Sinä olet kohtaloni

Du är mitt öde (ruotsinkielinen nimi)
Hän on sinun kohtalosi (työnimi)
You Are My Destiny (englanninkielinen käännösnimi)
Tu es mon destin (ranskankielinen käännösnimi)
Du bist mein Schicksal (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko kuvauspaikkoja Helsingissä, esiintyjiä tai tekijöitä?

Sinä olet kohtaloni

Erkki Uotilan ja Yrjö Nortan ohjaamassa melodraamassa Sinä olet kohtaloni (1945) viulutaiteilija Eero Viidan (Erkki Uotila) vaimo Ruth (Mirjami Kuosmanen) on jättänyt miehensä, mutta haluaa palata takaisin. Eero ei enää rakasta puolisoaan ja torjuu tämän lähentelyt. Ruth ampuu miestään, joka joutuu sairaalaan. Eero kiintyy säestäjänsä Pallaksen (Sven Relander) oppilaaseen Marjaan (Aija Vilanto), mikä ajaa mustasukkaisen Ruthin äärimmäiseen tekoon.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
7
Näyttelijät
Henkilö Mirjami Kuosmanen , Ruth Viita
Henkilö Erkki Uotila , viulutaiteilija Eero Viita
Henkilö Aija Vilanto , Marja, "neiti Rauma"
Henkilö Sven Relander , setä Pallas
Henkilö Ulla Polviander , Vilma
Henkilö Kaarlo Hiltunen , Torsti
Henkilö Esko Saha , Leo Korpijoki
Henkilö Kirsti Karhi , Emmi, Viitojen palvelijatar
Henkilö Emil Vinermo , Moppe, hotelli Rean portieeri
Henkilö Nina Lindell , sairaanhoitajatar
Muut esiintyjät
neiti Ilkka (sairaanhoitajatar) (Lähde: SKF 3) , muutesiintyjät
Tekijät
Henkilö Erkki Uotila , Ohjaaja
Henkilö Erkki Uotila , käsikirjoitus
Henkilö Esko Töyri , kuvaus
Henkilö Unto Suominen , ääni
Henkilö Tapio Ilomäki , musiikki
Henkilö Olavi Kauri , lavastus
Henkilö L. Nummensalo , alkuperäisaihe
Yhteisö Bio-Kuva Oy , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Yrjö Norta , Ohjaaja
Henkilö Emil Viljanen , tuottaja
Henkilö Eino Kari , leikkaus
Henkilö Emil Häkkänen , äänittäjä
Henkilö Eero Leväluoma , studiopäällikkö
Henkilö Yrjö Norta , tuotantopäällikkö
Henkilö Lasse Boman , kamera-assistentti
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
1 720 127 mk
Julkaistu
1945
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
24.03.1945
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Bio-Bio, Rex
Filmikopioiden määrä
4 (arvio)
Muut näytökset
  • 25.03.1945 Kuopio: Kuvakukko; Pori: Kino ensi-iltakierros
  • 22.04.1945 Lahti: Ilves ensi-iltakierros
  • 03.05.1945 Vaasa: Rio ensi-iltakierros
  • 06.05.1945 Jyväskylä: Elohuvi, Jyväs-Kino; Turku: Kino-Palatsi ensi-iltakierros
  • 13.05.1945 Tampere: Häme ensi-iltakierros
  • 02.09.1945 Oulu: Hovi ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 27.09.2013 YLE TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: Merikatu 33 - Merikatu 32 / Armfeltintie 2 (Marjan pako Eeron kotoa), Merikatu 31 - Ehrensvärdintie 17 (Ruthin ja Torstin kävely)

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Studiot
Helsinki: Fenno-Filmin studio

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Kuvausaika
Talvi 1944 - 16.3.1945
Sisältöseloste
Viulutaiteilija Eero Viidan vaimo Ruth on jättänyt miehensä, mutta haluaa nyt takaisin. Hän saapuu rakastajansa Torstin kanssa Eeron konserttiin ja pyytää Torstia puhumaan Eerolle, kun he osuvat samaan ravintolaan. Eero ei kuitenkaan halua tavata Ruthia.

Kotona Eeroa odottaa nuori tyttö, Marja, joka sanoo olevansa Eeron säestäjän Pallaksen oppilas ja sisarentytär ja tulleensa sairastuneen setänsä sijasta Eeron harjoitussäestäjäksi. Pallas kuitenkin ilmestyy paikalle ja kertoo ällistyneelle Eerolle, että hänellä ei ole sisarentytärtä; tällä välin Marja livistää takaportaitten kautta. Pallas epäilee, että tyttö on joku hänen oppilaistaan, ja aikoo selvittää asian. Marja onkin Pallaksen oppilas ja huolestuu vapaaoppilaspaikastaan kertoessaan juonen epäonnistumisesta muille osallisille, ystävättärelleen Vilmalle ja tämän poikaystävälle Leolle.

