Suomisen taiteilijat

Suomises små konstnärer (ruotsinkielinen nimi)
The Little Artists of the Suominen Household (englanninkielinen käännösnimi)
Les Artistes Suominen (ranskankielinen käännösnimi)
Die Künstler Suominen (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko tämän kolmannen Suomis-elokuvan pikkuroolien näyttelijöitä ja tekijöitä? Tiedätkö elokuvan filmauksesta?

Suomisen taiteilijat

Orvo Saarikiven ohjaama ja Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoittama perhe-elokuva Suomisen taiteilijat (1943) sijoittuu jatkosodan ajan Helsinkiin ja maaseutupitäjään. Pipsa Suominen (Maire Suvanto) saa teatterikärpäsen pureman. Koulutytölle tulee näyttelemisestä pakkomielle, josta saa kärsiä koko perhe. Pipsan veli Olli (Lasse Pöysti) järjestää sisarelleen esiintymisiä ja rahankeräyksen köyhän sotalesken hyväksi.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Maire Suvanto , Pipsa Suominen
Henkilö Lasse Pöysti , Olli Suominen
Henkilö Kalevi Hartti , Erkki Teirala, "Eka"
Henkilö Tuula Usva , Kaija Maaheimo
Henkilö Elsa Turakainen , Aino Suominen
Henkilö Yrjö Tuominen , varatuomari Väinö Suominen
Henkilö Eine Laine , mummu
Henkilö Hugo Hytönen , lehtori V. Lind, vaari
Henkilö Siiri Angerkoski , Hilda, Suomisten taloudenhoitaja
Henkilö Toini Vartiainen , Elina Lehtovaara, o.s. Suominen
Henkilö Elsa Rantalainen , rouva Maaheimo
Henkilö Unto Salminen , agronomi, res. luutnantti Lasse Lehtovaara
Henkilö Markus Rautio , Markus-setä
Henkilö Irja Elstelä , Maija Koivula, sotaleski
Henkilö Toppo Elonperä , Ketaran vaari
Henkilö Vilho Ruuskanen , näyttelijä Kimmo Arijoutsi
Henkilö Aino Lohikoski , Mäki-Penttilän emäntä
Henkilö Artturi Laakso , huutokaupan pitäjä
Henkilö Ossi Korhonen , matematiikan opettaja
Henkilö Aatu Talanne , poliisikamarin päivystäjä
Henkilö Viljo Huttunen , Mäki-Penttilän isäntä
Henkilö Lilli Sairio , lipeväkielinen eukko
Henkilö Eija Hiltunen , liikunnanopettaja
Henkilö Marjatta Nevala , Hilkka
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Alf Salin , mies jäätelöbaarissa / mies linja-autoaseman lippujonossa
Henkilö Liisa Metsä-Mähkä , Koivulan lesken tytär
Henkilö Ritva Metsä-Mähkä , Koivulan lesken tytär
Henkilö Arvo Kuusla , Mikko, kersantti
Henkilö Veikko Linna , Jaalan kartanon pehtori
Henkilö Regina Heinonen , Lassen ja Elinan palvelustyttö
Henkilö Seija Saarikivi , Marja Suominen
Henkilö Martti Saarikivi , Matti Suominen
Henkilö Mauno Talonen , nuori mies iltamissa
Henkilö Leo Sarri , tohtori
Henkilö Vilho Kekkonen , huutokaupan kirjanpitäjä
Henkilö Siiri Selin , lehmän huutaja huutokaupassa
Henkilö Valdemar Raunio , lehmää huutava isäntä huutokaupassa
Henkilö Lauri Kyöstilä , Yleisradion vahtimestari
Henkilö Kaarina Polsa , Pipsan koulutoveri
Henkilö Simo Osa , mies koulun juhlasalin katsomossa
Henkilö Teijo Joutsela , poliisi
Henkilö Onni Korhonen , poliisi
Henkilö Eino Salmi , konstaapeli Tiukka
Henkilö Edvin Kajanne , konstaapeli Kajanne
Tekijät
Henkilö Orvo Saarikivi , Ohjaaja
Henkilö Armas Hirvonen , kuvaus
Henkilö Pertti Kuusela , äänittäjä
Henkilö Kurt Vilja , äänittäjä
Henkilö Tapio Ilomäki , musiikki
Henkilö Karl Fager , rakennelmat  (lavastus)
Yhteisö Suomen Filmiteollisuus SF Oy , levittäjä
