Yrjänän emännän synti

Yrjänä-värdinnans synd (ruotsinkielinen nimi)
En Hustrus Moral (tanskankielinen nimi)
The Sin of the Mistress of Yrjänä (englanninkielinen käännösnimi)
Le Pêché de la ménagère d'Yrjänä (ranskankielinen käännösnimi)
Die Sünde der Bäuerin von Yrjänä (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko kuvauspaikkoja Kangasalla, Merijärvellä tai pääkaupunkiseudulla? Tunnistatko esiintyjiä? Tiedätkö mitä elokuvassa tekivät Viktor Novero tai Jukka Vieno? Tiedätkö kuvauksista?

Yrjänän emännän synti

Edvin Laineen ohjaama draama Yrjänän emännän synti (1943) pohjautuu Artturi Leinosen romaaniin. Rauhanaikaan sijoittuvassa elokuvassa Yrjänän talon nuori emäntä Selma (Mirjami Kuosmanen) pelkää vauraan sukutilan jäävän vaille perillistä, kun ei ole tullut raskaaksi neljän avioliittovuoden aikana. Hän rakastaa puolisoaan Anttia (Edvin Laine), mutta ei aio alistua lapsettomuuteen.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
7
Näyttelijät
Henkilö Mirjami Kuosmanen , Selma, Yrjänän emäntä
Henkilö Edvin Laine , Antti, Yrjänän isäntä
Henkilö Aino Lohikoski , Josefiina Turunen
Henkilö Esko Vettenranta , Sauli Utti
Henkilö Jalmari Rinne , rovasti
Henkilö Liisa Autere , Mari, Yrjänän piika
Henkilö Toppo Elonperä , Iisakki
Henkilö Veikko Linna , Samuel Utti
Henkilö Veikko Huuskonen , pastori Eljas Kaarto
Henkilö Aku Peltonen , Aakusti, Yrjänän renki
Henkilö Lyyli Erjakka , 1. nainen
Henkilö Väinö Luutonen , tukkilainen
Henkilö Kalle Viherpuu , Rinnan Eemeli
Henkilö Jarmo Laine , Tuomas, Selman poika
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Saimi Vuolle , 2. nainen
Henkilö Bertha Tammelin , 3. nainen
Henkilö Jukka Vieno , tunnistamaton rooli
Henkilö Viktor Novero , tunnistamaton rooli
Tekijät
Henkilö Edvin Laine , Ohjaaja
Henkilö Toivo Särkkä , käsikirjoitus
Henkilö Armas Hirvonen , kuvaus
Henkilö Armas Vallasvuo , leikkaus
Henkilö Kurt Vilja , ääni
Henkilö Georg Brodén , ääni
Henkilö Väinö Haapalainen , musiikki
Henkilö Karl Fager , rakennelmat  (lavastus)
Yhteisö Suomen Filmiteollisuus SF Oy , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö T. J. Särkkä , tuottaja  (tuotannonjohto)
Henkilö Senja Soitso , naamiointi
Henkilö herra Virtanen , naamiointi
Henkilö Tuulikki Uskali , kampaaja
Henkilö Alf Salin , studiopäällikkö
Henkilö Bertil Holmström , järjestäjä
Henkilö Sulo Tammilehto , kamera-assistentti
Henkilö Matti Silvantie , äänitysassistentti
Henkilö herra Leskinen , äänittäjän apulainen
Henkilö Nils Gustafsson , sähköryhmän esimies
Henkilö Kalevi Hartti , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Oskar Uotila , laulujen sanoitus  (musiikkikappale Ballaadi)
Henkilö Esko Vettenranta , muusikko  (laulu)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1943
Alkuperäisteos
Artturi Leinonen: Yrjänän emännän synti. Porvoo: WSOY, 1937. (romaani)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
23.10.1943
Ensi-iltapaikat
Vaasa: Kinema
Filmikopioiden määrä
10
Muut näytökset
  • 24.10.1943 Helsinki: Elysée, Metropol; Jyväskylä: Suomi-Elokuvat; Kuopio: Puijo; Lahti: Ilves; Riihimäki: Riihilinna ensi-iltakierros
  • 14.11.1943 Oulu: Hovi; Turku: Bio-Bio, Pallas ensi-iltakierros
  • 18.11.1943 Pori: Asto ensi-iltakierros
  • 21.11.1943 Tampere: Kino, Petit ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 21.09.1974 MTV1 Katsojia: 1 625 000
  • 22.06.1990 TV2 Katsojia: 297 000
  • 16.06.1995 TV2
  • 17.07.1999 YLE TV2
  • 02.08.2003 YLE TV2
  • 26.02.2005 YLE TV2
  • 19.06.2010 YLE TV2
  • 12.02.2015 YLE TV1
  • 08.03.2017 Yle TV1
  • 30.08.2017 Yle TV1
  • 03.09.2018 Yle TV1
  • 17.07.2020 Yle TV1
  • 03.12.2021 Yle TV1
Palkinnot
Elokuvan 50-vuotisjuhla 25.11.1945: tunnustuspalkinto: musiikki: Väinö Haapalainen (myös elokuvista Valkoiset ruusut, Vaivaisukon morsian, Suurin voitto, Suviyön salaisuus, Anna Liisa).
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Kangasala: Suinulan kylä: Markkulan talo (Yrjänän talo) ja Franssilan tila

