Serenaadiluutnantti

Serenadiluutnantti (rinnakkaisnimi)
Serenadlöjtnanten (ruotsinkielinen nimi)
Serenading Lieutenant (englanninkielinen käännösnimi)
Le Lieutenant à la sérénade (ranskankielinen käännösnimi)
Der Serenaden-Leutnant (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko Helsingissä kuvatun elokuvan esiintyjiä tai tekijöitä?

Serenaadiluutnantti

Ossi Elstelän ohjaama ja Topiaksen eli Toivo Kauppisen kirjoittama Serenaadiluutnantti (1949) on musiikintäyteinen sotilasfarssi. Musiikin elokuvaan sävelsi Toivo Kärki ja sanoitti Kerttu Mustonen. Rahattomat kiertuetaiteilijat, laulaja (Henry Theel) ja koomikko (Ossi Elstelä), astuvat väärään linja-autoon ja päätyvät muutamaksi päiväksi alokkaiksi armeijaan, kaipaamaansa ”täysihoitolaan”. Väärinkäsitykset saavat kasarmin elämän ja ihmisten päät pyörälle.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
7
Näyttelijät
Henkilö Henry Theel , laulaja Ilmari Linnamaa, "alokas Kalle Oinas"
Henkilö Ossi Elstelä , kiertuekoomikko Paavo Holopainen, "alokas Pekka Holopainen"
Henkilö Siiri Angerkoski , Lilja Muhonen, majurin kotiapulainen
Henkilö Sinikka Koskela , Irene Parola
Henkilö Veikko Uusimäki , luutnantti Klaus Armio
Henkilö Kalle Viherpuu , ylikersantti Ville Mäkinen
Henkilö Arvo Lehesmaa , majuri Otto Parola, pataljoonan komentaja
Henkilö Kullervo Kalske , luutnantti Arvo Järvi, komppanian päällikkö
Henkilö Yrjö Ikonen , eversti, rykmentin komentaja
Henkilö Markus-setä , Markus-setä
Henkilö Kalle Rouni , lääkintäkapteeni
Henkilö Joel Asikainen , asevelvollinen Kalle Oinas
Henkilö Mauri Jaakkola , asevelvollinen Pekka Holopainen
Henkilö Osmo Saarnio , alikersantti
Henkilö Laila Rihte , sotilaskotisisar Aino
Henkilö Kaarlo Wilska , varuskersantti
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Leo Sarri , vääpeli
Henkilö Kauko Vuorensola , alokas
Henkilö Leo Jokela , alokas
Henkilö Alvar Kosonen , kapellimestari
Henkilö Essi Invenius , sotilaskodin johtajatar
Henkilö Kirsti Ortola , nainen näyttämön takahuoneessa
Henkilö Rafael Pihlaja , mies näyttämön takahuoneessa
Henkilö Teijo Joutsela , luutnantti, everstin adjutantti
Henkilö Kaarlo Saarnio , pappi
Henkilö Rosi Rinne , häävieras
Henkilö Elma Saarnio , häävieras
Henkilö Edvin Kajanne , häävieras
Henkilö Anitra Invenius , pikkutyttö
Henkilö Matti Pihlaja , tunnistamaton rooli
Henkilö Olavi Saarinen , tunnistamaton rooli
Muut esiintyjät
Itävaltalainen tanssiryhmä: 3 Cottas (Lähde: SKF 4) , muutesiintyjät
Avustajat
Kuloheimo (Lähde: Uusitalo, Kari: Hei rillumarei! Suomalaisen elokuvan mimmiteollisuusvuodet 1949-1955, 1978) , avustajat
Tekijät
Henkilö Ossi Elstelä , Ohjaaja
Henkilö Topias , käsikirjoitus
Henkilö Osmo Harkimo , kuva
Henkilö Armas Vallasvuo , leikkaus
Henkilö Yrjö Saari , ääni
Henkilö Toivo Kärki , musiikki
Henkilö Aarre Koivisto , rakennelmat  (lavastus)
Henkilö Kerttu Mustonen , laulujen sanat
Yhteisö Suomen Filmiteollisuus SF Oy , levittäjä
Yhteisö Yleisradio / Tallennepalvelu , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö T. J. Särkkä , tuottaja
Henkilö William Reunanen , naamiointi
Henkilö Siviä Friskberg , kampaaja
Henkilö Alf Salin , studiopäällikkö
Henkilö Maila Toivo , kuvaussihteeri
Henkilö Pentti Valkeala , B-kuvaaja
Henkilö Bertil Holmström , järjestäjä
Henkilö Leo Sarri , järjestäjä
Henkilö Pentti Auer , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Olavi Tuomi , klaffi
Henkilö Iivari Pajunen , kirvesmiesten esimies
Henkilö Eka Karppanen , alkutekstit
Henkilö Pentti Riihimäki , valokuvat  (Studio Tenhovaara)
Henkilö Alvar Kosonen , orkesterin johto
Henkilö Henry Theel , muusikko  (laulu)
Henkilö Ossi Elstelä , muusikko  (laulu)
Henkilö Siiri Angerkoski , muusikko  (laulu)
Henkilö Sinikka Koskela , muusikko  (laulu)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
2 462 965 mk
Julkaistu
1949
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
20.05.1949
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Rex, Tuulensuu
Lahti: Kinema
Riihimäki: Riihilinna
Tampere: Kino
Turku: Bio-Bio
Filmikopioiden määrä
8
Muut näytökset
  • 24.05.1949 Vaasa: Kinema ensi-iltakierros
  • 27.05.1949 Kuopio: Puijo ensi-iltakierros
  • 29.05.1949 Pori: Asto ensi-iltakierros
  • 01.06.1949 Jyväskylä: Suomi-Elo ensi-iltakierros
  • 15.07.1949 Oulu: Bio Kiistola ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 10.06.1978 MTV2 Katsojia: 878 000
  • 08.07.1989 TV1 Katsojia: 262 000
  • 19.02.1990 TV2 Katsojia: 553 000
  • 23.04.1997 YLE TV1
  • 22.09.2007 YLE TV2
  • 04.01.2011 YLE TV2
  • 15.02.2013 YLE TV1
  • 02.12.2014 YLE TV1
  • 28.06.2016 YLE TV1
  • 30.06.2016 YLE TV1
  • 14.11.2017 Yle TV1
  • 23.07.2018 Yle TV1
  • 23.10.2019 Yle TV1
  • 27.01.2021 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: Santahaminan varuskunta-alue

