Miesmalli

Doktorn står modell (ruotsinkielinen nimi)
Male Model (englanninkielinen käännösnimi)
Le Modèle (ranskankielinen käännösnimi)
Männliches Modell (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko tämän ainakin Espoossa, Kauniaisissa ja Helsingin Kulosaaressa kuvatun elokuvan kuvauspaikkoja? Tunnistatko esiintyjiä? Tunnistatko elokuvan tekijöitä?

Miesmalli

Ossi Elstelän ohjaama ja Olavi Karun käsikirjoittama romanttinen komedia Miesmalli (1944) pohjautuu Aino Pekkarisen romaaniin. 1930-luvun loppuun sijoittuvassa elokuvassa ulkomailta palaava kirjailija Timo Kalke (Olavi Reimas) haluaa eroon seurapiirikutsuista. Serkkunsa Maretan (Toini Vartiainen) vinkistä hän hakeutuu taiteilija Ilona Helin (Maaria Eira) malliksi. Kulkurin asuun sonnustautunut kirjailija esittäytyy Valtteri Mäkeläksi, jonka miehekäs olemus miellyttää suuresti Ilonaa ja hänen ystävättäriään.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
7
Näyttelijät
Henkilö Maaria Eira , Ilona Heli
Henkilö Olavi Reimas , tohtori Timo Kalke alias Valtteri Mäkelä, "Valtsu"
Henkilö Toini Vartiainen , Maretta
Henkilö Laila Rihte , Tuulikki
Henkilö Laila Jokimo , Agnes
Henkilö Hugo Hytönen , konsuli Heli
Henkilö Onni Korhe , Klaus Vuorimaa
Henkilö Esko Vettenranta , Kuski-Kalle, autonkuljettaja
Henkilö Toppo Elonperä , hovimestari Johansson
Henkilö Kalle Viherpuu , talonmies Miettinen
Henkilö Assi Nortia , Leila, Helien sisäkkö
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Irja Kuusla , Hulda, palvelijatar
Henkilö Lauri Kyöstilä , kulkuri
Henkilö Varma Lahtinen , Mari, keittäjätär
Henkilö Otto Noro , mies Mantilan kutsuilla
Henkilö Hannes Hako , vuorineuvos Mantila
Henkilö Hellä Seteri , nainen Mantilan kutsuilla
Henkilö Maija-Liisa Pohjola , seurapiirikaunotar
Henkilö Vilho Kekkonen , tarjoilija
Henkilö Vili Järe , mies kutsuilla
Henkilö Senja Soitso , neitonen kutsuilla
Henkilö Oscar Tengström , professori Sairamo
Henkilö Teja Tengström , rouva Sairamo
Henkilö Regina Heinonen , neiti Sairamo
Henkilö Tellervo Mäki , neitonen kutsuilla
Tekijät
Henkilö Ossi Elstelä , Ohjaaja
Henkilö Olavi Karu , käsikirjoitus
Henkilö Marius Raichi , kuva
Henkilö Kurt Vilja , ääni
Henkilö Väinö Haapalainen , musiikki
Henkilö Tapio Ilomäki , musiikki  (iskelmät)
Henkilö Ossi Elstelä , lavastus
Henkilö Hilkka Rosola , puvut
Henkilö Palle , laulujen sanat
Yhteisö Suomen Filmiteollisuus SF Oy , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö T. J. Särkkä , tuottaja
Henkilö Armas Vallasvuo , leikkaus
Henkilö Senja Soitso , naamiointi
Henkilö Hellä Seteri , kampaaja
Henkilö Alf Salin , studiopäällikkö
Henkilö Arja Niska , kuvaussihteeri
Henkilö Lauri Kyöstilä , järjestäjä
Henkilö Leo Sarri , järjestäjä
Henkilö Igor Karpinsky , lavastemaalaukset, taulut
Henkilö Päivi Kosonen , valokuvat  (Valokuvaamo Tenhovaara)
Henkilö Maaria Eira , muusikko  (laulu)
Henkilö Maire Ojonen , muusikko  (Harmony Sistersin laulaja)
Henkilö Maila Raija Avellan , muusikko  (Harmony Sistersin laulaja)
Henkilö Vera Enroth , muusikko  (Harmony Sistersin laulaja)
Henkilö Antti Koskinen , muusikko  (laulu)
Kokoonpanot
Group Name Helsingin Teatteriorkesteri , orkesteri
Group Name Harmony Sisters , laulutrio
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1944
Alkuperäisteos
Pekkarinen, Aino: Neiti Helin miesmalli. Hämeenlinna: Karisto, 1943. (romaani)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
22.10.1944
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Capitol, Royal
Pori: Asto
Riihimäki: Riihilinna, Sampo
Vaasa: Kinema
Filmikopioiden määrä
5 (arvio)
Muut näytökset
  • 05.11.1944 Lahti: Ilves; Tampere: Kino, Petit ensi-iltakierros
  • 19.11.1944 Turku: Bio-Bio, Pallas ensi-iltakierros
  • 26.11.1944 Kuopio: Puijo ensi-iltakierros
  • 06.12.1944 Jyväskylä: Suomi-Elo ensi-iltakierros
  • 18.02.1945 Oulu: Hovi ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 09.09.1980 TV1 Katsojia: 1 545 000
  • 09.02.1995 TV1
  • 09.04.2003 YLE TV1
  • 22.11.2005 YLE TV2
  • 11.03.2009 YLE TV2
  • 12.07.2011 YLE TV2
  • 30.01.2013 YLE TV1
  • 29.10.2014 YLE TV1
  • 27.09.2016 Yle TV1
  • 14.03.2018 Yle TV1
  • 14.09.2018 Yle TV1
  • 07.07.2020 Yle TV1
  • 06.07.2021 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Espoo: Espoon kartano

