Naimisiin päiväksi

Giftas för en dag (ruotsinkielinen nimi)
Married for a Day (englanninkielinen käännösnimi)
Mariés pour un Jour (ranskankielinen käännösnimi)
Ehe für einen Tag (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tiedätkö tuottaja Viljo Ståhlhammarista? Tunnistatko elokuvan esiintyjiä,kuvauspaikkaa tai tekijöitä? Onko sinulla elokuvan julistetta tai valokuvia?

Naimisiin päiväksi

Yrjö Haapasen ohjaama romanttinen komedia Naimisiin päiväksi (1946) perustuu Ilmari Unhon näytelmään. Sattumien kautta enonsa perintöä havittelevat serkukset, ikuista ylioppilaselämää viettävä Kalle (Hannes Häyrinen) ja taiteilija Reino (Kunto Karapää) tutustuvat Suomen kansalaisuutta hakeviin teatteriperheen tyttäriin, Birgitiin (Liisa Tuomi) ja Margitiin (Ulla Saarno). Heillä kaikilla on yhteinen päämäärä, päivän mittainen avioliitto.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Liisa Tuomi , tanssijatar Birgit Marino
Henkilö Ulla Saarno , Margit Marino
Henkilö Kunto Karapää , säveltäjä ja taidemaalari Reino Riihelä
Henkilö Hannes Häyrinen , Kalle Albertinpoika Kirjava, ikuinen ylioppilas
Henkilö Annie Sundman , Emilia Marino, entinen teatteridiiva
Henkilö Arvi Tuomi , kabareeteatterin johtaja Amundus Mielonen
Henkilö Paavo Jännes , tuomari V. Partala
Henkilö Kerttu Salmi , Serafiina, Reinon ja Kallen emännöitsijä
Henkilö Irja Kuusla , Eeva, teatterin puvustonhoitaja
Henkilö Arvo Lehesmaa , Teppo, teatterin vahtimestari
Henkilö Ture Junttu , teatterin pianisti Peipponen
Henkilö Kaarlo Saarnio , pormestari
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Uno Onkinen , tanssija kabareessa
Henkilö Taina Elg , tanssija kabareessa
Henkilö Jaakko Lätti , tanssija kabareessa
Henkilö Leila Lampi , tanssija kabareessa
Henkilö Hannele Keinänen , tanssija kabareessa
Henkilö Kerttu Tanner , tanssija kabareessa
Henkilö Raija Tanner , tanssija kabareessa
Henkilö Marjatta Koskela , tanssija kabareessa
Henkilö Lauri Kyöstilä , konstaapeli kadulla
Henkilö Tellervo Mäki , Kallen ahdistelema nainen kadulla / kukkaistyttö ravintolassa
Henkilö Pauli Kopperi , ravintola Keltaisen Salin eteisvahtimestari
Henkilö Viljo Immonen , ravintolayhtyeen kitaristi
Henkilö Toivo Kärki , ravintolayhtyeen pianisti
Henkilö Mauno Maunola , ravintolayhtyeen kontrabasisti
Henkilö Olavi Huuska , ravintolayhtyeen trumpetisti
Henkilö Väinö Hartonen , poliisipäivystäjä
Henkilö Sini Karapää , vauva
Tekijät
Henkilö Yrjö Haapanen , Ohjaaja
Henkilö Ilmari Unho , käsikirjoitus
Henkilö Armas Jokinen , kuvaus
Henkilö Holger Wernbom , ääni
Henkilö Harry Bergström , musiikki
Henkilö Väinö Liukko , lavastus
Henkilö Airi Säilä , tanssit
Henkilö Ervi Uimonen , studiojohto
Henkilö Väinö Hartonen , järjestäjä
Yhteisö Oy Filmiseppo , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Orvo Saarikivi , Ohjaaja
Henkilö Viljo Ståhlhammar , tuottaja
Henkilö Yrjö Haapanen , leikkaus
Henkilö Aarne Orri , studiopäällikkö
Henkilö Pauli Kopperi , järjestäjä
Henkilö Tellervo Mäki , kuvaussihteeri
Henkilö Yrjö Liukkonen , äänittäjän assistentti
Henkilö Arvi Matilainen , valokuvat
Henkilö Wäinö Korhonen , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Erwin Uimonen , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Pentti Hämäläinen , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Usko Kemppi , laulujen sanoitus
Henkilö Liisa Tuomi , muusikko  (laulu)
Henkilö Kunto Karapää , muusikko  (laulu)
Henkilö Harry Bergström , muusikko  (piano)
Henkilö Hannes Häyrinen , muusikko  (lausunta, laulu)
Kokoonpanot
Group Name Helsingin Teatteriorkesteri , orkesteri
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1945
Alkuperäisteos
Unho, Ilmari: Päiväksi naimisiin. (näytelmä, kantaesitys: Helsingin Kansanteatteri, 28.4.1942)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
04.01.1946
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Bio-Bio, Rex
Pori: Asto
Tampere: Kino, Petit
Vaasa: Kinema
Filmikopioiden määrä
5 (arvio)
Muut näytökset
  • 18.01.1946 Oulu: Bio Kiistola ensi-iltakierros
  • 25.01.1946 Turku: Bio-Bio, Pallas ensi-iltakierros
  • 14.02.1946 Jyväskylä: Suomi-Elo ensi-iltakierros
  • 24.02.1946 Kuopio: Puijo ensi-iltakierros
  • 26.05.1946 Lahti: Häme ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 27.03.1965 MTV1 Katsojia: 820 000
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki:
Humalistonkatu 15 (tuomari Partalan asianajotoimisto), Humalistonkatu (Kalle lähestyy naista kadulla), Välskärinkatu 9 (maistraatti), ravintola Lehtovaaran edusta Rajasaaren tie / Humalistonkatu (kabareeravintola Keltainen Sali)

