Talvisota

Vinterkriget (ruotsinkielinen nimi)
Vinterkriget (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
The Winter War (englanninkielinen nimi)
La Guerre d'hiver (ranskankielinen nimi)
Winterkrieg (saksankielinen nimi)
Talvesõda (vironkielinen nimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Talvisota

Pekka Parikan ohjaama ja Marko Röhrin tuottama sotaelokuva Talvisota (1989) perustuu Antti Tuurin samannimiseen, sotaveteraanien haastatteluille ja arkistoaineistolle rakentuvaan romaaniin. Lokakuussa 1939 Hakalan veljekset Martti (Taneli Mäkelä) ja Paavo (Konsta Mäkelä) lähtevät muiden kauhavalaismiesten joukossa ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Kun neuvostojoukot hyökkäävät rajan yli, eteläpohjalaiset päätyvät Karjalan kannaksella etulinjan ankariin taisteluihin lukumääräisesti ylivoimaista vihollista vastaan.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
12
Näyttelijät
Henkilö Taneli Mäkelä , sotamies Martti Hakala
Henkilö Vesa Vierikko , vänrikki Jussi Kantola
Henkilö Timo Torikka , sotamies Pentti Saari
Henkilö Heikki Paavilainen , sotamies Vilho Erkkilä
Henkilö Antti Raivio , alikersantti Erkki Somppi
Henkilö Esko Kovero , lääkintäalikersantti Juho Pernaa, "Jussi"
Henkilö Martti Suosalo , sotamies Arvi Huhtala
Henkilö Markku Huhtamo , sotamies Aatos Laitila
Henkilö Matti Onnismaa , alikersantti Veikko Korpela
Henkilö Konsta Mäkelä , sotamies Paavo Hakala
Henkilö Tomi Salmela , sotamies Matti Ylinen
Henkilö Samuli Edelmann , sotamies Mauri Haapasalo
Henkilö Vesa Mäkelä , luutnantti Yrjö Haavisto
Henkilö Aarno Sulkanen , Sihvo, pataljoonan komentaja
Henkilö Kari Kihlström , luutnantti Jorma Potila
Henkilö Esko Salminen , everstiluutnantti Matti Laurila
Henkilö Kari Sorvali , vääpeli Hannu Jutila
Henkilö Ari-Kyösti Seppo , sotamies Ahti Saari
Henkilö Esko Nikkari , sotamies Yrjö Alanen, "Ylli"
Henkilö Ville Virtanen , vänrikki Jaakko Rajala
Henkilö Eero Melasniemi , nostomies Eino Nisula
Henkilö Pertti Sveholm , nostomies Antti Jouppi
Henkilö Helena Haavisto , Ylisen emäntä
Henkilö Kalevi Kahra , Ylisen isäntä
Henkilö Tarja Heinula , Ylisen Anna
Henkilö Pirkko Hämäläinen , Marjatta Hakala
Henkilö Leena Suomu , Liisa Hakala
Henkilö Teemu Koskinen , Jussi Hakala
Henkilö Eero Mäenpää , Pikku-Paavo Hakala
Henkilö Miitta Sorvali , karjalaisemäntä
Henkilö Esa Suvilehto , karjalaisisäntä
Henkilö Leea Klemola , Aino
Henkilö Tiina Björkman , Leena
Henkilö Hannele Mäki-Röhr , Liisa
Henkilö Veikko Nousiainen , laukkuryssä
Henkilö Ahti Kuoppala , laivamies
Henkilö Juuso Hirvikangas , kersantti Felix Rinta
Henkilö Hannu Keskijyrä , kersantti Ketola
Henkilö Aarre-Veikko Pekkarinen , 5. komppanian päällikkö
Henkilö Jari-Petri Kuisma , keskisuomalainen
Henkilö Jaakko Vaissi , keskisuomalainen
Henkilö Kari Koivumäki , Haaviston lähetti
Henkilö Kauko Laine , alikersantti junassa
Henkilö Yrjö-Juhani Renvall , tuntematon luutnantti
Henkilö Sari Jokelin , naissaattaja Kauhavalla
Henkilö Kalle Paananen , miessaattaja Kauhavalla
Henkilö Eeva Aalto , mummo Seinäjoella
Henkilö Veikko Hemminki , Sippola
Henkilö Pentti Rautavuori , Sippolan veli
Henkilö Vesa Leinonen , haavoittunut sotamies
Henkilö Seppo Ruotsala , sotilaspastori
Henkilö Pekka Keltto , sotilaspastori
Henkilö Raimo Kössö , kanttori
Henkilö Simo Kaappola , pappi
Henkilö Risto Mäki , pappi
Henkilö Antti Hellstedt , romanimies
Henkilö Jan Nyman , pataljoonan komentajan lähetti
Henkilö Ulla-Maija Parikka , romaninainen
Henkilö Veikko Aaltonen , 5. komppanian mies
Henkilö Ilkka Järvi-Laturi , sotamies jokitörmällä
Henkilö Esko-Juhani Jantunen , valokuvaaja rintamalla
Henkilö Matti Mehtola , uusi lääkintämies
Henkilö Tuomas Niemelä , Korpelan ryhmän mies
Henkilö Tuomo Riihinen , Korpelan ryhmän mies
Henkilö Mikko Kallio , Korpelan ryhmän mies
Henkilö Tapani Miilunpohja , Korpelan ryhmän mies
Henkilö Tuomo Rautanen , Korpelan ryhmän mies
Henkilö Tuomo Mäenpää , Korpelan ryhmän mies
Henkilö Paavo Haapamäki , Korpelan ryhmän mies
Henkilö Timo Peräinen , Korpelan ryhmän mies
Henkilö Ossi Kimari , Korpelan ryhmän mies
Henkilö Simo-Pekka Vääriskoski , Korpelan ryhmän mies
Henkilö Leo Kostamo , Korpelan ryhmän mies
Henkilö Markku Köngäs , sotamies junassa
Henkilö Seppo Kulmala , sotamies junassa
Avustajat
Alahärmän mieskuoro, Lapuan mieslaulajat ry Kauhavan viihdekuoro (kirkkokansaa) (Lähde: SKF 10) , avustajat
Tekijät
Henkilö Pekka Parikka , Ohjaaja
Henkilö Marko Röhr , tuottaja
Henkilö Antti Tuuri , käsikirjoitus
Henkilö Pekka Parikka , käsikirjoitus
Henkilö Kari Sohlberg , kuvaus
Henkilö Keijo Virtanen , leikkaus
Henkilö Paul Jyrälä , äänisuunnittelu