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Studiot
Helsinki: SF-studio

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Sisältöseloste
Taiteilija Ilona Heli etsii lehti-ilmoituksella "kulkurityyppiä" mallikseen. Tohtori Timo Kalke, tunnettu kirjailija, on juuri palannut ulkomailta ja haluaa eroon seurapiirikutsuista. Maretta, Ilonan ystävätär ja Timon serkku, kiinnittää miehen huomion malli-ilmoitukseen. Timo innostuu toisenlaisen elämän ja kirjallisen innoituksen mahdollisuudesta ja lähtee määrättynä aikana Helien huvilalle kulkuriksi pukeutuneena. Lukuisten ehdokkaiden joukosta Ilona valitsee hänet välittömästi "terveen ruumiinrakenteen" perusteella.

Timo asettuu rooliinsa "Valtteri Mäkelänä", leveää murretta puhuvana luonnonlapsena. Hän osoittaa myös tiedonhalua ja saa Ilonalta lainaksi kirjoja, joista hän antaa omaperäisiä selontekoja Ilonan ja tämän ystävättärien huviksi. Ilonaa kosiskeleva Klaus Vuorimaa ei ole yhtä suopea talon uudelle puheenaiheelle: hän kiirehtii kihlauksen julkistamista ja vetoaa myös hajamieliseen, pasiansseihinsa keskittyneeseen konsuli Heliin, mutta Ilona väistelee asiaa.

Taulu valmistuu ja Timo saa hyvän maksun, jonka hän saman tien lahjoittaa katusoittajalle. Ilonalle hän valittaa jäävänsä työttömäksi, jolloin tämä järjestää hänelle työtä talon puutarhassa. Ilona matkustaa maalle isänsä ja Klausin kanssa, viettää aikaansa onkien, pyöräillen, pelaten tennistä ja samoillen luonnossa. Pian kesähuvilalle ilmestyy myös Timo, edelleen Mäkelänä esiintyen ja kertoen kulkuriveren vetäneen hänet maantielle. Ilona ilahtuu ja taivuttaa isänsä suostumaan siihen, että mies saa jäädä maatöihin huvilalle.

Eräänä päivänä Timo ja Ilona ovat hevosajelulla ja joutuvat myrskyn yllättämiksi. He hakevat suojaa autiosta mökistä ja vaatteita kuivatellessaan pääsevät läheiseen ja luottamukselliseen tunnelmaan. Ilona laulaa, Timo lausuu runon ja suutelee Ilonaa, joka ei vastustele.

Ilona osoittaa mustasukkaisuuden merkkejä, kun hän näkee Timon ja Leila-sisäkön viattomassa kisailussa ja kun Maretta opettaa Timoa tanssimaan. Klaus kokee itsensä syrjäytetyksi nähdessään Ilonan ja Timon tanssivan antaumuksellisesti yhdessä ja vaatii Ilonaa erottamaan Timon. Klaus päättää kostaa nöyryytyksensä ja antaa Timolle opetuksen; samalla asialla on Kalle-kuski, joka on Timolle mustasukkainen Leilasta: pimeässä kellarissa miehet kuitenkin joutuvat tappeluun keskenään. Sekaannuksen selvittyä he kutsuvat luokseen Timon, joka vakuuttaa Kallen puhtaista aikeistaan ja haastaa Klausin tappeluun: "Jos häviän, poistun huomaamatta; jos voitan, jään tänne." Timo voittaa ja Klaus lähtee esittäen Ilonalle sähkeitse verukkeensa.