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) pohjalta.
Studiot
Helsinki: Oy Fenno-Filmin studio Pieni Roobertinkatu 12-14

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Kuvausaika
Syksy 1945
Sisältöseloste
Emilia Marino ja hänen tyttärensä Birgit ja Margit ovat teatteriväkeä, kartalta hävinneen Sironian kansalaisia, joiden oleskelu- ja työluvat Suomessa ovat kulumassa umpeen. Ainoana keinona he näkevät Suomen kansalaisuuden avioliiton kautta: Birgit käy tiedustelemassa asiaa tuomari Partalalta ja kertoo uhmakkaana menevänsä naimisiin vaikka ensimmäisen vastaantulijan kanssa. Toimiston etuhuoneessa hän törmää Reinoon ja Kalleen, serkuksiin ja asuinkumppaneihin. Reino on säveltäjä ja taidemaalari, Kalle hilpeästi hummaileva ikuinen ylioppilas. Miehet väistävät hämmentyneinä Birgitin suorasukaisen tarjouksen avioliitosta ja erosta heti häiden jälkeen. He ovat tulleet tuomarin luo kuulemaan Reinon vastikään edesmenneen Justus-enon testamenttia, joka sisältää kaksi ehtoa: saadakseen omaisuuden Reinon on maksettava Kallelle kuukausiavustusta niin kauan kuin tämä opiskelee ja allekirjoitettava rahojen ja arvopaperien luovutuskirja yhdessä vaimonsa kanssa.

Reinon tietämättä Kalle ryhtyy hankkimaan hänelle vaimoa lehti-ilmoituksella "Naimisiin päiväksi", jonka Marinon naiset näkevät ja johon he kaikki toisiltaan salaa vastaavat sopimalla tapaamisesta kabareeravintolassa, jossa Birgit on esiintyjänä. Ravintolassa Birgit ja äiti törmäävät toisiinsa, ja lähtevät selvittämään asiaa Birgitin pukuhuoneeseen. Kalle tapaa Margitin, joka ehtii sopia häistä ja poistua Kallen haaveilevan yksinpuhelun aikana: kun mies avaa silmänsä, Margitin tilalla istuu Birgit, joka on päättänyt uhrautua koko perheen puolesta. Tällä välin äiti on tavannut pukuhuoneessa teatterinjohtaja Amundus Mielosen, 24 vuoden takaisen rakastettunsa; he päättävät mennä salaa naimisiin.

