Ryysyrannan Jooseppi

Jooseppi från Ryysyranta (ruotsinkielinen nimi)
Jooseppi från Ryysyranta (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Jooseppi (saksankielinen nimi (Saksan demokraattinen tasavalta))
Suhoi zakon (venäjänkielinen nimi)
Kdo je bez viny (tšekinkielinen nimi)
Joseph of Ryysyranta (englanninkielinen käännösnimi)
Joseph de Ryysyranta (ranskankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko kuvauspaikkoja mm. Nurmijärveltä, Espoosta ja Helsingistä? Tunnistatko esiintyjiä?

Ryysyrannan Jooseppi

Roland af Hällströmin ohjaama yhteiskunnallinen elokuva Ryysyrannan Jooseppi (1955) perustuu Ilmari Kiannon samannimiseen romaaniin. Köyhälistötarina kuvaa Jooseppi Kenkkusen (Heimo Lepistö) ajautumista pontikan keittäjäksi elättääkseen vaimonsa Kaisa-Reetan (Hilkka Helinä) ja suurperheensä kieltolain aikaisessa Suomessa.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
K16
Näyttelijät
Henkilö Heimo Lepistö , Jooseppi Kenkkunen
Henkilö Hilkka Helinä , Kaisa-Reeta Kenkkunen
Henkilö Elvi Saarnio , Karihtaniemen Amanta
Henkilö Senni Nieminen , Retriika, ämmä
Henkilö Leif Wager , nimismies Carolus Koskelin
Henkilö Matti Lehtelä , poliisi Pirhonen
Henkilö Einari Ketola , Karihtaniemen Kusti
Henkilö Ari Laine , Pahka-Pekka
Henkilö Reino Valkama , Huhmarniemen Ukko-Paavo
Henkilö Pentti Viljanen , kunnankirjuri Kasper Lutikainen
Henkilö Arvo Lehesmaa , kaupanhoitaja Helge Huttunen
Henkilö Seppo Sariola , Riepuniemen Matti
Henkilö Evald Terho , Ukko-Jaakko
Henkilö Anton Soini , Kötys-Heikki
Henkilö Laina Laine , Reeta-mummo
Henkilö Kauko Vuorensola , nuorempi konstaapeli
Henkilö Paavo Jännes , tuomari
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Ilmari Kianto , Ilmari Kianto
Henkilö Eero Leväluoma , kunnanesimies Kalle Kinnunen
Henkilö Leo Jokela , kauppa-apulainen
Henkilö Tuukka Soitso , kirkkoherra
Henkilö Saara Ranin , kirkonkylän rouva
Henkilö Mikko Niskanen , kirkonkyläläinen
Henkilö Armas Jokio , lautamies
Henkilö Hannes Veivo , lautamies
Henkilö Jukka Virtanen , Kenkkusten vauva
Henkilö Tuulikki Kuorikoski , Kenkkusten tytär
Tekijät
Henkilö Roland af Hällström , Ohjaaja
Henkilö Mauno Mäkelä , tuotannonjohto
Henkilö Urpo Lauri , käsikirjoitus
Henkilö Viljo Hela , käsikirjoitus
Henkilö Esko Töyri , kuvaus
Henkilö Nils Holm , leikkaus
Henkilö Gösta Salminen , äänittäjä
Henkilö Tauno Pylkkänen , musiikki
Henkilö Lauri Elo , rakennelmat  (lavastus)
Henkilö Leo Jokela , naamioitsija
Henkilö Väinö Tulosmaa , studiopäällikkö
Henkilö Tuukka Soitso , järjestäjä
Henkilö Kauko Vuorensola , ohjaajan apulainen
Henkilö Ensio Suominen , B-kuvaaja
Henkilö Tuomo Kattilakoski , äänittäjän apulainen
Yhteisö Fenno-Filmi Oy , levittäjä
Yhteisö Yleisradio / Tallennepalvelu , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Esko Nurminen , kamera-assistentti
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
12 391 349 mk
Julkaistu
1955
Alkuperäisteos
Kianto, Ilmari: Ryysyrannan Jooseppi. Köyhälistötarina Suomesta. Helsinki: Otava, 1924. (romaani) Lauri, Urpo: Ryysyrannan Jooseppi. (näytelmäsovitus, kantaesitys: Suomen Työväen Teatterin Vesilinnan Kesäteatteri 20.6.1954)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
08.04.1955
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Capitol, Tuulensuu
Lahti: Ilves
Tampere: Hällä, Kino: Turku: Olympia
Vaasa: Kinema
Filmikopioiden määrä
11
Muut näytökset
  • 10.04.1955 Pori: Sampo ensi-iltakierros
  • 24.04.1955 Kuopio: Palatsi ensi-iltakierros
  • 15.05.1955 Jyväskylä: Suomi-Elo ensi-iltakierros
  • 25.05.1955 Oulu: Tähti ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 08.01.1966 MTV1 Katsojia: 1 120 000
  • 22.12.1973 MTV1 Katsojia: 1 930 000
  • 30.01.1980 MTV2 Katsojia: 1 511 000
  • 17.07.1983 YLE TV2 Katsojia: 455 000
  • 06.12.1991 YLE TV1
  • 10.11.1995 YLE TV2
  • 24.03.2000 YLE TV2
  • 30.10.2007 YLE TV2
  • 31.01.2011 YLE TV2
  • 18.02.2014 YLE TV1
  • 14.12.2015 Yle TV1
  • 11.11.2016 Yle TV1
  • 10.01.2018 Yle TV1
  • 31.01.2019 Yle TV1
  • 13.10.2021 Yle TV1
Palkinnot
Jussit 1955: käsikirjoitus: Urpo Lauri ja Viljo Hela (Roland af Hällström),
miespääosa: Heimo Lepistö.
Karlovy Varyn elokuvajuhlat, Karlovy Vary, Tšekkoslovakia 1956: Roland af Hällströmin henkilökohtainen muistopalkinto taiteellisesta suorituksesta.
Festivaaliosallistumiset
Karlovy Varyn elokuvajuhlat Karlovy Vary, Tšekkoslovakia 1956
Suomalaisen elokuvan viikko Moskova, Neuvostoliitto 1956
Nordische Filmtage Lübeck Lyypekki, Saksan liittotasavalta 1959
Ulkomaanmyynti
Sergel (1977), Ruotsi
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Espoo: Otaniemi, Tarvaspään silta