Henkilö Juha Tikka , musiikki
Henkilö Pertti Hilkamo , lavastus
Henkilö Tuula Hilkamo , pukusuunnittelu
Henkilö Mila Niemi , naamiointisuunnittelu
Henkilö Raimo Mikkola , pääjärjestäjä
Henkilö Lasse Sorsa , pyrotekniikka
Henkilö Jeppis K. Kankainen , kameramies
Henkilö Antti Hellstedt , B-kuvaaja
Henkilö Jan Nyman , kamera-assistentti
Henkilö Antti Hellstedt , valaisija
Henkilö Juuso Hirvikangas , valaisija
Henkilö Esko-Juhani Jantunen , valaisija
Henkilö Kari Kekkonen , valaisija
Henkilö Heikki Ortamo , valaisija
Henkilö Veikko Aaltonen , 1. apulaisohjaaja
Henkilö Ilkka Järvi-Laturi , 2. apulaisohjaaja
Henkilö Ulla-Maija Parikka , ohjaajan assistentti
Henkilö Annakaisa Sukura , kuvaussihteeri
Henkilö Ulla-Maija Väisänen , lavastajan assistentti
Henkilö Simo Sulva , lavastajan assistentti
Henkilö Aarre Koivisto , 2. lavastaja / korsuinteriöörit
Henkilö Arvi Koljonen , lavastusmestari
Henkilö Jukka Moilanen , lavastemies
Henkilö Lasse Rantamoijanen , lavastemies Haapamäellä
Henkilö Tuomo Mäenpää , lavastemies Haapamäellä
Henkilö Oskari Mäenpää , lavastemies Haapamäellä
Henkilö Leo Kostamo , lavastemies Haapamäellä
Henkilö Kari Uosukainen , lavastemies Haapamäellä
Henkilö Markku Laukkanen , lavastemies Haapamäellä
Henkilö Kari Salkinoja , lavastemies Haapamäellä
Henkilö Ilpo Nurmi , sotilaspuvustaja
Henkilö Igor Honkanen , pukusuunnittelijan assistentti
Henkilö Tiina Kupias , pukusuunnittelijan assistentti
Henkilö Ulla Höylä , pukusuunnittelijan assistentti  (ompelija)
Henkilö Sirkku Katila , pukusuunnittelijan assistentti
Henkilö David Lewis Yewdall , co-supervising sound editor
Henkilö Ossi Viskari , äänittäjä
Henkilö Matti Kuortti , äänittäjä
Henkilö Matti Kuortti , äänileikkaus
Henkilö Ossi Viskari , äänileikkaus
Henkilö Paul Jyrälä , äänileikkaus
Henkilö Antero Honkanen , tehosteäänet
Henkilö Antti Hytti , tehosteäänet
Henkilö Hans-Walter Kramski , erikoisäänitehosteet
Henkilö Bernd Schmidl , erikoisäänitehosteet
Henkilö Paul Jyrälä , miksaus
Henkilö Tuomo Kattilakoski , miksaus  (Suomen elokuvasäätiö)
Henkilö Olli Pärnänen , äänitysassistentti
Henkilö Pietari Koskinen , jälkiäänitysassistentti
Henkilö Riikka Virtanen , naamijoitsija-assistentti
Henkilö Seija Haanpää , kampaaja
Henkilö Timo Jyllikoski , rekvisitööri
Henkilö Kari Koivumäki , apulaisjärjestäjä
Henkilö Esa Parkatti , erikoistehosteet
Henkilö Erkki Lume , tuotantojärjestäjä
Henkilö Arto Koskinen , apulaisjärjestäjä
Henkilö Matti Mehtola , tuotantoharjoittelija
Henkilö Juhani Mustonen , kuvauspaikkapäällikkö
Henkilö Risto Höylä , panssarivaunujen kunnostus
Henkilö Jukka Haavisto , luutnantti Haaviston teeman säveltäjä
Henkilö Jorma Hämäläinen , musiikin äänitys  (MTV-Studiot)
Henkilö Esko Heikkinen , muusikko  (trumpetti)
Henkilö Heikki Hämäläinen , muusikko  (viulu)
Henkilö Jorma Hämäläinen , muusikko  (syntetisaattorin ohjelmointi)
Henkilö Katariina Jämsä , muusikko  (viulu)
Henkilö Päivi Kärkäs , muusikko  (oboe)
Henkilö Yrjö Lasonpalo , muusikko  (viulu)
Henkilö Kari Lindstedt , muusikko  (sello)
Henkilö Anssi Nykänen , muusikko  (lyömäsoittimet)
Henkilö Arja Pesonen , muusikko  (alttoviulu)
Henkilö Jussi Pesonen , muusikko  (viulu)
Henkilö Mauri Pietikäinen , muusikko  (alttoviulu)
Henkilö Seppo Rautasuo , muusikko  (viulu)
Henkilö Ilmo Saaristo , muusikko  (sello)
Henkilö Teemu Salminen , muusikko  (huilu, klarinetti)
Henkilö Marja-Liisa Virtanen , leikkaajan assistentti
Henkilö Veikko Kanninen , pyrotekniikka
Henkilö Terho Partanen , pyrotekniikka
Henkilö Mauri Tikkanen , pyrotekniikka
Henkilö Erkki Hiltunen , pyrotekniikka
Henkilö Alpo Reinikainen , talvisota-asiantuntija
Henkilö Aldo Tammsaar , stunt-koordinaattori
Henkilö Oleg Korytin , stunt
Henkilö Aleksandr Filatov , stunt
Henkilö Uldis-Janis Veispal , stunt
Henkilö Aleksandr Baranov , stunt
Henkilö Mihail Danilov , stunt
Henkilö Juhani Jotuni , tuotantopäällikkö
Henkilö Terhi Tammila , tuotantokoordinaattori
Henkilö Heikki Tuuri , rahaliikenne
Henkilö Irja Söderling , rahaliikenne
Henkilö Päivi Mautemps , tuotantosihteeri
Henkilö Kalevi Korte , Haapamäen kuvauspaikkajärjestelyt
Henkilö Kari Sara , ennakkovalmistelut  (kuvauspaikat)
Henkilö Leena Hemminki , muonitus & kahvitus
Henkilö Veikko Hemminki , muonitus & kahvitus
Henkilö Eila Virkki , emäntä
Henkilö Aki Loikkanen , tuotannon lääkäri
Henkilö Outi Seppälä , tuotannon sairaanhoitaja
Henkilö Paul Autere , pilotti  (Finnish Show Flyers)
Henkilö Pekka Engblom , pilotti  (Finnish Show Flyers)
Henkilö Martti Keskinen , pilotti  (Finnish Show Flyers)
Henkilö Mauri Koski , pilotti  (Finnish Show Flyers)
Henkilö Eero Lavola , pilotti  (Finnish Show Flyers)