Kalle saa lopulta järjestetyksi, että vastahakoiset ja toisilleen vihoittelevat Reino ja Birgit vihitään pormestarin virastossa. Margit itkee kotona luullessaan Kallea sulhaseksi. Reino ja Kalle juhlivat häitä kabareeravintolassa. Laulu- ja tanssinumeroiden kuluessa Reino näkee Birgitin uusin silmin eikä enää haluakaan erota niin kuin sopimukseen kuuluisi. Paikalle tullut Margit ymmärtää väärinkäsityksensä ja tekee Kallen kanssa hellän sovinnon. Reino tunnustaa Birgitille rakkautensa ja seuraa tätä näyttämölle: tytön estelyistä huolimatta mies esiintyy hänen partnerinaan ja saa esiripun laskeuduttua korvapuustin.

Mielosen ja äidin välillä on sattunut samanlainen sekaannus kuin 24 vuotta aikaisemmin: he ovat ymmärtäneet kohtauspaikan väärin, mutta päättävät välittömästi korjata asian. Kotiavaimensa unohtanut Birgit koettaa turhaan tavoittaa äitiään ja sisartaan ja aikoo yöpyä hotellissa. Ravintolan edessä odottanut Reino tarjoaa vastahakoiselle tytölle ajurikyydin ja yösijan asunnossaan luvaten olla herrasmies. Perillä Reino paljastaa olevansa säveltäjä, jolta Mielonen on tilannut Birgitin esittämät laulut. He löytävät yhteisen sävelen, kunnes Birgit hellien hyvänyön toivotusten jälkeen löytää naisen nukkumasta Reinon sängyssä: Kalle on järjestänyt paikalle Margitin - avioeron syyksi, kuten hän aamulla selittää.

Loukkaantunut Birgit suostuu allekirjoittamaan perintöön oikeuttavat paperit, mutta tuomarilla on esittää enon lisämääräys testamenttiin: perintö voidaan nostaa heti, kun Reinon poikalapsi kastetaan enon kaimaksi. Syypää on jälleen Kalle, joka on kirjoittanut enolle harhaanjohtavia tietoja saadakseen rahaa. Birgit puolestaan on huolissaan äitinsä ja Mielosen katoamisesta ja hälyttää poliisin. Pian pariskunta kuitenkin ilmestyy säteilevänä teatteriin: he ilmoittavat olevansa naimisissa ja viettäneensä hääyön ennen häitä.

Kalle ja Margit selittävät edellisen yön väärinkäsityksen Birgitille, jota Reino on turhaan yrittänyt lepytellä: mies on valmis keskeyttämään näytännön sillä perusteella, että Mielonen ei ole maksanut hänen palkkioitaan. Birgit vetää Reinon viime hetkellä esiripun taakse, missä sovinto sinetöidään suudelmalla. Kalle on tällä välin ehtinyt järjestää asuntoon poikalapsen varmistaakseen perinnön. Reino kieltää Kallea enää sekaantumasta asioihinsa ja vetäytyy kahden Birgitin kanssa. Miesten emännöitsijä Serafiina ei suostu palauttamaan vauvaa lastenkotiin, ja Kallekin päättää keskittyä oman lapsen hankintaan Margitin kanssa.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Ei juuri voi sanoa, että elokuvayhtiö Filmitaito olisi edistynyt ensimmäisestä aikaansaannoksestaan", aloitti T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 9.1.1946) viitaten Vastamyrkkyyn (1945), "sillä sen uusi elokuva Naimisiin päiväksi on suurin piirtein samaa luokkaa kuin edellinenkin, aiheeltaan mitättömämpi ja typerämpi."

Lyhyitä ja tylyjä olivat Helsingin muidenkin päälehtien kriitikot. "En tiedä oikein, mikä siinä lopulta räiskähtelee", kirjoitti S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 6.1.1946) mainoslauseita irvaillen, "eivät ainakaan ne kuluneet vitsit, joista filmi suurimmaksi osaksi on pantu kokoon [- -]. Elokuvan teknillinen ulkoasu - valokuvaus, lavastus ja äänitys - on siksi heikkoa tasoa, ettei se enää nykyisin - ja varsinkaan raaka-ainepulan merkeissä - ole missään tapauksessa puolustettavissa."