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Studiot
Helsinki: SF-hallit

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Kuvausaika
Kevät 1949
Sisältöseloste
Laulaja Ilmari Linnamaa ja kiertuekoomikko Paavo Holopainen astuvat väärään linja-autoon ja joutuvat alokkaiden joukkoon kasarmille. Sekaannusta ei huomata nimenhuudossa, koska lukumäärä täsmää kun alokkaat Kalle Oinas ja Pekka Holopainen ovat jääneet saapumatta. Miehet päättävät nauttia "täysihoidosta", he saavat varusteet ja majoittuvat laulaen.

Majuri Parolan tytär Irene järjestää alokkaille luvan sotilaskotiin tulojuhlaan, joka radioidaan Markus-sedän juontamana. Kun pieni tyttö kieltäytyy laulamasta, Ilmari ja Paavo järjestävät korvaavaa ohjelmaa. Irenellä on kaksi kosijaa, yrmeä luutnantti Armio ja sulavakäytöksinen luutnantti Järvi, joista tyttö kaikessa hiljaisuudessa suosii edellistä, vaikka miehellä ei olekaan musiikkikorvaa ja vaikka hän käyttäytyykin töykeästi.

Ilmari ja Paavo saavat komennuksen komppanian päällikön ja adjutantin läheteiksi. Ilmari siivoaa Armion asunnossa ja pukeutuu tämän univormuun: kun Ilmari laulaa, omasta ikkunastaan katsova Irene luulee häntä Armioksi. Paavo puolestaan tutustuu majurin keittäjättäreen Lilja Muhoseen, jota myös komppanian vääpelin sijaisena toimiva ylikersantti Mäkinen kosiskelee. Illalla Lilja paistaa lettuja Paavolle ja Ilmarille, kun ylikersantti ilmestyy paikalle ja komentaa miehet komppaniaan. Paavo kuitenkin soittaa rykmentin komentajan nimissä ylikersantille ja määrää tämän yöksi metsään suorittamaan "salaista tehtävää". Miehet palaavat keittiöön ja Paavo esittää kosintansa "kohtalokkaalle naiselle joka osaa paistaa lettuja".