Henkilö Martti Patteri , pilotti  (Finnish Show Flyers)
Henkilö Jukka Pikkusaari , pilotti  (Finnish Show Flyers)
Henkilö Ismo Teerioja , pilotti  (Finnish Show Flyers)
Henkilö Esko Saarinen , helikopterilentäjä
Henkilö Eero Tapanainen , autonkuljettaja
Henkilö Kullervo Seppälä , autonkuljettaja
Henkilö Veikko Mäkinen , autonkuljettaja
Henkilö Pekka Uotila , still-kuvaaja
Henkilö Stefan Bremer , still-kuvaaja
Henkilö Pekka Harju , still-kuvaaja
Henkilö Ulla-Maija Parikka , still-kuvaaja
Henkilö Kalevi Kari , hevosjärjestelyt  (Eläinlääkintäkoulu)
Henkilö Jorma Rytkönen , hevosjärjestelyt  (Eläinlääkintäkoulu)
Henkilö Leena Palmu , negaleikkaus  (MTV-elokuvalaboratorio)
Henkilö Pirjo Laivuori , värimäärittely  (MTV-elokuvalaboratorio)
Henkilö Jan-Eric Nyström , trikit  (trikkikuvaus, animaatio)
Henkilö Mauri Laaksonen , trikkikuvaus  (Filmsky)
Yhteisö Panssarikilta , panssarivaunujen kunnostus
Yhteisö Pääesikunnan kuljetusosasto , panssarivaunujen kuljetus
Yhteisö Kemira Oy , räjähteet ja erikoistehosteet
Yhteisö Forcit , räjähteet ja erikoistehosteet
Yhteisö Fläkt , räjähteet ja erikoistehosteet
Yhteisö Lux Oy , räjähteet ja erikoistehosteet
Yhteisö Ilotulitus , räjähteet ja erikoistehosteet
Yhteisö Vilke-yhtiöt , räjähteet ja erikoistehosteet
Yhteisö Pilailupuoti , räjähteet ja erikoistehosteet
Yhteisö Sisu , erikoiskuljetukset
Yhteisö Helsingin Puhelinyhdistys HPY , NMT-palvelut
Yhteisö Keski-Suomen viestipataljoona , kuvauspaikan viestiyhteydet
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Yhteisö Europa Vision Oy , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Pyrotekniikka: Keski-Suomen pioneeripataljoonan kantahenkilökunta ja varusmiehet Lentokoneet: Finnish Show Flyers Muonitus & kahvitus: sotilaskotiyhdistykset
Kreditoimattomat
Henkilö Aldo Tammsaar , stuntti
Henkilö Juha Tikka , muusikko  (kosketinsoittimet)
Henkilö Ulla-Maija Parikka , juliste
Henkilö Matti Patteri , seitsemän radio-ohjattavan neuvostolentokoneen pienoismallin rakennus
Kokoonpanot
Group Name Alahärmän mieskuoro , kuoro
Group Name Kauhavan viihdekuoro , kuoro
Group Name Lapuan mieslaulajat ry , kuoro
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
19 000 000 mk
Rahoitus
Julkaistu
1989
Alkuperäisteos
Antti Tuuri: Talvisota. Helsinki: Otava 1984. (romaani)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
30.11.1989
Ensi-iltapaikat
Haapamäki: Haapamäen Elokuvat
Hamina: Kino-Helo
Helsinki: Arena 1, Bristol 1, Rex
Iisalmi: Kuvalipas
Imatra: Marlon & Marilyn
Jyväskylä: Fantasia
Kajaani: Sisu
Kauhava: Kolmio
Keuruu: Keurus-Kino
Lahti: Ilves 1, Ilves 4
Lapua: Bio Monroe
Mikkeli: Kinolinna
Oulu: Rio
Pori: Kino 1
Porvoo: Studio 1-2-3
Riihimäki: Gilda 1
Savonlinna: Killa
Seinäjoki: Bio Marilyn 1
Sodankylä: Lapinsuu
Tampere: Hällä, Kino Palatsi
Turku: Formia, Julia 3, Julia 4
Vaasa: Adams 1
Filmikopioiden määrä
40
Katsojaluku
628 767
Televisioesitykset
  • 20.11.1991 YLE TV2 Katsojia: 1 136 000 (sarjaohjelma, keskiarvo
  • 07.12.1996 YLE TV2 Katsojia: 884 000
  • 09.11.1999 YLE TV2 Katsojia: 879 000 (sarjaohjelma, keskiarvo)
  • 01.04.2009 YLE TV2
  • 02.04.2009 YLE TV2
  • 04.04.2009 YLE TV2
  • 13.03.2010 YLE TV2
  • 22.11.2012 YLE Teema [Kino Suomi]
  • 12.12.2017 Yle Teema & Fem [Kino Suomi]
Palkinnot
Elokuvatuotannon laatutuki 1989: 450 000 mk.
Valtion elokuvataiteilijapalkinto 1989: Paul Jyrälä ja äänityöryhmä 15 000 mk; Raimo Mikkola 10 000 mk; Vesa Vierikko 10 000 mk.
Artturi Leinosen palkinto 1990: Pekka Parikka 20 000 mk.
Jussit 1989: paras ohjaus: Pekka Parikka; paras miespääosa: Taneli Mäkelä; paras miessivuosa: Vesa Vierikko; paras musiikki: Juha Tikka; järjestäjä-Jussi: Raimo Mikkola; paras äänitys: Paul Jyrälä ja työryhmä.
Festival du Cinéma Nordique, Rouen, Ranska 1990: paras miesnäyttelijä: Taneli Mäkelä.
Festivaaliosallistumiset
Internationale Filmfestspiele Berlin / Competition Berliini, Saksan liittotasavalta 1990
Festival Internacional de Cine de Gijón Gijón, Espanja 1990
Minneapolis / St. Paul International Film Festival Minneapolis (MN), Yhdysvallat 1990
Festival du Cinéma Nordique Rouen, Ranska 1990
Ulkomaanmyynti
Pandastorm Pictures, Saksa
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Kauhava: Vihtori Pelkosen perikunnan talo Kotoluhta Laitilanmäellä (nyk.) Huhmarkoskentie 71 B (Hakalan talo), Alajoen peltoja Kleemolan alapuolella, Kauhavan Saarimaa (lakeusmaisema), Kosolan koulu Kosolantie 2 (luutnantti Haaviston puhuttelu Kosolan koululla), Kauhavan rautatieasema, ratapiha ja makasiinit (Kauhavan rautatieasema), tie Saarimaassa (Paavo ajaa reellä), Kauhavan kirkko Kirkkotie 3 (sankarihautajaiset)