Yhteisö Yleisradio / Tallennepalvelu , levittäjä
Valokuvat: Eerilä (Lähde: SKF 3)
Kreditoimattomat
Henkilö T. J. Särkkä , tuottaja  (tuotannonjohto)
Henkilö Orvo Saarikivi , leikkaus
Henkilö Armas Vallasvuo , leikkaus
Henkilö Mauno Talonen , maskeeraus
Henkilö Senja Soitso , maskeeraus
Henkilö Tuulikki Uskali , kampaaja
Henkilö Eeva Saviluoto , puvustonhoitaja
Henkilö Alf Salin , studiopäällikkö
Henkilö Arja Niska , kuvaussihteeri
Henkilö Kirsti Kannikoski , kuvaussihteeri
Henkilö Inga Idman , kuvaussihteeri  (kesäkohtaukset)
Henkilö Arvo Kuusla , järjestäjä
Henkilö Vilho Kekkonen , järjestäjä
Henkilö Vilho Pitkämäki , kamera-assistentti
Henkilö herra Frisk , kamera-assistentti
Henkilö Kaarlo Nissilä , äänitysassistentti
Henkilö Lali Fagerholm , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Jaakko Kuhakoski , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Arvo Murtokallio , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Enok Sikiö , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Jukka Laurin , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Erkki Anio , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Harry Karlsson , kuvausryhmän jäsen
Henkilö herra Ahokas , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Aarno Virtanen , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Arvi Järvinen , autonkuljettaja
Henkilö Oskar Puukko , autonkuljettaja
Henkilö Tapio Ilomäki , musiikin johto
Kokoonpanot
Group Name Tuttu Paristo , käsikirjoitus
Group Name Helsingin Teatteriorkesteri , orkesteri
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1943
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
25.12.1943
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Elysée, Metropol
Jyväskylä: Suomi-Elokuvat
Kuopio: Puijo
Riihimäki: Riihilinna
Filmikopioiden määrä
10
Muut näytökset
  • 26.12.1943 Lahti: Ilves; Oulu: Hovi; Vaasa: Kinema ensi-iltakierros
  • 09.01.1944 Turku: Bio-Bio, Pallas ensi-iltakierros
  • 16.01.1944 Pori: Asto ensi-iltakierros
  • 30.01.1944 Tampere: Kino, Petit ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 09.02.1958 STV
  • 04.11.1961 MTV (sarjaesitys) Katsojia: 448 000 (keskiarvo)
  • 02.11.1966 TV2 Katsojia: 450 000
  • 26.02.1978 MTV2 Katsojia: 1 974 000
  • 12.04.1986 TV2 Katsojia: 394 000
  • 11.07.1992 TV1 Katsojia: 658 000
  • 22.06.1997 YLE TV2
  • 21.02.2001 YLE TV1
  • 15.10.2005 YLE TV2
  • 23.01.2007 YLE TV2
  • 07.07.2009 YLE TV2
  • 30.01.2012 YLE TV1
  • 26.11.2015 Yle TV1
  • 25.01.2017 Yle TV1
  • 07.03.2018 Yle TV1
  • 10.04.2020 Yle TV1
  • 11.04.2020 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: linja-autoaseman matkustajalaituri Lasipalatsin takana (lähtö maalle), Topeliuksenkatu 1 A (Suomisten asuintalo), Yleisradion Radiotalon edusta Fabianinkatu 15 (Pipsa ja Olli lähtevät radiotalosta), Alba Tavarakeskuksen näyteikkuna Fabianinkatu 17 (Olli odottaa Pipsaa Radiotalosta), Cygnaeuksenkatu nyk. Museon puiston kohdalla (Pipsan ja Arijoutsin tapaaminen), Suomalaisen Yhteiskoulun pääovi, edusta, musiikkisalin ikkuna, piha ja palotikkaat Nervanderinkatu 13 (koulun edusta ja piha, pako kellarista), Nervanderinkatu / Tunturikatu (poliisi seuraa Ollin ja Ekan puuhia), Temppelikatu 1 (poliisit pidättävät Ollin ja Ekan)