"Naimisiin päiväksi on tyypillinen näyte nykyisestä meikäläisestä elokuvasta", valitti P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 8.1.1946). "Siinä ei ole ajatusta, puhumattakaan tarkoituksesta, ei merkkiäkään taiteellisesta kunnianhimosta eikä siinä edes moni tekijä liene läheskään pannut parastaan. Luulisi, että tuottajayhtiöllä [- -] olisi ollut saatavissa ainakin kuvaajia, joiden jälki olisi toista kuin tämä harmaa, mielikuvitukseton latteus, jota vielä laveat, paljaat lavastustyöt pahasti tehostavat [- -]. Tämä ylen kepeän jutun ikuistamista puolustaisi sentään ulkonaisen loiston ja eleganssin ohella hyvä huumori. Mutta sitäkään ei ole tavoitettu. Vitsit haiskahtavat monasti ylöslämmitetyiltä ja kolmannen luokan olutkapakan tarjoamilta."

"Det har gjorts sämre inhemska lustspel än Giftas för en dag", sovitteli Hans Kutter (Nya Pressen 8.1.1946). "Det är kort sagt fråga om en medelgod produkt med ganska gott speltempo, i synnerhet i början där ett anspråkslöst och harmlöst skämtlynne då och då gör sig gällande på ett helt sympatiskt sätt."

Myönteiseen suuntaan kallistui myös O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 6.1.1946): "Huolimatta liian pitkistä repliikeistä sekä joistakin kuluneista ja sovinnaisista aineksista on käsikirjoituksessa kuitenkin nokkelia käänteitä ja ennen muuta ajankohtaisia, aika teräviä leikkauksia kansanhuollosta, sotasyyllisyydestä ym., jotka antavat filmille maustetta ja mehua. Kun ohjaaja Yrjö Haapanen on saanut esitykseen vauhtia ja keveyttä, on kokonaisvaikutelma varsin myönteinen."

"Onnistunutta elokuvassa on se", katsoi L. S. (Leo Schulgin, Ilta-Sanomat 10.1.1946), "että päinvastoin kuin tavallisesti suomalaisissa elokuvissa, vitsirepliikit eivät mene hukkaan, mikä on ennenkaikkea luettava pääosan esittäjän, mainion Hannes Häyrisen ansioksi. Asia erikseen on sitten se, että vitseiksi olisi voinut valita vähemmänkin teennäisiä."

"Hannes Häyrinen osaa esittää vitsejä omalaatuisen humoristisella tavalla ja Kunto Karapään suoritus piristyy tuntuvasti loppupuolella", arvioi O. V-hl miesnäyttelijöitä, samalla kun kiitti Liisa Tuomen tanssitaitoa, räiskyvää temparamenttia ja puheilmaisun parantumista. Pirteäksi häntä luonnehti kaikkiaan kolme arvostelijaa (T. A., S. S., L. S.).

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Taustaa
Naimisiin päiväksi perustuu Ilmari Unhon samannimiseen huvinäytelmään Päiväksi naimisiin, jonka kantaesitys oli Helsingin Kansanteatterissa 28.4.1942 ja Porin ensi-ilta vain kolme päivää myöhemmin. Unho sovitti itse näytelmänsä elokuvaksi ajankohtaistaen repliikkejä vastaamaan syksyn 1945 tilannetta.

Näytelmän ensimmäinen näytös tapahtuu Reinon ja Kallen ateljee-huoneistossa "helsinkiläistalon ullakkokerroksessa", toinen tuomari Partalan vastaanottohuoneessa ja viimeinen teatterin näyttämöllä harjoitusten aikaan. Juonessa on selviä yhtymäkohtia Erkki Karun vuonna 1927 ohjaamaan kaksikelaiseen mykkäfarssiin Runoilija muuttaa. Elokuvaan Unho on kirjoittanut kabareeravintolaan sijoittuvan johdannon ja muutenkin laventanut tapahtumapaikkoja. Loppu poikkeaa sekä näytelmästä että kuvauskäsikirjoituksesta. Elokuvassa esiintyi kolmen kuukauden ikäisenä Kunto Karapään Sini-tytär.

Kun kuvaukset uhkasivat pysähtyä ohjaaja Yrjö Haapasen alkoholinkäytön vuoksi, osan kohtauksista ohjasi "pelastavaksi enkeliksi" paikalle hälytetty Orvo Saarikivi.

