Nuoruuteni savotat

Min ungdoms hyggen (ruotsinkielinen nimi)
The Timbercamp Tales (englanninkielinen nimi)
Elämän vonkamies II (työnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Nuoruuteni savotat

Mikko Niskasen ohjaama Nuoruuteni savotat (1988) jatkaa Elämän vonkamies -elokuvan (1986) aloittamaa kirjailija Kalle Päätalon omaelämänkerrallisen Iijoki-sarjan tarinaa 1930-luvun alkupuolelta syksyyn 1939. Päätalon perheen elatus on kunnan vastuulla, koska Herkko-isä (Martti Kainulainen) on Oulussa mielisairaalassa. Riitu-äiti (Pirjo Leppänen) yrittää pitää monilapsisen perheensä koossa. Päätalojen esikoinen Kalle (Ari-Kyösti Seppo) uurastaa metsätöissä, tutustuu naisiin ja innokkaana lukijana aikoo kirjailijaksi.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
12
Näyttelijät
Henkilö Ari-Kyösti Seppo , Kalle Päätalo, "Kassu"
Henkilö Pirjo Leppänen , Riitu Päätalo
Henkilö Martti Kainulainen , Hermanni Päätalo, "Hemma", "Herkko"
Henkilö Matti Tuominen , Hiltu-Jakki
Henkilö Lilli Suomalainen , Itäpään Anni
Henkilö Aarno Raninen , Matti-eno, Neulikon Matti
Henkilö Inga-Liisa Laukka , Itäpään vanhaemäntä
Henkilö Tom Wentzel , Juntunen, IKL:n puhuja
Henkilö Rolf Labbart , Itäpään keisari
Henkilö Leena Hyttinen , Martta
Henkilö Jani Lehtoniemi , Manne
Henkilö Jaana Lehtoniemi , Eeti
Henkilö Heini Lehtoniemi , Terttu
Henkilö Marika Naumanen , Pikku-Lyyti
Henkilö Erkki Pajala , Nevala, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Henkilö Sauli Seppälä , kunnanvaltuutettu
Henkilö Tapio Hämäläinen , kunnanvaltuutettu
Henkilö Yrjö Liehunen , kunnanvaltuutettu
Henkilö Aimo Hiltunen , kunnanvaltuutettu
Henkilö Jouko Sorri , kunnanvaltuutettu
Henkilö Sakari Niskanen , kunnanvaltuutettu, suojeluskuntalainen
Henkilö Erkki Siltola , piirimielisairaalan lääkäri
Henkilö Ilkka Järvi-Laturi , Hoikkalan Kalle
Henkilö Arja Kauppi , piirimielisairaalan kanslisti
Henkilö Osmo Haapalainen , metsänvartija, oikeistolainen
Henkilö Tove Selinheimo , Itäpään Martta
Henkilö Viljo Määttä , niksautuspotilas
Henkilö Veli Tuomas-Kettunen , Hiltu-Iikka
Henkilö Aatos Tapala , kunnanlääkäri
Henkilö Sirkka-Liisa Wilén , opettaja Uski
Henkilö Bror Bäckström , kirkkoherra
Henkilö Heikki Vilppala , Pulterin Eemeli
Henkilö Markku Blomqvist , Musta Pekka
Henkilö Janne Hytönen , Raanruutti, Kallen ikätoveri savotassa
Henkilö Ahti Kuoppala , Aku
Henkilö Olavi Arposuo , nuori savottakiho
Henkilö Pekka Syvälahti , savottajätkä
Henkilö Jukka Minkkinen , savottajätkä
Henkilö Erkki Tuhkanen , savottajätkä
Henkilö Sylvi Tourunen , savottaemäntä
Henkilö Maija-Leena Ervasti , kerjuutalon emäntä
Henkilö Heimo Kurtti , kerjuutalon isäntä
Henkilö Paula Ruokangas , vauva Päätalo
Henkilö Timo Pylkkänen , Arvi-setä
Henkilö Suti Hokkanen , Huttu-Heikki
Henkilö Kirsti Väänänen , heinätyttö
Henkilö Katianna Ruuskanen , Jenni
Henkilö Sirkka Penttinen , Jennin äiti
Henkilö Pekka Vilppala , Oskari, Jennin veli
Henkilö Antti Saarijärvi , nuori IKL-toimitsija
Henkilö Jukka Keinonen , Pauli
Henkilö Oiva Lipitsä , Karvo-Aaro, kauppias
Henkilö Ilkka Koivula , Kalastajan Eino
Henkilö Outi Kavén , Lempi
Henkilö Markku Hannula , Aati
Henkilö Roland Ehrstedt , Karkama, suojeluskuntaupseeri
Henkilö Eero Mikkola , Vaalamo, suojeluskuntaupseeri
Henkilö Eino Härmä , Isopää
Henkilö Heikki Lund , Helppo-Heikki
Henkilö Petteri Asikainen , jätkä markkinoilla
Henkilö Marketta Saarinen , pelinhoitaja
Henkilö Liisa Paatso , lotta suojeluskunnan harjoituksissa ja IKL:n kokouksessa
Henkilö Simo Keinänen , hyvä-ääninen parkkuumies
Henkilö Väinö Savola , asiakas kaupassa
Henkilö Heimo Juntunen , lukemista puolustava kulkujätkä
Henkilö Jouko Juntunen , myllynhoitaja
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Timo Ansiomäki , mies kunnantalon edessä
Henkilö Reino Lius , mies kunnantalon edessä
Henkilö Orvokki Oksanen , virkailija kunnantalolla
Henkilö Anja Savolainen , mielisairaanhoitaja
Henkilö Urpo Aaltonen , poliisi