Nurmijärvi: Lepsämän kylä: Tepon talo, puimalato, navetta ja sen pelto (nyk. Teponrinne 8) (Olli ja Eka multaavat perunoita Virtaniemessä), Aimo Niemen asuintalo, navetta ja piharakennus (nyk. Lepsämäntie 510) (Koivulan lesken talo ja navetta), Grannin talon savusauna (Ketaran vaarin sauna) ja asuintalo (Mäki-Penttilän talo) (nyk. Lepsämäntie 626), Lehtovaaran talon aitta (nyk. Lehtovaarankuja 2) (Mikko pyrkii Mäki-Penttilän aittaan), Metsä-Mähkän tilan riihi (iltamat Virtaniemen puimaladossa) ja navetta (huutokauppa) (nyk. Lepsämäntie 760), Lepsämäntie (lehmän vienti Koivulaan)

Helsingin mlk. (nyk. Helsinki): T. J. Särkän vanha asuintalo ympäristöineen Marjaniemenranta 2 (Kesärannan huvila, liiteri, käymälä ja ranta, Lasse kysyy Elinaa palvelustytöltä)

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) pohjalta.
Sisäkuvat
Nurmijärvi: Lepsämän kylä: Metsä-Mähkän tilan navetta (nyk. Lepsämäntie 760) (Jaalan kartanon navetta)

Helsinki: Suomalaisen Yhteiskoulun vaatenaulakko, luokkahuone, voimistelusali, salin katsomo, lämpiö, portaikko, pommisuoja kellarissa, juhlasalin näyttämö Nervanderinkatu 13 (Pipsan koulu)

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) pohjalta.
Studiot
Helsinki: SF-studio 1 (Suomisten asunnon sali, eteinen, Pipsan huone, keittiö, Ollin kamari, lastenhuone sekä porraskäytävä, jäätelöbaari, linja-autoaseman lipunmyyntipiste ja puhelinkioski, Elinan asunnon arkihuone, Kesärannan huvilan veranta ja vinttikamari, Mäki-Penttilän tupa, iltamat Virtaniemen puimaladossa, Virtaniemen kamari, tohtorila, Yleisradion eteishuone, Markus-sedän huone, mummun sali, poliisiasema)

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) pohjalta.
Kuvauspaikkahuomautukset
Elokuvaan kuvattiin myös linja-auton sisäkuvia.
Aimo Niemen talo ja Grannin talon savusauna Nurmijärven Lepsämässä on myöhemmin purettu.

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) pohjalta.
Kuvausaika
14.8. - 6.11.1943
Sisältöseloste
Suomisen perhe on lähdössä kesäksi maalle. Olli ja Pipsa tuovat todistuksensa vanhempiensa nähtäväksi, murheellista teeskennellen, kunnes asian oikea laita selviää ja isä palkitsee kummankin sadalla markalla. Olli ja hänen ystävänsä Eka puhuvat lomasuunnitelmistaan baarissa: kun viereisessä pöydässä istuva mies kuulee heidän matkustavan Saurolaan seuraavana aamuna, hän pyytää Ollia ostamaan puolestaan bussilipun, koska itse ei ehdi. Mies on kuuluisa näyttelijä Kimmo Arijoutsi, johon Pipsa palaa halusta tutustua. Aamulla Pipsa kiirehtii kohtaamispaikalle baariin tullakseen esitellyksi; bussissa hän Ollin harmiksi hankkiutuu istumaan Arijoutsin viereen. Näyttelijä kuitenkin osoittaa mielenkiintoa Ollin aikuista sisarta Elinaa kohtaan, joka on mennyt naimisiin Lassen kanssa ja saanut vauvan.

Virtaniemessä, jonne Olli kiiruhtaa Ekan seuraksi, pojat kuulevat, että Koivulan köyhän lesken ainoa lehmä on kuollut. He ryhtyvät keräämään rahaa uuden lehmän ostoon. Ollin isä antaa pesämunan ja kyläläisiltä pojat saavat kokoon 6 500 markkaa. Tarvitaan kuitenkin lisää ja Suomisten huvilalle vierailulle saapuva Arijoutsi ehdottaa, että järjestettäisiin iltamat puuttuvan summan hankkimiseksi. Hän lupaa huolehtia sopivasta näytelmästä, jossa pojat saavat muut osat; Pipsa ryhtyy harjoittelemaan runonlausuntaa. Yllättäen Lasse saapuu lomalle rintamalta ja on mustasukkainen tavatessaan Elinan Arijoutsin seurasta; väärinkäsitys selviää ja Arijoutsi vetäytyy syrjään ymmärtäessään Elinan olevan naimisissa.

