Sisulla ja sydämellä

Kyss med effekt (ruotsinkielinen nimi)
With Sisu and Heart (englanninkielinen käännösnimi)
Avec coeur et persevérance (ranskankielinen käännösnimi)
Mit Tatkraft und Herz (saksankielinen käännösnimi)
Tyttö onnen ohjaksissa (työnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko Helsingissä kuvatun elokuvan esiintyjiä tai tekijöitä? Tiedätkö elokuvan teosta kesällä ja syksyllä 1946?

Sisulla ja sydämellä

Yrjö Nortan ohjaama ja J. E. Westerbergin aiheeseen perustuva Sisulla ja sydämellä (1947) on urheiluaiheinen romanttinen komedia, jossa ylioppilaat haastavat polyteekkarit akateemisiin olympialaisiin. Ylioppilaiden puheenjohtaja Pena (Kullervo Kalske) värvää nyrkkeilyotteluun hyönteistutkija ja lukutoukka Matti Kiviahon (Esko Saha), lähinnä nolatakseen tämän sanavalmiin Lailan (Sirkka Sipilä) silmissä. Kesällä kisaan valmistautuvat nuoret harjoittelevat niin urheilua kuin lempeäkin.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Sirkka Sipilä , Laila
Henkilö Esko Saha , Matti Kiviaho
Henkilö Kullervo Kalske , Pentti Ainio, "Pena"
Henkilö Joel Asikainen , Ville Vuotari
Henkilö Hannes Häyrinen , Hemppa
Henkilö Kalle Viherpuu , Pekka
Henkilö Irja Rannikko , Emma
Henkilö Assi Raine , Liisa
Henkilö Vappu Elo , Lailan äiti
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Kaarlo Saarnio , vahtimestari Karlsson
Henkilö Teijo Joutsela , teekkari
Henkilö "Tex" Westerberg , Topi Kallio
Henkilö Toivo Lahti , kuorma-auton kuljettaja
Tekijät
Henkilö Yrjö Norta , Ohjaaja
Henkilö J.E. Westerberg , käsikirjoitus  (alkuperäisaihe)
Henkilö Esko Töyri , kuvaus
Henkilö Emil Häkkänen , äänittäjä
Henkilö Harry Bergström , musiikki
Henkilö Eero Levä , lavastus
Yhteisö Fenno-Filmi Oy , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Yrjö Rannikko , tuottaja
Henkilö Yrjö Norta , käsikirjoitus
Henkilö Yrjö Norta , leikkaus
Henkilö Rakel Tuomi , naamiointi
Henkilö Yrjö Norta , tuotantopäällikkö
Henkilö Eero Leväluoma , studiopäällikkö
Henkilö Esko Nevalainen , kamera-assistentti
Henkilö Leo Suomela , äänitysassistentti
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
3 463 715 mk
Julkaistu
1947
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
23.01.1947
Ensi-iltapaikat
Vaasa: Kinema
Filmikopioiden määrä
5
Muut näytökset
  • 26.01.1947 Lahti: Ilves ensi-iltakierros
  • 31.01.1947 Pori: Asto; Turku: Bio-Bio, Pallas ensi-iltakierros
  • 14.02.1947 Tampere: Kino, Petit ensi-iltakierros
  • 21.02.1947 Helsinki: Rex, Tuulensuu ensi-iltakierros
  • 09.03.1947 Kuopio: Kuvakukko ensi-iltakierros
  • 04.04.1947 Jyväskylä: Suomi-Elo ensi-iltakierros
  • 19.09.1947 Oulu: Bio Kiistola ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 21.11.1964 MTV1 Katsojia: 980 000
  • 10.04.2007 YleTeema [Minun televisioni]
  • 13.04.2007 YleTeema [Minun televisioni]
  • 14.04.2007 YleTeema [Minun televisioni]
  • 12.07.2013 YLE TV1
  • 01.04.2015 YLE TV1
  • 29.06.2017 Yle TV1
  • 30.12.2019 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: Senaatintori ja Helsingin yliopiston päärakennuksen edusta, Humallahden uimalaitos (uintiharjoitukset ja loppukilpailu), Herttoniemen kartano (Kiviahon kartano), Kaivopuisto (tappelu), Stadion (yleisurheilukilpailu), Tehtaankatu / Raatimiehenkatu 2 (Ville kiiruhtaa Matin asunnolle), Raatimiehenkatu 4 / Pietarinkatu (Ville ajaa potkulaudalla)