Kankaanpää: rautatie Niinisalossa (matka harjoituksiin, matka rintamalle), Niinisalon varuskunta-alue Taulunkylässä (Haapamäen ratapiha, Yllin kahvinkeitto, Inkilän asema Kannaksella, 2. pataljoonan marssi Kannaksella)

Seinäjoki: Joupinkylä (sotaharjoitukset, iltaloma, kenttäjumalanpalvelus), Takalan tilan piha Niittäjänkatu 10 (ruokailu ja kenttäkeittiön hankkiminen), Verkatehtaankatu--Maakunnankatu (marssivat sotilaat laulavat)

Ristiina: Tiirolan lahti (leiri Unnunkoskella, Ylli veistelee puusta), pelto Pien-Toijolan talomuseon lähellä (Martti kääntää karjalaispeltoa) ja talomuseon piha (evakkoon lähtö) Tiirolassa, metsäaukea (panssariesteiden pystytys) ja pelto (everstin käskynjako) Tiirolassa

Keuruu: Jaakko Vaissin ja Saara Ampiala-Vaissin tilukset Haapamäen Riihon kylässä (miehet keskityksessä, Yllin kuolema, etulinja juoksuhautoineen ja Putkinotko-korsukylä Terenttilässä, Terenttilän taistelut), Lasse Rantamoijasen maat Vaissinjärven rannalla (Äyräpään lossiranta, komentokeskus, Äyräpään taistelut), Ylisenjärvi Riihon kylässä (kuolleet venäläiset jäällä), Pentti Murtomäen tila Murtomäentie 633 (päällystön puhuttelu, majoittuneet sotilaat)

Hyvinkää: ratapiha (Paavo matkalla lomalle kotiin)

Lapua: Esa Sivosen omistama Honkimäen tila Honkimäentie 2 (Annan kotitalo)

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Sisäkuvat
Kauhava: Vihtori Pelkosen perikunnan talo Kotoluhta Laitilanmäellä (nyk.) Huhmarkoskentie 71 B (Hakalan talo), Kosolan koulu Kosolantie 2 (Kosolan koulu), Kauhavan kirkko Kirkkotie 3 (sankarihautajaiset)

Seinäjoki: Takalan tila Niittäjänkatu 10 (majoitus Seinäjoella)

Ristiina: teltta Tiirolan lahden rannalla (teltta Unnunkoskella), talli (Paavo ja Aino tallissa) ja asuinrakennus (Martti saa piirakoita) Pien-Toijolan talomuseossa Tiirolassa, Kallioniemen huvila Kallioniementie 106 (sotilaskoti)

Lapua: Esa Sivosen omistama Honkimäen tila Honkimäentie 2 (Annan kotitalo)

Keuruu: Pentti Murtomäen tila saunoineen Murtomäentie 633 (päällystön puhuttelu, sotilaat saunassa, miesten majoittuminen)

junan tavaravaunu (reserviläisten kuljetusvaunu), junanvaunu (Paavon kotimatka, Martin kotimatka), linja-auto (sotilaiden kuljetus)

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Kuvauspaikkahuomautukset
Korsukohtaukset lavastettiin Jaakko Vaissin konekorjaushalliin Keuruulle (Riihontie 536). Myös korsusauna rakennettiin Vaissin tiluksille.

Linja-auto on Risto Höylän elokuvaa varten valmistama.

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Kuvausaika
11.10. - 25.11.1988, 2.1. - 12.4.1989 (kuvausraportit ja Ulla-Maija Parikan antamat tiedot 12.6.2001)

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.

