Suomisen Olli rakastuu

Olli förälskar sig (ruotsinkielinen nimi)
Olli Falls in Love (englanninkielinen käännösnimi)
Olli Suominen tombe amoureux (ranskankielinen käännösnimi)
Olli Suominen verliebt sich (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Suomisen Olli rakastuu

Orvo Saarikiven ohjaama perhe-elokuva Suomisen Olli rakastuu (1944) perustuu Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoitukseen. Jatkosodan ajan Helsinkiin sijoittuvassa tarinassa 16-vuotias Olli Suominen (Lasse Pöysti) rakastuu ihanaan laulunopettajaansa Tuulia Tähtiseen (Ansa Ikonen), mikä saa hänet laiminlyömään tyttöystäväänsä Ritvaa (Regina Heinonen).

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Lasse Pöysti , Olli Suominen
Henkilö Ansa Ikonen , laulunopettaja Tuulia Tähtinen
Henkilö Regina Heinonen , Ritva
Henkilö Maire Suvanto , Pipsa Suominen
Henkilö Yrjö Tuominen , varatuomari Väinö Suominen
Henkilö Elsa Turakainen , Aino Suominen
Henkilö Eine Laine , mummu
Henkilö Hugo Hytönen , lehtori V. Lind, vaari
Henkilö Siiri Angerkoski , Hilda, Suomisten taloudenhoitaja
Henkilö Toini Vartiainen , Elina Lehtovaara, o.s. Suominen
Henkilö Esko Vettenranta , Lasse Lehtovaara
Henkilö Kalevi Hartti , Eka
Henkilö Olavi Reimas , kunnanlääkäri Antero Hirvi
Henkilö Veikko Linna , "Fermaatti", musiikkiarvostelija
Henkilö Aino Lohikoski , Ritvan äiti
Henkilö Topo Leistelä , rehtori
Henkilö Viljo Huttunen , humalainen
Henkilö Tellervo Mäki , Pirkko
Henkilö Jalmari Rinne , miesopettaja
Henkilö Oiva Ollikkala , silmälasipäinen poika
Henkilö Irja Kuusla , Keiju, "Fermaatin" rouva
Henkilö Hannes Hako , Konservatorion vahtimestari
Henkilö Lauri Kyöstilä , Yleisradion vahtimestari
Henkilö Simo Osa , vanha herra, vaarin tuttava
Henkilö Ossi Korhonen , "Fermaatin" kollega
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Martti Saarikivi , Matti Suominen
Henkilö Seija Saarikivi , Marja Suominen
Henkilö Jaakko Tervo , järjestäjä
Henkilö Maikki Sälehovi , naisopettaja
Henkilö Katri Jaakkola , Lehtovaarojen kotiapulainen
Henkilö Tuomo Fors , pitkäkoipinen poika
Henkilö Nelly Grönstrand , Ritvan palvelijatar
Henkilö Olavi Saarinen , asepukuinen herra radiossa
Henkilö Vilho Kekkonen , säestäjä
Henkilö Senja Soitso , tarjoilija
Henkilö Leo Sarri , pirssikuski
Henkilö Mauno Kuusla , "Fermaatin" lapsi
Henkilö Matti Kuusla , "Fermaatin" lapsi
Henkilö Marjo Kuusla , "Fermaatin" lapsi
Henkilö Tauno Lahtinen , kvartetissa laulava poika
Tekijät
Henkilö Orvo Saarikivi , Ohjaaja
Henkilö Armas Hirvonen , kuva
Henkilö Georg Brodén , ääni
Henkilö Tapio Ilomäki , musiikki
Henkilö Karl Fager , lavastus
Yhteisö Suomen Filmiteollisuus SF Oy , levittäjä
Yhteisö Yleisradio / Tallennepalvelu , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö T. J. Särkkä , tuottaja
Henkilö Orvo Saarikivi , leikkaus
Henkilö Armas Vallasvuo , leikkaus
Henkilö Senja Soitso , naamiointi
Henkilö Tuulikki Uskali , kampaaja
Henkilö Alf Salin , studiopäällikkö
Henkilö Tellervo Mäki , kuvaussihteeri
Henkilö Veikko Linna , järjestäjä
Henkilö Pentti Auer , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Päivi Kosonen , valokuvat  (Valokuvaamo Tenhovaara)
Henkilö Ansa Ikonen , muusikko  (laulu)
Kokoonpanot
Group Name Tuttu Paristo , käsikirjoitus
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1944
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
25.12.1944
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Capitol, Royal
Tampere: Kino, Petit
Turku: Bio-Bio, Pallas
Filmikopioiden määrä
6
Muut näytökset
  • 06.01.1945 Pori: Asto ensi-iltakierros
  • 07.01.1945 Kuopio: Puijo; Lahti: Ilves ensi-iltakierros
  • 27.01.1945 Vaasa: Kinema ensi-iltakierros
  • 09.02.1945 Jyväskylä: Suomi-Elo ensi-iltakierros
  • 11.03.1945 Oulu: Hovi ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 16.03.1958 STV
  • 30.12.1961 MTV1 Katsojia: 445 000 (keskiarvo)
  • 30.11.1966 TV2 Katsojia: 440 000
  • 26.03.1978 MTV1 Katsojia: 2 017 000
  • 17.05.1986 TV2 Katsojia: 641 000
  • 15.08.1992 TV1 Katsojia: 898 000
  • 29.06.1997 YLE TV2
  • 06.07.1997 YLE TV2
  • 28.02.2001 YLE TV1
  • 29.10.2005 YLE TV2
  • 30.01.2007 YLE TV2
  • 14.07.2009 YLE TV2
  • 06.02.2012 YLE TV1
  • 07.03.2013 YLE TV1
  • 27.11.2015 Yle TV1
  • 26.01.2017 Yle TV1
  • 08.03.2018 Yle TV1
  • 11.04.2020 Yle TV1
  • 12.04.2020 Yle TV1
Palkinnot
Jussit 1946: ylimääräinen nuoren näyttelijän Jussi Lasse Pöystille.
Festivaaliosallistumiset
Sodankylän elokuvajuhlat Sodankylä 2008
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: Kaivopuisto (Olli, Pipsa, Pirkko ja Ritva retkellä, Olli opettaa Ritvalle kompassin käyttöä), Pyhän Henrikin kirkon edusta - Vuorimiehenkatu 5 (Olli ja Ritva sopivat tapaamisesta), Töölön kirkon portaat Topeliuksenkadun puolella (Olli ja Ritva tapaavat), Topeliuksenkatu / Kammionkatu (pojat eroavat Tuuliasta lauluharjoituksen jälkeen), Valpurintie 4 A (Tuulian asunto), Kasarmitori - Pohjoinen Makasiinikatu / Kasarmikatu (Radiotalon edusta), Sibelius-Akatemian sisäänkäynti Pohjoinen Rautatiekatu 9 (Konservatorion sisäänkäynti), Hietaniemenkatu Väinämöisen urheilukentän kohdalla (Olli ja Ritva, sitten Eka ja Ritva tapaavat), Topeliuksenkatu 1 A (Suomisen perheen asunto), Makasiiniranta Eteläsatamassa (Eka ja Olli tapaavat)

