Maailman kaunein tyttö

Världens vackraste flicka (ruotsinkielinen nimi)
Den Vackraste flickan i världen (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
The Girl Wouldn't Say: No (englanninkielinen nimi)
The Loveliest Girl in the World (englanninkielinen käännösnimi)
La Fille la plus belle du monde (ranskankielinen käännösnimi)
Das Schönste Mädchen der Welt (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Maailman kaunein tyttö

Maailman kaunein tyttö (1953) on Veikko Itkosen ohjaama ja Mika Waltarin käsikirjoittama romanttinen komedia, jonka pääosassa on tuore Miss Universumi Armi Kuusela. Kuuselan esittämä Armi jää sodan aikana orvoksi, ja hän saa holhoojikseen joukon sotilaita, jotka maksavat hänen opintonsa. Armi täyttää 18 vuotta sisäoppilaitoksessa ja joutuu opiskelijatoverinsa Eijan (Eija Karipää) jekun takia tapaamaan amerikkalaisen liikemiehen Jack Colemanin (Tauno Palo) ja esiintymään Eijana. Identiteettihuijaus johtaa romanttisiin väärinkäsityksiin.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
7
Näyttelijät
Henkilö Armi Kuusela , Armi
Henkilö Tauno Palo , Jack Coleman
Henkilö Eija Karipää , Eija Isohonka
Henkilö Tarmo Manni , maisteri Martti Kataja, äidinkielen opettaja
Henkilö Rauha Rentola , Mimmi
Henkilö Pentti Viljanen , korpraali Mätäs, "talonmies Hakkarainen"
Henkilö Elli Ylimaa , sisäoppilaitoksen johtajatar, Anni
Henkilö Ossi Elstelä , Antti Isohonka
Henkilö Tauno Majuri , arkkitehti Oksanen
Henkilö Aila Koivikko , Armi lapsena
Henkilö Aku Korhonen , Mr. Coleman
Henkilö Maija Karhi , sisäoppilaitoksen oppilas
Henkilö Sirkka Hirvonen , sisäoppilaitoksen oppilas
Henkilö Kaarlo Wilska , sotamies
Henkilö Hannes Veivo , sotamies
Henkilö Unto Salminen , sotamies
Henkilö Arvo Jorma , sotamies
Henkilö Lennart Lauramaa , sotamies
Henkilö Erkki Kalakari , sotamies
Henkilö Oiva Sala , toimittaja
Henkilö Toivo Lahti , konstaapeli
Henkilö Marita Nordberg , valokuvaaja
Henkilö Sasu Haapanen , Alfredo, keittiömestari
Henkilö Heikki Savolainen , vahtimestari
Henkilö Bruno Johansson , portieeri
Henkilö Matti Aulos , hovimestari
Henkilö Eino Räisänen , matkustaja lentokoneessa
Henkilö Aino Lohikoski , toimittaja
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Veikko Itkonen , ohikulkija
Henkilö Hilkka Kinnunen , opettaja
Henkilö Veli Palonen , kavaljeeri
Henkilö Rauno Kuosmanen , kavaljeeri
Henkilö Veikko Äikäs , tullimies
Henkilö Eino Virtanen , ksylofonisti
Muut esiintyjät
Arkistoaineisto / esiintyjät: Ernst von Born (ääni radiossa 19.9.1944) (Lähde: SKF 5) , muutesiintyjät
Tekijät
Henkilö Veikko Itkonen , Ohjaaja
Henkilö Veikko Itkonen , tuotanto
Henkilö Mika Waltari , käsikirjoitus
Henkilö Erkki Imberg , kuvaus
Henkilö Hugo Ranta , ääni
Henkilö George de Godzinsky , musiikki
Henkilö Roy , lavastus
Henkilö Madame Irene , puvut  (Armi Kuuselan ja Eija Karipään puvut)
Henkilö Sirkka Rauanheimo , make-up
Henkilö Siviä Friskberg , kampaukset
Henkilö Veikko Äikäs , järjestäjä
Henkilö Olle Åkerblom , B-kuvaaja
Henkilö Eino Ruponen , rakennelmat
Henkilö Oiva Hovi , rakennelmat
Henkilö Mirja Tiirikka , script-girl  (kuvaussihteeri)
Henkilö V.A. Koskenniemi , laulun sanat  (musiikkikappale Hän lupasi sun viedä pois)
Henkilö Maija Varmaala , voimistelun harjoittanut
Yhteisö Adams Filmi Oy , levittäjä
Yhteisö Suomi-Filmi Oy , levittäjä
Yhteisö PAN Vision Publishing Oy , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Veikko Itkonen , leikkaus
Henkilö Armi Kuusela , muusikko  (laulu)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1953
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
23.01.1953
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Rex, Tuulensuu
Oulu: Tähti
Tampere: Petit
Turku: Bio-Bio
Filmikopioiden määrä
10
Muut näytökset
  • 24.01.1953 Vaasa: Kinema ensi-iltakierros
  • 25.01.1953 Lahti: Kinema; Pori: Asto ensi-iltakierros
  • 08.02.1953 Kuopio: Puijo ensi-iltakierros
  • 13.02.1953 Jyväskylä: Suomi-Elo ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 09.12.1962 TES Katsojia: 200000
  • 29.01.1991 YLE TV1 Katsojia: 400000
  • 02.12.1998 YLE TV1
  • 21.07.2002 YleTeema [Vuosi 1952]
  • 21.01.2004 YLE TV1
  • 24.07.2005 YLE TV1
  • 31.03.2009 YLE TV2
  • 01.08.2011 YLE TV2
  • 20.08.2012 Yle TV1
  • 20.08.2014 YLE TV1
  • 17.05.2016 Yle TV1
  • 29.03.2018 Yle TV1
  • 20.08.2019 Yle TV1
  • 02.08.2021 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: Malmin lentoasema, Eläintarhantie (Sokeain koulun edusta), Perämiehenkatu / Pursimiehenkatu, Telakkakatu (Wärtsilän telakan portin edusta)

