"Sankari kuin sankari"

Sankari kuin sankari (rinnakkaisnimi)
"Hjälte som hjälte" (ruotsinkielinen nimi)
Hjälte som hjälte (ruotsinkielinen rinnakkaisnimi)
All Heroes (englanninkielinen käännösnimi)
D'un héros l'autre (ranskankielinen käännösnimi)
Ein Held wie der andere (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko elokuvan tekijöitä?

"Sankari kuin sankari"

"Sankari kuin sankari" (1948) on Hannu Lemisen ohjaama musiikkikomedia. Leipomoyrittäjä August Kassinen (Uuno Laakso) on huolissaan muusikkopojastaan (Esko Saha), joka lähtee laulajatyttöystävänsä (Liisa Tuomi) kanssa esiintymiskiertueelle. Kassisen liikeasiat eivät suju ongelmitta, ja mustan pörssin kauppoihin liittyvien väärinkäsitysten kautta hän ajautuu tekemisiin poliisin kanssa.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Uuno Laakso , johtaja August Kassinen, "Aku"
Henkilö Liisa Tuomi , Mirja Mela
Henkilö Esko Saha , Lauri Kassinen
Henkilö Eine Laine , Eveliina-täti
Henkilö Tyyne Haarla , Hilda Maria Kassinen, "Hissu"
Henkilö Rauha Rentola , rouva Laivio, "Tipu"
Henkilö Ruth Snellman , rouva Helavuo
Henkilö Kerttu Salmi , Leena, Kassisten keittäjätär
Henkilö Sirkka Hirvonen , Pirkko, Kassisten palvelijatar
Henkilö Pentti Viljanen , liikemies Ernesti Keinänen
Henkilö Kaarlo Halttunen , Jalmari Laivio, "Janne"
Henkilö Ossi Elstelä , poliisi Anttoni Häkkinen
Henkilö Matti Aulos , kauppaneuvos Kunttunen
Henkilö Joel Asikainen , autonkuljettaja Mäkelä
Henkilö Oke Tuuri , Riku
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Kauko Käyhkö , Osku, murtovaras
Henkilö Anna-Liisa Hämeensalo , Jannen iskevä nainen tanssiravintolassa
Henkilö Pentti Riihimäki , valokuvaaja
Henkilö Ahti Haljala , nuori mies tanssiravintolassa
Henkilö Martti Romppanen , nuori mies tanssiravintolassa
Henkilö Jussi Jurkka , nuori mies tanssiravintolassa
Henkilö Seppo Wallin , nuori mies tanssiravintolassa
Henkilö Mikko Niskanen , nuori mies tanssiravintolassa
Henkilö Rauni Mollberg , nuori mies tanssiravintolassa
Henkilö Tiina Rinne , nuori nainen tanssiravintolassa
Henkilö Leena Häkinen , nuori nainen tanssiravintolassa
Henkilö Helinä Viitanen , nuori nainen tanssiravintolassa
Henkilö Paavo Sovijärvi , viulisti
Henkilö Uolevi Lönnberg , kitaristi
Henkilö Rafael Karima , pianisti
Henkilö Lauri Kyöstilä , eteisvahtimestari
Henkilö Erkki Kivikari , mies ravintolassa
Henkilö Kauno Laine , mies ravintolassa
Henkilö Urho Lahti , toimittaja
Henkilö Urho Westman , poliisi
Henkilö Veikko Linna , komisario Vihervä
Henkilö Edvin Kajanne , poliisiaseman virkailija
Henkilö Elli Ylimaa , leipuri
Henkilö Nestori Lampi , leipuri
Henkilö Kosti Aaltonen , leipuri
Henkilö Otto Noro , huoneenvuokralautakunnan jäsen
Henkilö Veikko Sorsakivi , huoneenvuokralautakunnan jäsen
Henkilö Aarne Salonen , huoneenvuokralautakunnan jäsen
Henkilö Aino Angerkoski , juhlavieras
Henkilö Uuno Montonen , mies Kassisten kutsuilla
Henkilö Aatu Talanne , juhlavieras
Henkilö Leevi Linko , juhlavieras
Tekijät
Henkilö Hannu Leminen , Ohjaaja
Henkilö Hannu Leminen , tuotantojohto
Henkilö Leo Lavi , käsikirjoitus
Henkilö Esko Töyri , kuvaus
Henkilö Björn Korander , äänittäjä
Henkilö Harry Bergström , musiikki
Henkilö Lemi , lavastus
Yhteisö Adams Filmi Oy , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Järjestäjä: herra Virtanen (Lähde: SKF 4)
Kreditoimattomat
Henkilö Signe af Forselles , tuotannonjohto
Henkilö Hannu Leminen , leikkaus
Henkilö Esko Nevalainen , kamera-assistentti
Henkilö Kosti Aaltonen , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Gösta Salminen , äänitysassistentti
Henkilö Esko Töyri , valokuvat
Henkilö Pentti Riihimäki , valokuvat  (Studio Tenhovaara)
Henkilö Rakel Tuomi , naamiointi
Henkilö Kerttu Mustonen , laulujen sanat
Henkilö Leo Lavi , laulujen sanat
Henkilö Esko Saha , muusikko  (laulu)
Henkilö Liisa Tuomi , muusikko  (laulu)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1948
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
19.03.1948
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Rex, Tuulensuu
Tampere: Kino, Petit
Turku: Bio-Bio
Filmikopioiden määrä
7
Muut näytökset
  • 20.03.1948 Vaasa: Kinema ensi-iltakierros
  • 26.03.1948 Pori: Asto ensi-iltakierros
  • 04.04.1948 Kuopio: Puijo ensi-iltakierros
  • 30.04.1948 Jyväskylä: Elohuvi ensi-iltakierros
  • 31.10.1948 Lahti: Häme ensi-iltakierros
  • 26.11.1948 Oulu: Bio Kiistola ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 07.05.1959 STV
  • 07.06.2013 YLE TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: asuintalo Hietalahdenranta 13 (Kassisen leipomo)

