Pajasta palatsiin

Från smedjen till slottet (ruotsinkielinen nimi)
From Workshop to Palace (englanninkielinen käännösnimi)
De la forge au palais (ranskankielinen käännösnimi)
Von der Werkstatt zum Palast (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tiedätkö elokuvan kuvauksista Turussa 1944-46? Tunnistatko kuvauspaikkoja tai henkilöitä?

Pajasta palatsiin

Toivo Hämerannan ohjaama romanttinen komedia Pajasta palatsiin (1946) perustuu Jyrki Mikkosen romaaniin. Sepänoppilas Martti Lampi (Toppo Lehto) sotkeutuu sattuman kautta rikkaan tehtailijan hemmotellun tyttären Nami Soreliuksen (Terttu Sinkkonen) miesseikkailuihin. Tytön kihlattu, parooni Karl von Mertzen (Toivo Hämeranta), luulee Marttia ja Namia rakastavaisiksi ja tarjoaa köyhälle nuorukaiselle mahdollisuuden mammonaan sillä ehdolla, että hän muuttaa kauas pois Namin läheisyydestä.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Hemmo Airamo , vuorineuvos Sorelius
Henkilö Terttu Sinkkonen , Nami Sorelius
Henkilö Toivo Hämeranta , parooni Karl von Mertzen
Henkilö Aki Kosonen , luutnantti Martti von Mertzen
Henkilö Toppo Lehto , Martti Lampi, sepänoppilas
Henkilö Yrjö Kianne , pankinjohtaja Filemon Suurtalo
Henkilö Kirsti Karhi , rouva Mimmi Suurtalo
Henkilö Kerttu Hämeranta , Eila Vaarala
Henkilö Eino Weckström , seppä Lundgren
Henkilö Senni Lehto , matami Lundgren
Henkilö Ilmari Peitsalo , toimittaja Lahtimaa  (poisleikattu rooli)
Henkilö Alpo Viika , konttoripäällikkö
Henkilö Paavo Sainio , juutalainen vaatturi
Henkilö Taito Mäkelä , sotilaspalvelija
Henkilö Annikki Karhi , kyökki-Manta
Tekijät
Henkilö Toivo Hämeranta , Ohjaaja
Henkilö Risto Riihiranta , elokuvaksi sommitellut  (käsikirjoitus)
Henkilö Frans Aaltonen , kuvaus
Henkilö Ossi Nieminen , äänittäjä
Yhteisö Soihtu-Filmi Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Arvo Sakrelius , tuottaja
Henkilö Alvar Hamberg , leikkaus
Henkilö Arvo Airaksinen , musiikki
Henkilö Toivo Hämeranta , lavastus
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1946
Alkuperäisteos
Mikkonen, Jyrki: Paja ja palatsi. Helsinki: Kansanvalta, 1930. (romaani)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
07.06.1946
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Edison
Filmikopioiden määrä
2 (arvio)
Muut näytökset
  • 22.09.1946 Vaasa: Bio-Bio ensi-iltakierros
  • 02.03.1952 Turku: Pansiola ensi-iltakierros
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Turku

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Kuvausaika
1943 - 1945 (arvio)
Sisältöseloste
Rikkaan tehtailija Soreliuksen hemmoteltu tytär Nami on kihloissa isänsä suosiman parooni Karl von Mertzenin kanssa, mutta itse asiassa hän on ihastunut paroonin huikentelevaiseen veljenpoikaan, luutnantti Martti von Mertzeniin. Rakastavaiset riitaantuvat, kun Nami löytää valokuvan, jonka eräs Eila on omistanut "omalle Martilleen".

Nami pyytää kuitenkin isältään siunausta mennä naimisiin luutnantin kanssa, johon vuorineuvos ei suostu. Nami yrittää lähettää sähkeen hieroakseen sovintoa Martin kanssa: "Tule heti. Rakastan sinua yhä." Parooni yllättää hänet ja näkee sähkeen sisällön, jolloin Nami hätäpäissään keksii osoittaa sähkeen isänsä työntekijäkortistosta löytämälleen sepänoppilas Martti Lammelle. Mustasukkaiselle paroonille Nami uskottelee rakastuneensa mieheen, kun tämä on pelastanut hänet hukkumasta.

Martti Lammen elämä pienellä tehdaspaikkakunnalla kuluu yksitoikkoisen työn, lauantaipullon ja -tanssien merkeissä. Hän on ymmällään saadessaan sähkeen tehtaan konttoriin ja vielä yllättyneempi vastaanottaessaan seuraavana päivänä 5 000 markkaa ja kirjeen, jossa parooni von Mertzen kutsuu hänet luokseen Turkuun kuulemaan "erästä ehdotusta". Martti päättää käyttää odottamatonta onnenpotkua hyväkseen.

Perillä Turussa Martti tapaa paroonin, joka tarjoaa miehelle 300 000 markkaa ja passin, jotta hän häipyisi Namin näköpiiristä ulkomaille. Martti suostuu sillä ehdolla, että saa tavata Namin ”viimeisen kerran” ja parooni suostuu järjestämään iltapäiväksi tunnin vierailun. Muuttaessaan paroonin shekkiä käteiseksi Martti tutustuu pankkivirkailija Eilaan, luutnantin naisystävään, jonka kanssa hän sopii tapaamisen samaksi illaksi.