Oulainen: Pyhäjoen ympäristö

Merijärvi: Pyhäjoen Pyhäkoski ja Pyhäkosken silta

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Studiot
Helsinki: SF-studio

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Kuvausaika
Kesä - syksy 1943
Sisältöseloste
Yrjänän talo on kylän komein ja varakkain. Se on ollut suvun hallussa yli 200 vuotta, mutta uhkaa nyt jäädä vaille perillistä. Talon tyttärenä sen nuori emäntä Selma on tietoinen suvun kunniasta ja velvoittavista perinteistä: neljän avioliittovuoden jälkeen hän on kuitenkin lapseton, mikä aiheuttaa puheita kylällä ja surua hänessä itsessään. Selma rakastaa isäntää, Anttia, joka epäilee hedelmättömyyden syyksi lapsena sairastamaansa tulehdusta.

Selma uskoutuu Turusen Josefiinalle, sairaalle ja jumaliselle leskelle, joka omassa avioliitossaan on jäänyt niin ikään lapsettomaksi. Leikkipuheen varjolla esiin nousee ajatus käyttää vierasta miestä lapsen siittämiseen: Josefiina kehottaa tyytymään Jumalan tahtoon, mutta Selma ei pidä tekoa syntinä, kunhan se ei tapahdu "himossa ja halussa", vaan välttämättömyyden pakosta, jollaisena hän pitää omaa tilannettaan. Itse asiassa hän on jo kiinnittänyt huomionsa naapuritalon nuoreen ja salskeaan poikaan Sauliin, joka niin ikään tuntee mielenkiintoa Selmaa kohtaan.

Kuumana kesäpäivänä Selma käy alastomana uimassa: samaan aikaan uimaan osuu myös Sauli, jonka mieleen jää näky emännän paljaasta ylävartalosta. Juhannuspäivänä Sauli ja emäntä tapaavat jälleen joella, soutelevat yhdessä, kulkevat käsi kädessä kukkivan luonnon keskellä: Sauli suutelee emäntää, joka antautuu ilman vastarintaa. Jälkeenpäin Selma lähettää Saulin tylysti pois ja sanoo itsekseen: "Tietysti he kivittävät minut, mutta kivittäkööt".

Kun Sauli alkaa iltaisin hiiviskellä Yrjänän talon nurkissa, emäntä on jyrkkänä: "Toista kertaa ei satu". Hän vakuuttaa, että Saulin ei tarvitse välittää seurauksista ja pyytää miestä unohtamaan kaiken. Elonkorjuun aikaan emännän raskaus on jo puintiväen puheenaiheena. Asia valkenee myös isännälle, joka ryhtyy tiukkaamaan lapsen isää. Emäntä vakuuttaa rakastavansa miestään ja pyytää tätä unohtamaan kolmannen osapuolen. Isäntä epäilee Saulia: emäntä ei myönnä eikä kiellä.

Isäntä juopottelee ja purkaa mieltään sivullisille: Josefiinalle hän sanoo perheen lisääntyvän ilman hänen apuaan ja eräälle ryyppykaverilleen hän valittaa vaimon pettäneen häntä. Juovuspäissään Antti yrittää puhua myös vanhalle rovastille, joka ajaa hänet ulos. Ollessaan leimaamassa metsää isäntä tapaa Saulin ja käy tämän kimppuun kirveen kanssa. Sauli selviytyy hyökkäyksestä, seuranneessa tappelussa molemmat saavat kolhuja. Kertoessaan tapauksesta emännälle isäntä kokee Saulin nauraneen pilkallisesti.