Hämeenlinna: hotelli Aulanko Aulangontie 93 (hotelli Aulanko)

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) pohjalta.
Sisäkuvat
Helsinki:
Fenno-Filmin studion porraskäytävä Pieni Roobertinkatu 12 (Jannen asuintalon porraskäytävä)

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) pohjalta.
Studiot
Helsinki: Oy Fenno-Filmin studio (Pieni Roobertinkatu 12-14)

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Kuvausaika
Marraskuu 1947 - helmikuu 1948
Sisältöseloste
Leipomon omistaja August Kassinen, Aku, toivoo pojastaan Laurista työnsä jatkajaa. Tämä kuitenkin haluaa muusikon uralle, ja kun isä kieltäytyy rahoittamasta Laurin opintoja, poika päättää ansaita rahat itse pianosäestäjänä kiertueella, jonka laulusolisti on hänen tyttöystävänsä Mirja. Tämä yllyttää Lauria kirjoittamaan "iskelmiä, romansseja, muotikappaleita", minkä jälkeen he soittavat ja laulavat yhdessä.

Akun kirjanpitäjä Jalmari Laivio, Janne, kertoo johtajalleen edellisen kesän seikkailuistaan nuoren kaunottaren kanssa. Valokuvaaja onnistui tavoittamaan heidät intiimissä tilanteessa tanssilattialla ja kuva ilmestyi Adams-lehden etusivulla. Janne joutui ostamaan koko painoksen peittääkseen jälkensä vaimoltaan. Hän yllyttää myös Akua vapautumaan. Tämä saakin viettelyohjeita keittäjättärensä sulhaselta, poliisi Häkkiseltä, ja kokeilee niitä heikolla menestyksellä rouva Helavuohon, joka juuri sattuu soittamaan. Laskut painavat Akun liiketoimintaa, mutta hän vakuuttaa olevansa rehellinen ja pysyvänsä erossa mustan pörssin kaupoista.