Sisältöseloste
13.10.1939. Hakalan veljekset Martti ja Paavo lähtevät muiden kauhavalaismiesten joukossa ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Martti hyvästelee vaimonsa Marjatan ja pienen poikansa, Paavo rakastettunsa Ylisen Annan. Äiti pyytää Marttia pitämään huolta pikkuveljestä.

Ennen lähtöä Seinäjoelle luutnantti Haavisto puhuu joukoille Neuvostoliiton vaatimuksista Moskovan neuvotteluissa: "Meiltä voi kyllä vaatia, mutta meiltä voi olla paha tulla mitään ottamahan". Vänrikki Kantola suostuu sijoittamaan Hakalan veljekset samaan ryhmään, mutta Paavo harmittelee, että ryhmässä on myös Vilho Erkkilä, jonka sanotaan olevan veljesten isän piialleen tekemä poika. Arvi Huhtala pitää Vilhon piloillaan lausumaa isänmaallista runoa "nuorisoseuratouhuna", ja ikämies "Ylli" Alanen muistelee Kalevankankaan taisteluita 1918.

Harjoitusten jälkeen miehet kuljetetaan määränpäästä tietämättöminä junalla Karjalan kannakselle. He leiriytyvät Unnunkoskelle, missä Paavo flirttailee karjalaistyttö Ainon kanssa - tämän sulhanen on linnoitustöissä. Martti auttaa emäntää pellon kyntämisessä ja huomaa aamulla, että Arvi on viettänyt emännän kanssa yön. Miehet tekevät linnoitustöitä ja karjalaiset lähetetään evakkoon.

Vääpeli Jutila kertoo Martille, että kaikki lomat on peruutettu: ryssä on hyökännyt rajan yli. Everstiluutnantti Laurila puhuttelee eteläpohjalaisia joukkoja itsenäisyyspäivänä. "Me tahromma rauhaa, mutta sitä eivät meille antaneet toiset."

Ylli opettaa nuorempiaan, että "kun tuloo kohralle, se vaan hönkääsöö" - ja kaatuu itse kranaatinsirpaleesta Taipaleenjoella ensimmäisessä taistelussaan. Miehet joutuvat taisteluhautoihin ja ottavat Terenttilän aukiolla vastaan neuvostojoukkojen hyökkäyksen. Sotamies Ahti Saari kaatuu. Läpimurtoyritys saadaan torjutuksi vasta viime hetkellä, koska tykki saapuu myöhässä. Juuri kun Vilho uhoaa korsussa, miten helposti ryssä pysähtyi, alkaa uusi hyökkäys, jossa Paavo haavoittuu kylkeen.

Vilho menettää hermonsa ollessaan Martin kanssa kuulovartiossa ja juoksee pakoon. Hänet löydetään myöhemmin tärisevänä pataljoonan komentopaikalta, mistä hänet palautetaan omien miesten joukkoon. Lääkintäalikersantti Jussi Pernaa antaa hänelle päänsärkylääkettä, muka rauhoittavana lääkkeenä.

Paavo pääsee kotiin toipumaan ja sanoo äidilleen, ettei kukaan palaa rintamalta hengissä kotiin. Sankarihautajaisten jälkeen hän kertoo Annalle, ettei sodassa ole sellaista kuin kotona luullaan, ja loukkaantuu, kun Annan äiti kehottaa häntä lähtemään kotiin.

Rintaman toisella puolella juhlitaan Stalinin syntymäpäivää. Ylisen Matti, Annan veli, katoaa vartiosta. Paavo joutuu heti palattuaan kahdesti vartiovuoroon ja silpoutuu kuoliaaksi voimakkaassa tykistökeskityksessä. Veljensä kuolemasta turtunut Martti lähetetään pyytämään komentopaikalta lisää miehiä. Komppanian päällikkö Haavisto lupaa itse tulla tarkistamaan tilanteen, mutta hänet löydetään myöhemmin kuolleena. Vihollisen oma, harhaan osuva tykistökeskitys pysäyttää kuitenkin hyökkäyksen viime hetkellä. Kantola kuulee, että vänrikki Rajalasta tehdään uusi komppanian päällikkö, koska häntä itseään tarvitaan miesten parissa. Joulupäivänä sotamies Aatos Laitila ja alikersantti Erkki Somppi hakevat pastorin lukemaan evankeliumia, ja miehet laulavat virttä keskellä tulitusta.

Toisten availlessa pakettejaan Arvi suree, ettei kukaan kirjoita hänelle. Laitila aikoo pyyhkiä neuvostokoneen pudottamilla propagandalehtisillä takapuolensa mutta kaatuu kranaattituleen. Pataljoonan komentaja moittii Kantolaa, että alikersantti Korpelan miehet ovat paenneet niittykasematin vartiopaikalta, joka on täyttynyt vedellä. Kantola sättii puolestaan miehiään, kun kasemattia vallataan takaisin. Rajala simputtaa Marttia lähettämällä tämän viemään turhaa viestiä viidenteen komppaniaan. Martin lähtiessä miehet viheltelevät protestiksi.

Eteläpohjalaiset lähetetään takaisin niittykasematille, joka räjäytetään, kun neuvostosotilaat eivät suostu poistumaan siitä. Arvi kaatuu, kun hän lähtee pataljoonaan kertomaan asiasta.

Miehet pääsevät Yläjärvelle saunomaan ja lepäämään. Martti käy lomalla ja uskottelee äidilleen, että Paavo kuoli tuskattomasti luoti sydämessään. Ylisen isäntä ihmettelee, miten Matti on voinut kadota - hän kun oli kuullut poikansa tappaneen puukolla 30 vihollista heti ensimmäisessä taistelussa.