Syksyllä Timo osallistuu seurapiirikutsuille ja tapaa Ilonan, joka ihmettelee miehen ja kulkurimallinsa yhdennäköisyyttä. Timo saattaa Ilonan kotiin ja saa kutsun esiintyä tämän kirjallispitoisessa juhlassa. Hiukan ennen tilaisuutta Timo kuitenkin ilmoittaa esteestä, jolloin Maretta keksii, että paikalla oleva "Mäkelä" voisi esiintyä kirjailijana ja lausua osaamansa runon. Mies puetaan frakkiin ja ällistynyt Ilona näkee hänen seurustelevan luontevasti vieraiden, jopa kirjallisuuden professorin kanssa. Runon sijasta Timo laulaa Kulkurin rallin ja suututtaa Ilonan, joka vaatii selityksen ja käskee miestä riisumaan frakkinsa. Timo väittää frakkia omakseen ja vakuuttaa olevansa oikea kirjailija. Ilona uskoo "Mäkelän" ja kirjailijan samaksi henkilöksi vasta sitten, kun mies lausuu saman Goethen runon kuin rajuilman aikana. Ilona hymyilee ja menee ulos puutarhaan, Timo seuraa ja saa suudelman anteeksiannon merkiksi. "Miesmallista tehtiin nyt mallimies", ystävättäret onnittelevat suutelevaa paria.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Sääli, että raaka-ainetta, työtä ja aikaa on tuhlattu sellaiseen elokuvaan kuin SF:n Miesmalli", aloitti S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 23.10.1944) kritiikkinsä ja jatkoi: "[- -] Arvattavasti koko aihe menettelee paremmin kepeänä ajanvieteromaanina kuin elokuvana, ellei siihen saada tarpeeksi keveyttä, vauhtia ja huumoria. Nyt on tulos pitkäveteinen, romantiikka jää perin laihaksi eikä huumoria ole lainkaan. Vastuu tästä on lähinnä ohjaajan, Ossi Elstelän, jolla kyllä on käytettävissään hyvää näyttelijäainesta ja Marius Raichin huolellinen kamera."

"Miesmalli on harmiton ajanvietefilmi - laatunsa keskitasoa, vaikka siitä olisi saanut paremmankin", tiivisti O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 9.11.1944) arvionsa. "Ohjaaja Ossi Elstelä ei ole saanut filmiin vauhtia, komediantuntua ja leikinlaskua, jota se välttämättä olisi vaatinut, niin että kokonaisvaikutus on latteahko, mutta onhan meillä nähty paljonkin kehnompia filmejä viime vuosina."

"Ilkamoiva satiiri olisi tehnyt piristävän vaikutuksen", toivoi T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 25.10.1944). "Käsikirjoituksen tekijä Olavi Karu olisi ehkä alkuperäisteoksesta voinut saada mehukkaammankin komedian kokoon, aihe sinänsä olisi siihen antanut mahdollisuuksia. Esim. sen satiirista puolta olisi pitänyt ehdottomasti korostaa, jotta valepukuisen tohtorin suhde ns. 'hienostoon' olisi käynyt oikein selville."

Suopein kritiikki löytyi maaseutulehdistä. "Elokuvan vahvin puoli on vuorosanojen nasevuudessa ja tilannekomiikassa, jotka tekevät siitä hyvien osasuoritusten avulla hauskan ja nautittavan kokonaisuuden", kiitti N-n (Savon Sanomat 28.11.1944) ja Vaasa-lehden K. T. (24.10.1944) säesti: "Miesmalli on melkoisen näppärästi sommiteltu kesäisen huoleton kertomus, jonka monia kiitollisia mahdollisuuksia niin käsikirjoituksen tekijä kuin ohjaajakin [- -] menestyksellisesti ovat käyttäneet hyväkseen. Tuloksena onkin ollut kepeä ja luistava komedia, jota mielikseen katselee."

"Maaria Eiralla on nyt toinen filmiosansa", kirjoitti O. V-hl naistähdestä, "ja hän osoittaa kehittyneensä, vaikka puhe onkin edelleen kovin heikkoa, nyt suurimmaksi osaksi suorastaan käsittämätöntä. Maaria Eiralla on kuitenkin muutamia etuja puolellaan: kauniit kasvot ja koko olemuksessa sivistynyt, kultivoitu leima, jota yleensä turhaan saa elokuvatähtiemme joukosta hakea. Hänen puuttuva näyttelijätekniikkansa lienee poistettavissa."