Nurmijärvi: kirkonkylä

Suomussalmi: Kiantajärvi

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Studiot
Helsinki: Kulosaaren studiot

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Kuvausaika
Talvi 1955
Sisältöseloste
Nälkämaan korvessa 1920-luvulla Ryysyrannan Jooseppi suurine perheineen käy vaikeaa olemassaolon taistelua: vaimo, Kaisa-Reeta on jälleen raskaana, lehmä menossa umpeen, viimeiset leivät pöydässä ja jauhosäkki tyhjä. Kun Kaisa-Reeta eräänä aamuna kaataa kovassa lumituiskussa maitokiulun hankeen, Jooseppi päättää lähteä kirkonkylään hankkimaan jauhoja etuantina halkourakkaa vastaan. Matkalla hän yöpyy Karihtaniemessä ja lupaa toimittaa myös Kustin ja Amantan kauppa-asiat. Yöllä hän miettii omaa kohtaloaan ja herrojen osaa: miksi toisille onni hymyilee ja lapsiakin siunaantuu vähemmän.

Kirkonkylässä Jooseppi pyytää ennakkoa kunnankirjurilta, saa sen sijaan jauholapun, jota vastaan kauppias ei kuitenkaan anna jauhoja. Juuri kun Jooseppi on ottamassa Riepuniemen Matin tarjoamaa viinaryyppyä, nimismies yllättää heidät, mutta suhtautuu ymmärtäväisesti, ottaa tarjotun ryypynkin vastaan ja tekee samalla yksityisiä juhliaan varten pontikkatilauksen Joosepilta. Nyt Jooseppi saa kunnalta vaivattomasti ennakkoa ja voi hankkia kaikkea tarvitsemaansa. Poliisi Pirhonen seuraa kuitenkin epäluuloisena Joosepin touhukasta kaupankäyntiä.