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Studiot
Helsinki: Kulosaaren studiot / Tulio

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Kuvausaika
Syksy 1952
Sisältöseloste
Vuoden 1944 perääntymisvaiheen aikana sotilaat löytävät yksinäisen karjalaisen pikkutytön hylätystä mökistä ja ottavat hänet hoiviinsa. Rauhan tultua he päättävät yhdessä ryhtyä tämän orvon Armin holhoojiksi. Yhdeksän vuotta myöhemmin holhoojat kokoontuvat Armin 18-vuotispäivän merkeissä ja korpraali Mätäs valtuutetaan toimittamaan rahat lukukausimaksua varten tyttöjen sisäoppilaitokseen, jossa Armi on oppilaana. Laitoksen johtajatar pitää yllä ankaraa kuria. Armi on parhaillaan kotiarestissa ja kaikin puolin kaukana mallioppilaasta: häntä pidetään kömpelönä, lahjattomana ja mitättömän näköisenä.

Kun Armin oppilastoveri Eija saa isältään Amerikasta sähkeen, jossa pyydetään hänen valokuvaansa mahdollista naimakauppaa varten, tyttö keksii pilanpäiten ja aikeen kariuttaakseen lähettää Armin kuvan. Sulhasehdokas on kaivinkonetehtaan perijä Jack Coleman, joka niin ikään on isänsä suunnitelman vastahakoinen välikappale. Hän kauhistuu kuvan nähdessään, mutta sähköttää tapaamisesta. Eija päättää, että Armin on näyteltävä osansa loppuun, ja saa johtajattarelta luvan lähteä Armin kanssa viikoksi Helsinkiin. Mukana seuraa autonkuljettajana esiintyvä maisteri Kataja, jonka johtajatar on erottanut koulusta yllätettyään miehen kuhertelemasta Eijan kanssa.

Armi sonnustautuu tapaamista varten. Ilman silmälasejaan, uusissa vaatteissa, uudessa kampauksessa ja kaikin puolin ehostettuna Armista kehkeytyy kaunotar: "Tuhkimosta on tullut prinsessa". Eijan suunnitelma on se, että Armi viettelee Jackin rakastumaan itseensä, mutta miehen kosiessa antaa tälle rukkaset. Eijan isän huvilalle palkataan keittäjätär, ja lisäksi Armi kutsuu korpraali Mätäksen esiintymään talonmies Hakkaraisena.