Kiertueellaan Porvooseen matkaavien Laurin ja Mirjan auto on hajonnut tielle. Paikalle osuva Aku poimii Mirjan kyytiinsä, Lauri piileskelee isäänsä. Mirja esittäytyy köyhäksi taiteilijaksi ja ryhtyy imartelemaan miestä, joka on silminnähden ihastunut tyttöön. Illalla Aku on läsnä ravintolassa, jossa Mirja esiintyy. Jannen vaimon ja Akun rikkaan Eveliina-tädin saapuminen keskeyttää hänen onnensa, mutta hän saa lähetetyksi Mirjalle kirjelapun. Mirja kertoo Laurille, että heidän tiensä eroavat: hän lupaa hankkia opiskelurahat, kunhan Lauri vain pysyy poissa näkyvistä. Seuraavana päivänä Mirja yhä rohkaisee Akua: he suunnittelevat lähtevänsä yhdessä Aulangolle, missä Mirjalla on seuraava esiintyminen.

Poliiseina esiintyvät varkaat ryöstävät Kassisen asunnon takavarikon varjolla, syyttäen miestä mustan pörssin kaupoista. Aku käy konttorissaan hakemassa rahaa Jannelta, joka kertoo firman olevan ahdingossa. Kun Aku valmistautuu matkustamaan Hämeenlinnaan, vaimo käsittää hänen joutuvan Hämeenlinnan vankilaan. Kukaan muukaan ei usko Akun olevan syytön mustan pörssin kauppoihin; pian sana leviää, että Aku on kunnostautunut pimeillä kaupoilla ja ansainnut paljon rahaa. Ylpeänä miehestään Akun vaimo ryhtyy suunnittelemaan juhlia ja ostoksia yhdessä Jannen vaimon kanssa.

Tällä välin Aku juhlii Aulangolla Mirjan kanssa. Kahdenkeskisen illallisen jälkeen tyttö onnistuu saamaan Akulta 200 000 markan shekin, mies puolestaan joutuu tyytymään hyvänyön suukkoon: "Pienet ilot ja suuret menot", hän toteaa. Hän tutustuu myös hämäräperäiseen liikemies Keinäseen, joka on majoittunut hänen makuuhuoneeseensa. Aamulla Akun shekki osoittautuu katteettomaksi. Lauri saapuu paikalle kesken Akun ja Mirjan kohtauksen: Aku joutuu piiloutumaan vaatekomeroon "mustasukkaisen säestäjän" tieltä, kuten tyttö selittää. Lauri kuulustelee Mirjaa siitä mistä rahat tulevat, tytön selityksen jälkeen he sopivat riitansa suudelmalla. Poliisit noutavat Akun hotellista katteettoman shekin vuoksi. Aku on kiipelissä poliisilaitoksella, kunnes Keinänen ilmestyy pelastamaan hänet: osoittautuu, että Akun tilille on tullut rahaa, kuten Keinänen on luvannut. Aku huomaa luottonsa palautuneen ja maineensa kasvaneen. Keinänen houkuttelee hänet nailonsukkakauppoihin.