Kotona Jooseppi ryhtyy yön pimeydessä viinankeittoon anoppinsa ja vanhimman poikansa Aapelin avustamana, Kaisa-Reetan paheksuvan ja huolestuneen katseen alla. Matkalla myymään lastiaan kirkonkylään Jooseppi poikkeaa jälleen Karihtaniemessä ja tarjoaa viinaa, mutta suuttuu, kun huomaa Amantan panneen poikansa tutkimaan kuormaa; Amanta puolestaan uhkaa Jooseppia Pirhosella. Kirkolla Jooseppi toimittaa tavaran nimismiehelle ja myy helposti koko muunkin varastonsa. Viinanmyynnin tuomasta tilapäisestä toimeentulon helpotuksesta huolimatta Kaisa-Reeta kotona motkottaa asiasta ja ilmitulon mahdollisuudesta.

Nimismies saapuu vierailulle Ryysyrantaan. Hänelle tarjotaan parasta ja viedään saunaan, jossa hän Joosepin kanssa nauttii talon antimista ja yllytyksestä intoutuu laulamaan latinankielistä ylioppilaslaulua. Raamattuun ja Lutheriin vedoten nimismies ja Jooseppi päätyvät yksimielisyyteen viinan siunauksista. Seuraavana aamuna todellisuus on vastassa entistä ankarampana: lehmä poikii mutta kuolee, Kaisa-Reeta järkyttyy niin, että hänen oma synnytyksensä lähtee ennen aikojaan käyntiin. Lapsi syntyy vajavaisena ja kuolee pian. Onnettomuuksien kukkuraksi talon katto romahtaa sisään.

Kunta antaa Joosepille uuden lehmän. Amanta tulee käymään Ryysyrannassa, suuttuu ja uhkailee, kun Jooseppi ei suostu myymään viinaa, ei edes myönnä että hänellä olisi myytäväksi. Seuraavalla myyntimatkalla kirkonkylässä Pirhonen väijyy Jooseppia ja yllättää tämän itse teossa. Jooseppi kieltää keittäneensä ainetta itse ja saa sanan Riepuniemen Matille että tämä hiihtäisi varoittamaan kotiväkeä. Matti ehtii Ryysyrantaan ennen porolla ajavaa Pirhosta, jonka matkaa karihtaniemeläiset kaikesta närästään huolimatta onnistuvat viivyttämään. Keittovälineet saadaan piiloon, mutta Pirhonen keksii tunkioon jätetyn rankkitynnyrin ja saa todisteet Joosepin haastamiseksi käräjille.

Kotiin lähtiessään Jooseppi joutuu keskelle juhlallisuuksia, joilla kunnioitetaan presidentti Ståhlbergin vierailua: kunniakuja, Porilaisten marssi, Nälkämaan laulu ja vastaanotto. Herrasväen paheksuvista katseista huolimatta nimismies esittelee Joosepin presidentille, ja nämä keskustelevat pitkään. Käräjillä nimismies toimii virallisena syyttäjänä Jooseppia vastaan, pitää kuitenkin häntä puolustavan puheen, jossa esittää lieventävät asianhaarat. Jooseppi saa kahden vuoden ehdollisen tuomion ja poistuu hilpeällä mielellä elämään elämäänsä.

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Hanakasti verrattiin Roland af Hällströmin uutta elokuvaa hänen aiemmin ohjaamaansa Putkinotkoon. Yksimielisesti asettivat arvostelijat Ryysyrannan Joosepin ykkössijalle. Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 10.4.1955) kirjoitti: "[- -] kaikkein vaikeimmassa ja tärkeimmässä asiassa elokuva on onnistunut: se ei ole muodostunut kurjaliston olojen naturalistiseksi kuvaukseksi (kuten muodostui osittain Putkinotko), vaan ennen kaikkea inhimillisyyden idean läpitunkema [- -]."