Ylikersantti vilustuu sateisessa metsässä ja hakee lämmintä juotavaa Liljalta, joka antaa hänelle risiiniöljyä. Myöhästyneet alokkaat Oinas ja Holopainen ilmestyvät kasarmille, mutta Paavo lähettää heidät talliin nukkumaan. Herättyään he päättävät ilmoittautua, mutta säntäävät pakoon nähdessään ylikersantin. Tämä päättää soittaa "salaisesta tehtävästään" rykmentin komentajalle, joka määrää luutnantti Järven ottamaan selvää asiasta.

Syntymäpäivänään Irene kuulee jälleen laulun, Katkenneen sävelen, jonka esittäjäksi hän kuvittelee Armion. Järvi tuo Irenelle kukkia, esittää kosinnan ja saa välttelevän vastauksen. Armio sen sijaan on unohtanut Irenen syntymäpäivän. Irene vaatii miestä laulamaan hänelle, koska sanoo kaikkien tietävän, että tällä on hyvä ääni. Tuloksena on riita, joka selviää, kun he kuulevat Ilmarin laulavan Paavon nimissä serenadia Liljalle. Armio ja Irene sinetöivät sovintonsa suudelmalla. Myös Lilja liikuttuu serenadista.

Laukaukset keskeyttävät kuhertelun: ylikersantti ja Järvi ajavat takaa Oinasta ja Holopaista ja päätyvät ammuskelemaan myös toisiaan, ennen kuin karkurit pidätetään ja asia selvitetään rykmentin komentajalle. Ilmari ja Paavo paljastavat todelliset henkilöllisyytensä. Irene nimeää edellisen "serenaadiluutnantiksi", joka pian laulaa Irenen ja Armion häissä. Myös Paavo ja Lilja ovat käyneet vihillä ja lähtevät häämatkalle sivuvaunullisella moottoripyörällä.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Suomen Filmiteollisuuden kevätfarssi oikeastaan ansaitsisi hiljaisen vaikenemisen", aloitti nimimerkki M. (Vapaa Sana 23.5.1949), "mutta sanotaan sentään vastaisen varalta, että sen monni- ja vääpelivitsailut ovat Topiaksen kymmenen vuoden takaista ylöslämmitystä, jollaisen kivuttomasti voimme pudottaa pois päiväjärjestyksestä. Typerää ruokkia Suomen kansan huumorintajua näin älyttömällä linjalla, vaikka sanotaankin Punaisella Myllyllä olevan yleisömenestystä."

Sen sijaan I. J. (Etelä-Suomen Sanomat 25.5.1949) löysi myös valopilkkuja: "[- -] tunnettu lahtelainen nimimerkki Topias - on ollut jälleen pirteimmällä tuulellaan. Niinpä tämä elokuva onkin mitä nokkelin kokonaisuus, joka kestää vertailun kirjailijan aikaisemman loistoluomuksen Murheenkryynin kanssa vallan mainiosti. Elokuva vallan vilisee näppäriä käänteitä [- -]." Juha Nevalainen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat) oli toista mieltä: "Siinä on alokkaita, jotka ovat tyhmiä kuin yksi saapas, aliupseereita, jotka ovat tyhmiä kuin kaksi saapasta ja upseereita jotka vievät voiton siinä suhteessa kaikista. [- -] jutun koko johdattelu ja rakentelu on niin hataraa ja yliolkaista, että farssikaan ei sitä kunnialla kestä."

"Koomikkona Ossi Elstelä muuten onkin verrattomasti onnistuneempi kuin filmiohjaajana. Hän osaa olla leppoisan hauska hillityin keinoin. Hänen ja Siirin keittiö- sekä heinäkasakurtiisissa on nasevaa maalaishuumoria. [- -] Iskelmälaulaja Henry Theel sulostuttaa filmiä suositulla tenoriäänellään. Hänen esiintymisensä pienenä ipanana radion lastentunnilla on parhaimpia varieteesketchejä, mitä meillä on tehty. Yksistään se on koko pääsyrahan arvoinen." Näin myönteisen näkökulman löysi Uuden Suomen Ra. H. (Raoul af Hällström, 22.5.1949), ja kortensa kantoi kekoon myös P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 24.5.1949): "[- -] nyt kerrankin oli oikea täysiverinen ja onnistunut suomalainen heinäkasakohtaus ja Ossi Elstelän repliikki 'Heiniä!' juuri tässä yhteydessä niin herkullinen, että se aivan irrallisena pienenä täysosumanakin jäi mieleen."