Henkilö Lauri Rasi , savottajätkä / hanuristi markkinoilla
Henkilö Sirkka Lehtonen , savottaemännän apulainen
Henkilö Maarit Raivonen , Jennin ja Oskarin sisar
Henkilö Kalervo Lehtonen , parkkuumies
Henkilö Mikko Niskanen , parkkuumies
Henkilö Aulis Lehtinen , soittaja
Henkilö Lauri Kurtti , heinämies
Henkilö Reino Kurtti , heinämies
Henkilö Mauri Rääpysjärvi , lapiomies soramontulla
Henkilö Jouni Tumelius , lapiomies soramontulla
Henkilö Kari Törmänen , lapiomies soramontulla
Henkilö Aune Ranta , kauppa-apulainen
Avustajat
Jarkko Anttila, Juhani Halme, Esko Koiranen, Kalervo Koskela, Kaarlo Männistö, Jouko Mönkkönen, Pentti Nurminen, Leo Saarinen, Iivo Tuominen, Matti Vaaranmäki (mielisairaalan potilaita) Seppo Alapirtti, Matti Joensuu, Pekka Joensuu, Pirkko Joensuu, Tero Kivistö, Pekka Vilppala, Päivi Vilppala, (ihmisiä kirkonkylällä) Aaro Ansiomäki, Aimo Enberg, Eino Saarinen, Väinö Savola, Veikko Sirviö (miehiä pappilan pihalla) Antti Jakkila, Hannu Keränen, Lauri Lukkari, Antero Nissi, Kimmo Perälä, Mauno Pitkänen, Olavi Räisänen, Hannes Taivalkoski, Vilho Tyni, Urho Väisänen (pakkotyövankeja) Raimo Friman, Veli-Pekka Halmila, Paavo Hautamäki, Niilo Hiironen, Pentti Hyppönen, Vilho Hytönen, Paavo Janhunen, Juhani Jokihalme, Emil Kauppinen, Erkki Kauppinen, Kaino Kinnunen, Kyösti Koirikivi, Voitto Leed, Alpo Lievemaa, Ari Liimatainen, Lauri Martinmäki, Markku Metsola, Jukka Minkkinen, Onni Oksanen, Juhani Ollikainen, Rauno Paananen, Erkki Pääkkönen, Jukka Rantala, Lauri Rasi, Oiva Rautiainen, Pentti Siikaranta, Pekka Syvälahti, Elmeri Taivainen, Eino Toikkanen, Erkki Tuhkanen, Aarno Vihtalahti (savottajätkiä) Päivi Eskonsalo, Timo Flinck, Anna Granlund, Paavo Granlund, Lyydia Haapalainen, Minna Hellstén, Terttu Hippula, Virve Inget, Isaskar Inkiläinen, Mira Jokinen, Elsi Jurmu, Jussi Jussila, Seija Kaisto, Jani Korento, Aini Kankkunen, Maija Kankkunen, Ossi Koivu, Eeva Kotajärvi, Jere Lampinen, Leevi Leinonen, Auli Leskelä, Sauli Luokkanen, Tyyni Luukkonen, Veikko Luukkonen, Jarmo Manner, Suvi Mattila, Erkki Moilanen, Inkeri Moilanen, Riitta Moilanen, Suvi Määttä, Satu Naavasalo, Outi Niva, Lauri Nuutinen, Aaro Nuuttila, Jari Olkkola, Kaisa Palva, Laura Palva, Riikka Palva, Martti Partanen, Eija Partinen, Lasse Pasinen, Unto Perälä, Antti Piimäkorpi, Minna Pulkkanen, Erkki Puolamäki, Kalle Puolamäki, Jaakko Railo, Esko Räisänen, Jouko Salmi, Sonja Salmivirta, Timo Siilanen, Sini Soikkeli, Soili Soikkeli, Eero Sorjanen, Heli Sorri, Riikka Sorri, Sini Suomalainen, Antti Tumelius, Päivi Turusenaho, Veikko Unnaslahti, Petteri Vesala, Tuomo Vilenius, Eero Väisänen, Henna Väisänen (kirkonkyläläisiä), Kari Aho, Heikki Alhonen, Timo Ansiomäki, Samuli Enqvist, Ahti Hakala, Harri Hakala, Timo Hakala, Sami Hellstén, Eino Hippula, Aapo Holma, Jorma Hypén, Taisto Inget, Heikki Jokinen, Heikki Kurjonen, Mika Kääpä, Esa Lampi, Jari Lampinen, Sami Lindgren, Veikko Mattila, Heikki Nuuttila, Sami Peltonen, Matti Piili, Ossi Pohjonen, Jarkko Riikonen, Antti Rissanen, Kari Saarikivi, Jarkko Salminen, Veli Salminen, Markku Salonen, Risto Salonen, Olli Seppälä, Antero Sorri, Sipi-Heikki Tapanila, Hannu Toivonen, Kari Tuomola, Mikko Vainio, Olli Vainio, Risto Vataja, Janne Yläjoki (suojeluskuntalaisia) Anna-Maija Eskonsalo, Tiina Granlund, Anna-Maria Holma, Tuija Käki, Sanna Marttila, Soile-Marja Oikari, Minna Vainio (lottia) Mari Aho, Kaisa Elehvä, Tina Launonen (kirkonkyläläisiä) Veikko Räisänen, Lauri Väisänen, Jouko Väyrynen, Matti Waenerberg, Anna-Liisa Ylisirniö, Vesa Ylönen (kirkonkyläläisiä IKL:n tilaisuudessa) Tuomo Huusko, Irja Laine, Mari Unnaslahti (asiakkaita kaupassa) (Lähde: SKF 10) , avustajat
Tekijät
Henkilö Mikko Niskanen , Ohjaaja
Henkilö Marko Röhr , tuottaja
Henkilö Mikko Niskanen , käsikirjoitus
Henkilö Harry Lewing , käsikirjoitus
Henkilö Ilkka Järvi-Laturi , käsikirjoitus
Henkilö Pertti Mutanen , kuvaus
Henkilö Eva Jaakontalo , leikkaus
Henkilö Ossi Viskari , äänitys ja äänileikkaus
