Valkoisen neilikan velho

Den Vita nejlikans herre (ruotsinkielinen nimi)
Vita nejlikans herre (ruotsinkielinen työnimi)
The Wizard of the White Carnation (englanninkielinen käännösnimi)
L'Homme à l'oeillet blanc (ranskankielinen käännösnimi)
Der Bescwörer der weissen Nelke (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Valkoisen neilikan velho

Ilmari Unhon ohjaama jännityselokuva Valkoisen neilikan velho (1945) perustuu Simo Penttilän käsikirjoitukseen. Hammaslääkäri Lauri Liesi (Joel Rinne) esiintyy taikurina hotelli Metropolissa, jossa samaan aikaan katoaa insinööri Reino Arpian (Tauno Majuri) arkaluontoiset kirjeet. Varkaudesta epäilty Liesi haluaa puhdistaa maineensa ja ryhtyy selvittämään kähvellettyjen papereiden arvoitusta joutuen tekemisiin alamaailman kanssa. Hänen rehellinen ja miehekäs olemuksensa tekee vaikutuksen insinöörin sisareen Raija Arpiaan (Hilkka Helinä).

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
7
Näyttelijät
Henkilö Hilkka Helinä , Raija Arpia
Henkilö Joel Rinne , hammaslääkäri Lauri Liesi, "Valkoisen neilikan velho"
Henkilö Ritva Arvelo , Kirsti Salme
Henkilö Eine Laine , rouva Luokki
Henkilö Rauha Rentola , Milla, Haarikan kassa
Henkilö Reino Valkama , Perttu Romonen, ent. sirkusilveilijä "Plaski"
Henkilö Tauno Majuri , insinööri Reino Arpia
Henkilö Paavo Jännes , konsuli Niklas Rami
Henkilö Eero Viitanen , johtaja Sami Lundström, "Luraus"
Henkilö Kaarlo Aavajoki , Romsu, Haarikan ovimies
Henkilö Matti Aulos , johtaja Anders Luokki, ent. Lundström, "Kalaharin konsuli Alexander Dumas"
Henkilö Vili Järe , Korri
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Veikko Huuskonen , tarjoilija hotelli Metropolissa
Henkilö Toivo Linnajoki , talonmies Karlsson
Henkilö Eero Kilpi , kauppaneuvos Hacklund
Henkilö Emma Väänänen , Alma, Ramin kotiapulainen
Henkilö Paavo Honkamäki , autonkuljettaja Mattinen
Henkilö Harriet Spaak , Ramin pikakirjoittajatar
Henkilö Oski Talvio , Ramin konttorin vahtimestari
Henkilö Kaarlo Halttunen , lääkäri
Tekijät
Henkilö Ilmari Unho , Ohjaaja
Henkilö Simo Penttilä , käsikirjoitus
Henkilö Uno Pihlström , kuvaus
Henkilö Elle Hongisto , leikkaus
Henkilö Hugo Ranta , ääni
Henkilö George de Godzinsky , musiikki
Henkilö Erkki Siitonen , rakennelmat  (lavastus)
Yhteisö Suomi-Filmi Oy , levittäjä
Yhteisö Suomi-Filmi Oy , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Risto Orko , tuottaja
Henkilö Irene Kallioniemi , naamiointi
Henkilö Erkki Siitonen , studiopäällikkö
Henkilö Maija-Liisa Pohjola , kuvaussihteeri
Henkilö Eeva Pullinen , puvustonhoitaja
Henkilö Onni Timonen , järjestäjä
Henkilö Jussu Pöyhönen , järjestäjän apulainen
Henkilö Holger Blommila , sähköryhmän esimies
Henkilö Kaarlo Grönroos , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Erkki Imberg , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Väinö Kolhonen , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Veikko Lithonius , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Erkki Stillman , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Paavo Honkamäki , autonkuljettaja
Henkilö Kosti Lehtinen , valokuvat
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1945
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
26.08.1945
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Kino-Palatsi, Ritz
Kuopio: Scala
Oulu: Aula
Pori: Kino-Palatsi
Tampere: Kino-Palatsi
Filmikopioiden määrä
7
Muut näytökset
  • 02.09.1945 Turku: Kino-Palatsi ensi-iltakierros
  • 23.09.1945 Jyväskylä: Elohuvi; Lahti: Ilves ensi-iltakierros
  • 13.10.1945 Vaasa: Kinema ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 23.04.1960 TES
  • 04.12.1964 TES Katsojia: 340 000
  • 12.11.1977 MTV2 Katsojia: 1 592 000
  • 18.09.1983 TV2 Katsojia: 482 000
  • 25.11.1989 TV1 Katsojia: 555 000
  • 06.04.1993 TV2 Katsojia: 550 000
  • 25.05.1997 YLE TV2
  • 28.11.2001 YLE TV1
  • 14.09.2005 YLE TV1
  • 04.07.2006 YLE TV2
  • 04.06.2011 YLE TV2
  • 31.10.2013 YLE TV1
  • 15.01.2015 YLE TV1
  • 08.11.2016 Yle TV1
  • 07.06.2018 YLE TV1
  • 20.02.2020 Yle TV1
  • 18.05.2021 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: ravintola Fennia Mikonkatu 17 (hotelli Metropol), Rehbinderintie 12 (Kirsti Salmen asuintalon piha), Ehrensvärdintie 23 (Lauri Lieden asuintalo Martintiellä, Kirsti Salmen asuintalo), Ehrensvärdintie 19-21 (Lauri Lieden asuintaloa vastapäätä oleva talo)