Naiset sisustavat Kassisten asunnon uudelleen. Aku palaa kotiinsa sankarina, häntä juhlitaan liikenerona. Janne tunnustaa käyneensä mustan pörssin kauppaa, mutta naiset ovat tuhlanneet kaikki voitot. Akun kunniaksi järjestetään kutsut. Rouva Helavuo pyytää Akun sijoitusneuvojaksi ja käymään luonaan. Myös kauppaneuvos Juntunen on valmis yhteisiin liiketoimiin Akun kanssa. Keinänen ilmestyy paikalle ja tulee paljastaneeksi vaimolle Akun naisseikkailun. Myös Eveliina-täti läksyttää Akua, mutta vastoin odotuksia ilmaisee ihailunsa miehen liikemiestaitoja kohtaan. Kauppaneuvos pitää puheen ja nostaa maljan "illan sankarille". Aku vastaa olevansa "melko rehellinen mies". Mirja saapuu taloon kesken juhlien, Aku luulee näkevänsä näkyjä, kunnes hänelle selviää, että tyttö on Laurin morsian. Keinänen ilmoittaa, että Akun osuus sukkakaupoista on 700 000 markkaa. Aku julkistaa Mirjan ja Laurin kihlauksen, vieraat yhtyvät lauluun. "Kaikki on hyvin niin kauan kun kukaan ei varmasti tiedä, että minä en ole istunut vankilassa", Aku tiivistää pelin hengen.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Arvostelijat totesivat Hannu Lemisen uskaltautuneen uudelle alueelle, mutta päätyivät arvioon, että satiiri ei ole hänen vahva lajinsa. "Oikeastaan ei voi sanoa, että Adams Filmi olisi lähtenyt liikkeelle erikoisen suurin edellytyksin ryhtyessään valmistamaan uutta hupailuaan", aloitti Suomen Sosialidemokraatin T. A. (Toini Aaltonen, 24.3.1948), "siksi sekava ja hajanainen se aiheensa puolesta on. Mutta eipä se pyri myöskään olemaankaan muuta kuin rattoisa ajanviete, jonka kiinteästä juonesta nyt ei ole paljoakaan tietoa, mutta jossa nauratetaan yleisöä nokkelilla sutkauksilla, joista eräät varsinkin ovat ajankohtaisessa pisteliäisyydessään kenties hyvin yleisön nauruhermoja kutkuttavia".

Uuden Suomen Ra. H. (Raoul af Hällström, 20.3.1948) oli ankarampi: "Tuntuu siltä kuin koko elokuva yrittäisi uudelleen elvytellä edesmenneen Iloisen teatterin tyyliä. Vanhoja kuluneita kabareesukkeluuksia märehditään yhä uudelleen ja uudelleen, osittain yleisöä naurattaakin. Koko tämä mukamas ajankohtainen vitsikkyys vaikuttaa hätäisesti päälleliimatulta. Kaikki henkilöt Uuno Laaksoa lukuunottamatta ovat kaavamaisia revyynukkeja. Ei ole ihme, jos ohjaajan on ollut vaikea hallita tätä himphamppua. En oikein ymmärrä koko filmin tarkoitusta, eikä se minusta vaikuta oikein sympaattiseltakaan. Satiiri ei iske maaliin, siinä ei lopulta ole muuta kuin pintapuolista kyynillisyyttä. Hannu Leminen on tässä kuvassa hukannut tyylinsä."

"Tarinassa on ajankohtaista satiiria ja nasevia sutkauksia, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi kärjistetyssä muodossa, että ivailu pitkin matkaa osuisi tarkoin maaliinsa", arvioi myös O. V-jä (Olavi Veistäjä, 23.3.1948) Aamulehdessä ja katsoi että Lemisen "siloiteltu ja särmätön ohjaajalaatu ei pääse oikeuksiinsa tällaisessa elokuvassa". "Hannu Lemisen työssä ei tällä kertaa tuntunut rytmiä eikä edes hänelle ennen ominaista joustavuutta", arvosteli puolestaan P. Ta-vi (Paula Talaskivi, 23.3.1948) Helsingin Sanomissa. Ilta-Sanomien J-a N-nen (Juha Nevalainen, 22.3.1948) säesti: "Hannu Leminen on vakavamman työn mies. Hänen ohjauksessaan ei ole lentoa eikä väljyyttä, monet kohtaukset ovat piinallisen jäykästi aseteltuja [- -]. Myöskään näyttelijöidensä hiomiseen Leminen ei ole kiinnittänyt riittävää huomiota."

