji
Näytelmä
Osia
4
Tarkastuttaja
Filminor Oy
Tekniset tiedot
Väri
väri
Ääni
ääni
Kuvasuhde
1,85:1
Kesto
83 min