"Tällaiselle elokuvalle ei ole syytä asettaa suuria vaatimuksia, eivätkä tekijät todella ole sitä tehneetkään", muistutti O. V-jä (Olavi Veistäjä, Aamulehti 22.5.1949). "Varsinaisesta juonesta ei voi paljon puhua, varsinkin alkupuoli on kovin katkelmallista ja välähdyksenomaista, eikä juoni loppuakaan kohti jaksa paljon tiivistyä. Kaikki vanhat farssitemput on otettu avuksi, epäloogillisuus seuraa toistaan suruttomassa sekamelskassa ja koko homma on aivan päätöntä, mutta yleisöllä tuntuu olevan hauskaa - sali remahtelee naurunpuuskista! Viisaammat kai nauravat filmin tylsyydelle, tyhmemmät sen alkeelliselle komiikalle. Mutta tarkoitus saavutetaan: kaikki nauravat."

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Taustaa
Komeaääninen Henry Theel oli noussut suuren yleisön tietoisuuteen sotavuosien levylaulajana ja aseveli-iltojen lavaesiintyjänä. Hänen yleisönsuosionsa oli niin suuri, että T. J. Särkkä arveli sen varaan voitavan rakentaa kokonainen elokuvakin. Käsikirjoitus tilattiin yhtiön tuolloiselta pääskenaristilta Topiakselta, joka sekoitti juoneen muistumia 1930-luvun loppuvuosien sotilasfarsseista. Niin syntyi ensimmäinen Henry Theel -elokuva Serenaadiluutnantti, joka sai lähivuosina seurakseen vielä elokuvat Köyhä laulaja (1950), Vain laulajapoikia (1951) sekä Lännen lokarin veli (1952).

Henry Theelin Serenaadiluutnantissa laulamat kappaleet ovat Kulkusia lukuunottamatta Toivo Kärjen säveltämiä ja Kettu Mustosen sanoittamia. Mukana on myös muutama Ossi Elstelän ja Siiri Angerkosken esittämä kupletti. Lisähupia yleisölle tarjottiin hyödyntämällä Henry Theelin taitoa matkia äänellään pikkutyttöä, haastattelijana Yleisradion pääkuuluttaja Markus Rautio alias Markus-setä. Parodiassa Henry Theel laulaa mm. Käpylän VPK:n "kunniamarssin" "Ken vois liekin sammuttaa" eli itse asiassa Kärjen säveltämän ja Theelin levyttämän suositun Liljankukka-iskelmän alkusanat. Henry Theelin matkimiskykyä pidettiin niin huvittavana, että hän sai uusia tempun myös Köyhässä laulajassa ja Lännen lokarin veljessä. Heinävarastossa tapahtuvaan kuhertelukohtaukseen improvisoitiin kuvausvaiheessa pari ylimääräistä repliikkiä. Elstelä ottaa kouraansa tukun heiniä ja näyttää niitä Siiri Angerkoskelle: - Kato, heiniä! Ja toinen kujertaa vastaukseksi: - Ihan kuin filmissä!

Kaarlo Wilskan sukunimi on elokuvan alkuteksteissä muodossa Vilska.

Serenaadiluutnantin yleisömenestys oli suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien selvästi vuoden keskitasoa parempi. Elokuva sai ensi-iltansa yhtäaikaa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Lahdessa ja Riihimäellä. Varsinaisten sotilasfarssien pariin SF palasi vasta Kenraalin morsiamessa (1951), joka sekin perustui Topiaksen käsikirjoitukseen.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Musiikki
1. "Holopaisen kupletti"
Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen
Es. Ossi Elstelä ja "alokkaat", laulu (playback, harmonikkasäestys), 2' 15".