Talvella rovasti ja pastori saapuvat Yrjänään ja ottavat emännän puhutteluun kuulopuheiden perusteella. Rovastin yrittäessä sovitella nuori kappalainen vaatii emäntää vastaamaan, "onko hän harjoittanut syntiä, onko hän avionrikkoja?" Emäntä käskee pastorin ulos ja pyytää tätä kysymään asiaa isännältä.

Vuoteenomaksi joutunut Josefiina, jonka luota huolestunut isäntä löytää vaimonsa, yrittää hieroa sovintoa puolisoiden välille: "Älkää turmelko tulevaisuuttanne". Emäntä sanoo isännälle, että tämän on tunnustettava lapsi, mikäli aikoo jäädä taloon, ja vakuuttaa lapsen isän kuolleen hänen elämästään ainiaaksi. Isäntä toivoo voivansa unohtaa.

Synnytyksen hetkellä isäntä vetäytyy talliin ja kokee kaikki nöyryytyksensä uudelleen, kun renki saapuu ilmoittamaan, että "emännällä on iso poika". Isäntä voittaa itsensä ja menee vaimonsa luo, joka sanoo "kaiken olevan nyt hyvin".

Toista vuotta kuluu. Eräänä kesäpäivänä isäntä seuraa äidin ja lapsen leikkiä ja vetäytyy syrjään kuullessaan palvelusväen puheet "emännän pojasta". Äkkiä Selma huomaa pojan kadonneen ja olevan vaarassa joutua koskeen. Isäntä kiirehtii apuun ja onnistuu pelastamaan ja elvyttämään veden varaan joutuneen lapsen. "Poikani, oma poikani, nyt sinä olet minun", isäntä sanoo. Emäntä hymyilee.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Edvin Laineen esikoisohjaus vastaanotettiin "ansiokkaana kotimaisena elokuvana", "jonka nähtyä voi hyvällä omallatunnolla onnitella sekä SF:ää että myöskin Edvin Lainetta", kuten T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 28.10.1943) kirjoitti. "Elokuva on lujasti ja kiinteästi tehty, ja ohjaustyön kannalta se on esikoistyöksi varmasti ja johdonmukaisesti toteutettu."

"Yrjänän emännän synti on epäämätön voitto Edvin Laineelle", tunnusti myös S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 27.10.1943). "Teatterimiehen ote tuntuu vielä paikoitellen esim. runsaissa 'sisään- ja ulosmenoissa' jne., mutta kokonaisuudessaan filmi on huolellista ja varmaa työtä. Ennen kaikkea on mainittava elokuvan viimeisten metrien voimakas nousu. Siinä ohjaaja itse antoi parastaan myös yhdessä pääosista [- -]".

"Romaanin väkevä, kuohuva elämänrytmi on filmissä onnistuneesti tavattu", kiitti L. L-s (Ilkka 24.10.1943). "Siinä ei ole mitään pientä näpertelyä, ei mitään pikku sievää, se on suuripiirteistä, voimakasväristä, vapaata, selkeää ja ennen kaikkea aidontuntuista kuvausta. Tämä on Edvin Laineen ensimmäinen filmiohjaus ja täytyy sanoa, että se on mestarin työtä."

"Han arbetar med en energi, en ambition och hängivenhet som starkt fängslar åskådaren", kirjoitti H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 28.10.1943) Edvin Laineen työstä. "Man tycker om hans rejäla tag och om hans maskulint redbara kärvhet. Laine är teaterman och det sitter onekligen ännu kvar en del teatermaner i hans filmarbete [- -]. Men när Laine lär sig känna kamerans möjligheter mer ingående kommer han nog ganska snart också att kunna lösa de rent filmtekniska problemen [- -]. Edvin Laine har både personlighet och idéer, fastän han ännu inte fullt kan förverkliga sina konstnärliga intentioner."

P. T-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 26.10.1943) löysi "huomauttamisen aihetta" sekä Laineen ohjaustyön teatterimaisista piirteistä että käsikirjoituksen "kirjallisesta leimasta" jatkaen: "Mutta niinhän myös on aina, että mitä parempi aikaansaannos on, sitä selvemmin siinä näkyvät myös viat. Ja Yrjänän emännän synti on joka tapauksessa hengeltään siksi voimakas ja hyvä, että se on luettava SF:n parhaisiin. Etenkin jättää mieluisan vaikutelman se hienotunteisuus ja hyvä maku, jolla siinä arkaa aihetta on käsitelty."