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Sisäkuvat
Helsinki: ravintola Fennian portaikko Mikonkatu 17 (hotelli Metropolin portaikko)

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Studiot
Helsinki: Munkkisaaren ja Katajanokan studiot

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Kuvausaika
6.4.-15.5., 28.6.1945
Sisältöseloste
Hammaslääkäri Lauri Liesi, joka tunnetaan myös Valkoisen neilikan velhona, esiintyy taikurina hotelli Metropolissa. Esityksen jälkeen hotellissa tapahtuu erinäisiä sekaannuksia: insinööri Reino Arpian huoneesta katoaa tärkeitä kirjeitä, varas osoittaa ne "Kalaharin konsulille", mutta kirjeet joutuvat Reinon morsiamelle Kirsti Salmelle, joka menettää ne asuntoonsa tunkeutuneelle tuntemattomalle miehelle. Reinon puhelinsoiton jälkeen Kirsti ymmärtää kirjeiden merkityksen ja hälyttää poliisin miehen perään. Kotimatkalla oleva Lauri pelastaa miehen asuntoonsa ja tunnistaa tämän Perttu Romoseksi, entiseksi sirkusilveilijäksi.

Lauria varkaaksi epäilevä Reino ilmestyy vaatimaan kirjeitä itselleen: Perttu auttaa Lauria lannistamaan aseella uhkaavan miehen ja jää vahtimaan tätä, sillä "taikatohtori" on saanut kutsun esiintyä konsuli Ramin luona. Konsuli esittelee Laurille sisarentyttärensä Raija Arpian, Reinon sisaren, joka lyöttäytyy Laurin mukaan, sillä Reino on onnistunut soittamaan ja välittämään sisarelleen viestin tilanteestaan. Asunnossaan Lauri tekee taikatemppuja käsiraudoilla ja neilikoilla ja rauhoittaa sisarukset taikomalla kirjeet esiin Reinon taskusta: hän on saanut ne haltuunsa konsuli Ramilta illan esityksen aikana.

Kunniaansa peräävä Lauri ryhtyy ottamaan selvää, mitä on kaiken takana. Kirjeissä on kysymys Reinon johtaman Yyteri-yhtiön siltaurakan salaisista tiedoista. Epäilykset kohdistuvat konsuli Ramiin, joka kuuluu kilpailevan yhtiön johtokuntaan. Reino paljastaa, että hänen isänsä on aikoinaan väärentänyt Ramin nimen takaussopimukseen, mutta velka on maksettu viimeistä penniä myöten. Kuitenkin vanhan velkakirjan haltija voi kiristää skandaalilla Reinoa ja Yyteriyhtiötä, joka on riippuvainen valtion tilauksista.

Perttu ryhtyy auttamaan Lauria ja vie tämän Haarikka-kapakkaan tapaamaan pomoaan "Lurausta", johtaja Sami Lundströmiä, jonka hän sanoo työskentelevän "Kalaharin konsulin" laskuun. "Luraus" käy epäluuloiseksi ja yrittää vangita miehet aseella uhaten, mutta vatsastapuhujan taitojaan käyttäen Lauri kääntää tilanteen edukseen sillä seurauksella, että "Luraus" joutuu oman apurinsa kolkkaamaksi ja sairaalaan. Hän kuitenkin karkaa sairaalasta, yllättää Kirstin ja kiristää tämän houkuttelemaan Reinon Haarikkaan. Lauri ja Perttu saavat tietää asiasta, murtautuvat takateitse kapakkaan ja yllättävät konnat, ennen kuin "Luraus" on ehtinyt kiristää Reinolta kirjallisen tunnustuksen väärennöksestä ja sitoumuksen kahden miljoonan markan velasta.