Huopalahti: Kalastajatorpan ulkoilmakahvila Kalastajatorpantie 1 (ulkoilmakahvila)

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Sisäkuvat
Helsinki: Laivan matkustajakansi (Lassen ja Pipsan keskustelu), Sibelius-Akatemian eteinen, aula, juhlasali ja portaikko Pohjoinen Rautatiekatu 9 (Konservatorio)

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Studiot
Helsinki: SF-studio ja -hallit

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Kuvausaika
Kesä 1944
Sisältöseloste
16-vuotiaan Ollin huoneesta löytyy savukelaatikko ja isä ottaa pojan puhutteluun: omiin kokemuksiinsa vedoten hän pyytää Ollia lopettamaan tupakanpolton tai ainakin odottamaan pari vuotta. Olli sanoo polttavansa vain, koska kaikki kaveritkin tekevät niin, ja lupaa jättää tupakan.

Suunnistusretkellä Olli on tutustunut kaukaa ihailemaansa Ritvaan, jolle hän ryhtyy opettamaan kompassin käyttöä. He tapaavat puistossa ja Olli pääsee esiintymään sankarina pelastaessaan Ritvan humalaisen miehen lähentelyiltä. Seuraavan päivän treffeiltä Olli myöhästyy, sillä hän joutuu jäämään laulutunnille, jolla esittäytyy uusi laulunopettaja Tuulia Tähtinen. Luokan muut pojat ihastuvat nuoreen ja kauniiseen opettajaan, mutta Olli häiritsee tuntia sillä seurauksella, että hänet komennetaan eteen istumaan.