Armin ja Jackin tapaaminen ja tutustuminen sujuvat kankeasti, mutta vähitellen todelliset tunteet heräävät heidän välilleen. Armi laulaa Jackin säestäessä pianolla; Jack vie Armin ravintolaan; Armi esittelee Jackille Helsinkiä. Jo lentokentällä väijynyt reportteri on saanut heidät yhteiseen hellään kuvaan. Romanssia haistavat lehtimiehet ryntäävät taloon, mutta Jack heittää heidät ulos. Lehtijuttu leviää sisäoppilaitoksen johtajattaren ja Jackin isän tietoon: edellinen lähtee Helsinkiin, jälkimmäinen ilmoittaa Eijan isälle, joka niin ikään matkustaa paikalle.

Tällä välin Jack on kosinut Armia, joka vastaa "ei", mutta ei voi selittää syytä tunteidensa vastaiseen kieltoon. Johtajatar, Eijan isä ja Armin holhoojat ryntäävät taloon miltei yhtä aikaa ja lisäävät entisestään yleistä hämminkiä. Viimein väärinkäsitykset selviävät. Jack kosii Armia uudelleen ja saa myöntävän vastauksen. Myös Mätäs ja keittäjätär Mimmi, Eija ja Kataja, Eijan isä ja johtajatar saavat toisensa. Jack lupaa kustantaa kihlasormukset kaikille.

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Elokuva sai kriitikoilta melko kielteisen vastaanoton. Myönteisiä arvioita tai kiitosta annettiin ainoastaan Armi Kuuselalle. Nimimerkki Sama kirjoitti Työkansan Sanomissa (25.1.1953): "Mitä itse sankarittareen tulee, niin onnistui hän ensikertalaiseksi yllättävän hyvin ja omalla välittömällä luonnollisuudellaan saattaa häpeään useita suomalaisen elokuvan tunnettuja tähtidiivoja."

Muista näyttelijöistä mainittiin erityisesti Tauno Palo säälittelevin sävyin. "Kovin setämäiseltä hän jo alkaa vaikuttaa, varsinkin Armin hehkeän nuoruuden rinnalla", totesi Camera (Kauko Peltola, Satakunna Kansa 28.1.1953). P. Ta-vi:n (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 25.1.1953) mielestä jotakin olisi voitu pelastaa, jos Palon rooli olisi tehty edes koomiseksi. "Eija Karipää rikkaana tyttönä ja Tarmo Manni opettaja-runoilijana voisi olla yllätyksellinen pari, mutta yhteisnäytteleminen ei oikein suju", tuumi I. L-s (Inkeri Lius, Suomen Sosialidemokraatti 25.1.1953).

Eniten arvostelijoita ihmetytti Mika Waltarin käsikirjoitus. Satakunnan Kansan Camera piti tätä yhtenä hatarimmista ja epäjohdonmukaisimmista meillä filmatuista teksteistä. "Hänen (Waltarin) jälkeään - ainakaan sitä, mitä olemme tottuneet sinä pitämään - on kyllä jokseenkin mahdoton tämän sekavan, epäjohdonmukaisen ja mauttoman tarinan keskeltä löytää - paitsi ehkä muutamasta harvasta repliikistä", mainitsi P. Ta-vi. J-a N-nen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 26.1.1953) puolestaan kertoi Waltarin työskennelleen sairasvuoteelta käsin, lääkärinsä ja vaimonsa tietämättä. J-a N-nen epäili kirjailijan toimineen myös itsekritiikiltään salassa.