Henkilö Johan Hake , äänitys ja äänileikkaus
Henkilö Markku Suominen , musiikki
Henkilö Pekka Siistonen , musiikki
Henkilö Aarre Koivisto , lavastus
Henkilö Hilkka Eskelinen , pukusuunnittelija
Henkilö Kaija Ilomäki , maskeeraaja
Henkilö Antti Härkönen , kamera-assistentti
Henkilö Ilkka Ruuhijärvi , 2. kamera-assistentti
Henkilö Jouko Seppälä , valomestari
Henkilö Esko-Juhani Jantunen , valaisija
Henkilö Juuso Hirvikangas , 2. valaisija
Henkilö Arvi Koljonen , lavastuksen toteutus
Henkilö Kalervo Lehtonen , lavastuksen toteutus
Henkilö Timo Jyllikoski , rekvisitööri
Henkilö Liisa Mäkelä , puvustaja
Henkilö Eija Kuokkanen , kampaaja
Henkilö Ilkka Järvi-Laturi , apulaisohjaaja
Henkilö Marja Niskanen , kuvaussihteeri
Henkilö Juhani Jotuni , tuotantopäällikkö
Henkilö Terhi Tammila , tuottajan assistentti
Henkilö Irmeli Junni , tuotantosihteeri
Henkilö Päivi Mautemps , tuotantosihteeri
Henkilö Seija Niskanen , järjestäjä
Henkilö Simo Mäkelä , järjestäjä
Henkilö Jorma K. Lehtonen , järjestäjä
Henkilö Mikko Niskanen , casting
Henkilö Arja Kauppi , casting
Henkilö Kalervo Lehtonen , casting
Henkilö Heikki Vilppala , casting
Henkilö Olli-Pekka Ulkuniemi , casting
Henkilö Pekka Uotila , still-kuvaaja
Henkilö Ilkka Ruuhijärvi , still-kuvaaja
Henkilö Heikki Ahola , synkkaus
Henkilö Jan-Eric Nyström , trikit  (tekstikuvaus)
Henkilö Elsa Kurtti , murreasiantuntija
Henkilö Vilho Mäki-Hirvelä , suojeluskunta-asiantuntija
Henkilö Hans-Peter Dhuy , tuotantoharjoittelija
Henkilö Ulla Suominen , värimäärittely  (Suomi-Filmi Oy)
Henkilö Ilona Eronen , negaleikkaus  (Suomi-Filmi Oy)
Yhteisö Filmzolfo Oy , casting
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Yhteisö Europa Vision Oy , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Heikki Vilppala , järjestäjä
Henkilö Pekka Siistonen , musiikin äänitys
Henkilö Harri Forstén , muusikko  (viulu / Candle Light Orchestra)
Henkilö Kalle Kangas , muusikko  (sello / Candle Light Orchestra)
Henkilö Jyrki Ojalainen , muusikko  (viulu / Candle Light Orchestra)
Henkilö Kalervo Siistonen , muusikko  (trumpetti, käyrätorvi, flyygelitorvi / Candle Light Orchestra)
Henkilö Pekka Siistonen , muusikko  (koskettimet, trumpetti, flyygelitorvi)
Henkilö Markku Suominen , muusikko  (koskettimet / Candle Light Orchestra)
Henkilö Jari Tossavainen , muusikko  (viulu / Candle Light Orchestra)
Kokoonpanot
Group Name Candle Light Orchestra , orkesteri
Group Name Candle Light Chamber Orchestra , orkesteri  (valikoima Candle Light Orchestran muusikoita)
Group Name Candle Light Brass Band , yhtye  (valikoima Candle Light Orchestran muusikoita)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
6 749 386 mk
Rahoitus
Julkaistu
1988
Alkuperäisteos
Kalle Päätalo: Kunnan jauhot. Juuret Iijoen törmässä. Jyväskylä: Gummerus, 1973. (romaani) Kalle Päätalo: Täysi tuntiraha. Juuret Iijoen törmässä. Jyväskylä: Gummerus, 1974. (romaani) Kalle Päätalo: Nuoruuden savotat. Juuret Iijoen törmässä. Jyväskylä: Gummerus, 1975. (romaani)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
18.11.1988
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Arena 1, Bristol 1
Hämeenlinna: Maxim 1
Iisalmi: Kuvalipas
Joensuu: Aallotar
Jyväskylä: Elohuvi 1
Kajaani: Sisu
Kotka: Kinohalli
Kouvola: Kino-Kouvo
Kuopio: Maxim 1
Kuusamo: Kino Nilo
Lahti: Kuvapalatsi
Lappeenranta: Nuijamies
Mikkeli: Kinolinna
Oulu: Formia 1
Pori: Kino 1
Rovaniemi: Kino Teno
Suomussalmi: Ämmänsaaren työväentalo
Tampere: Hällä 1
Turku: Formia
Filmikopioiden määrä
21
Katsojaluku
155 727
Muut näytökset
  • 11.11.1988 Taivalkoski ensi-ilta
Televisioesitykset
  • 29.12.1990 TV2 Katsojia: 1 126 000
  • 31.10.1992 TV2 Katsojia: 586 000
  • 25.12.2010 YLE TV2
  • 10.05.2012 YLE Teema
  • 31.03.2018 Yle TV1
  • 27.12.2018 Yle TV1
Palkinnot
Elokuvatuotannon laatutuki 1988: 100 000 mk.
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Konginkangas (nyk. Äänekoski): Mikko Niskasen Käpykolon ympäristö (savotta, kesämetsä)