Iltamissa Eka esittää alkusoiton hanurilla, Olli lausuu tervehdyssanat ja vetoaa auttamaan leskeä. Pipsa lausuu runon ja Hilda hoitaa virvokkeiden myyntiä. Kesken ohjelman saadaan tieto, että Arijoutsi on joutunut onnettomuuteen ja nyrjäyttänyt kätensä. Pipsa saa esittääkseen roolin, johon hän ehtii valmistautua vaarin pitkän juhlapuheen aikana. Puhe käsittelee renessanssia ja tyhjentää salin yleisön. Kaikista kommelluksista huolimatta esitys saadaan kunnialla läpi. Hankkimillaan 8 700 markalla lapset Hildan avustamina osallistuvat huutokauppaan, johon myös vaari sotkeutuu ja tulee nostaneeksi lehmän hinnan 11 000 markkaan. Vaari maksaa itse puuttuvan summan ja lehmä viedään riemusaatossa Koivulaan.

Kun perhe syksyllä palaa kaupunkiin, Pipsa on teatterikärpäsen vallassa ja haluaisi järjestää uudet juhlat, jotta vaari saisi rahansa takaisin. Luokkatoverilleen Kaija Maaheimolle hän ylpeilee tuttavuudellaan Arijoutsin kanssa ja tämän nimikirjoituksella. Ollin tukemana Pipsa pyrkii esiintyjäksi Markus-sedän lastentunnille, mutta epäonnistuu sekä lausunnassa että laulussa. Pipsan teatterivillitys alkaa jo häiritä hänen koulutyötään: isä kieltää häntä käymästä teatterissa, kunnes tulokset paranevat.

Kaijan on määrä näytellä prinsessan osa koulun näytelmässä. Olli ryhtyy juonimaan roolia Pipsalle: hän kutsuu Kaijan koettamaan kruunua, jonka on tehnyt, ja yrittää samalla tartuttaa tyttöön vesirokon tautia potevista kaksosista. Koulussa Pipsa ystävättärineen kiristää Kaijan luopumaan roolista, mutta juhlailtana Kaija on paikalla ja valmiina esiintymään: Pipsan ihmettelyyn hän vastaa sairastaneensa vesirokon lapsena. Olli ja Eka ryhtyvät uuteen juoneen. Eka houkuttelee Kaijan esittelemään koulua, vaari haluaa mukaan esittelykierrokselle ja Eka sulkee molemmat pommisuojaan. Olli kirjoittaa Kaijan nimissä kirjeen, jossa valittaa pahoinvointia ja pyytää Pipsaa näyttelemään puolestaan.

Pipsa esiintyy ja saa suosionsosoitukset. Huolestunut rouva Maaheimo saa Ekalta tekaistun selityksen, mutta paikalle osuva Elina pakottaa pojan paljastamaan totuuden; hätäpäissään Eka sulkee molemmat naiset pommisuojaan. Pojilla ei ole tilaisuutta vapauttaa vankeja ennen kuin myöhään illalla. Pipsan seuraamina he yrittävät lukittuun kouluun ikkunan kautta, mutta poliisi yllättää heidät ja vie poliisikamarille. Pipsa onnistuu vapauttamaan vangit, mutta hekin joutuvat poliisin huomaan - lukuunottamatta Kaijaa, joka hälyttää Suomisen huolestuneen väen. Isä ja Lasse lähtevät poliisikamarille selvittämään asiaa, mutta vasta kun isä on soittanut ystävälleen poliisimestarille, murrosta ja poliisin vastustamisesta pidätetty seurue pääsee vapaaksi.

Kotona pojat saavat isältä läksytyksen ja pyytävät anteeksi Kaijalta ja tämän äidiltä. Seikkailun seurauksena Pipsa parantuu teatterikuumeestaan ja repii näyttelijöiden kuvat huoneensa seinältä: "Minä inhoan koko teatteria, en ikimaailmassa näyttele enää mitään."