Olli jatkaa häiriköintiä ja kuultuaan, että Ritvan eno Antero Hirvi kosiskelee Tuuliaa, hän kirjoittaa taululle: "Antero ei enää palaa". Opettaja loukkaantuu syvästi ja vetoaa Olliin tämän "ilkeän sydämettömyyden" loppumiseksi. Tuulia sanoo haaveilevansa laulajattaren urasta, mutta tarvitsevansa ammatin: nyt Ollin käytös vaarantaa hänen sijaisopettajan paikkansa. Olli on häpeissään ja pyytää anteeksi: hän sanoo kaiken olleen vain huomion kerjäämistä ja lupaa parantaa käytöksensä.

Tällä välin Elina on maalla tutustunut Anteroon, joka työskentelee kunnanlääkärinä. Pipsan ollessa vierailulla Elina lähtee Anteron mukaan sairaskäynnille, joka kestää koko yön. Lomalle saapuva Lasse tapaa vain Pipsan, aamulla hän näkee Elinan paluun Anteron autolla ja heidän hyvästelynsä. Mustasukkainen Lasse nostaa riidan ja matkustaa Pipsan kanssa laivalla Helsinkiin.

Olli on nyt avoimesti ihastunut Tuuliaan ja laiminlyö Ritvaa. Luokan pojat ovat perustaneet kuoron, joka kokoontuu harjoituksiin Ollin kotona. Olli hankkiutuu Tuulian saattajaksi, ryhtyy harrastamaan vakavaa musiikkia ja kirjoittaa rakkausrunoja. Ritvan syntymäpäiväjuhlissa Olli ilmoittaa halveksuntansa "kevyempiä huveja" kohtaan ja vaatii hiljaisuutta, kun kuulee Tuulian laulavan radiossa. Muiden nauraessa Olli lähtee ja menee odottamaan Tuuliaa Radiotalon aulaan. Olli kuvittelee itsensä Tuulian kavaljeeriksi, seuraa tätä, mutta törmääkin Lasseen, joka purkaa hänelle aviohuolensa ja saa vahvistusta epäilyilleen, kun Olli riemastuu Tuulian sulhasen kuvitellusta suhteesta.

Olli saa Tuulialta vapaaliput tämän ensikonserttiin ja houkuttelee koko perheen tilaisuuteen. Myös Hämeenlinnan vaari ilmestyy Helsinkiin muissa asioissa ja päätyy konserttiyleisön joukkoon. Sali on täysi ja Tuulia saa raikuvat suosionosoitukset. Anterokin on paikalla ja saattaa Tuulian kotiin autolla, johon Suomisten vaarikin vahingossa joutuu. Luokan pojat pitävät Ollin johdolla serenadin Tuulian ikkunan alla ja Olli saa perille kukat, joiden toimituksen Antero on Konservatoriossa estänyt pelätessään kepposta.

Aamulla Olli raivostuu musiikkikriitikko "Fermaatin" nyrpeän ivallisesta konserttiarvostelusta, kiirehtii miehen kotiin ja antaa tätä korville perheen läsnäollessa. Koulussa Olli lohduttaa masentunutta Tuuliaa ja kertoo kostaneensa: Tuulia kuitenkin suuttuu pelätessään skandaalia ja uransa lopullista haaksirikkoa. Samaan aikaan "Fermaatti" on saapunut valittamaan Ollin käytöksestä rehtorille, joka on ymmärtäväinen mutta joutuu antamaan Ollille jälki-istuntoa, kuten hän kertoo ilmoittaessaan asiasta Ollin isälle.