"Luraus" pakenee salaoven kautta ja hälyttää "Kalaharin konsulin": he tapaavat Haarikan kassatytön, Millan, asunnossa ja yrittävät tavoittaa Reinoa tämän hotellihuoneesta. Lauri ja Perttu näkevät heidän lähtönsä, Lauri ehtii hotellihuoneeseen ennen konnia ja seuraa verhon takaa, miten nämä löytävät hänen jättämänsä kirjeen sängyltä. Tällä välin Perttu on tunkeutunut Millan asuntoon ja odottaa siellä "Lurausta", jonka hän vangitsee yhteen tytön kanssa Laurin taikatempuissaan käyttämillä käsiraudoilla.

Lauri esiintyy jälleen taikurina Ramin luona, joka on tehnyt sovinnon Reinon kanssa. Eräänä temppunaan Lauri jakaa vieraille kirjeitä ja on arvaavinaan niiden sisällön. Ramin seurapiiriin kuuluva johtaja Luokki on vetäytynyt sivuhuoneeseen tutkimaan omaa kirjettään, jossa Lauri paljastaa hänet "Lurauksen" veljeksi ja "Kalaharin konsuliksi": Yyterin kilpailevan yhtiön Laasterä & kumpp. apulaisjohtajana hän on tiennyt asioista ja pyrkinyt kiristämään Reinoa tämän isän hairahduksella. Lauri sanoo Luokille tehneensä ilmoituksen poliiseille, jotka ovat jo tulossa. "Kävin vain laittamassa pisteen erään tarinan loppuun", Lauri kertoo saliin palattuaan Raijalle, taikoo tälle neilikan ja ottaa onnesta loistavan tytön syleilyynsä.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Se on tyypillinen Simo Penttilä -filmi avuineen ja myös - heikkouksineen", esitti O.V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 31.8.1945) kritiikin yleislinjan. "Sen perusvikana nim. on - juonen katkelmallisuus ja hajanaisuus, vieläpä suoranainen epäselvyys. Valkoisen neilikan velhossa varmaan vain harva katselija pysyy koko ajan kiinteästi juonen mukana ja monelle jäänee lopullisestikin useita 'pimeitä kohtia'[- -]. Mutta tästä huolimatta on Valkoisen neilikan velho mielenkiintoinen ja nautittava filmi. Sen tyyppikokoelma on vaihteleva ja tyylikäs, sen sanailu nasevaa ja ytimekästä ja sen huumori kaikessa hirtehisyydessään varsin huvittava. Filmaustyö on kauttaaltaan huoliteltua [- -]."

"Suomi-Filmin tehtaanmerkkiin kuuluu nykyisin jo elokuvien huolellinen ulkonainen asu", kiitti S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 27.8.1945), "oli sitten kysymys valokuvauksesta, musiikista, äänityksestä tai - niinkuin tässä - taikurisuoritusten vaatimista trikeistä. Kujeilu valkoisella neilikalla, savukkeilla, käsiraudoilla ja milloin milläkin herättää katsomossa joka kerran suurta hilpeyttä."

Myös T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 28.8.1945) pani merkille Suomi-Filmin laatuperinteeseen luettavan "huolitellun ulkoasun" ja jatkoi: "Mutta sittenkin jutusta puuttuu jotakin. Ja vika on käsikirjoituksessa. Se on oikeastaan sama vika, joka on haitannut melkein kaikkia Simo Penttilän elokuvia: niistä puuttuu se punainen lanka, joka pitää kiihkeää jännittävyyttä yllä, se tarkoituksellinen toiminnallisuus, joka johtaa johonkin määrättyyn lopputulokseen. Valkoisen neilikan velhossa on parasta osuvat ja nasevat vuorosanat, jotka kuuluvat Simo Penttilän parhaisiin puoliin ja jotka tehostavat ulkonaista jännittävyyttäkin, mutta katsoja kysyy sittenkin aina välillä miksi? mistä syystä näin?"

"Kort sagt, en utmärkt film - om man skulle ha förstått någonting av innehållet", tiivisti H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 29.8.1945) arvionsa. "Vad i alla tider hjälper det att en film spelas bra, att den är vårdat uppsatt och snyggt fotograferat, när man inte begriper någonting av innehållet. Den store amerikanske filmmannen Adolph Zukor sade vid sitt besök här för en del år tillbaka: först kommer manuskriptet, så regissören och sedan skådespelarna. Här kommer skådespelarna först, därpå regissören, så ingenting, och sedan manuskriptet. Enligt den metoden gör man konkurs, inte film."