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Suomisen perhe sai kolmannellakin kerralla ilahtuneen vastaanoton. "Juoni on siis ajankohtainen", kirjoitti O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 31.1.1944), "ja Tuttu Paristo on siihen tapansa mukaan saanut yhtä ja toista pirteää ja hauskaa mausteeksi, niin että tuloksena on samanlaatuinen herttaisen välitön ja sydämellinen 'koko perheen elokuva' niinkuin ennenkin. Käsikirjoitus pysyy nyt paremmin kuin aikaisemmin mahdollisuuden ja uskottavuuden rajoissa, niin että liioittelu ei pahasti pääse häiritsemään."

"En god del av succén får nog regissören Orvo Saarikivi taga åt sig", katsoi H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 27.12.1943). "Han har mycket god hand med de unga aktörerna, de pressas inte att spela film, utan han låter dem hela tiden vara sig själva inför kameran, och det gör underhållningen trivsam och otvungen, och skapar levande kontakt mellan skådespelaren och åskådaren."

Eräät arvostelijat tekivät vertailuja ja löysivät heikkouksia. "Käsikirjoitus ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole yhtä onnistunut kuin esim. edellisen samanaiheisen elokuvan", arvioi T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 29.12.1943). "Kahdesti toistuva teatteriesitys kommelluksineen rajoittaa toiminnan liiaksi samoilla laduilla polkevaksi, mutta kuten sanottu, hauskuutta siinä on yllin kyllin nuorelle väelle."

"Juoni tällä kerralla kumminkin on vähemmän kiinteä kuin esimerkiksi edellisessä, erittäin onnistuneessa Suomis-elokuvassa", ajatteli myös P. T-vi (Helsingin Sanomat 4.1.1944). "Se jakaantuu oikeastaan kolmeen eri jaksoon, joista kahdessa ensimmäisessä kohokohdat muistuttavat siksi paljon toisiaan, että jälkimmäinen tuntuu miltei kertaannukselta ja sen teho sen vuoksi paljon lievistyy. Perheen puuhailujen vanha hyvä ohjaaja Orvo Saarikivi on kuitenkin varsin viisaasti hoidellut tapahtumasarjojen juontumisen mahdollisimman kiinteäksi nytkin, antanut toiminnalle hyväntuulisen vauhdikkuuden sekä Suomisen perheen nuorille lahjakkaille vesoille kyllin vapautta aivoitustensa toteuttamiseen."

"Juoni vaikuttaa hieman hajanaiselta", myönsi myös S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 30.12.1943), "mutta pääpaino tässä niinkuin muissakin Suomisen perhettä kuvaavissa filmeissä on lapsinäyttelijäin suorituksissa. Ja ne ovat jälleen varsin korkeata luokkaa. Ennen kaikkea Maire Suvanto pirteänä Pipsana on luontevassa välittömyydessään erinomainen."

Vaikka monet muutkin nostivat Pipsan kärkisijalle, myös Olli sai osansa kiitoksista. "Lasse Pöysti och Maire Suvanto äro fortfarande alldeles förtjusande, i synnerhet flickan, som både har äkta barnslighet och förnumstig humor", kirjoitti H. K. "Pituutta tuntuvasti venynyt Lasse Pöysti näyttelee yhtä railakkaasti kuin ennenkin", katsoi T. A. "Ja pieni Maire Suvanto on Pipsana kerrassaan riemastuttava välittömyydessään. Näiden kahden nuoren näyttelemistä katselee suurella ilolla. Heissä on reippautta, huumoria ja älykästä luontevuutta, mistä kaikesta moni aikuinen näyttelijä voisi ottaa heiltä oppia."

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Taustaa
Kolmas Suomis-elokuva Suomisen taiteilijat kuvattiin kesällä 1943. Sekin perustui kirjailijakaksikko Tuttu Pariston tuoreeseen alkuperäiskäsikirjoitukseen, ja ohjaajana oli toistamiseen Orvo Saarikivi. Tapahtumat on sidottu elokuvan toteuttamisajankohtaan.

Sirkka Sipilän tilalle on Elinaksi kiinnitetty Toini Vartiainen. Edellisessä elokuvassa Ollin uutena kaverina Jaska Suomisena nähty Kalevi Hartti on nytkin mukana, Ollin luokkatoverina Eka Teiralana. Kaija Maaheimoa esittää kymmenvuotias Tuula Usva, joka kuusi vuotta myöhemmin sai Prinsessa Ruususen nimiosan ja tuli sittemmin tunnetuksi televisiokuuluttaja Tuula Ignatiuksena ja Tuula Rosenqvistinä.