2. "Hei laulumme kauaksi kantakoon - -"
Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen
Es. "merisotilaiden" kuoro, laulu, ja orkesteri (playback), 1' 05".


3. Jingle Bells / Kulkuset
Säv. James S. Pierpont, suom. san. Kullervo
Es. Henry Theel, laulu (playback, orkesterisäestys), 1' 05".
Levytys:
Henry Theel, Silver Stars ja Decca-orkesteri, joht. Toivo Kärki; Decca SD-5058, 27.8.
1948.


4. Monni Holopaisen naimamietteitä
Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen
Es. Ossi Elstelä, laulu, ja orkesteri, joht. Alvar Kosonen (playback), 0' 55".
Levytys:
Ossi Elstelä ja Decca-orkesteri; Decca SD-5084, 15.4.1949.
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042,
2013.


5. Puistotiellä
Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen
Es. Sinikka Koskela, laulu (playback, orkesterisäestys) ja Henry Theel, laulu, orkesterisäestys (off, levysoitin), yht. 2' 30".
Levytys:
Henry Theel ja Decca-orkesteri; Decca SD-5083, 15.4.1949.
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042,
2013.


6. Tule jo, tule jo / Minun poskeni heleät / "Minun poskeni heleät ne monta poikaa hurmas - -"
Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen
1) Es. Siiri Angerkoski, laulu (100 %), kolmeen kertaan, yht. 0' 45".
2) Es. Siiri Angerkoski, Ossi Elstelä ja Henry Theel, laulu (playback, orkesterisäestys), 1' 35".
Levytys:
Siiri Angerkoski, Ossi Elstelä ja Henry Theel; Ääniraidan uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042,
2013.


7. Katkennut sävel
Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen
1) Henry Theel, laulu, piano- ja orkesterisäestys (off), kahteen kertaan, yht. 2' 20".
2) Es. Sinikka Koskela, laulu ja piano (playback, orkesterisäestys), 1' 10".
3) Es. Veikko Uusimäki, laulu (100 %), 0' 05".
4) Es. Sinikka Koskela, laulu ja piano, sekä Henry Theel, laulu (playback), 0' 40".
5) Es. Sinikka Koskela, laulu ja piano, Veikko Uusimäki, laulu (100 %), 0' 25".
Levytys:
Henry Theel ja Decca-orkesteri; Decca SD-5084, 15.4.1949.
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042,
2013.


8. Kevätyön serenadi
Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen
1) Es. Henry Theel, laulu (playback, orkesterisäestys), kahteen kertaan, yht. 2' 25".
2) Es. Henry Theel, laulu, ja orkesteri, joht. Alvar Kosonen (playback), 0' 40".
Levytys:
Henry Theel ja Decca-orkesteri; Decca SD-5083, 15.4.1949.
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042,
2013.

Huomautuksia:
Sotilaskodissa esittää orkesteri, joht. Alvar "Allu" Kosonen, rytmimusiikkia (off), 1' 40", joka säestää 3 Cottas -tanssiryhmän akrobaattisen tanssinumeron.

Henry Theel esittää, (100 %), lapsen ääntä matkien, laulut Liljankukka, säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen, 0' 05", ja Hämähämähäkki, säv. ja san. trad., 0' 20".

Ossi Elstelä esittää (100 %) Väliaikainen-laulun sävelellä, säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen, laulun, jossa on Kerttu Mustosen sanat, 0' 10".

Siiri Angerkoski esittää (100 %) laulut Eikä me olla veljeksiä, säv. ja san. trad., sanat elokuvassa Kerttu Mustosen, 0' 10", sekä Suutarin tyttären pihalla, säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, 0' 10".

Veikko Uusimäki tapailee pianosta (100 %) Ukko Nooan, säv. trad., säveltä, 0' 05".

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) pohjalta.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
2913
Tarkastuspäivä
17.05.1949
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2180 m
Veroluokka
15 %
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastusnumero
T-02913
Tarkastuspäivä
22.03.1990
Formaatti
video
Pituus/leikattu
2180 m
Kesto/leikattu
76'31"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastuttaja
Yleisradio / Tallennepalvelu
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
15.02.2013
Kesto/leikattu
01:14:18
Ikäraja
7
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
80 min