J. A. E. (Jerker A. Eriksson, Nya Pressen 27.1.1953) selvitti seikkaperäisesti Armi Kuuselan asemaa filmissä. "Armi Kuuselas debutfilm utgör det finaste exemplet på att vi fått ett helgon och en myt. St. Armi varken röker, dricker eller pussas i denna filmprodukt, hon är lika kysk som en nationaldräkt och lika gripande som ett tårdränkt ministertal. Av sin filmroll [- -] gör hon ingenting märkligt men ej heller något dåligt: hon spelar uppmärksamt, amatöraktigt, duktigt, men inte personligt. Hon kan utvecklas till en durabel aktris men stora, krävande roller kommer hon inte att kunna tolka."

Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 3/1953) kohteli ankarasti ohjaajaa: "[- -] jos Veikko Itkonen tyytyisi [- -] näkemään nimensä vain sillä kohdalla valkokankaalla, joka kuuluu tuotantojohdolle, ja sijoittaisi ohjaajan paikalle jonkun, jolla on siihen työhön niin taiteellista kuin taidollista silmää enemmän kuin tuottajalta vaaditaan, niin eiköhän tulos muuttuisi myönteiseen suuntaan." Työkansan Sanomien Saman mielestä yksi tyylivirheistä on "pakottaa Armi sekä laulamaan että esittelemään jonkinlaista tanssintapaista voimistelua".

Arvostelunsa lopussa puuttui Uuden Suomen (25.1.1953) V. H. puvustukseen: "Miksikä muuten elokuvan sankarittarella ja Eija Karipäällä oli niin tyylittömät puvut? Yksinkertaisuuden tuottama tyydytys lienee pukusommittelijoillemme vielä liian vaikea pähkinä purtavaksi."

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Taustaa
Armi Kuusela valittiin kesällä 1952 Long Beachissä Yhdysvalloissa maailman ensimmäiseksi Miss Universumiksi, sopivasti Helsingin Olympiakisojen aattona.

Voitto toi Armi Kuuselalle mahdollisuuden ryhtyä elokuvatähdeksi. Sopimuksen sai aikaan tuottaja Veikko Itkonen. Maailman kaunein tyttö sisältää alkupuolellaan jonkin verran Armi Kuuselan elämäkerran aineksia, mutta suurin osa juonenkehittelystä on Mika Waltarin mielikuvitusta. Tarinan mukaan Waltari sai sanomalehdestä lukea, että Veikko Itkonen oli päättänyt tilata missielokuvansa käsikirjoituksen häneltä. Hyväntahtoisena miehenä Waltari ei enää osannut kieltäytyä.

Maailman kaunein tyttö jäi Armi Kuuselan ainoaksi suomalaiseksi elokuvaksi. Vuotta myöhemmin hän esiintyi yhdessä aviomiehensä Gil Hilarion kanssa pääosassa Filippiineillä kuvatussa näytelmäelokuvassa Now and Forever (Nyt ja ikuisesti), joka kertoi filippiiniläisen version Armin ja Gilin kohutusta avioliitosta.

Kaarlo Wilskan sukunimi on elokuvan alkuteksteissä muodossa Vilska.

Elokuvassa on jaksoja sotavuosien dokumenttielokuvista, mm. evakuoinnista, kaksoiskopioitu sikermä helsinkiläisten ravintoloiden valomainoksista ja interiööreistä sekä jakso lentävästä SAS:n Douglas DC-6B matkustajalentokoneesta.

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Musiikki
1. Hän lupasi sun viedä pois
Säv. George de Godzinsky, san. V.A. Koskenniemi
Es. Armi Kuusela, laulu, ja Tauno Palo, piano (playback), 1' 25".


2. Alte Kameraden / Vanhat toverit
Säv. Carl Teike
Torvisoittokunta (off), 0' 10".

Huomautukset:
Hän lupasi sun viedä pois -teema toistuvasti taustalla.

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
04341
Tarkastuspäivä
20.01.1953
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2200 m
Kesto/leikattu
80'
Veroluokka
VV
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
4
Tarkastusnumero
T-04341
Tarkastuspäivä
24.03.1992
Formaatti
video
Pituus/leikattu
77'11"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
1
Tarkastuttaja
Suomi-Filmi Oy
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
04.12.2017
Formaatti
DVD
Perustelut
Ahdistus.
Kesto/leikattu
01:19:15
Ikäraja
7
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
80 min