Martin palattua miehet viedään uusiin asemiin Vuosalmelle. Tehtävänä on estää vihollista ylittämästä Vuoksea, mutta ylivoimainen vihollinen pakottaa miehet perääntymään. Aamulla asemat saadaan takaisin, mutta neuvostosotilaita tulee yhä lisää. Somppi kaatuu ampuessaan seisaaltaan konepistoolilla. Rajala lähettää Martin, tällä kerralla ystävälliseen sävyyn, pataljoonan esikuntaan pyytämään vahvistusta. Martin palattua Vilho kuolee lentohyökkäyksessä hänen käsiinsä, ja hän huomaa tämän käyttäneen Paavon kypärää. Jussi haavoittuu ja ymmärtää olevansa shokissa koska ei tunne mitään.

Aamulla miehet saavat tehtäväkseen varmistaa nurmolaisten hyökkäyksen Äyräpään kirkonmäelle, mutta hyökkäys myöhästyy ja päättyy perääntymiseen, kun vastassa on massoittain neuvostosotilaita.

Miehet lähetetään ensimmäisen pataljoonan avuksi yrittämään vielä uutta vastaiskua. Jutila saa luodin otsaansa, ja Martti sulkee hänen silmänsä. Nuori täydennysmies Mauri Haapasalo kaatuu hyökätessään suomalaisen luutnantin kimppuun tämän teloitettua haavoittuneen neuvostosotilaan. Neuvostojoukkojen tykistökeskitys yltyy, ja miesten tilanne käy epätoivoiseksi. Kun tuli lopulta taukoaa, Kantola tuo sanan, että rauha on solmittu. Martti jää tuijottamaan ilmeettömänä, kun ympäriltä nousee joukoittain hurraavia neuvostosotilaita.

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Parikka todistaa Talvisodalla, että suomalainenkin voi oppia eeppisen, lavean kertovan suurelokuvan muodot", kirjoitti Matti Apunen (Aamulehti 1.12.1989). "Parikan tapa käyttää kameraa tuo etäisesti mieleen Sergio Leonen myöhempien vaiheitten spektaakkelimaiset, hitaat kamera-ajot, jotka paljastavat vähä vähältä kohtausten koko massiivisuuden, kaluston ja avustajien armeijat. [- -] Toinen elintärkeä osa tässä laveiden muotojen estetiikassa ja tunteiden manipuloinnissa on Juha Tikan musiikki. Talvisodan yksinkertaisessa ja pateettisessa teemassa kuuluu sinfonisesta sovituksesta huolimatta harmonilla poljetun pohjalaisen virren raskassoutuinen hartaus."

Hannu Massisen (Etelä-Suomen Sanomat 2.12.1989) mukaan tärkeintä on, "että Parikka on tavoittanut Talvisotaansa sellaista näkemystä, jonka puitteissa Suomen talvisotaa voidaan lähestyä rehelliseltä, aidolta pohjalta, ei yksin rintamaveteraanien, vaan myös sotaa kokemattoman sukupolven silmin. Tämän elokuvan sodan kasvot eivät värity poliittisesti eikä strategisesti, vaan ne peilautuvat yksittäisten miesten ja ihmisten teoista ja kyvyistä, olosuhteista, henkisestä ja fyysisestä kestosta, hengestä ja moraalista. Parikka ei painota sankaruutta eikä urotöitä, vaan antaa niiden hukkua jylyyn ja pauhinaan, siihen helvettiin, jossa rivimiesten on taisteltava ja kaaduttava."

Myös Jarmo Valkola (Keskisuomalainen 1.12.1989) korosti elokuvan luovan "yhden ja suppeaksi tarkoitetun näkökulman etulinjoille muiden tasojen jäädessä vähemmälle. Näin mahdollistuu, ettei taustojen poliittisia ja sosiaalisia viitteitä, sodan syttymiseen vaikuttaneita tekijöitä käsitellä. Sen sijaan Parikka näyttää meille uhkaavan fyysisen ja henkisen tuhon maiseman, jossa kasvojen, lähikuvien kautta pyritään kerimään noita hetkiä. Parikan elokuva on miniatyyrimaisema talvisotaan, jäsennelty fiktio, joka luottaa kuvaamiensa hetkien historialliseen alkuvoimaan, tekee kunnianosoitusta enemmän kuin kommenttia."

Moni arvostelija vertaili Talvisotaa Tuntemattoman sotilaan filmatisointeihin. "Vaikutteet ovat selvemmät filmissä kuin Tuurin kertomuksessa", arveli Pentti Orhanen (Pohjalainen 29.11.1989). "Elokuvaan on lisätty tutunomaisia vitsejä pataljoonan hevosmiehistä alkaen. Vänrikki Rajalasta tulee eräänlainen talvisodan Lammio. Jouluvirren veisuukohtauksessa on yhtymäkohtia Hietasen, Lehdon ja Rahikaisen kovennettuun. Elokuvana Talvisota on paljon lähempänä Laineen kuin Mollbergin tuntematonta. Parikka jäsentää tapahtumat selkeästi, tarkastelee niitä ja ihmisiä ulkoa päin. Parikka tarjoaa yleisesti hyväksyttyihin näkemyksiin perustuvan valmiin tulkinnan."

"Talvisota jähmettyy raskasliikkeiseksi ja täysin ulkokohtaiseksi sotaspektaakkeliksi, jossa pienet ihmiskohtalot hautautuvat massiivisen rymistelyn jalkoihin", arvosteli Tapani Maskula (Turun Sanomat 30.11.1989). "Väkivaltaisista detaljeistaan huolimatta elokuvassa ei ole yhtään todella järkyttävää kohtausta, puhumattakaan, että sen naturalismia jäljitteleviin otoksiin olisi tarttunut edes ripaus sydäntä kouraisevaa hätää tai pelkoa. Filmin sotilaat pysyvät kaaoksessa niin etäisinä, ettei heidän haavoittumisensa tai silpoutumisensa liikuta lainkaan katsojan tunteita. Pelkästään veriset ruumiit eivät vielä aiheuta pasifistisia torjuntareaktioita kun teoksesta puuttuu humaani kosketus."