Eero puhuu Pallakselle avioliitostaan ja sanoo Ruthin rakkautta "kiihkomielisen sairaaksi": tämä on lähtenyt toisen miehen mukaan vain tehdäkseen Eeron mustasukkaiseksi. Ruth ja Torsti aikovat matkustaa pois "unohtaakseen kaiken", mutta äkkiä Ruth muuttaa mielensä ja palaa takaoven kautta kotiinsa. Hän kuuntelee verhon takaa Eeron ja Pallaksen soittoa; kun Eero huomaa hänet, hän syöksyy ulos ja palaa Torstin luo. Ruth ja Torsti syleilevät ja alkavat suunnitella yhteistä tulevaisuutta. Ruth aikoo ottaa avioeron, mutta peruu jälleen kaiken, kun Eero soittaa ja ilmoittaa haluavansa puhua vaimonsa kanssa.

Ruth kertoo Eerolle rakastaneensa tätä kaiken aikaa ja halunneensa lähdöllään vain saada todisteen tämän rakkaudesta. Mies puolestaan sanoo rakkautensa kuolleen sinä hetkenä, jolloin hän sai tietää toisen miehen omistaneen vaimonsa. Ruth yrittää suudella Eeroa, mutta mies sysää hänet syrjään. Raivostunut Ruth ampuu Eeroa, joka joutuu sairaalaan. Asiasta päätetään vaieta ja Pallakselle Eero uskottelee olleensa vain umpisuolenleikkauksessa. Leo, jonka tytöt samaan aikaan olivat lähettäneet pidättelemään Eeroa saapumasta Pallaksen luo ettei Marja paljastuisi, ylvästelee joutuneensa tappeluun Eeron kanssa ja pistäneensä tätä puukolla kylkeen.

Marja, joka näin luulee olevansa syypää Eeron haavoittumiseen, käy joka päivä sairaalassa ja tuo kukkia sisarentyttären nimissä. Yrityksistään huolimatta Pallas ei onnistu tavoittamaan salaperäistä vierailijaa ja paljastamaan tämän henkilöllisyyttä. Eero sitävastoin saa Marjan eräänä päivänä kiinni: nyyhkyttävä tyttö pyytää anteeksi ja sanoo tehneensä kaiken rakkaudesta musiikkiin. Eero hälventää Marjan syyllisyyden teeskentelemällä, että kyse on vain umpisuolesta. Sairaalasta päästyään Eero asustaa hotellissa ja vierailee usein Marjan luona. Heidän suhteensa kehittyy yhä läheisemmäksi. Eero alkaa jälleen harjoitella ja palaa kotiin, missä Ruth lupaa olla häiritsemättä miestään. Eero ja Pallas osallistuvat Vilman syntymäpäiväjuhliin. Pallas suosittelee Eeron säestäjäksi parasta oppilastaan Marjaa, jota hän ei millään osaa epäillä "sisarentyttäreksi". Ruth, jota Torsti edelleen houkuttelee yhteiselle matkalle, näkee Eeron ja Marjan soittavan yhdessä ja keskeyttää mustasukkaisena harjoituksen. Eero vie Ruthin toiseen huoneeseen ja tunnustaa rakastavansa Marjaa. "Nyt minä lähden ainiaaksi", Ruth sanoo itsekseen, ennen kuin hyppää porraskuiluun ja kuolemaansa. Jonkin ajan kuluttua Eerolla on konsertti, jossa Marja säestää häntä.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Vuoden toinenkaan Fenno-Filmin elokuva ei saanut armoa arvostelijoiden silmissä. "Sinä olet kohtaloni on heikoimpia kotimaisia filmejä, mitä pitkään aikaan on nähty", aloitti S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 26.3.1945). "'Kohtalokkaasta' nimestään huolimatta katsoja ei ole oikein selvillä siitä, onko tarkoituksena ollut saada aikaan farssi vai murhenäytelmä - missään tapauksessa ei siitä ole tullut kunnolla kumpaakaan. Kokonaisuus on jäänyt suurin piirtein seuranäyttämötasolle, eikä pari laadullista osasuoritusta ole kyennyt kokonaisuutta kohottamaan. Kolminkertainen työtaakka - käsikirjoitus, ohjaus ja miehinen pääosa - on käynyt Erkki Uotilalle ylivoimaiseksi, mistä ohjaus tuntuu kärsineen eniten."