J. D:n (Jörn Donner, Vapaa Sana 10.4.1955) mielestä taas Ryysyrannan Joosepissa ei Putkinotkon tapaan kiinnitetty liiaksi huomiota maalauksellisiin, "hauskoihin" kohtiin. Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 10.4.1955,) muistutti elokuvan tapahtumien keskittämisestä talviaikaan. "Näin on aikaansaatu tähän asti ehkä kaikkein eheimmin toteutettu talvifilmimme, sellainen, jossa lumi ja kylmä ja pyry silminnähtävästi liittyvät ihmisten laatuun, mielialaan, elämään ja kuvattuihin tapahtumiin".

"Huumorin sulattava sädekehä [- -] on muodostunut myös elokuvassa siksi helpottavaksi ilmekehäksi, jossa kovakaan kohtalonisku ei kirvele niin, ettei sitä voisi jotenkuten kestää. Roland af Hällström on tehnyt parhaan tähänastisen ohjaajantyönsä [- -]", tuumi Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 8/1955). Myös Paula Talaskivi puuttui kovan arkirealismin sulattamiseen: "Eräät rankimmat kohtaukset samoin kuin karkeimmat sananvaihdot 'pehmennetään' omalaatuisesti hellällä valaistuksella jota levitetään etenkin avioparin keskeisiin hetkiin ja perhe-elämän tyypillisyyksiin."

Ohjauksesta löysivät useat kriitikot kiinnostavia visuaalisia kokeiluja ja kohtauksia. "Roland af Hällström har också vågat sej på experiment, förhöret vid tinget skildras i snabba, stumma växelbilder", mainitsi B. P. (Bengt Pihström, Nya Pressen 9.4.1955). Juha Nevalaisen (Ilta-Sanomat 12.4.1955) mieleen jäi Joosepin lähtö käräjille. "Filmillisen ilmaisun erinomaista voitokkuutta on siinä sanattomassa hädässä, tuskassa ja hellyydessä, minkä vallassa Jooseppi jakaa karamellinsa nukkuville lapsilleen, peittää heitä riepuihin ja jättää katseellaan hyvästit kärsivälle vaimolleen." "Filmiteknillisesti elokuvan vikoja ovat kohtausten katkonaisuus, joskus hieman epämääräiset tapahtumien kulun selitykset ja samantyyppisten kohtausten toistuminen ilman vastaavaa ajatusta toistumisien selitykseksi", kirjoitti I. L-s (Inkeri Lius, Suomen Sosialidemokraatti 10.4.1955).

Myös Esko Töyrin kuvaus arvioitiin tasokkaaksi. "Töyrin talvikuvissa on havaitsevinaan eräitä uusia herkkiä oivalluksia, lähinnä lumen pinnan, sumun ja autiuden tehokkaassa esiintuomisessa", mainitsi Talaskivi. Tauno Pylkkäsen musiikki oli Juha Nevalaisen mielestä "hienostuneen persoonallista, sekä kohottavaa että syventävää, kuvaan eheästi liittyvää". Martti Savon mukaan musiikki ei kuitenkaan aina pysynyt tilanteiden tasalla.

"Iloisessa huumorissaan, voitokkaassa varmuudessaan on Heimo Lepistö luonut henkilöhahmon, joka merkitsee hänen todellista suurta läpimurtoaan elokuvanäyttelijänä", tuumi J. D. "Bara hans sätt att larva i gånglunken anger den fysiska misären och hans snabba, frambrytande skratt i den primitiva glädjen över barnen ger gestalten en dimension av humanitet, som lyfter den över grotesken", kirjoitti G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 10.4.1955). "Yllättävintä elokuvassa on Hilkka Helinän eläytynyt, kouraiseva näytteleminen Joosepin vaimona", huomautti Nevalainen. Hän olisi jopa toivonut pontikanjuonnin vähentämistä tämän naiskuvan hyväksi. Myös muita näyttelijöitä kiiteltiin. Ainoastaan Leif Wagerin nimismies tuntui joistakin kriitikoista vieraalta. Esimerkiksi M. P. (Markku Pesonen, Kauppalehti 9.4.1955) totesi: "elokuvassa ei ole voitu motivoida hänen käytöstään kovinkaan perusteellisesti."