Kauppalehden H. M. (22.3.1948) oli jopa sitä mieltä, että "Sankari kuin sankari" "tulisi vallan hyvin toimeen ilman kuvaa. Kaikki, mitä siinä on komiikkaa, huumoria ja satiiria, sisältyy vuoropuheluun, ja irrallinen musiikki lauluesityksineen saisi melkein paremman tehon, jos se vain kuultaisiin ja illustroitaisiin mielikuvituksessa".

Yleisesti oltiin sitä mieltä, että Uuno Laakso oli elokuvan kantava voima. Nya Pressenin Freddie (Fred Stiller, 22.3.1948) piti myös kokonaisuutta onnistuneena, erinomaisena komediana: "Men det positiva i filmen dominerar. Denna satiriska komedi roar, man sitter och småmyser hela tiden. Manusförfattaren Leo Lavi har i sitt arbete utgått från det faktum, att en replik, som gör sig bra i en revy även gör sig bra på film, nota bene om den kan kläckas på ett ledigt och klatschigt sätt. Det finns i 'Hjälte som hjälte' en herre som behärskar denna svåra konst: Uuno Laakso. Denna ypperliga komediskådespelare skakar ur sig repliker nästan lika smärtfritt som Bob Hope."

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Taustaa
Abel Adamsin (1879 - 1938) vuonna 1912 perustama Adams Filmi Oy oli ensisijaisesti elokuvien maahantuoja ja levittäjä sekä menestyvän teatteriketjun omistaja. Vuonna 1926 yhtiö oli tuottanut Uno Hirvosen ohjaaman näytelmäelokuvan Meren ja lemmen aallot ja vuosina 1936 - 1938 kolme Teuvo Tulion elokuvaa: Taistelu Heikkilän talosta, Nuorena nukkunut ja Kiusaus. Kaikki nämä elokuvat tuhoutuivat 1959 Adams Filmin varaston tulipalossa; ensin mainitusta on sittemmin löytynyt säilyneenä noin kahdeksan minuuttia materiaalia.

Yhtiön näytelmäelokuvatuotanto käynnistyi kolmannen kerran vuonna 1947, nyt ohjaajana ja tuotantopäällikkönä Suomen Filmiteollisuudesta siirtynyt Hannu Leminen. Hän oli Adams Filmin tuotanto-osaston palkattu johtaja; koko yhtiön toimitusjohtaja ja pääosakas oli Abel Adamsin leski Signe af Forselles, joka miehensä kuoleman jälkeen 1938 oli ottanut yhtiön johdon käsiinsä ja jatkoi tässä tehtävässä vuoteen 1958 saakka. Vuonna 1945 hän oli solminut uuden avioliiton kirjailija Georg Hjalmar af Forsellesin kanssa.

Lemisen ohjaamana elokuvia valmistui kaikkiaan neljä, ensimmäisenä avioliiton ulkopuolisista suhteista varoittava Tuhottu nuoruus (1947), ja sen jälkeen "satiirinen hupailu" "Sankari kuin sankari", joka teki pilaa suomalaisen yhteiskunnan tuolloin ajankohtaisista ilmiöistä: mustan pörssin kaupasta, huoneenvuokralautakunnan toiminnasta, kansandemokraattisesta kansanhuoltoministeristä Yrjö Murrosta, asekätköjutuista jne. Tahallisia tai tahattomia yhtymäkohtia sosialidemokraattien samaan aikaan käynnistämään "Jo riittää" -kampanjaan sekä Iloisen Teatterin ja Punaisen Myllyn revyy teksteihin on myös havaittavissa. Käsikirjoituksen kirjoitti virkamiehenä toiminut Leo Lavi (1906-1978), joka oli tarjonnut tekstejään myös Punaiseen Myllyyn. Lavi oli siis todellinen henkilö eikä Suomi-Filmin ohjaajan Ilmari Unhon käsikirjoittajanimimerkki kuten Hannu Leminen oli myöhemmin muistellut.