Taivalkoski: metsäaukea (Kallen ensimmäinen savotta, Kalle katselee lentokoneita), Villinsaari (Kallen hiihtoretki), Peltolan talo Tyrälänmäellä (nyk.) Tyrämäentie 13 b (Tyrämäen talo), Ahonniemen talo piharakennuksineen (nyk.) Myllyahontie 10 (Itäpään Keisarin talo ja talli), Iijoen Jokijärvi (Riitu pyykillä), Hiltulan entinen tila (nyk.) Hilturannantie 4 a (Iikan talo), suo (Hermanni pakkotyössä), Romppasen talon aitta (nyk.) Jokijärventie 194 (Itäpään Keisarin talon aitta), sorakuoppa (tietyömaa), Jalavan kauppakartano (nyk.) Mikonkuja 2 (IKL:n kokous)

Kuhmoinen: Harjusalmen vanha koulu (nyk.) Nelostie 2864 (kunnantalo), Korhosen puoti pihapiireineen (nyk.) Päijälänraitti 8 (kirjasto, puoti, markkinat), Muurilan talo (nyk.) Muurilantie 15 (pappila), Puolamäen vanha talo (nyk.) Puolamäki (tyttö esittelee karhun kyrpäluita), tie (Kalle pyöräilee kylälle), kirkonkylä (kirkonkylä), työväentalo (nyk.) Syrjämäentie 6 (suojeluskuntatalo), Kuhmolan raitti (Kalle hyvästelee Hoikkalan Kallen)

Nokia: Pitkäniemen sairaala (Oulun piirimielisairaala)

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Sisäkuvat
Kuhmoinen: Korhosen talon sali (kunnanvaltuuston kokous), ullakkohuoneisto (kirjasto) ja Korhosen kauppa (puoti) (nyk.) Päijälänraitti 8, Muurilan talo (nyk.) Muurilantie 15 (pappila), Puolamäen talo (nyk.) Puolamäki (tyttö esittelee karhun kyrpäluita)

Nokia: Pitkäniemen sairaala (Oulun piirimielisairaala)

Taivalkoski: Peltolan talo Tyrälänmäellä (nyk.) Tyrämäentie 13 b (Tyrämäen talo), Ahonniemen talo piharakennuksineen (nyk.) Myllyahontie 10 (Itäpään Keisarin talo ja talli), Romppasen talon aitta (nyk.) Jokijärventie 194 (Itäpään Keisarin talon aitta), Jalavan kauppakartano (nyk.) Mikonkuja 2 (IKL:n kokous)

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Kuvauspaikkahuomautukset
Taivalkosken Jokijärven Kallioniemeen rakennettiin Kalle Päätalon entisen kotitalon läheisyyteen elokuvassa käytetty Kallen kotitalo saunoineen ja Konginkankaalle savottakämppä.

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Kuvausaika
Helmikuu - heinäkuu 1988

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.

Sisältöseloste
Eletään 1930-luvun puoliväliä Koillismaalla. Päätalon perheen elatus on viidettä vuotta kunnan vastuulla, koska perheen isä Herkko on Oulussa mielisairaalassa. Kunnanvaltuustossa ehdotetaan, että isoimmat lapset huutokaupattaisiin rikkaampiin taloihin, mutta perheen äiti Riitu vetoaa omien kokemustensa pohjalta, että saisi pitää perheen koossa.