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Taustaa
Roland af Hällströmin Putkinotko oli ollut vuoden 1954 ylivoimaisesti paras yleisömenestys. Niinpä af Hällström valitsi myös seuraavan elokuvansa aiheeksi kotimaisen klassisen kansanelämänkuvauksen, Ilmari Kiannon köyhälistöromaanin Ryysyrannan Jooseppi.

Viljo Hela eli Roland af Hällström vastasi käsikirjoituksen teknisestä, Urpo Lauri sen taiteellisesta puolesta. Elokuvan alussa Ilmari Kianto istuu työpöytänsä ääressä lukemassa romaaniaan. Hän johdattelee katsojan Rämsänrantaan ja Joosepin maailmaan.

Ryysyrannan Jooseppi oli Heimo Lepistön ensimmäinen suuri elokuvarooli lähes neljänkymmenen sivuosan jälkeen; hän sai tästä suorituksestaan ainoan Jussi-patsaansa. Hilkka Helinällä oli aikaisemmista elokuvaosistaan täysin poikkeava kansannaisen luonnerooli.

Suuri osa ulkokohtauksista kuvattiin Otaniemessä, jonne oli siirretty Tuusulasta ostettu, sopivaksi katsottu Ryysyrannan mökki. Kiantajärvellä kuvatut lumimyrskyt saatiin aikaan kahdella lentokoneenmoottorilla. Joosepin kohtauksen presidentti K. J. Ståhlbergin kanssa ohjaaja ratkaisi yksinkertaisesti - tasavallan päämiehestä nähdään elokuvassa vain Jooseppia kättelevä koura.

Ryysyrannan Jooseppi nähtiin kesällä 1956 Karlovy Varyn elokuvajuhlien kilpailuohjelmistossa. Edellisenä talvena kuollut ohjaaja sai henkilökohtaisen muistopalkinnon taiteellisesta suorituksesta. Roland af Hällströmin poismeno tiedettiin festivaalikaupungissa, mutta informaatio oli ollut siinä määrin vajavaista tai väärin ymmärrettyä, että järjestäjät olivat käsittäneet af Hällströmin nuoreksi ohjaajatulokkaaksi. Karlovy Varyn ansiosta Ryysyrannan Jooseppi myytiin Neuvostoliittoon, Saksan Demokraattiseen Tasavaltaan ja Tsekkoslovakiaan. Neuvostoliitossa se esitettiin Kieltolaki-nimisenä ja kertoman mukaan realistisena kuvauksena 1950-luvun Suomesta.

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Musiikki
1. "Pupujussi se metsässä, nukkuu kuusen aila - -"
Säv. Tauno Pylkkänen, san. Ilmari Kianto
1) Heimo Lepistö ja "lapset", laulu, kahteen kertaan, (100 %), yht. 0' 55".


2. Gaudeamus igitur
Säv. ja san. trad.
Es. Leif Wager ja Heimo Lepistö, laulu (100 %), 0' 23".


3. Porilaisten marssi
Säv. Christian Fredrik Kress, san. Johan Ludvig Runeberg, sov. Tauno Pylkkänen
Es. "torvisoittokunta" (playback), 1' 35".


4. Nälkämaan laulu
Säv. Oskar Merikanto, san. Ilmari Kianto, sov. Tauno Pylkkänen
Es. "koululaiset", laulu (playback), 3' 00".

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
5582
Tarkastuspäivä
05.04.1955
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2500 m
Veroluokka
VV
Ikäraja
K 16
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
5
Tarkastusnumero
T-05582
Tarkastuspäivä
22.10.1990
Formaatti
video
Pituus/leikattu
2500 m
Kesto/leikattu
87'44"
Ikäraja
K16
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastuttaja
Yleisradio / Tallennepalvelu
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Evan Englund
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
91 min