Kiitosta saivat myös kuvaaja Armas Hirvonen "jonka kamera jälleen antaa parasta, mitä suomalaisen filmin luonnonkuvauksen alalla on annettu" (S. S.), sekä säveltäjä Väinö Haapalainen ja näyttelijät. Laineen itsensä koettiin näyttelevän "erittäin vakuuttavalla tavalla" (T. A.), joka "hillityin keinoin ilmensi aviomiehen oikeutetun katkeruuden, isännän ylpeyden ja lopuksi isänrakkauden" (S. S.). "Mirjami Kuosmanen hänen vastanäyttelijänään on pitkästä aikaa saanut todella suuren tehtävän itselleen", jatkoi T. A. "Hän todistaa jälleen, että hän on eräs suomalaisen filmin miellyttävimpiä ja omalaatuisimpia näyttelijättäriä, kun häntä osataan vain oikein käyttää. Koko hänen esitystyylinsä pukeutumista, liikehtimistä ja ilmeilyä myöten on aitoa ja luontevaa."

Esko Vettenranta koettiin "mieluisena yllätyksenä" (P. T-vi) ensimmäisessä suuressa elokuvaosassaan. "Edullisen ulkomuodon lisäksi hän omaa ilmeiset näyttelijälahjat", kiitti T. A., "Hänestä meille varmaankin kehittyy suomalaisen sankariosien esittäjän ihannetyyppi."

Musiikkia käsitteli -la (Suomen Sosialidemokraatti 26.10.1943) ja arvioi sen "oivalliseksi", kuvallista tehoa kohottavaksi: "Haapalaisen mielikuvitus toimii vireänä, hän löytää herkästi elokuvan tekstissä piilevät tunne- ja maalaukselliset arvot ja hän toteuttaa tarkoituksensa asiallisesti, varmasti ja viimeistellysti [- -]. Elokuvan musiikissa on usein suorastaan oopperamaista vauhtia, kuten esim. koskenpauhun taustasäveleissä, tappelumyötäilyssä ja suuressa loppuhuipennuksessa. Luonnonkauneutta ylistää säveltäjä välistä melankolisen kauniisti, puintikohtauksessa on omalaatuista sulautuvaisuutta itse puinnin räminään ja nuorukaisen soolomelodioissa ilman säestystä näyttää Haapalainen vuolaan keksintäkykynsä."

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Taustaa
Yrjänän emännän synti perustuu Artturi Leinosen vuonna 1937 ilmestyneeseen romaaniin, joka yhdessä yhdeksän muun käsikirjoituksen kanssa lunastettiin WSOY:n suuressa pienoisromaanikilpailussa. Elokuvakäsikirjoituksen laati vuonna 1943 SF:n pääjohtaja Toivo Särkkä. Hän muutti sekä kertomuksen alkua että loppua. Romaani alkaa jäiden lähtiessä kylän halki virtaavasta joesta - elokuvassa tapahtuma on muutettu tukinuitoksi ja tukkiruuhkaksi. Romaani loppuu, kun Selman poika on vuoden ja neljän kuukauden ikäinen ja Antti on jo oppinut pitämään poikaa omanaan. Särkän käsikirjoituksessa Selma vasta odottaa lasta ja hautoo itsemurhaa, tulee kuitenkin järkiinsä, mutta Antti ei halua olla jakamassa Selman onnea tämän "äpärän" kanssa ja lähtee talosta. Ohjaaja Edvin Laine rakensi yhdessä toimittaja Olavi Vesterdahlin kanssa uuden, sovittavan lopun. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Vesterdahl (myöh. Veistäjä) osallistui käsikirjoitustyöhön.

Yrjänän emännän synti oli Edvin Laineen (1905 - 1989) ensimmäinen elokuvaohjaus - vuoteen 1988 mennessä niitä kertyi kaikkiaan 39. Tiettävästi Särkkä oli jo kesällä 1939, Seitsemän veljeksen kuvausten aikoihin - Laine esitti elokuvassa Juhania - tarjonnut hänelle ohjaajanpaikkaa yhtiössään. Laine oli tuolloin vielä Tampereen Työväenteatterin palveluksessa ja asia tuli ajankohtaiseksi vasta, kun hän vuonna 1943 sai kiinnityksen Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriin. Yrjänän emännän synnin teknisestä ohjauksesta kameranasetteluineen huolehti lähinnä kokenut kuvaaja Armas Hirvonen.