Frakkiin ja silkkihattuun sonnustautunut Martti tapaa Namin ja tyttö kertoo sähkösanoman tarinan. Hyvästien jälkeen Martti harhailee isossa talossa, avaa vahingossa kylpyhuoneen oven ja näkee Namin kylvyssä. Illalla Martti vie Eilan illalliselle, jonne myös Nami saapuu luutnantin seurassa: Eilan ja luutnantin suhde selviää Martille.

Martti suunnittelee lähtöä kotiinsa, mutta parooni kutsuu hänet järjestämiinsä tanssiaisiin ja esittelee nuorukaisen insinööri Lampena vierailleen. Nähdessään Namin Martti ymmärtää rakastuneensa tyttöön. Namin harmiksi luutnantti saapuu juhlaan Eilan kavaljeerina. Martti hakee vastahakoisen Namin tanssiin luutnantin nenän edestä, tunnustaa tälle rakkautensa ja suutelee väkisin, johon Nami vastaa läpsäisemällä kavaljeeriaan poskelle. Martti saavuttaa herrasväen suosion esittelemällä Amerikan uuden muotitanssin. Erityistä mielenkiintoa häntä kohtaan osoittaa pankinjohtaja Suurtalon rouva Mimmi.

Seuraavana päivänä Martti haluaa tavata luutnantin, jonka asunnon viereiseen huoneeseen myös Nami saapuu odottamaan. Joutessaan Martti muotoilee miestenlehdestä leikatun tytön kuvaa ja asettaa sen lamppua vasten: kun sotilaspalvelija ryhtyy leikkimään luonnollisen näköisen ja kokoisen varjokuvan kanssa, talon eteen saapuvat luutnantti ja parooni luulevat Namin olevan kyseessä. Nami liittyy miesten seuraan eikä ymmärrä heidän käytöstään: parooni purkaa kihlauksen ja luutnantti kääntää tytölle selkänsä. Martti tavoittaa Namin kadulla ja saa luvan saattaa hänet kotiin. Saattomatkalla Martti tunnustaa jälleen rakkautensa ja Nami on sovinnollinen: ero tapahtuu haikeissa tunnelmissa.

Martti palaa kotikaupunkiinsa ja työhönsä, kunnes pankinjohtaja Suurtalo soittaa ja kutsuu hänet kauppa- ja teollisuusministeriksi uuteen hallitukseen. Pian pajan ovelle ilmestyy asiasta vihiä saanut Nami, joka myöntää rakastavansa Marttia ja ilmoittaa suudelmien lomassa heidän lähtevän seuraavaksi häämatkalle.
Aiheet
Lehdistöarviot
Valo-Filmin yritteliäisyys ei saanut lehdistössä huomiota eikä kannustusta. Nimimerkki Elviira (Suomen Sosialidemokraatti 9.6.1946) oli ainoa joka vaivautui käsittelemään elokuvaa Pajasta palatsiin ja hänen tuomionsa oli tyly: "Raakafilmipula jatkuu edelleenkin. Siitä syystä tuntuu kerrassaan käsittämättömältä, että meillä jatkuvasti valmistetaan sellaisia elokuvia kuin tällä viikolla Edisonissa menevä turkulaisen elokuvayhtiön valmistama tekele Pajasta palatsiin. Sellaiseen sitä kyllä riittää raaka-ainetta! Ei voi kuin kysyä, että mistä kummasta sellaiset epämääräiset pikkufirmat oikein saavat filmimateriaalia, kun suuryhtiöt eivät voi valmistaa kuin filmin tai pari vuodessa? Mutta ne on kai niitä liikemaailman salaisuuksia, joita kukaan ei pysty paljastamaan."

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Taustaa
Pajasta palatsiin perustui Jyrki Mikkosen "kevyeen romaaniin" Paja ja palatsi, joka ilmestyi vuonna 1930 Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan kustantamana. Satiirisen romaanin päähenkilö on sepän apulainen Tuomas Lampi, joka sattumusten saatossa ylenee ministeriksi saakka. Ehkäpä elokuvan levittäjä, turkulainen Soihtu-Filmi tästä syystä mainosti elokuvan sisältöä ajankohtaiseksi. Jyrki Mikkosen kynästä oli aiemmin lähtenyt elokuva Isoviha vuonna 1939. Käsikirjoituksen tekijä Risto Riihiranta oli turkulainen sanomalehtimies.

Pajasta palatsiin oli turkulaisen Valo-Filmin kolmas ja samalla viimeinen näytelmäelokuva. Se jäi myös Toivo Hämerannan viimeiseksi ohjaustyöksi. Näyttelijänä hänet nähtiin myöhemmin elokuvissa Ihmiset suviyössä (1948) ja Saariston tyttö (1953).

Huhtikuun 1946 lopussa tarkastettavaksi toimitettu elokuva sai Helsingin ensi-iltansa kesäkuun alussa Edisonissa. Vaasan Palosaaressa sijaitsevassa Bio-Biossa se esitettiin syyskuussa 1946 sekä maaliskuussa 1952 Turussa yhtenä näytäntönä. Turun esityspaikaksi ilmoitettiin aluksi keskustassa sijaitseva Kinola, mutta teatteri vaihtuikin syrjäiseksi Pansiolaksi. Elokuvan yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1946 kotimaisista uutuuksista selvästi heikoin.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
2202
Tarkastuspäivä
29.04.1946
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
73 min
Kesto/leikattu
2000 m
Veroluokka
35 %
Ikäraja
S
Osia
4
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Lauri Pulkkila
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
73 min