Joel Rinne sai tavanomaiset tyylipisteet Simo Penttilä -elokuvien vakiosankarina ja Ritva Arvelon debyytti pantiin ristiriitaisin arvostuksin merkille. Varsinaiseksi vetonaulaksi koettiin kuitenkin Reino Valkama: "Tekee mieli leimata se parhaimmaksi Valkaman filmiosaksi", ylisti O. V-hl ja S. S. säesti: "Tuntuu siltä kuin koko Valkoisen neilikan velho olisi kirjoitettukin lähinnä Reino Valkamaa varten, siksi perusteellisesti hän filmin 'varastaa', tätä ammattitermiä käyttääksemme. Perttu Romonen [- -] on tämän suositun koomikon parhaita osia; hän on luonteva, inhimillinen, sympaattinen ja ennen muuta taituri laukaisemaan meheviä repliikkejä."

Niin ikään T. A. oli suorituksesta innostunut: "Osa oli kuin luotu hänelle, mitä se ilmeisesti olikin, ja hän näytteli sen kaikella sillä herkullisella vivahdusrikkaudella, mikä hänelle on ominaista. Hänen suuhunsa oli asetettu varmastikin kaikki elokuvan parhaimmat repliikit, ja hän lasketteli ne niin hupaisin korostuksin, että naurua oli suorastaan piteleminen."

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Taustaa
Valkoisen neilikan velho oli Suomi-Filmin 1940-luvun viides ja viimeinen Simo Penttilä -elokuva, ja jo toinen vuonna 1945. Ohjaajana oli jälleen Ilmari Unho ja pääosissa nähtiin joukko näiden elokuvien vakionäyttelijöitä kuten Joel Rinne, Hilkka Helinä, Reino Valkama, Tauno Majuri, Paavo Jännes ja Eine Laine. Ritva Arvelolla oli tässä elokuvassa ensimmäinen suuri roolinsa - tätä ennen hänet oli nähty "haamuna" Suviyön salaisuudessa (1945).

Elokuvan leikkausvaiheessa Unho kesäkuun 21. päivänä liitti käsikirjoitukseen kolmen kuvan mittaisen lisäjakson: "Koska eräät viisaat miehet ovat havainneet, ettei 'Valkoisen neilikan velhon' juoni ole tarpeeksi selvä, on minun pakko kuvata eräs lyhyt lisäkohta filmiin." Tästä huolimatta tarinaa pidettiin epäselvänä. Elokuva-Aitta 7/1946 lainasi Västra Nylandissa julkaistua Hilkka Helinän haastattelua: "Minun on rehellisesti tunnustettava, selitti rouva Helinä erikoisen miellyttävästi naurahtaen, että en oikein ole ymmärtänyt Valkoisen neilikan velhon juonta. Kirjailija Simo Penttilä on hyvin terävä-älyinen herrasmies, mutta hän haluaa tehdä asiat hieman mutkikkaiksi, ja joskin juoni on hänelle itselleen selvä, sen jälkeen kuin hän on pitemmän ajan asiaa ajatellut, niin tämä ei merkitse, että katsojat ja muut ehtivät ymmärtämään sitä nopean näytöksen aikana."

George de Godzinskyn etunimi on elokuvan alkuteksteissä muodossa Georges.

Valkoisen neilikan velhon yleisömenestys oli suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1945 neljästä Suomi-Filmin uutuudesta heikoin, mutta kuitenkin selvästi yli vuoden keskitason.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Musiikki
1. Tanssimusiikki 1
Säv. George de Godzinsky
Tanssiorkesteri (off, levysoitin), 0' 10".


2. Tanssimusiikki 2
Säv. George de Godzinsky
Tanssiorkesteri (off, levysoitin), 0' 05".


3. Jenkka
Säv. George de Godzinsky
Tanssiorkesteri (off, levysoitin), 1' 40".


4. Tango
Säv. George de Godzinsky
Tanssiorkesteri (off, levysoitin), 1' 00".


5. Valssi
Säv. George de Godzinsky
Tanssiorkesteri (off, levysoitin), 1' 40".

Huomautuksia:
Tanssimusiikin (nro 1 ja 2) aikana "juhlavieraat" tanssivat.

Rauha Rentola hyräilee (100 %), 0' 15".

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
2079
Tarkastuspäivä
16.08.1945
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2300 m
Kesto/leikattu
84 min
Veroluokka
25 %
Ikäraja
K
Osia
4
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
30.10.2013
Kesto/leikattu
01:21:57
Ikäraja
7
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
84 min
Kieli (VOD)
suomi