Riitu haluaisi Herkon palaavan kotiin, mutta lääkäri ei päästä ja pidättää kirjeen, jossa Riitu kertoo olevansa raskaana. Herkko kirjoittaa kotiin ja lähettää terveisiä lapsille mutta ei vaimolleen. Riitu joutuu kerjäämään ruokaa vanhimman tyttärensä Martan kanssa.

Päätalojen esikoinen Kalle on innokas lukija ja kirjoittaja ja tilaa itselleen Mika Waltarin oppaan Aiotko kirjailijaksi?. Metsätöissä ollessaan Kalle menee lämmittelemään Itäpään taloon ja jää yöksi. Talon Anni-tytär sanoo Kallea mukavaksi pojaksi, vaikka tämä väittääkin olevansa ruma. Illalla Kalle hoitaa Annin kanssa tallityöt ja laulaa tyttöjen pyynnöstä Asfalttikukkaa. Kallen lähtiessä Anni sanoo, että hänellä tulee tätä ikävä.

Herkko palaa kotiin yhä luulosairaana ja pahantuulisena. Pienemmät lapset pelkäävät häntä, ja Kalle raivostuu lopulta isälleen. Herkko viedään pakkotyöhön, koska hän ei suostu vapaaehtoisesti töihin edes uuden kunnanlääkärin todettua, ettei hänellä ole keuhkotautia. Riitun on yhä vaikeampi saada kunnalta jauhoja, vaikka hän on raskautensa takia heikossa kunnossa.

Kalle lähtee isolle savotalle tukkitöihin. Hän kohtaa enonsa Matin, joka sanoo hänen saaneen työnjohtaja Mustalta Pekalta huonon palstan. Kalle uupuu työstä ja karkaa itku kurkussa kotiin työnjohtajien määrättyä hänet purkamaan pinonsa kahdesti.

Kalle ostaa kumiteräiset saappaat ja lähtee parkkuutyöhön. Matkalla hän yöpyy talossa, jonka tytär Jenni esittelee hänelle "karhun kyrpäluita" ja koettaa yöllä hakeutua Kallen viereen, mutta pienemmät lapset häiritsevät. Emännän kysyessä Kalle ei tunnusta olevansa sukua Herkolle.

Työmaalla Kalle tapaa Päätalojen auttavaisen naapurin Hiltu-Jakin, joka kertoo äidin synnyttäneen tyttövauvan. Matti-enon sydän pettää kesken työn, ja Kalle ostaa hänen leskeltään hänen saappaansa kirveenterän halkomien omiensa tilalle. Miehet pitävät taivaalla lenteleviä koneita pahaenteisenä merkkinä.

Kotiin palattuaan Kalle ostaa tienaamillaan rahoilla ensimmäisen takkipukunsa. Herkko karkaa pakkotyömaalta ja saa kunnalta luvan jäädä kotiin koska on jo rauhallisempi. Markkinoilla Kalle ihailee suojeluskunnan harjoituksia ja pohtii itsekin liittymistä. Hänen paras ystävänsä Hoikkalan Kalle on jo mukana ja on lähdössä armeijaan polkupyöräjoukkoihin, vaikkei edes osaa ajaa pyörällä.

Kalle kutsutaan Itäpäähän töihin, ja palkaksi hänelle luvataan hevonen lainaksi tietöitä varten. Hän kertoo ihailevalle Annille tarinoitaan vaikka tunteekin, ettei ole kokenut riittävästi kauniita asioita joita kuvata. Talossa yöpyy joukko heinäntekijöitä, mukana myös tyttö, joka alkaa vilkuilla Kallea. Anni, heinätyttö ja Kalle yöpyvät kolmisin aitassa, ja Kalle pyytää päästä tytön viereen kun Anni nukkuu. Lemmiskely-yritys saa kuitenkin Kallen vatsan kuralle. Anni suuttuu ja menee taloon nukkumaan. Yöllä nousee halla, joka vie sadon. Kalle lähtee tietöihin mutta on niin poissa tolaltaan, ettei työstä tule mitään.

Kirkonkylään saapuu Isänmaallisen kansanliikkeen puhuja, joka saarnaa isänmaanvihollisesta ja vaatii Lapuan liikkeen hengen elvyttämistä. Kalle ystävineen kuuntelee naureskellen takapenkillä, ja Hiltu-Jakki aiheuttaa hämminkiä asettautumalla suurin elein pitkäkseen salin etuosaan.

Kalle kuulee Hoikkalan Kallen tehneen armeijassa itsemurhan - hän ei oppinut ajamaan polkupyörällä ja menetti simputuksessa hermonsa. Opettaja tuntee Kallen lukuhalut ja kysyy, haluaisiko tämä lähteä opettajaseminaariin. Herkko raivostuu ajatuksesta, mutta Riitu kannustaa poikaansa.

Kalle lähtee isänsä ja pikkuveljensä Mannen kanssa metsätöihin kun eletään syksyä 1939. Lainatessaan matkalla Itäpään venettä Kalle huomaa Annin suhtautuvan häneen jälleen ystävällisesti. Työmaalla Herkko pyytää Kallea pysymään kotona kunnes toiset lapset ovat kasvaneet, ettei heille käy kuten naapuripalstan puoliorvolle Lempille, joka uupuu raskaaseen metsätyöhön. Kalle kyllästyy lopulta siihen, että isä motkottaa koko ajan hänen lukemisestaan. Hän lähtee suutuksissaan työmaalta ja vastaa "saa nähä", kun Manne kysyy, tuleeko hän enää kotiin. Suolla taivaltaessaan Kalle pysähtyy katselemaan lentokonetta.