Elokuvan alkuteksteissä on Annie Sundmanin etunimi virheellisessä muodossa Anni ja Kaarlo Saarnion muodossa Kalle. Kuvaaja Armas Jokinen tunnettiin myös lempinimellä Ama.

Harry Bergström käytti sävellystään Sävel sinulle myöhemmin samana vuonna myös elokuvassa Nuoruus sumussa.

Naimisiin päiväksi, jonka mainostettiin sisältävän "ihania iskelmiä, tenhoavia tansseja, raatelevaa rakkautta ja oikeita oomph-tyttöjä", oli 1945 perustetun Filmitaito Oy:n toinen ja samalla viimeinen elokuva; ensimmäinen oli ollut Vastamyrkky (1945). Yrjö Haapanen palasi takaisin Suomi-Filmiin leikkaajaksi ja uutiskatsausten selostajaksi. Elokuvan yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien maaseutukaupungeissa vuoden keskitasoa, mutta jäi Helsingissä sen alle.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa ei ole fyysistä kappaletta elokuvan julisteesta, se on olemassa vain digimuodossa.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Musiikki
1. Alkumusiikki
Säv. ja sov. Harry Bergström
Helsingin Teatteriorkesteri (off, alkutekstit), 3' 20".


2. Lempi siellä, lempi täällä
Säv. Harry Bergström, san. Usko Kemppi
1) Es. Liisa Tuomi ja tanssijat, laulu sekä Uno Onkinen, kitara (playback ja off, Liisa Tuomi, laulu ja sekakuoro, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 2' 45".
2) Es. Liisa Tuomi ja tanssijat, laulu, kitaransoittaja ja kaksi balalaikansoittajaa sekä "kabareeorkesteri" (playback, Liisa Tuomi, laulu, ja sekakuoro, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 4' 00".
3) Es. Liisa Tuomi, laulu (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 0' 40".
Levytys:
Metro-tytöt ja Harry Bergströmin Swing-trio; Rytmi SR-7002 (1948).
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042 (2013).


3. Sävel sinulle / Melody for You
Säv. Harry Bergström, san. Usko Kemppi
1) Helsingin Teatteriorkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 2' 35".
2) Es. Liisa Tuomi ja Kunto Karapää, laulu (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 1' 45".
3) Es. Liisa Tuomi, laulu sekä Kunto Karapää, laulu ja piano (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 3' 15".
4) Es. Kunto Karapää, hyräily (100 %), 0' 15".
Levytys:
Eero Väre ja Finlandia-yhtye, joht. Harry Bergström; Finlandia P-213, heinäkuu
1954.
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042 (2013).


4. "Voi kun olo ikävä on, kolkko, kylmä ja lohduton - -"
Säv. Harry Bergström, san. Usko Kemppi
Es. Kunto Karapää, laulu ja piano, Hannes Häyrinen, lausunta ja laulu (playback, pianosäestys), 1' 50".

Huomautuksia:
Alku- ja loppumusiikin (off) aiheina ovat mm. Sävel sinulle ja Lempi siellä, lempi täällä. Teemat esiintyvät myös taustamusiikissa.

Kunto Karapää tapailee säveliä pianosta osana taustamusiikkia (playback, piano ja Helsingin Teatteriorkesteri), 0' 05", ja Ture Junttu säestää pianolla Liisa Tuomen tanssiharjoittelua (playback, Harry Bergström, piano), 0' 30".

Hannes Häyrinen hyräilee (100 %), 0' 05".

Taustamusiikissa on aiheena Raatikkoon, säv. trad., 0' 05", ja Sä kasvoit neito kaunoinen, säv. trad., 0' 15", sekä Aloha oe, säv. kuningatar Liliuokalani, 0' 20".

Liisa Tuomi ja balettiryhmä tanssivat Lempi siellä, lempi täällä -sävellyksen aikana (nrot 2:1 ja 2:2), valssia Sävel sinulle tanssivat Liisa Tuomi ja Kunto Karapää (nrot 3:2 ja 3:3), ja Kunto Karapää (nro 3:4).

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
2156
Tarkastuspäivä
28.12.1945
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2200 m
Veroluokka
25 %
Ikäraja
S
Osia
4
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, YN-menetelmä
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
80 min
Kieli (VOD)
suomi