P. Ta-vi:n mielestä osa olisi vaatinut "kokenutta, kaikki keinot hallitsevaa komediennea", mutta katsoi Maaria Eiran selviävän "valmennukseensa nähden melko joustavasti ja paikoin ilmeikkäästikin". Monien muiden tavoin kirjoittaja valitti, ettei Maaria Eiralle "ollut järjestetty edes otollisempia tilaisuuksia laulamiseen".

"Reilu ja miellyttävä" (T. A.), "miellyttävä ja hauskasti elävöitetty tyyppi" (O. V-hl) luonnehdittiin Olavi Reimaksen suoritusta. P. Ta-vi piti roolia "kiitollisena ja soveliaana tehtävänä", josta Reimas selviää "nautittavan rennosti, piittaamattomasti ja mukaansatempaavalla hyväntuulisuudella."

Jo ensi-illan aikaan Antti Halonen (Elokuvateatteri 9/1944) kiinnitti huomiota elokuvan asenteisiin ja yhteiskuntakuvaan. Vuonna 1980 arvostelijat kokivat ne vastenmielisinä. "Renkinä miehellä ei ole mahdollisuuksia tavoitella yläluokan tyttöä edes Goethe-sitaatein", kirjoitti Antti Lindqvist (Kansan Uutiset 9.9.1980), "mutta samannäköisenä ja -älyisenä kirjailijana kyllä. Intelligenssi ja kulttuuri ovat paremman luokan hajuvesiä eli suutari pysyköön lestissään. Elstelä ei lainkaan kritisoi yläluokan näkemyksiä, vaan koko elokuva - etenkin harvinaisen puistattava loppuratkaisu koetilanteineen - myötäilee niitä kuuliaisesti." Mikael Fränti (Helsingin Sanomat 9.9.1980) oli samaa mieltä: "Tekijöiden mukaan tieto ja koulutus ei auta 'köyhää kansaa', vaan se pysyköön omassa lestissään. Ei pidä myöskään häiritä norsunluutornissa elävää yläluokkaa. Tekijöiden käsitys taiteesta ja kulttuurista on masentava. Se on vain hienoston kepeä harrastuskohde."

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Taustaa
Miesmalli perustuu Aino Pekkarisen "elokuvaromaaniin" Neiti Helin miesmalli, joka vuonna 1943 ilmestyi Kariston kustantamana ja ylti toiseen painokseen vielä samana vuonna. Elokuvakäsikirjoituksen teki Olavi Karu, nimiölehti kertoo sen syntyneen Aino ja Tatu Pekkarisen aiheen pohjalta. Copyright-vuotta ei ole merkitty.

Miesmalli oli Olavi Reimaksen ensimmäinen SF-elokuva yhdentoista Suomi-Filmille tehdyn työn jälkeen. Helien sisäkön osassa nähtiin SF:n Filmikoulun oppilas Assi Nortia ensimmäistä kertaa valkokankaalla.

Karun käsikirjoitus noudattelee melko uskollisesti romaanin juonta - tosin miesmallin henkilöllisyys paljastetaan katsojille elokuvan alussa, romaanissa vasta loppusivuilla. Miesmallin tapahtuma-aikaa ei ole täsmällisesti määritelty. Konsuli Helin työhuoneen seinällä olevassa Suomen tasavallan presidenttien muotokuvasarjassa on neljä valokuvaa, Ståhlberg, Relander, Svinhufvud ja Kallio, mikä sijoittaisi tarinan 1930-luvun loppuun.

Miesmalli oli Ossi Elstelän kuudes ohjaustyö neljän vuoden sisällä. Tämän jälkeen seurasi vuoden tauko: Elstelä siirtyi perustamansa revyyteatterin johtoon, ja ohjaajanura jatkui vasta elokuvalla Kalle Aaltosen morsian (1948).

Miesmallin ensi-ilta oli 22.10.1944 myös Riihimäellä ja peräti kahdessa teatterissa, Riihilinnassa ja Sammossa. Jyväskylässä Miesmalli nähtiin 6.12.1944 alkaen Suomi-Elokuvissa "teatterin 25-vuotisen juhlapäivän elokuvana". Samassa yhteydessä teatterin nimi muutettiin Suomi-Eloksi. Miesmallin yleisömenestys oli yhdeksän suurimman kaupungin teatteriesityskertojen mukaan laskien tuntuvasti vuoden keskitasoa heikompi.

Joulukuun alussa 1944 julkaistussa lehti-ilmoituksessa Kustannusosakeyhtiö Kirjamies ilmoitti, että "Miesmalli ilmestyy piakkoin kustannuksellamme näytelmänä". Näytelmäversiota ei kuitenkaan ole painettu.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Musiikki
1. Alkusoitto
Säv. Väinö Haapalainen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 00".