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Sisäkuvat
Helsinki: Säätytalon portaikko Snellmaninkatu 9-11 (yliopiston portaikko)

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Studiot
Helsinki: Fenno-Filmin studio

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Kuvausaika
Kesä - syksy 1946
Sisältöseloste
Yliopiston lukukausi lähenee loppuaan. Miesylioppilaiden urheilukomitea, jonka kokoukseen Laila tunkeutuu huolimatta vahtimestarin estelyistä, aikoo haastaa polyteekkarit syksyllä järjestettävään urheiluotteluun. Teekkarit ottavat haasteen vastaan ja lisäävät kilpailuihin uuden lajin, nyrkkeilyn, jossa heillä on mestariluokan edustaja Topi Kallio.

Juoksua harrastava Pena kosiskelee Lailaa, joka puolustaa kaikkien pilkkaamaa lukutoukkaa, hyönteistutkija Matti Kiviahoa. Mustasukkainen Pena haluaa nöyryyttää Mattia Lailan silmissä ja taivuttaa ystävänsä Hempan kanssa Matin ryhtymään Kallion vastustajaksi: "Lailakin toivoo niin", Pena uskottelee. Kun Laila kuulee asiasta, hän pyytää poikia peruuttamaan kepposensa, mutta Matti on jo innostunut nyrkkeilystä tutustuttuaan siihen alan kirjallisuuden välityksellä eikä halua luopua.

Matti ja Laila matkustavat samalla junalla maalle viettääkseen kesää naapurikartanoissa. Laila harjoittelee uintia. Matti etsii lehti-ilmoituksella nyrkkeilyvalmentajaa ja palkkaa Ville Vuotarin, joka tarmokkaasti ryhtyy koulimaan Matista urheilijaa. Eräänä päivänä Laila ja hänen ystävättärensä Liisa ratsastavat tapaamaan Mattia, joka monen maahanlyönnin jälkeen on alkanut epäillä kykyjään, mutta Laila kannustaa häntä jatkamaan. Ville ryhtyy piirittämään Liisaa ja onnistuu suutelemaan tätä, kun taas Matti arkailee Lailan läheisyydessä huolimatta tytön rohkaisusta.

Tällä välin Pena on saapunut tapaamaan Lailaa ja kartanon auton korjattuaan ilmestyy hakemaan tyttöä Kiviahon kartanosta. Paluumatkalla Pena teeskentelee auton jälleen rikkoutuneen, vie Lailan kävelylle metsään ja yrittää lähennellä, mutta tyttö tyrkkää hänet järveen. Ville ryhtyy valmentamaan Mattia myös naisten käsittelyssä: kun Laila hakee Matin ajelulle ja johdattaa miehen samaan tilanteeseen kuin Pena hänet itsensä, hän onnistuu saamaan Matin suutelemaan itseään. Kesän mittaan Matin nyrkkeilytaidot kehittyvät ja hän pystyy ottelemaan tasapäisesti Villen kanssa - suudelman ansiosta, väittää Laila.

Syksyllä Matti ja Laila osuvat samaan kabareeravintolaan Penan ja Hempan kanssa. Suhteesta mustasukkainen Pena haluaa nolata Matin ja värvää erään hampparin haastamaan puistossa riitaa ja tappelemaan Matin kanssa, jotta hän itse voisi esiintyä pelastavana sankarina. Tappelu kääntyy kuitenkin sille tolalle, että Matti joutuu pelastamaan Penan raivostuneen hampparin käsistä ja vielä jäämästä junan alle. Jalkansa loukannut Pena kiittää Mattia vilpittömästi ja luopuu kilpakosinnasta.

Kun teekkareiden ja ylioppilaiden kisat alkavat, Pena haluaa säästää Matin nöyryytykseltä ja ilmoittaa tälle, että nyrkkeiluottelu on peruutettu. Ylioppilaat ovat tappiolla, mutta Pena uskoo lajivoittonsa ja Lailan menestyksen kääntävän ottelun voitoksi. Pena osallistuu 1500 metrin juoksuun, aloittaa hyvin, mutta joutuu keskeyttämään jalkavaivansa takia.