Elokuva on kuvattu lähes kokonaisuudessaan studiossa. Ulkokuvajaksoja on vain kolme, niistä viimeinen ainoastaan yhden kuvan mittainen. Elokuvan käsikirjoitusta säilytetään Teatterimuseossa.

Elokuvan yleisömenestys jäi suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien hieman vuoden keskitason alapuolelle. Maakuntakaupungeissa yleisön kiinnostus oli selvästi suurempi kuin Helsingissä.

Televisiossa "Sankari kuin sankari" nähtiin ensimmäisen kerran valtakunnallisen lähetysverkon alkuvaiheissa keväällä 1959. Uusintaesitys tapahtui vasta kesäkuussa 2013.

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Musiikki
1. Alkusoitto
Säv. ja sov. Harry Bergström
Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 55".


2. Klaviersonate f-moll, Nr 23, opus 57 / Pianosonaatti f -molli, nro 12, opus 57, ("Sonata appasionata") osa Allegro assai
Säv. Ludwig van Beethoven
Es. Esko Saha, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 0' 10".


3. Kevät on / "Kevätsää" ("Näätkö taas, kevätsää, kylmän mailman lämmittää - -")
Säv. Harry Bergström, san. Kerttu Mustonen
1) Es. Liisa Tuomi, piano (playback, tunnistamaton pianisti), kahteen kertaan, yht. 0' 35".
2) Es. Esko Saha, laulu ja piano, Liisa Tuomi, laulu (playback, piano- ja viihdeyhtyesäestys), 1' 45".
3) Esko Saha, laulu ja piano, Liisa Tuomi, Uuno Laakso, Eine Laine, Rauha Rentola ja Pentti Viljanen, laulu (playback, viihdeyhtyesäestys), kahteen kertaan, yht. 0' 55".
Levytys:
Eero Väre ja Metro-Tytöt sekä Decca-orkesteri, joht. Harry Bergström; Decca SD 5013,
1948.
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042,
2013.


4. Mimmi, eli uintiretki aamutuimaan
Säv. ja san. trad.
Es. Kaarlo Halttunen ja Uuno Laakso, laulu (100 %), 0' 10".


5. Jos olet yksin milloin
Säv. Harry Bergström, san. Leo Lavi
Es. Liisa Tuomi, laulu ja viihdeyhtye (playback), 1' 55".
Levytys:
Liisa Tuomi; ääniraidan uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042,
2013.


6. Fantasia / "Silmäsi ihmeelliset - -"
Säv. Harry Bergström, san. Kerttu Mustonen
1) Es. Liisa Tuomi, laulu, ja viihdeyhtye (playback), 1' 45".
2) Es. Uuno Laakso, laulu (100 %), 0' 05".
3) Es. Liisa Tuomi, laulu, ja viihdeyhtye (off), 1' 45".
Levytys:
Ilmari Larri ja Metro-Tytöt sekä Decca-orkesteri, joht. Harry Bergström; Decca SD 5013,
1948.
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042,
2013.


7. Kuubalainen serenadi
Säv. Juhani Pohjanmies, san. Uuno Koskela
Es. Uuno Laakso, laulu (100 %), 0' 05".

Huomautuksia:
Alkusoiton teemoina ovat Kevät on ja Fantasia.

Elokuvan alussa Liisa Tuomi soittaa pianolla mm. otteita venäläisistä sävelmistä kuten Mustat silmät (playback, tunnistamaton pianisti), yht. 0' 10", sekä laulaa ja soittaa Leo Lavin sanoittaman parodian "Tuli uusi aika Suomenmaahan - -" (playback, pianosäestys), 0' 15".

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) pohjalta.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
2574
Tarkastuspäivä
09.03.1948
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2350 m
Veroluokka
30 %
Ikäraja
S
Osia
5
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, YN-menetelmä
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
86 min
Kieli (VOD)
suomi