Olli on täysin alamaissa. Huolestunut Eka hälyttää Pipsan, joka Hildan neuvosta kutsuu Ritvan paikalle. Eka rohkaisee Ollia ja tunnustaa hänkin olevansa rakastunut Tuuliaan. Myös isä osoittaa myötätuntoa ja kertoo omasta ensirakkaudestaan postineitiin. Mummo puolestaan järjestää Elinan ja Lassen takaisin yhteen. Kaikki kokoontuvat Suomisten kotona, minne myös kihlapari Antero ja Tuulia saapuvat. Tuulia kertoo päättäneensä hylätä laulajattaren uran ja lähtevänsä tohtorin vaimoksi maalle. Hän hakee käsiinsä Hildan huoneeseen piiloutuneen Ollin ja pyytää anteeksi hermostumistaan aamulla. Elina ja Lasse, Tuulia ja Antero lähtevät juhlimaan yhdessä. Ritva saapuu ja sanoo ikävöineensä Ollia. He kävelevät käsi kädessä ulkoilmakahvilaan, missä Eka on jo oman tyttöystävänsä kanssa. "Rakkaus, tiedätkö, se on episodi miehen elämässä, joka rikastuttaa sitä", Olli sanoo Ritvalle ja tilaa jäätelöä.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Neljäskin Suomis-elokuva sai ilahtuneen vastaanoton. "Allekirjoittanut joutui katsomaan SF:n joulu-uutuuden Suomisen Olli rakastuu välittömästi Mrs. Miniverin (Mrs. Miniver, 1943) jälkeen", aloitti P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 31.12.1944), "ja pelkäsi jo etukäteen kovasti tämän kotoisen tuotteen häviämistä vertailussa. Mutta ei. Ei tämä Suomisen Olli mitenkään vaikuttanut kömpelöltä tuon erinomaisesti tehdyn filmisaavutuksenkaan jälkeen. Päinvastoin. Tämäkin jopa tempasi mukaansa. Tuttu Paristo on koko Suomisen perheeseen saanut vangituksi sellaisia supisuomalaisia ominaisuuksia ja perheen jäsenten edesottamuksiin sellaista kotoisuutta, mikä ilman muuta viehättää. Heidän puuhissaan on todella suomalaista arkielämää, työtä ja toimintaa, jota juuri meikäläisistä filmeistä niin usein puuttuu."

Kansainvälisiä vertailukohtia haki myös Pikku-Jussi (Kansan Kuvalehti 1/1945): "Sekä ranskalaisissa että amerikkalaisissa elokuvissa on joskus nuorison maailmaa ja ajatustapaa tulkittu tavalla, joka on herättänyt jonkinlaista epämääräistä kateutta: miksei meilläkin [- -]? Nyt tähän kateuteen ei ole aihetta. Andy Hardy ei ole yhtään sen kummempi amerikkalaisen nuorison edustaja kuin Olli Suominen on suomalaisen."

Maaseutulehdissä ei kaihdettu superlatiiveja: "Parasta mitä meillä on luotu" (K. N., Savon Sanomat 23.1.1945); "tähän asti paras lajissaan" (Uusi Aura 17.1.1945); "Se on edeltäjiään huomattavasti korkeammalla tasolla ja yleensäkin koko elokuvatuotantomme parhaan pään elokuvia" (M. S., Kansan Lehti 28.12.1944); "Rar och älskvärd bagatell, särdeles lättsmält och mjukt tonad i moll och dur" (H. E., Åbo Underrättelser 4.1.1945).

"Suomisen Olli rakastuu on ensikädessä kahden miehen filmi", katsoi S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 27.12.1944). "Toinen heistä on itse Olli ja toinen hänen ohjaajansa Orvo Saarikivi. On selvää, että ilman lahjakasta nuorta pääosan esittäjää ei filmi olisi sitä, mitä se on - puhumattakaan siitä, että tällaisen filmin pohjana on ja täytyy olla hyvä käsikirjoitus - mutta ohjaaja Saarikiven ansioksi on luettava ennen kaikkea koko nuoren näyttelijäkaartin innoittaminen kerrassaan erinomaisiin suorituksiin. Ohjaajan psykologinen ote näkyy myös eräissä vaikeissa ja herkissä yksityisseikoissa [- -].

"Framför allt visar sig Orvo Saarikivi i denna film som en insiktsfull och klok personinstruktör som har ett särskilt gott handalag med barn", säesti H.K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 27.12.1944). "Som Olli ger Lasse Pöysti sitt hittils bästa bidrag till filmen. Den gossen håller på att utveckla sig från typ till skådespelare. Med knappa och illusoriska medel fick han utomordentligt levande fram utvecklingen från butter och trilsk pojke till en artig och förälskad kavaljer."