Ville saapuu raivoissaan pukuhuoneeseen ja taivuttaa Penan perumaan päätöksensä: hän yrittää soittaa Matille asiasta, mutta ei tavoita tätä ja lähtee etsimään Mattia uimastadionilta, missä hän epäilee miehen seuraavan Lailan uintia. Laila voittaa kilpailunsa, mutta Mattia ei löydy, kunnes selviää, että hän on ollut kaiken aikaa kotonaan. Ville lähtee hakemaan Mattia vuokra-autolla, josta puhkeaa rengas; Liisa seuraa pyörällä ja saa Villen kyytiinsä; he ajavat ojaan, pyörä rikkoutuu, mutta he onnistuvat kyydin kuorma-autosta, jonka kuljettaja Liisaa lähennellessään ajaa myös ojaan; loppumatkan Ville pääsee vuokra-autolla, jonka rengas on saatu korjatuksi. Matti kieltäytyy lähtemästä otteluun, mutta Ville kaappaa hänet mukaansa.

Ennen nyrkkeilyottelua pistetilanne teekkareiden ja ylioppilaiden välillä on tasan. Pena pitää puheen viivyttääkseen ottelun alkua. Vastahakoinen Matti saadaan paikalle, mutta hän suostuu lähtemään kehään vasta, kun Lailan ääntä jäljittelevä Hemppa soittaa kannustavan tervehdyksen. Kahdessa ensimmäisessä erässä vain kongi pelastaa Matin häviöltä. Erätauolla katsomoon saapunut Laila käy antamassa Matille suudelman, joka innostaa Matin tyrmäysvoittoon kolmannessa erässä. Teekkarien pilkkahuudot hiljenevät, kun Matti heitetään ilmaan yleisön hurratessa. Pukuhuoneessa Matti vastaanottaa Lailan onnittelut; Hempan sanoista ja syyllisestä ilmeestä hän ymmärtää tämän juonen mutta myöntää: "Sodassa ja kilpailussa kaikki keinot ovat sallittuja". Kyltin "Viimeinen erä" takaa paljastuu Matin ja Lailan loppusuudelma.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Sisulla ja sydämellä on pirteä ja harmiton ajanviete-elokuva", luonnehti O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 19.2.1947) Fenno- Filmin urheilukomediaa kritiikin yleislinjan mukaisesti, "ja jos ei anna perustelujen ja loogillisuuden puutteen häiritä itseään, viettää 'isänmaan toivojen' urheiluharrastusten parissa hupaisen parituntisen [- -]. On täysin paikallaan, että välillä kuvaillaan tällaisia reilujakin nuorison harrastuksia, erotiikkaa ja turmelusta on todellakin näytetty yllin kyllin. Vaikka tulos ei olekaan järin uskottava, ei sen reippautta ja hyväntuulisuutta toki mikään vaivaa."

"Sisulla ja sydämellä [- -] saa tosiaan katsojat hyvälle tuulelle", arveli myös Ra. H. (Raoul af Hällström, Uusi Suomi 23.2.1947). "Filmin alussa jaaritellaan ja aikaillaan vähän liian paljon, mutta kun sitten vähitellen päästään vauhtiin, niin katsojakin tempautuu hymähdellen mukaan. Mitään uusia keksintöjä ei tosin koomillisuuden alalla ole havaittavissa, mutta vanhat ainekset ovat sopivasti yhdistettyinä tarjottu siten että kansaa varmasti naurattaa."

"Ei kenelläkään pitäisi olla mitään sitä vastaan, että on tehty tällainen elokuva", kirjoitti J-a N-nen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 22.2.1947), "jossa ei ole suuria harmeja, ei minkäänlaisia probleemeja, ei mitään pulaa, ei säännöstelyä, ei sotaa eikä synkkyyden enempää kuin moraalisen uskaliaisuuden hiventäkään. On vain aurinkoa, nuoruutta ja rakkautta. Jotensakin paljon toivomisen varaa on kyllä siinä tavassa, jolla J. E. Westerbergin vaatimaton alkuperäisaihe on sepitetty elokuvaksi. Käsikirjoitusta tehtäessä olisi saatu olla hyvän joukon nokkelampia ja rennompia. Olisi pitänyt koettaa keksiä jokin uusi vitsi vanhojen lomaan, tehdä nuorista akateemikoista pikkuisen älykkäämpiä (nyt he jankuttavat asioitaan aivan typerryttävän hölmösti), mutta kun ei ajatella mitään, ollaan yhtä harmittomia kuin elokuvan nuorisokin, niin valoisan tuokion tämä Sisulla ja sydämellä antaa."

"J. E. Westerbergs manus är kanske inte inhemsk films Columbi ägg", myönsi myös Kajsa K. (Kajsa Krook, Hufvudstadsbladet 23.2.1947), "men det skall ha ärligt beröm för försöket att utnyttja två tacksamma motivkällor: studentlivet och idrotten. I ett lustspel som det här frågar man inte efter något djupsinne utan gläder sig i stället åt den okonstlade naturlighet med vilken det presenterar sina sportliga ungdomer."