Elokuvassa eletään rauhanaikaa. Ulkokuvat on otettu kesällä Pyhäjoen maisemissa Pohjois-Pohjanmaalla ja syksyllä Kangasalla. Elokuva sisältää myös yhden talvisen jokimaisemanäkymän merkkinä vuodenaikojen kierrosta. Selman pikkupoikaa esitti Laineen ja Mirjam Noveron esikoinen Jarmo (s. 1942), joka talvella 1944 kuoli keuhkokuumeeseen. Jarmo Laineen sukunimeä ei ole elokuvan alkuteksteissä, vain pelkkä etunimi.

Yrjänän emännän synnin yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien Helsingissä tuntuvasti vuoden keskitasoa heikompi, suurimmissa maakuntakaupungeissa hiukan parempi ja Tampereella vuoden parhaita.

Musiikin säveltäjä Väinö Haapalainen sai elokuvan 50-vuotisjuhlan tunnustuspalkinnon 25.11.1945 osittain Yrjänän emannän synnin musiikin ansiosta.

SF muutti Artturi Leinosen romaaneista elokuvaksi myös Lakeuden lukon vuonna 1951 Matti Kassilan ohjaamana. Suomi-Filmi tuotti vuonna 1950 Leinosen alkuperäiskäsikirjoitukseen perustuvan elokuvan Härmästä poikia kymmenen, ohjaajana Ilmari Unho.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Musiikki
1. "Alkumusiikki"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 2' 05".


2. "Koskenlasku"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 5' 50".


3. Tule, tule / Tule, tule, tule sinä ihana impi ja aukaise kammaris' ovi
Säv. Väinö Haapalainen, san. trad.
Es. Esko Vettenranta, laulu (playback, orkesterisäestys), 6' 05".


4. "Saulin ja Selman kohtaus kynnöksellä"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 1' 40".


5. "Turusen lesken tuvassa. Uimassa"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 4' 45".


6. "Soutamassa"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 7' 55".


7. Ballaadi / Oli Kaarina Kuussalon kukkainen - sinä tahdotko tarinan kuulla?
Säv. Väinö Haapalainen, san. Oskar Uotila
Es. Esko Vettenranta, laulu (playback), 2' 15".


8. "Yrjänän emännän synti"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 1' 25".


9. "'Tietysti he kivittävät minut.'"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 1' 55".


10. "Saulin rauhattomuus. Yö kohtaus"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 1' 10".


11. "'- - toista kertaa ei satu. Usko nyt.'"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 1' 20".


12. "Puimassa"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 1' 15".


13. "Tuskainen yö. 'Tyhjää menee.'"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 1' 00".


14. "Ristiriitoja, synnin tuskaa ja kirkastus"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 0' 30".


15. "Kesäaamu. Selma vasikkahaassa"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 0' 35".


16. "Yrjänän piha"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 0' 30".


17. "Antti Eemelin 'mörskässä' ja rovastin kansliassa"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 2' 20".


18. "Tappelu"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 1' 05".


19. "Selma ompelemassa pikku lapsen paitaa"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 0' 40".


20. "Selma on käskenyt pastorin ulos"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 0' 30".


21. "Selman ja Antin 'tilinteko'"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 2' 10".


22. "Lapsi syntyy. Antin kärsimykset"
Säv. Väinö Haapalainen
Orkesteri (off), 5' 45".


23. "Nuori Tuomas kasvaa ja kehittyy. Onnettomuus ja pelastus. 'Nyt sinä olet minun.' Loppumusiikki"
Säv. Väinö Haapalainen
Kellopeli ja orkesteri (off), 5' 10".

Huomautuksia:
Sävellyksessä Tule, tule (nro 3) on laulun osuus 1' 30", laulu toistuu sävellyksessä numero 5, 0' 30", ja on orkesterin teemana sävellyksen numero 4 lopussa.

Ballaadi (nro 7) esitetään erillisenä säestyksettömänä laulujaksona sävellyksen "Soutamassa" (nro 6) keskellä.

Sävellysten nimet ovat Väinö Haapalaisen partituurimerkintöjä.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1816
Tarkastuspäivä
21.10.1943
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2400 m
Veroluokka
25 %
Ikäraja
K
Osia
5
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1816
Tarkastuspäivä
22.05.1946
Veroluokka
30 %
Ikäraja
K
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
22.12.2015
Kesto/leikattu
01:27:42
Ikäraja
7
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
88 min