"Sinä olet kohtaloni on yhtiön uusi harha-askel, jonka myös hartaasti toivoo viimeiseksi", kirjoitti P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 28.3.1945) valitettuaan ensin Fenno-Filmin "yllätyksellisen hyvän alun" jälkeen luisuneen kotimaisen elokuvan "surun lapseksi". "Se on peräti sotkuinen, epäloogillinen ja mauton sekoitus tragediaa, farssia ja kaikkea siltä väliltä, mutta vähiten sitä, mitä se lähinnä tarkoittaa olla, nimittäin psykologista draamaa."

"Sen pitäisi jo nimensäkin perusteella kai olla lähinnä elokuvadraama, ja lisäksi vielä psykologinen sellainen", ajatteli myös T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 27.3.1945), "mutta siitä onkin sukeutunut merkillinen sillisalaatti, jossa vakavan, kohtalontuntuisuutta tavoittelevan rinnalla on farssimaista ilveilyä. Kohtalokkuutta on erikoisesti pyritty korostamaan vuoropuhelulla, mutta liiallinen jaarittelu rakkaudesta pilaa yrityksen ja tekee puolivillaisen vaikutuksen. Psykologisesti ihmiskuvaus on hatara ja sekava."

"Under de nästan tio år jag skrivit om inhemsk film", antoi H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 26.3.1945) perspektiiviä, "kan jag inte påminna mig en så eländig filmsesong som denna. Under tider av krig och oro gjorde vi ju goda filmer. Att det nu produceras så mycken goja kan inte bero på annat än att man på vissa producenthåll försöker slå mynt på publikens godtrogenhet. En film som Du är mitt öde är helt enkelt en skandal; en skam för den firma som producerats den. Skall det fortsättas i samma stil, får nog den inhemska filmen snart slå igen portarna - det blir nog både andlig och materiell konkurs om publikens tålamod också i fortsättningen skall frestas på samma sätt."

Erkki Uotilan urakka nähtiin "liian raskaana", mutta näyttelijänä hän sai myös tunnustusta: "Tosin on myönnettävä, että hän tällä kerralla näyttelee paremmin kuin koskaan aikaisemmin, ilmeilyssä on jotain sulavaa ja vivahdusrikkaampaa, jotain älyllisesti oikeata ja totta", arvioi T. A. ja niin ikään P. Ta-vi myönsi, että "näyttelijänä Uotila kyllä kuten aina on luonteva ja liioittelematon". Myös Sven Relander sai suorituksestaan puhtaat paperit, kun taas Mirjami Kuosmasta ei koettu eri syistä vakuuttavana. P. T-vi katsoi hänen hahmottelevan "ilmeisessä ohjauksen puutteessa naispääosan kovin karkein vedoin, yleensä yliampuen pahasti". S. S. epäili inspiraation puutetta ja T. A.:n mielestä "vaikutus jäi käsikirjoituksesta johtuen epämääräiseksi ja sekavaksi".

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Taustaa
Alkutekstien ja käsiohjelman mukaan elokuva perustuu L. Nummensalon aiheeseen; aihetta ei kuitenkaan ole onnistuttu jäljittämään. Kyseessä on ilmeisesti salanimi, jolla ei ole mitään yhteyttä isoonkyröläiseen kirjailijaan Matti Nummensaloon (1899 - 1988). Käsikirjoituksen teki ohjaaja Erkki Uotila, joka näyttelee myös miespääosan. Sinä olet kohtaloni -elokuvassa oli käytännössä Uotilan rinnalla ohjaajana myös Yrjö Norta. Jälkimmäistä ei kuitenkaan mainita elokuvan alkuteksteissä ohjaajana. Vuonna 1943 Uotila oli ohjannut Theodor Lutsin kanssa vakoiluaiheiset elokuvat Salainen ase ja Varjoja Kannaksella. Virolaissyntyinen Luts oli syksyllä 1944 internointia peläten poistunut salaa maasta, ja Sinä olet kohtaloni oli ensimmäinen hänen lähtönsä jälkeen Fenno-Filmissä aloitettu elokuva.

Lavastaja Olavi Kaurin taiteilijanimen taakse kätkeytyi rakennusmestari ja -urakoitsija Olavi Kauriinvaha (1909 - 1967), joka aikaisemmin omalla nimellään oli lavastanut Valentin Vaalan elokuvan Kun isä tahtoo... (1935).