"Hänestä on kehittynyt hyvänpuoleinen nuori näyttelijä", arvioi T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 29.12.1944), "jonka myönteisiä puolia on reippaus ja poikamainen suorasukaisuus. Tämänkertaisesta esityksestä päätellen hänellä tuntuu olevan enemmän taipumuksia vakaviin luonnetehtäviin kuin karrikoiviin hullutteluihin."

Regina Heinonen pantiin merkille "raikkaana ja miellyttävänä uutena tuttavuutena, luonnollisena ja aitona" (L. S., Leo Schulgin, Ilta-Sanomat 28.12.1944) ja H. K. nosti esiin myös Ansa Ikosen: "Det är länge sedan skådespelerskan varit så till sin fördel som i lärarinnans rätt tacknämliga roll. Det var någonting förtjusande kvinnligt mjukt och blomlikt vänt över apparitionen [- -] och en äkta känsla i rösten, som kom en att minnas den unga flickan i Dröm och skugga och Emelie (po. Emilie) Björksten i Runebergsfilmen."

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Taustaa
Suomisen Olli rakastuu oli sarjan neljäs elokuva ja kolmas, jonka ohjauksesta vastasi Orvo Saarikivi. Tässä kesällä 1944 kuvatussa elokuvassa Olli Suominen on iältään 16-vuotias eli lähellä osan tulkin Lasse Pöystin 17 vuoden ikää. Suomisen taiteilijoihin (1943) verrattuna on keskeisten roolien esittäjissä tapahtunut se muutos, että Lasse Lehtovaara on vaihtunut Unto Salmisesta Esko Vettenrannaksi: syynä lienee ollut Salmisen kesällä 1944 potema nivelreuma. Perheen kaksoset Matti (Martti Saarikivi) ja Marja (Seija Saarikivi) vilahtavat tarinassa mukana vain ohimennen. Musiikkiarvostelija "Fermaatin" lapsina nähdään ensi kertaa valkokankaalla Matti ja Mauno Kuusla sekä heidän sisarensa Marjo Kuusla.

Ollin luokan taululle kirjoittamat sanat "Antero ei enää palaa" assosioituvat Mika Waltarin samannimiseen, neljänä painoksena ilmestyneeseen talvisota-aiheiseen romaaniin (1940).

Kuvausten aikana Lasse Pöysti ihastui vastanäyttelijäänsä Ansa Ikoseen. Muistelmiensa ensimmäisessä osassa Pöysti lainaa päiväkirjansa tekstiä vuodelta 1944: "Filmaan nykyisin Suomisen Olli rakastuu nimistä filmiä. Minulla on loistava rooli, joka on minulle aivan liiankin hyvä. Olli pihkaantuu samalla kertaa erääseen friiduun, että laulunopettajaansa. Jälkimmäistä näyttelee Ansa Ikonen, suurenmoinen ihminen. Olen elänyt ne päivät, jolloin olen saanut näytellä häntä vastaan aivan omituisen ihastuksen huumassa. Minut on lumonnut hänen toverillinen suhtautumisensa minuun. Hän, joka on Suomen suurin naistähti, antaa minulle luvan sinutella itseään ensimmäisenä iltana, jolloin filmasimme. Hän keskusteleekin minun kanssani kaikenlaisesta, suomalaisesta filmistä, hänen suunnitelmistaan ja urastaan, minun tulevaisuudestani, hänen perheestään ja minun omaisistani, suoraan sanoen kaikesta mahdollisesta. On ollut ilahduttavaa huomata, että maamme näyttelijäpiireissä on sellainen persoonallisuus kuin Hän. Mm. hän puhui minulle meikäläisistä 'boheemipiireistä' ja sanoi, että niiden joukossa on harvoja, joiden moraalinen elämä on edes siedettävä. Eikö tuo jo todista, että meidän välillämme on kerrassaan läheinen ystävyys. Se, mikä minua tässä asiassa surettaa, on se, että hän on niin vanha. Minä ymmärrän, miltä tuntuu ennen Suomen ensimmäisestä näyttelijättärestä huomata vanhenevansa. Hän puhuu siitä itse nauraen, mutta luonnollisesti Hän kärsii siitä suunnattomasti. Antaisin kymmenen vuotta elämästäni, jos ne nyt voitaisiin vähentää hänen iästään."

Lasse Pöysti sai osasuorituksestaan ylimääräisen nuoren näyttelijän Jussi-patsaan.

