Maskotti

Maskot (ruotsinkielinen nimi)
Laulava hotelli (työnimi)
The Mascot (englanninkielinen käännösnimi)
La Mascotte (ranskankielinen käännösnimi)
Das Maskottchen (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko elokuvan esiintyjiä tai tekijöitä?

Maskotti

Yrjö Nortan ohjaama musiikkipitoinen komedia Maskotti (1943) perustuu Tatu Pekkarisen romaaniin. Jatkosodan ajan Helsinkiin sijoittuvassa elokuvassa leskirouva Ida Hentolan (Emmi Jurkka) omistama hotelli on täynnä maksukyvyttömiä taiteilijavieraita. Tarmokas johtaja ei katsele suopein silmin tyttärensä Mirjamin (Eija Karapää) ja taidemaalari Akseli Niemelän (Leo Lähteenmäki) kuhertelua. Arpalipun aiheuttamat väärinkäsitykset saavat hotellin sekaisin.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Emmi Jurkka , Ida Hentola, hotellin rouva
Henkilö Eija Karapää , Mirjam, Idan tytär
Henkilö Leo Lähteenmäki , Akseli Niemelä, taidemaalari
Henkilö Kalle Viherpuu , Ville Pusakka, viipurilainen isäntämies
Henkilö Ossi Korhonen , Feliks
Henkilö Irja Rannikko , Miina, hotellin piika
Henkilö Joel Asikainen , Ville
Henkilö Matti Jurva , Kalle
Henkilö Aku Käyhkö , johtaja J. Markkila
Henkilö Sven Relander , Rakennustoimisto O.Y.:n johtaja
Henkilö Helen Mardi , Nanna, konttorineiti
Henkilö Lida Salin , Mataleena Pusakka
Henkilö Kaarlo Saarnio , pirssikuski
Henkilö Ture Junttu , etsivä
Henkilö Ida Hallikainen , 1. taulunostaja
Henkilö Aapo Similä , 2. taulunostaja
Henkilö Hilly Lindqvist , 3. taulunostaja
Henkilö Anita Salonen , Marina, kitaraa ja harmonikkaa soittava tanssityttö
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Aili Merensalo , saksofonia soittava tanssityttö
Henkilö Vieno Merensalo , trumpettia soittava tanssityttö
Henkilö Eero Leväluoma , huutokaupan meklari
Henkilö Otto Noro , mies huutokaupassa
Henkilö Varma Lahtinen , vanha nainen junassa
Henkilö Valma Hildén , nuori nainen junassa ja rakennusvirastossa
Henkilö Aarne Orri , vesijohdoista vastaava virkailija rakennusvirastossa
Henkilö Ensio Jouko , komisario
Henkilö Hannes Veivo , passipoliisi
Tekijät
Henkilö Yrjö Norta , Ohjaaja
Henkilö Jukka Mäkelä , käsikirjoitus
Henkilö Ilmari Waltamaa , käsikirjoitus
Henkilö Erik Blomberg , kuvaus
Henkilö Holger Wernbom , äänittäjä
Henkilö Eero Levä , lavastus
Henkilö Aarne Orri , lavastus
Henkilö Akseli Vuorisola , tanssit
Yhteisö Bio-Kuva Oy , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Theodor Luts , tuottaja  (tuotannonjohto)
Henkilö Yrjö Norta , tuotantopäällikkö
Henkilö Yrjö Norta , leikkaus
Henkilö Eero Leväluoma , studiopäällikkö
Henkilö Valma Hildén , kuvaussihteeri
Henkilö Väinö Hartonen , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Kaarina Kaipio , naamiointi
Henkilö Arvi Matilainen , valokuvat
Yhteisö Foto Roos , valokuvat
Henkilö Alvar Kosonen , musiikin sovitus
Henkilö Eija Karapää , muusikko  (laulu)
Henkilö Matti Jurva , muusikko  (laulu, harmonikka)
Kokoonpanot
Group Name Erkki Salama , musiikki
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
1 689 953 mk
Julkaistu
1943
Alkuperäisteos
Tatu Pekkarinen: Hotelli Huminan kantavieraat. Porvoo: WSOY, 1942. (romaani)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
03.10.1943
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Metropol
Jyväskylä: Elohuvi, Suomi-Elokuvat
Muut näytökset
  • 17.10.1943 Lahti: Ilves ensi-iltakierros
  • 07.11.1943 Turku: Kinola ensi-iltakierros
  • 09.12.1943 Vaasa: Kinema ensi-iltakierros
  • 16.12.1943 Pori: Asto ensi-iltakierros
  • 27.01.1944 Oulu: Hovi ensi-iltakierros
  • 06.02.1944 Kuopio: Puijo ensi-iltakierros
  • 26.03.1944 Tampere: Kino, Petit ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 16.12.1979 MTV1 Katsojia: 1 174 000
  • 21.06.2013 YLE TV1
  • 17.10.2017 YLE TV1
  • 07.01.2020 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki:
Verner Varosen osto- ja myyntiliike Fabianinkatu 17 (ensimmäinen taidekauppa), Taideaitta A. Sundholm Bulevardi 24 A (toinen taidekauppa), Antiko antiikkivälitysliike Bulevardi 12 (kolmas taidekauppa), Lastenkodinkatu 9 (hotelli Humina)

- Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Studiot
Helsinki: Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan talo Poli Lönnrotinkatu 29

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Kuvausaika
Kesä 1943
Sisältöseloste
Leskirouva Ida Hentola johtaa tarmokkain ottein hotelliaan ja kovistelee maksamattomasta laskusta taiteilijaryhmää, joka harjoittelee äänekkäästi laulu- ja tanssinumeroa Messuhallin asevelijuhlaan. Hotellin maksukyvyttömiin vieraisiin kuuluu myös taidemaalari Akseli Niemelä, joka on ihastunut Idan tyttäreen Mirjamiin. Äiti ei katsele suopein silmin nuorten kuhertelua: hänen suosikkinsa on rikkaan perhetuttavan poika Feliks, joka kosiskelee Mirjamia kukkasin ja runonsäkein. Kun Ida yllättää Akselin ja Mirjamin suutelemasta taiteilija esittää kosintansa, mutta Ida ajaa hänet ulos ja komentaa Miina-piian tyhjentämään huoneen pienistä mukavuuksista ja koristeista, joita tytär salaa äidiltään on miehelle varustanut.

Arpajaisten voittoluettelosta Mirjam huomaa, että arpa numero 421 on voittanut viisi miljoonaa markkaa. Akselilla sattuu olemaan arpa numero 42, johon Mirjam leikillään lisää ykkösen ja pyytää miestä pitämään lippua maskottinaan. Miina löytää arpalipun ja luullen sitä oikeaksi ilmoittaa asiasta rouvalle, joka suhtautuu ylenpalttisen ystävällisesti taulujensa turhalta myyntikierrokselta palaavaan Akseliin: huone sisustetaan entistä ehompaan kuntoon ja Akseli saa kutsun kahville salin puolelle. Miina kertoo tietonsa myös pyykkituvassa, mistä uutinen pian leviää äsken vielä torjuville taiteen ostajille: he tunkeutuvat Akselin huoneeseen ja suorastaan tappelevat tämän tauluista.

Akseli ja Mirjam osuvat huutokauppaan, jossa Mirjam tulee nostaneeksi erästä tarjousta sataan markkaan. Selviää, että kyseessä on neliöhinta 3 000 neliömetrin tontista. Akseli ilmoittautuu ostajaksi ja hänen arpajaisvoitostaan tietävä johtaja Markkila hyväksyy sen, että maksu suoritetaan myöhemmin. Akseli ja Mirjam ovat ymmällään ihmisten suopeudesta, kunnes Miina paljastaa heille, mistä on kysymys. Mirjam asioi rakennuskonttorissa ja kuulee siellä työskentelevältä ystävättäreltään, että tontille on suunnitteilla suuri rakennuskompleksi. Hän rientää uutisineen Akselin luo, joka parhaillaan kiemurtelee Markkilan edessä tontin maksusta. Feliks on perillä arpalipun käsittelystä ja uhkaa paljastaa asian.

Tällä välin hotelliin on majoittunut viipurilaisisäntä Ville Pusakka, joka kertoo omistavansa "kolme talloo, kaks myllyy ja yhen meijerin" ja jolla on oikea voittoarpa hallussaan. Pusakka vilauttaa pulleaa lompakkoaan ja ryhtyy kosiskelemaan Ida-rouvaa; arpalipun hän haluaa piilottaa, jottei hänen entinen vaimonsa saisi sitä käsiinsä.