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Nuoruuteni savotat jakoi mielipiteitä. Olli Mannisen (Iltalehti 18.11.1988) silmissä elokuva oli "valkokangasta suurempaa vaikerrusta", joka "on lopputulokseltaan yhtä mielenkiintoinen katselukokemus kuin hiihtoretki tasamaalla suojasäällä": "Elämän vonkamiehessä henkilökuvat olivat edes jotenkin eläviä. Nuoruuteni savotoissa hypitään tasapaksuin, yhtä pitkin kohtauksin tilanteesta seuraavaan eikä henkilöistä saada mitään irti. Sivuhenkilöt jäävät epämääräisiksi hahmoiksi, eikä Päätalon muonakunnankaan ajatuksia pidemmälle availla. [- -] Taustalla pauhaa sellainen suomalaiskansallinen musiikki että syvästi isänmaallisimpien katsojien polvet varmaan tutisevat viulujen ja vaskien törähdellessä."

Jarmo Valkola (Keskisuomalainen 20.11.1988) arveli elokuvan täyttävän sosiaalisen tehtävänsä kovien aikojen mieliinpalauttajana, mutta moitti sitä, että "'kansatieteellinen' pikkutarkkuus, lavastuksellisten ja puvustuksellisten yksityiskohtien huolellisuus tunkeutuu etualalle, jolloin olemme eräänlaisessa pintatason todellisuuden havainnoinnissa. Kaikki ulkoinen toteutuu niin äärimmäisellä huolehtivuudella, että se nousee itsetarkoitukseksi henkilöhahmojen elävyyden siitä kärsiessä. Ihmiset toimivat tässä miljöössä marionetteina, 1930-luvun näkymien mainosnukkeina, koska Niskanen ei ole ottanut minkäänlaista etäisyyttä kuvaamaansa aikakauteen. Hän ei ole tuonut toista näkökulmaa, uudenlaista hahmotusta noiden päivien valotukseen, vaan pitäytynyt turvallisesti Päätalon 'hengessä', mitä sillä sitten milloinkin tarkoitetaan."

Raili Suomisen (Turun Sanomat 19.11.1988) mielestä "Nuoruuteni savotat on kerronnaltaan tiiviimpi ja sisällöltään vivaihteekkaampi kuin edeltäjänsä. Niskanen välttää tällä kertaa myös liiallisen paatoksen ja kurjuudella mässäilyn, vaikka elokuvan perustotisuutta ei liialla huumorilla höystetäkään. Erityisen herkästi hän pystyy kuvaamaan etenkin sen ristiriidan, joka syntyy vajaan parikymppisen nuorukaisen sisimmässä unelmien (kirjoittaminen) ja todellisuuden kohdatessa toisensa. Parhaimmillaan Mikko Niskasen filmi on kuvatessaan arkista työtä. Metsäsavotoissa, joihin Kallekin joutuu jo varhain, ei ole mitään rillumarei- tai tukinuittoromantiikkaa."

Eero Krekelä (Kaleva 19.11.1988) antoi tunnustuksen näyttelijöille ja Niskasen paneutumiselle näyttelijäohjaukseen. Erityisesti Ari-Kyösti Seppo "on tosiaan mieluisa uusi tuttavuus. Roolissaan 15-18-vuotiaana Kallena hän aivan ilmeisesti kykenee eläytymään kirjailijan nuoruudenhahmoon ujonsorttisesta pojankoltiaisesta kasvaen vähin erin tietoiseksi omasta henkisestä kutsumuksestaan. Siinä ohessa sitten oman perheen koettelemukset taakkana, savottojen yli-inhimillisen raskaat hommat ja myös eroottisen heräämisen sävähdyttävät ensi kokemukset. Näin Ari-Kyösti Sepon nuorukais-Kallella on ratkaisevan tärkeä osa ohuen juonenkulun saatossa."

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Taustaa
Jo ennen Elämän vonkamiehen (1986) ensi-iltaa Mikko Niskanen ja toimitusjohtaja Jukka Mäkelä tekivät päätöksen jatkaa Kalle Päätalon omaelämäkerrallisen romaanisarjan filmausta. Samaan aikaan, lokakuussa 1986, Niskanen myi tuotantoyhtiönsä National-Filmin Mäkelöiden uuden sukupolven, serkusten Jukka ja Juha Mäkelän hallitsemalle Finnkinolle, joka oli luotu syyskuussa 1986 Mäkelöiden vanhan Kinosto-yhtymän perustalle. Finnkino oli elokuva-alan uusi suuryhtiö, joka pyrki laajentamaan toimintaansa myös tuotannon sektorille, Mäkelöiden entisen Fennada-Filmin perinteen mukaisesti. Myymällä yhtiönsä Niskanen halusi vapautua toimitusjohtajan tehtävistä ja keskittyä taiteelliseen työhön: hän jäi National-Filmin palvelukseen kuukausipalkkaisena pääohjaajana ja "taiteellisesta linjasta vastaavana henkilönä", Marko Röhrin toimiessa tuottajana. Kaupassa Finnkino sai omistukseensa myös Niskasen Kuhmoisten Pihlajakoskelle rakentaman studion ja sen kaluston.