2. Tää hullu swingi / Swing
Säv. Tapio Ilomäki, san. Palle (= R.W. Palmroth)
Es. Maaria Eira, laulu ja piano sekä Laila Jokimo, Laila Rihte ja Toini Vartiainen, laulu (playback, Maaria Eira ja Harmony Sisters, laulu, pianosäestys), 1' 10".
Levytys:
Maaria Eira ja Harmony Sisters; ääniraidan uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012.


3. Mallit
Säv. Väinö Haapalainen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 40".


4. Ilona löytää mallin
Säv. Väinö Haapalainen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 40".


5. Maalaus alkaa
Säv. Väinö Haapalainen
Helsingin teatteriorkesteri (off), 0' 55".


6. Kaipaus / Tango 1
Säv. Tapio Ilomäki, san. Palle (= R.W. Palmroth)
Es. Maaria Eira, laulu ja piano sekä Laila Jokimo, Laila Rihte, Toini Vartiainen ja tunnistamaton nainen, laulu (playback, Maaria Eira ja Harmony Sisters, laulu, pianon ja Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 2' 40".
Levytys:
Maaria Eira ja Harmony Sisters; ääniraidan uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012.


7. Kulkurin ralli
Säv. trad. ja Väinö Haapalainen, san. trad. ja Palle (= R.W. Palmroth)
1) Es. Olavi Reimas, laulu ja kitara (playback, Antti Koskinen, laulu, kitarasäestys), 1' 00".
2) Olavi Reimas, laulu (off, Antti Koskinen, laulu, pianosäestys), 0' 30".
3) Es. Maaria Eira, hyräily ja piano (playback, pianosäestys), 0' 15".
4) Es. Olavi Reimas, laulu (playback, Antti Koskinen, laulu, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), neljään kertaan, yht. 3' 30".
5) Es. Olavi Reimas, laulu ja "tanssiorkesteri" (playback, Antti Koskinen, laulu, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 1' 35".
Levytys:
Sulo Sala (= Antti Koskinen) ja Viljo Vesterisen Solistiyhtye; Sointu 630, 1944.
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012.


8. Taali, taali
Säv. Väinö Haapalainen
Es. "invalidi", viulu (playback, tunnistamattomat viulistit), 0' 30".


9. Musiikki 1
Säv. Väinö Haapalainen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 15".


10. Myrsky
Säv. Väinö Haapalainen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 50".


11. Leikkivä Tähti / Intiaanilaulu
Säv. Väinö Haapalainen, san. Palle (= R.W. Palmroth)
1) Es. Maaria Eira, laulu (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 1' 15".
2) Helsingin Teatteriorkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 1' 10".


12. Musiikki 2
Säv. Väinö Haapalainen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 3' 20".


13. Valssi
Säv. Väinö Haapalainen
Es. Maaria Eira, piano (playback, piano ja Helsingin Teatteriorkesteri), 0' 45".


14. Tango 2
Säv. Tapio Ilomäki
Helsingin Teatteriorkesteri (off, radio), 0' 45".


15. Kallen ja Klausin tappelu
Säv. Väinö Haapalainen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 30".


16. Valtterin ja Klausin tappelu
Säv. Väinö Haapalainen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 15".


17. Musiikki 3
Säv. Väinö Haapalainen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 20".


18. Tango 3
Säv. Tapio Ilomäki
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 45".


19. "Ihana ilta"
Säv. Väinö Haapalainen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 05".


20. Tango 4
Säv. Tapio Ilomäki
Es. "tanssiorkesteri" (playback, Helsingin Teatteriorkesteri), 1' 50".


21. Loppumusiikki
Säv. Väinö Haapalainen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 05".

Huomautuksia:
Maaria Eira improvisoi pianolla (playback), 0' 25".

Valssin (nro 13) aikana tanssivat Olavi Reimas ja Toini Vartiainen, Tango 2:n (nro 14) aikana Olavi Reimas ja Maaria Eira, Tango 3:n (nro 18) ja Tango 4:n (nro 20) aikana "juhlavieraat".

Harmony Sisters lauluyhtyeeseen kuuluivat Valtosen sisarukset Maire Ojonen, Raija Avellan ja Vera Enroth.

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) pohjalta.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1934
Tarkastuspäivä
20.10.1944
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2500 m
Veroluokka
25%
Ikäraja
S
Osia
5
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
30.01.2013
Kesto/leikattu
01:25:55
Ikäraja
7
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
91 min