Elokuvan ensi-ilta oli jouluna 1944 kuudella kopiolla. Yleisömenestys oli yhdeksän suurimman kaupungin teatteriesityskertojen mukaan laskien hieman vuoden keskiarvoa parempi.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Musiikki
1. Kalliolle kukkulalle
Säv. ja san. trad.
Es. Regina Heinonen, laulu (100 %), 0' 05".


2. Raatikkoon
Säv. ja san. trad.
Es. "koulupojat", laulu, joht. Lasse Pöysti (100 % ja playback), 0' 20".


3. En sommardag i Kangasala / Kesäpäivä Kangasalla
Säv. Gabriel Linsen, san. Zacharias Topelius, suom. PJ. Hannikainen
Es. Ansa Ikonen, laulu ja piano sekä "koulupojat", laulu (playback), kahteen kertaan, yht. 1' 35".


4. Sirkka-Liisa
Säv. ja san. Veikko Tuominen, sov. Tapio Ilomäki
Es. Ansa Ikonen, laulu ja piano sekä "koulupojat", laulu (playback), 0' 35".
Levytys:
Korsukuoro ja Columbia-orkesteri; Columbia DY-370, 1942.


5. Niin minä neitonen sinulle laulan
Säv. ja san. trad.
1) Es. "koulupojat", laulu (playback), kahteen kertaan, yht. 1' 45".


6. Minä laulan sun iltasi tähtihin
Säv. Frans Linnavuori, san. V.A. Koskenniemi
1) Ansa Ikonen, laulu ja piano (playback), 1' 40".
2) Ansa Ikonen, laulu, pianosäestys (off, radio), 0' 25".
Levytys:
Väinö Sola, säest. Helsingin Teatteriorkesteri, joht. Jussi Jalas; Columbia WL-102,
1943.


7. "Hotti 1"
Säv. Tapio Ilomäki
Tanssiorkesteri (off, levysoitin), 0' 55".


8. "Hotti 2"
Säv. Tapio Ilomäki
Tanssiorkesteri (off, levysoitin), 0' 05".


9. Tanssimusiikki
Säv. Tapio Ilomäki
Tanssiorkesteri (off, levysoitin), 0' 30".


10. Haukka
Säv. Heikki Aaltoila, san. Aaro Hellaakoski
Ansa Ikonen, laulu, ja Vilho Kekkonen, piano (off, pianosäestys), 0' 30".


11. Rytmimusiikki
Säv. Tapio Ilomäki
Tanssiorkesteri (off, levysoitin), 0' 35".


12. Vilho ja Bertta
Säv. ja san. trad.
Es. Siiri Angerkoski, laulu (100 %), 0' 10"
Levytys:
Heikki Tuominen ja Kaivohuoneen orkesteri "Melody Boys"; Odeon A-228159, 1931.


13. Lasse liten / Pikku Lauri
Säv. Sophie Lithenius, san. Zacharias Topelius, suom. tuntematon
Es. Eine Laine, laulu (100 %), 0' 05".

Huomautuksia:
Minä laulan sun iltasi tähtihin (nro 6) on alkumusiikin teemana ja toistuu taustamusiikissa kautta elokuvan Ollin rakkausaiheena.

Niin minä neitonen sinulle laulan -sävellyksen (nro 5) esittää kuusi ja seitsenjäseninen vahvistettu kvartetti, sävellys on myös loppumusiikin teemana.

Regina Heinonen hyräilee (100 %), 0' 05", ja Viljo Huttunen jatkaa sävelmää myös hyräillen (100 %), 0' 05".

Lasse Pöysti laulaa skaaloja itseään pianolla säestäen (playback), 0' 40". Levysoittimesta kuuluu tanssiorkesterin musiikkia, 0' 05".

"Hottien" (nrot 7 ja 8) aikana "koululaiset" tanssivat.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1958
Tarkastuspäivä
14.12.1944
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2300 m
Veroluokka
25%
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
5
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastuspäivä
24.10.1955
Veroluokka
15 %
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastusnumero
T-01958
Tarkastuspäivä
18.06.1990
Formaatti
video
Pituus/leikattu
2300 m
Kesto/leikattu
80'44"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastuttaja
Yleisradio / Tallennepalvelu
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
07.03.2013
Kesto/leikattu
01:22:38
Ikäraja
S
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
84 min
Kieli (VOD)
suomi