Mirjami Kuosmasen erääseen roolipukuun sisältyy "avainsymboliikkaa": valkeassa puserossa suurikokoisia mustia nuottiavaimia ja mustassa puolihameessa vastaavasti valkoisia. Esko Sahan ja Emil Vinermon portieerilakeissa lukee Hotelli Rea - lakit lainattiin helsinkiläisen elokuvateatteri Rean vahtimestareilta. Rean omisti Fenno-Filmin toimitusjohtajan Emil Viljasen veli Hugo Viljanen.

Elokuvan yleisömenestys jäi suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien huomattavasti vuoden keskitasoa heikommaksi. Alhaisten tuotantokustannustensa ansiosta Sinä olet kohtaloni tuotti voittoa 18 562 mk.

Elokuva sai ensiesityksensä televisiossa 27.9.2013.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Musiikki
1. Violinkonzert e-Moll / Viulukonsertto e-molli, opus 64
Säv. Felix Mendelssohn-Bartholdy
1) Viulu ja orkesteri (off), neljätoista kertaa, yht. 16' 45".
2) Es. Erkki Uotila, viulu ja Aija Vilanto, piano (playback, tunnistamaton viulisti ja pianisti), 1' 20".


2. Danzas espanolas / Espanjalaisia tansseja, opus 37, Nro 5 e-molli (Andalucia)
Säv. Enrique Granados y Campina, sov. Fritz Kreisler
1) Es. Erkki Uotila, viulu ja Sven Relander, piano (playback ja off, tunnistamaton viulisti ja pianisti), 4' 25".
2) Es. Erkki Uotila, viulu ja Aija Vilanto, piano (playback, tunnistamaton viulisti ja pianisti), 1' 30".


3. La donna é mobile / Nainen on häilyvä, aaria oopperasta Rigoletto
Säv. Giuseppe Verdi, san. F. M. Piave
Es. Esko Saha, laulu (100 %), 0' 10".


4. Je crois entendre en core / Nadirin romanssi oopperasta Les Pécheurs de perles / Helmenkalastajat
Säv. Georges Bizet, san. Eugene Cormon ja Michel Carré
Es. Esko Saha, laulu (100 %), 0' 10".


5. Meditaatio
Säv. Pjotr Tshaikovski
1) Viulu ja piano (off), 1' 15".
2) Es. Erkki Uotila, viulu ja Sven Relander, piano (playback, tunnistamaton viulisti ja pianisti), 1' 05".


6. Impromptus, opus 90: Impromptu No 4 As-dur / nro 4 As-duuri (Allegretto)
Säv. Franz Schubert
1) Es. Aija Vilanto, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 1' 35".
2) Es. tunnistamaton nainen, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 0' 55".


7. E luce van le stelle, Cavaradosin aaria oopperasta Tosca
Säv. Giacomo Puccini, san. Victorien Sardou, Luigi Illica ja Giuseppe Giacosa
Es. Esko Saha, laulu (100 %), 0' 10".


8. Klaviersonate cis-Moll, Nr 14 (Mondschein-Sonate) / Pianosonaatti cis-molli, nro 14 Kuutamosonaatti), opus 27:2, osa Presto agitato
Säv. Ludwig van Beethoven
Piano (off), 0' 35".


9. Rakkauden tuli palaa
Säv. ja san. trad., sov. Tapio Ilomäki
Es. Esko Saha, laulu ja piano (playback, pianosäestys), 0' 50".


10. Juna kiitää ohitse
Säv. Oskar Merikanto
Es. tunnistamaton tyttö (100 %), 0' 25".

11 . "Syntymäpäivälaulu" ("Ja me sinua onnittelemme ")
Säv. ja san. Tapio Ilomäki
Es. "syntymäpäivävieraat", laulu ja tunnistamaton pianisti (playback), 0' 20".


12. An der schönen blauen Donau / Tonava kaunoinen
Säv. Johann Strauss nuorempi
Es. Sven Relander, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 1' 00".


13. Valssi
Säv. tunnistamaton
Piano (off), 0' 35".

Huomautuksia:
Teostolla on merkinnät vain erillisistä sävellyksistä, ei taustamusiikista.

Esko Saha kokeilee ääntään laulamalla skaaloja (100 %), 0' 05". Erkki Uotila harjoittelee viululla (100 %), 0' 10". Sven Relander hyräilee (100 %), 0' 05".

"Syntymäpäivävieraat" tanssivat sävellysten nro 11 ja 12 aikana.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
2010
Tarkastuspäivä
22.03.1945
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2400 m
Veroluokka
25 %
Ikäraja
K
Osia
4
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
26.09.2013
Kesto/leikattu
01:20:13
Ikäraja
7
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, YN-menetelmä
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
88 min
Kieli (VOD)
suomi