Kari Salminen (Filmihullu 2/1990) vertasi elokuvan markkinoinnissa korostettua realismia supersankarisarjakuviin: "Vihollinen on nimetön ja muodoton metafyysisiin mittasuhteisiin paisuteltu massa. Näkökulma on tavallisen rivimiehen, mutta se ei selitä elokuvan olemassaolosta muuta kuin taloudelliseen puoleen kytkeytyvän ilmeisen valinnan. Jokaisessa maassa populistinen eetos nappaa ihannekansalaisen mallin historian painekohdista ja Suomessa täysien vuosikymmenten juhlinta tarjosi sotaa myyntivalttina."

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Taustaa
Pohjanmaan (1988) jälkeen ohjaaja Pekka Parikan ja kirjailija Antti Tuurin yhteistyö jatkui elokuvassa Talvisota, pohjana Tuurin romaani, joka rakentui sotaveteraanien haastatteluille ja arkistoaineistolle. Elokuvaa varten Parikka kertoi puolestaan lukeneensa kaiken mitä aiheesta oli kirjoitettu, haastatelleensa veteraaneja ja tutkineensa sotapäiväkirjoja. Käsikirjoituksesta valmistui useita versioita: ensin Tuuri muokkasi romaaninsa vastaamaan elokuvan vaatimuksia, kirjasta puuttuva dialogi luotiin ja viime vaiheessa, usein kuvauksia edeltävänä yönä, Parikka kirjoitti ja piirsi kohtaukset lopulliseen muotoonsa.

Ensimmäisen kerran Talvisodan filmatisointi nousi esiin heti Pohjanmaan kuvausten päätyttyä. Tuotantoa valmisteltiin puolen vuoden ajan, Suomen elokuvasäätiön tuki varmistui syyskuussa 1988, kuvaukset alkoivat lokakuussa ja kestivät huhtikuulle 1989. Elokuvaa teki noin 70 hengen työryhmä 90 kuvauspäivän ajan. Rooleja oli 75, armeijan väkeä työllistettiin 30 000 miestyöpäivää, venäläisiä univormuja tarvittiin 1 500 kappaletta ja myös sotakaluston sekä pyrotekniikan käyttö oli suomalaisittain ennennäkemätöntä. Tuotantopäällikkö Juhani Jotunin kuoltua kolme päivää kuvausten alkamisen jälkeen hänen tehtäviään hoitivat Ulla-Maija Parikka ja Veikko Aaltonen. Elokuvan ensi-ilta oli aikataulun mukaisesti talvisodan alkamisen 50-vuotispäivänä 30.11.1989.

Alkuteksteissä elokuva on omistettu "talvisodan suomalaisille", ja lehdistötiedotteen mukaan "elokuva tutkii sitä mikä lujitti puolustajat suoritukseen, jota on alettu nimittää 'talvisodan ihmeeksi'." Vuonna 1989 elettiin Gorbatšovin glasnostin ja perestroikan aikaa, neuvostoimperiumi rakoili, Itä-Euroopan sosialismi osoitti murenemisen merkkejä ja Berliinin muuri murtui juuri ennen Talvisodan ensi-iltaa. Suomessa YYA-sopimus oli vielä voimassa, mutta uusi avoimuus oli tosiasia myös Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa ja sotiemme selvittelyissä. Niinpä Talvisodan tekijät saattoivat leukailla, että elokuva perustui Josif Stalinin alkuperäiskäsikirjoitukseen - siis pienen kansan puolustustaisteluun ylivoimaista vihollista vastaan, joka oli aloittanut sodan valheellisin ja petollisin perustein. Vastapainoksi edellisten vuosikymmenien "itsesensuurille" Talvisodasta tehtiin määrätietoinen kunnianosoitus sodan veteraaneille. Parikka kertoi, että mitä pitemmälle elokuvan teko eteni, sitä enemmän hän ihaili talvisodan taistelijoita.

Kotimaassa Talvisota keräsi lukuisia palkintoja ja yli 600 000 katsojaa, hieman enemmän kuin Mollbergin Tuntematon sotilas neljä vuotta aikaisemmin ja toiseksi eniten koko 1980-luvulla elokuvan Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) jälkeen. Kun Turun Sanomissa ilmestyi selkeästi poikkipuolinen arvio, Tapani Maskulan kritiikki Talvisodasta, Finnkino ryhtyi painostamaan lehteä ilmoituskampanjalla, johon pääkirjoituksessa vastattiin puolustamalla sekä arvostelijan vapautta että elokuvan ansioita. Televisiossa Talvisota on nähty sekä elokuvaversiona että viisiosaisena, yhteensä noin neljän ja puolen tunnin mittaisena sarjana.

Suurin toivein Talvisota lähetettiin Berliinin festivaaleille ja Oscar-kilpailuun, mutta sosialismin romahduksen jälkeisessä maailmantilanteessa suomalainen sotaelokuva ei herättänyt juurikaan vastakaikua.

Talvisodan budjetti oli alun perin 13 miljoonaa markkaa, mutta tv-sarjan ja kansainvälisen version myötä tuotantokustannukset nousivat lopulta 19 miljoonaan markkaan. Huolimatta kotimaisesta yleisömenestyksestä Talvisota jäi tuotantoyhtiölleen tappiolliseksi, mikä johti National-Filmin sulautumiseen Finnkinoon 1990. Tilanteen paljastuttua kirjailija Antti Tuuri nosti omista tekijäkorvauksistaan lehtipolemiikin, jonka kärki osoitti levittäjä Finnkinoon ja Suomen elokuvasäätiöön ja joka johti selvityksiin säätiön väitetyistä väärinkäytöksistä. Mitään laitonta ei kuitenkaan tullut ilmi.

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) pohjalta.
Musiikki
1. Alkumusiikki
Säv. ja sov. Juha Tikka
Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 3' 20".


2. Jääkärin marssi / Jääkärimarssi
Säv. Jean Sibelius, san. Heikki Nurmio
Alahärmän mieskuoro ja Lapuan mieslaulajat ry., laulu (off), 0' 10".