"Näyttelijäsuoritukset olivat luonnollisia ja yllättävän vapautuneita", katsoi T. A. (SSd 23.2.1947) monien muiden lailla, kun taas P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 23.2.1947) näki elokuvan suurimman heikkouden näyttelijäohjauksessa: "Niinpä replikointi on monilla vallan jäykkää ja elotonta". "Mutta sittenkin havaitsee muutamien esiintyjien kohdalla ilmeistä kehitystä", hän jatkoi. "Esko Saha esimerkiksi kunnostautuu sekä leppoisan koomillisin piirtein perhospoikana ja etenkin nyrkkeilykunnossaan ja todella iskevästi kehässä. Joel Asikaisella uskottavana valmentajana on eräitä uusiakin hauskutusotteita ja Hannes Häyrinen ilmeisen omakeksinnöllisissä pikkueleissään hersyttää helposti yleisön nauruun. Kullervo Kalske puolestaan on jälleen kerran oikeaan lestiin sijoitettu."

Sirkka Sipilä sankarittaren roolissa koettiin "älykkäänä ja suorasukaisen reippaana" (Ra. H.), "herttaisena ja kauniisti hymyilevänä tyttölapsena" (O. V-hl). T. A.:n mukaan hän oli "oikein miellyttävä ja sievä nuorena ylioppilasneitosena, puhui ja liikehti kauniisti ja luonnollisesti".

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Taustaa
Fenno-Filmin kahdestoista elokuva, komedia Sisulla ja sydämellä, perustui toimittaja Johan Erik "Tex" Westerbergin alkuperäisaiheeseen, josta kuvauskäsikirjoituksen laati ilmeisesti ohjaaja Yrjö Norta. "Tex" Westerberg esiintyi elokuvassa teekkareiden mestarinyrkkeilijänä. Vuosina 1955 - 1968 Westerberg työskenteli sanomalehti- ja kustannusalalla Ruotsissa.

Aikaisempia urheiluaiheisia kotimaisia elokuvia olivat Uuno Eskolan Lumisten metsien mies (1928), Orvo Saarikiven Avoveteen (1939) ja Yrjö Nortan Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa (1939). Sisulla ja sydämellä, työnimeltään Tyttö onnen ohjaksissa, keskittyi uintiin ja nyrkkeilyyn. Pääosan esittäjä Esko Saha oli jo vanhastaan nyrkkeilyn harrastaja.

Ensi-iltakierros alkoi 23.1.1947 Vaasasta. Ennen Helsinkiä elokuva esitettiin myös Lahdessa, Porissa, Turussa ja Tampereella. Yleisömenestys oli suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien hieman vuoden keskitasoa parempi, Helsingissä maakuntakaupunkeja heikompi. Voittoa elokuva tuotti 1 725 976 markkaa.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Musiikki
1. Gaudeamus igitur ("Kaunis oli ottelus', kun sä nyrkeillä taistelit - -")
Säv. trad. saksalainen, san. trad., suom. san. elokuvassa Yrjö Norta, sov. Harry Bergström
1) Orkesteri (off), kolmeen kertaan, yht. 1' 35".
2) Es. Joel Asikainen, Hannes Häyrinen, Kullervo Kalske, Assi Raine, Irja Rannikko ja Kalle Viherpuu, laulu (playback), 0' 30".


2. Viihdemusiikki
Säv. Harry Bergström
Orkesteri (off, levysoitin), 0' 35".


3. Kabareetanssi
Säv. Harry Bergström
Orkesteri (off), 1' 40".


4. Ravintolamusiikki
Säv. Harry Bergström
Piano ja orkesteri (off), 2' 40".


5. Jonglöörimusiikki
Säv. Harry Bergström
Orkesteri (off), 1' 30".

Huomautuksia:
Kabareetanssin aikana esiintyy kuusi balettityttöä.

Kullervo Kalske viheltelee (100 %), 0' 05", ja Hannes Häyrinen esittää puhelauluna sävellystä Vaikka ei sitä tyhmempi..., säv. Jules Sylvain, san. Palle (= R.W. Palmroth), sanoilla "- - että tyhmempikin, tarkoitan, että Lailakin sen heti huomaa".

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
2356
Tarkastuspäivä
21.01.1947
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2750 m
Veroluokka
30 %
Ikäraja
S
Osia
5
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, YN-menetelmä
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
100 min
Kieli (VOD)
suomi