Nuoruuteni savotat jatkaa Päätalon Iijoki-sarjan tarinaa 1930-luvun alkupuolelta vuoteen 1939, romaanien Kunnan jauhot (1973), Täysi tuntiraha (1974) ja Nuoruuden savotat (1975) pohjalta. Käsikirjoittajaksi Niskanen valitsi elokuva- ja tv-työn veteraani Harry Lewingin (s. 1923), jonka kanssa hän oli ollut yhteistyössä jo 1960-luvulla Yleisradion koulutustoiminnan puitteissa ja joka oli jäänyt Yleisradiosta eläkkeelle. Vuoden 1986 aikana Lewing oli kirjoittanut Elämän vonkamiehen tv-version kertojatekstejä. Nuoruuteni savotoiden ensimmäinen käsikirjoituspalaveri pidettiin joulukuussa 1986, minkä jälkeen Lewing työsti useita käsikirjoitusversioita yhdessä Niskasen ja kirjailijan itsensä kanssa. Loppuvaiheissa käsikirjoitusryhmään liittyi uuden sukupolven tekijä Ilkka Järvi-Laturi (s. 1961), joka oli ohjannut kiitettyjä lyhytelokuvia ja joka valmisteli jo ensimmäistä pitkää elokuvaansa Kotia päin (1989). Järvi-Laturi vaikutti lisäksi Nuoruuteni savotoiden apulaisohjaajana ja näyttelijänä Hoikkalan Kallen roolissa.

Nuoren Kallen roolin miehittämiseksi tarvittiin jälleen kymmeniä koekuvauksia, joissa käväisi mm. Samuli Edelmann, ennen kuin osaan löytyi Ari-Kyösti Seppo, porilaisen teatteriperheen 22-vuotias vesa, jolla oli näyttämökokemusta pienestä pitäen ja joka oli käynyt Lahden taideteollisen oppilaitoksen näyttelijäkurssin ja kävi sittemmin Teatterikorkeakoulun. Sirkka-Liisa Wilénin sukunimi on lopputeksteissä muodossa Vilen.

Kuvaukset alkoivat helmikuussa 1988 Niskasen omalla metsäpalstalla Konginkankaalla, minne Niskanen oli jo viikkoja aikaisemmin lähettänyt Ari-Kyösti Sepon perehtymään metsätöihin Kalervo Lehtosen opastuksella sekä harjoittelemaan Taivalkosken murretta. Konginkankaalta kuvaukset siirtyivät Nokialle, Kuhmoisten Pihlajakoskelle ja lopulta Taivalkoskelle. Kun viimeiset kuvat otettiin heinäkuussa 1988, saatettiin todeta, että hyvän ennakkosuunnittelun ansiosta oli tarvittu vain 33 kuvauspäivää ja kolme miljoonaa vähemmän rahaa kuin Elämän vonkamiehen tuotannossa.

Nuoruuteni savotoiden ensiesitys järjestettiin Taivalkoskelle 11.11.1988, joka oli Kalle Päätalon 69-vuotispäivä ja sattumoisin myös päivä, jolloin hänen esikoisromaaninsa Ihmisiä telineillä oli ilmestynyt 30 vuotta aikaisemmin. Sydänvikainen Päätalo pelkäsi liikuttuvansa ensi-illassa liikaa ja katsoi elokuvan videona jo edellisenä iltana salaa Niskaselta. (Seura 46/1988).

Nuoruuteni savotoista vedettiin kaikkiaan 21 kopiota ja se keräsi noin 155 000 katsojaa - hieman vähemmän kuin Elämän vonkamies ja vähemmän kuin odotettiin, mutta vuoden ensi-iltaelokuvista kolmanneksi eniten Tupla-Uunon ja Pohjanmaan jälkeen.

Nuoruuteni savotat jäi Mikko Niskasen viimeiseksi elokuvaksi, sillä hän menehtyi kevättalvella 1989 todettuun eturauhassyöpään marraskuussa 1990 - kesken monien suunnitelmien, joita olivat mm. elokuva Urho Kekkosesta ja sovitus Päätalon romaanista Höylin miehen syksy.

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Musiikki
1. Nuoruuteni savotat
Säv. ja sov. Markku Suominen
1) Candle Light Orchestra, joht. Markku Suominen (off, alkutekstit), 2' 45".
2) Candle Light Orchestra, joht. Markku Suominen (off, lopputekstit), 2' 55".
Levytys:
Candle Light Orchestra, joht. Markku Suominen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988.


2. Hermannin bolero
Säv. ja sov. Pekka Siistonen
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen (off), viiteen kertaan, yht. 4' 25".
Levytys:
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988.


3. Hiihtely
Säv. ja sov. Markku Suominen
Candle Light Chamber Orchestra, joht. Markku Suominen (off), kahteen kertaan, yht. 2' 10".
Levytys:
Candle Light Chamber Orchestra, joht. Markku Suominen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988.