3. Kytösavun aukeilla mailla / Vilppulan urhojen muistoksi
Säv. ja san. Heikki Klemetti
Es. Alahärmän mieskuoro ja Lapuan mieslaulajat ry., laulu (playback), 1' 15".


4. Raastuvan penkillä
Säv. ja san. trad.
Alahärmän mieskuoro ja Lapuan mieslaulajat ry., laulu (off), 0' 30".


5. Emma
Säv. trad.
Es. Timo Torikka, mandoliini (100 %), kolme kertaa, yht. 1' 40".


6. Virsi 587 (vuoden 1938 virsikirjassa; "Ah Jeesus Kristus armahda, on lähtö kerran mulla - -")
Säv. Bartholomeus Ringwaldt, san. Julius Krohn
Es. "seurakunta", mm. Kauhavan Viihdekuoro, laulu, ja Raimo Kössö, urut (100 %), 2' 10".


7. Luutnantti Haaviston teema
Säv. Jukka Haavisto, sov. Juha Tikka
Kari Lindstedt, sello, ja studio-orkesteri (off), 0' 15".


8. Ich spür' in mir elokuvasta Mazurka (1935)
Säv. Peter Kreuder
1) Es. Timo Torikka, mandoliini (100 %), kolme kertaa, yht. 2' 30".
2) Es. Timo Torikka, Heikki Paavilainen ja Matti Onnismaa, vihellys (100 %), 0' 30".
3) Es. Timo Torikka, vihellys (100 %), 0' 15".


9. Virsi 21 ("Enkeli taivaan lausui näin - -")
Säv. trad. saksalainen, san. Martti Luther, suom. muokanneet Elias Lönnrot, Julius Krohn ja virsikirjakomitea
Es. "sotilaat", laulu (100 %), 1' 00".


10. Loppumusiikki
Säv. ja sov. Juha Tikka
Studio-orkesteri (off, lopputekstit), 3' 00".

Huomautuksia:
Alkumusiikin teema toistuu elokuvan pääteemana. Jarmo Saari sovitti teemasta kappaleen nimeltä Sota ja rauha levylleen Filmtet - A Tribute To Finnish Cinema (EMI 07243 536507 2, 2001).

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Kiitokset
Suomen sotaveteraanit, Suomen puolustusvoimat, Puolustusministeriö, Pääesikunta, Sotamuseo, Kantahenkilökunta ja varusmiehet, Joukko-osastot ja varikot, Kymmene, Yhdyspankki, Ilkka, MTV-elokuvalaboratorio, Sisu, Ilmari Vaissi, Saara ja Jaakko Vaissi, Vappu ja Lasse Rantamoijanen, Markku Lehto, Heikki Siltasalmi, Leila Nurmi, Murtomäen tila, Päivi Pakkanen, Antti Passiniemi, Juho Pernaa, Ilmari Laaksovirta, Jussi Tuuri, Tapani Huuskonen, Yrjö-Juhani Renvall, Erkki Anttila, Juhani Kaatonen, Anna-Maija Pihlgren, Jyrki Järvinen, Elsa Raitasalo, Esa Sivonen, Matti Bergström, Eino Kari, Kalevi Kari, Ahti ja Matti Somppi, "Äyräpään" lumitalkoisiin osallistuneet, Alahärmän mieskuoro, Kaakonkulman elokuva-avustajat ry, Kauhavan kirkonkylän maatalousnaiset, Kauhavan lukion oppilaskunta, Kauhavan nuorisoseura ry harrastajateatteri, Kauhavan viihdekuoro, Lapuan harrastajanäyttelijät, Lapuan mieslaulajat ry, Niinisalon ratsastajat ry, Riihon kylän ja Haapamäen asukkaat, Seinäjoen mailajussit, Cargo Express, Haapamäen höyryveturipuisto/Jarmo Koivunporras, Iisakki Järvenpää Oy, Jyväskaluste, Keurustyö Oy, Keski-Suomen säästöpankki, Lapuan paikallisradio, Lapua patruunatehdas, Nostopalvelu Ruuska, Pientoijolan talomuseo, Pistora Oy, Rakentajan konevuokraamo/Jyväskylä, Remonttipandat, Sähkö-Salmela Oy, Tampereen Rautavalu Oy, Haapamäen VPK, Kauhavan kaupunki, Kauhavan poliisi, Kauhavan seurakunta, Keuruun kaupunki, Keuruun nimismiespiiri, Keuruun urheilutoimisto, Keuruun VPK, Keuruun varuskunnan VPK, Lapuan kaupunki, Pihlajaveden VPK, Ristiinan kunta, Seinäjoen ammatillinen kurssikeskus, Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen poliisi, TVH
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
26611
Tarkastuspäivä
10.11.1989
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
5440 m
Kesto/leikattu
199 min
Veroluokka
10 %
Ikäraja
K12
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
12
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
10.11.1989
Kesto/leikattu
03:18:50
Ikäraja
12
Tarkastusnumero
T-26611
Tarkastuspäivä
26.07.1990
Formaatti
video
Perustelut
S.ikäraja: K12
Pituus/leikattu
5440 m
Kesto/leikattu
190'52"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
1
Tarkastuttaja
Europa Vision Oy
Tarkastuselin
VET
Tarkastusnumero
A-28513
Tarkastuspäivä
19.07.2001
Formaatti
DVD
Kesto/leikattu
0:8:31
Ikäraja
S*
Tarkastamolaji
Lisämateriaali
Tarkastuttaja
Finnkino Oy
Muut tiedot
Tarkastaja: Maarit Pietinen
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
29.10.2015
Kesto/leikattu
03:09:11
Ikäraja
12
Tekniset tiedot
Väri
väri, Eastmancolor
Ääni
ääni, Dolby Stereo
Kuvasuhde
1,66:1
Kesto
199 min
Kieli (VOD)
suomi