Elokuvasta käy ensi kerran ilmi Hämeenlinnan vaarin nimi: V. Lind. Pipsalla on Suomisen taiteilijoissa suurempi rooli kuin sarjan muissa elokuvissa. Kolmivuotiaiden kaksosten osuus puolestaan on katkonainen ja epälooginen.

Markus Raution nimi on elokuvan alkuteksteissä muodossa Markus-setä ja Lilli Sairion sukunimi on virheellisessä muodossa Saurio.

Kuvaussihteeri Arja Niskan omaan käsikirjoituskappaleeseensa tekemien merkintöjen mukaan Suomisen taiteilijat oli varsinainen luvun 13 elokuva: ulkokuvaukset käynnistyivät perjantaina 13.8., sisäkuvaukset 13.9., "Työt on alotettu useimmiten klo 13." Kyseessä oli ohjaaja Saarikiven 13. elokuva, ja koulussa oli 13 interiööriä ja sen katunumero 13. Useiden elokuvan tekoon osallistuneiden henkilöiden nimessä oli 13 kirjainta ja moni heistä oli syntynyt kuukauden 13. päivänä.

Suomisen taiteilijoiden yleisömenestys jäi yhdeksän suurimman kaupungin teatteriesityskertojen mukaan laskien hieman vuoden 1943 keskitason alapuolelle. Elokuvan ensi-ilta oli 25.12.1943 myös Riihimäen Riihilinnassa.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Musiikki
1. "Alkusoitto"
Säv. ja sov. Tapio Ilomäki
1) Helsingin Teatteriorkesteri, joht. Tapio Ilomäki (off, alkutekstit), 2' 10".
2) Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 10".


2. Laulu Suomessa / Arvon mekin ansaitsemme
Säv. trad., sov. Tapio Ilomäki
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 10".


3. Björneborgarnas marsch / Porilaisten marssi
Säv. Christian Fredric Kress
Es. Kalevi Hartti, harmonikka (playback), 0' 25".


4. Toreadorin aaria oopperasta Carmen / "Härkätaistelu"
Säv. Georges Bizet, sov. Tapio Ilomäki
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 55".


5. "Lastentunti"
Säv. ja sov. Tapio Ilomäki
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 35".


6. Sången om korsspindeln / Laulu ristilukista näytelmästä Kuningas Kristian II op. 27 nro 4
Säv. Jean Sibelius, san. Adolf Paul, suom. Aarni Kouta
Es. Maire Suvanto, laulu (100 %), 0' 15".


7. "Vanha valssi"
Säv. ja sov. Tapio Ilomäki
Helsingin Teatteriorkesteri (off, radio), 0' 55".


8. Kansalaislaulu / Olet maamme armahin Suomenmaa ("Rusovälkkeessä aurinko pilkottaa - -")
Säv. trad., elokuvassa muutetut sanat
Es. "näyttelijät", laulu (off, lapsikuoro), 0' 30".


9. "Takaa-ajo"
Säv. ja sov. Tapio Ilomäki
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 3' 55".


10. "Loppusoitto"
Säv. ja sov. Tapio Ilomäki
Helsingin Teatteriorkesteri (off, lopputekstit), 0' 35".

Huomautuksia:
Radiotalo-jakson taustamusiikki alkaa viittauksella lauluun Mikkihiiri ja susihukka, säv. Georg Malmstén (off), 0' 05".

Maire Suvanto tanssii laulahdellen "Jos mä tanssia saan - -" (100 %), yht. 0' 10".

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) pohjalta.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1842
Tarkastuspäivä
21.12.1943
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2600 m
Veroluokka
25 %
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
5
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastuspäivä
06.06.1946
Veroluokka
30 %
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastuspäivä
26.09.1955
Veroluokka
VV
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastusnumero
T-01842
Tarkastuspäivä
18.06.1990
Formaatti
video
Pituus/leikattu
2600 m
Kesto/leikattu
91'12"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastuttaja
Yleisradio / Tallennepalvelu
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
06.03.2013
Kesto/leikattu
01:33:29
Ikäraja
S
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
95 min
Kieli (VOD)
suomi