4. Yö Kallioniemessä
Säv. ja sov. Pekka Siistonen
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen (off), seitsemään kertaan, yht. 5' 00".
Levytys:
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988.


5. Savotta 1
Säv. ja sov. Pekka Siistonen
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen (off), 2' 30".
Levytys:
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988.


6. Asfalttikukka
Säv. Johnny Loke, san. Wäinö Siikaniemi
Es. Ari-Kyösti Seppo, laulu (100 %), kahdessa osassa, yht. 0' 40".


7. Annin valssi
Säv. ja sov. Markku Suominen
Candle Light Orchestra, joht. Markku Suominen (off), kahteen kertaan, yht. 2' 40".
Levytys:
Candle Light Orchestra, joht. Markku Suominen; Finnlevy FL & FCD 5134,
1988.
Candle Light Brass Band, joht. Markku Suominen; Finnlevy S 212, 1988.


8. Savotta 2
Säv. ja sov. Pekka Siistonen
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen (off), viiteen kertaan, yht. 5' 35".
Levytys:
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134,
1988.


9. Soita Humu-Pekka
Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen
Matti Reima, laulu, ja Odeon-orkesteri (off, gramofoni), 1' 05".
Levytys:
Matti Reima ja Odeon-orkesteri; Odeon A 228347,
1936.


10. Paluu Kallioniemeen
Säv. ja sov. Pekka Siistonen
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen (off), kolmeen kertaan, yht. 4' 30".
Levytys:
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134,
1988.


11. Kuorinta
Säv. ja sov. Pekka Siistonen
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen (off), kahteen kertaan, yht. 3' 50".
Levytys:
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134,
1988.


12. Blott en dag, ett ögonblick i sänder / Päivä vain ja hetki kerrallansa (vuoden 1986 virsikirjassa Virsi 338)
Säv. Oskar Ahnfelt, san. Lina Sandell, suom. Julius Engström
Es. "savottajätkät", laulu (100 %), 0' 45".


13. Taivalkosken markkinat
Säv. ja sov. Pekka Siistonen
Candle Light Brass Band, joht. Pekka Siistonen (off), kahdessa osassa, yht. 2' 05".
Levytys:
Candle Light Brass Band, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134,
1988.


14. Jääkärin marssi / Jääkärimarssi
Säv. Jean Sibelius
Es. "suojeluskunnan torvisoittokunta" (100 %), 1' 35".


15. Heinätytön polska
Säv. ja sov. Pekka Siistonen
Candle Light Chamber Orchestra (off), kolmeen kertaan, yht. 3' 05".
Levytys:
Candle Light Chamber Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988.


16. Kytösavun aukeilla mailla / Vilppulan urhojen muistoksi
Säv. ja san. Heikki Klemetti
Es. "IKL:n kannattajat", laulu (100 %), 0' 30".

17. Kesämetsä
Säv. ja sov. Pekka Siistonen
Candle Light Orchestra (off), 0' 25".
Levytys:
Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134,
1988.

Huomautuksia:
Elokuvan musiikista tehtiin soundtrack-levy Nuoruuteni savotat (Finnlevy FL & FCD 5134, 1988). Annin valssista tehtiin myös erillinen, P. Puron sanoittama singlelevy (Finnlevy FS 212, 1988), jolla lauloi Reijo Lehmonen.

Savotta 2 ja Kesämetsä ovat muunnelmia sävelmästä Savotta 1, Paluu Kallioniemeen puolestaan sävelmästä Yö Kallioniemessä. Musiikkinumero 13 on Teostoilmoituksessa nimellä "Markkinat".

Päivä vain ja hetki kerrallansa on julkaistu Suomessa aiemmin hengellisten laulujen kokoelmissa Rauhansäveliä (1894), Siionin kannel (1900) ja Sanansaattaja (1900). Laulu julkaistiin sittemmin vuoden 1986 virsikirjassa (Virsi 338).

Lauri Rasi soittaa markkinoilla tunnistamatonta haitarimusiikkia (100 %), 0' 15".

Kallen vieraillessa opettajan luona kuuluu radiosta mieskuorolauluna, suomalaisin sanoin, unkarilainen kansanlaulu Vala (off), 0' 35".

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.
Kiitokset
Kuhmoisten kunta, Taivalkosken kunta, Päätalo-seura, Pentti Kankaanpää (Kauhava), Oy Rettig Ab, Posti- ja telemuseo, Nokia--Mobira
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
26356
Tarkastuspäivä
03.11.1988
Formaatti
35 mm
Perustelut
--;
Pituus/leikattu
4510 m
Kesto/leikattu
165'
Veroluokka
10 %
Ikäraja
K12
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
8
Tarkastusnumero
T-26356
Tarkastuspäivä
24.01.1990
Formaatti
video
Perustelut
S.ikäraja: K12
Pituus/leikattu
4510 m
Kesto/leikattu
158'15"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastuttaja
Europa Vision Oy
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
18.03.2016
Kesto/leikattu
02:37:28
Ikäraja
12
Tekniset tiedot
Väri
väri
Ääni
ääni
Kuvasuhde
1,66:1
Kesto
165 min
Kieli (VOD)
suomi