Taiteilijaseurueen jäsen Kalle polttaa vahingossa housunsa silitysraudalla: yhdessä toverinsa Villen kanssa hän hankkii tarvitsemansa housut paikalle osuvalta Feliksiltä, joka joutuu verhoutumaan Miinan esiliinaan ja piiloutumaan Miinan sängyn alle. Ida-rouva näkee hänet ja panee Miinan lujille. Miina luulee rouvan puhuvan hänen samannimisestä kissastaan, kunnes väärinkäsitys selviää ja Feliks voittaa jälleen rouvan suosion kertomalla arpalipun väärennöksestä. Rouva peruuttaa Akselin ja Mirjamin kihlajaiset ja Feliks lähtee poliisilaitokselle tekemään ilmoitusta huijauksesta. Välillä hän on joutunut lainaamaan Pusakan housuja. Pusakka odottaa rouvalta "merkkiä" kosintaansa ja pitää sängyltä löytämäänsä Miinan esiliinaa suosion, Feliksin palauttamaa housupakettia rukkasten osoituksena.

Pusakan entinen vaimo ilmestyy hotelliin vaatimaan arpalippua, jonka mies ehtii sujauttaa Akselin rintataskuun. Samaan aikaan poliisi saapuu tutkimaan Feliksin rikosilmoitusta: Akselin taskusta löytyvä arpalippu julistetaan virallisesti oikeaksi. Vielä kerran rouva ehtii suuttua Akselille luullessaan Pusakan entistä vaimoa Akselin salavaimoksi, mutta väärinkäsitys selviää pian. Feliks uhkaa saada syytteen väärästä ilmiannosta ja rouva ajaa hänet vimmoissaan ulos.

Mirjam on kaiken aikaa hieronut tonttikauppaa rakennuskonttorissa. Markkilan Akselille jättämä kirjelappu sisältää 600 000 markan tarjouksen tontista, mutta pian paljastuu, että omalla tahollaan Mirjam on onnistunut tekemään kaupat 800 000 markalla. "Nyt ei tässä talossa raha lopu", sanoo Pusakka, kun hotellin väki kokoontuu juhlimaan kaksoiskihlajaisia: Idan ja Pusakan, Akselin ja Mirjamin. Kihlaparit kilistävät ja yhtyvät taiteilijaseurueen lauluun.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Maskotti otettiin vastaan "kevyenä välipalana", jolle ei arvosteluissa sälytetty kovin korkeita vaatimuksia. "Liikoja siltä ei pidä odottaa, mutta lajissaan - elokuvafarssina - se puolustaa paikkaansa", ilmaisi O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 27.3.1944) yleisen näkemyksen ja S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 5.10.1943) täydensi: "Fenno-Filmi seuraa kaikesta päättäen kevyelläkin linjalla niitä periaatteita, jotka antoivat leimansa jo Salaiselle aselle pyrkien valmistamaan filminsä huolellisesti ja hyvällä maulla."

"Sitä suurempi ilo on todeta", kirjoitti P. T-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 5.10.1943) viitaten odotuksiinsa, "että filmi lajissaan, kaikkein keveimmän luokan tuotteena on vallan onnistunut. Siinä on kepeyttä, hieman pitkän alkuvalmistelun jälkeen vauhtia, hyvää tuulta, luontevan koomillisia tilanteita ja hauskoja tyyppejä. Ohjaaja Yrjö Norta on tehnyt huolellista työtä, keksinyt silloin tällöin oikein huvittaviakin käänteitä ja saanut käsikirjoittajien Jukka Mäkelän ja Ilmari Valtamaan kerällä kokonaisuudesta täten todella paljon paremman kuin pohja lupasi."

"Mascot är en rätt nöjsam liten fars framställd utan alla konstnärliga aspirationer" myönsi myös H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 6.10.1943). "Dess enda avsikt är att roa och förströ en föga kritisk publik, och däri lyckades den också helt väl: auditoriet både skrattade och applåderade av hjärtans lust."

Ilmavampaa otetta, irtautumista studiolavastuksista silti kaivattiin. P. T-vi toivoi, että "liikkuma-alaa olisi laajennettu hieman Hotelli Huminan sangen arkipäiväisten interiöiden ulkopuolelle, ja paikoin olisi kuvaus käynyt nokkelammaksi, jos toistuvia yleisön hauskutuksia - kuten tavaroiden kantamista edestakaisin jne. - olisi esitetty vain välähdyttäen tai vihjaisten eikä pitkin pituuttaan". "Eiköhän silti olisi ollut syytä antaa tapahtumain liikkua hieman vähemmillä vesillä?", kysyi myös -tomi- (Ilta-Sanomat 5.10.1943) ja perusteli: "Hotelli Huminan laihanlainen miljöö ei oikein saa katsojaa irrottautumaan tavallisen ja tavallisesti varsin rajoitetun operettiteatterin ahtaista puitteista ja tunnelmista."

"Aihe ei ole filmiksi onnistuneimpia jo siitä yksinkertaisesta syystä, että sen toimintapaikka rajoittuu melkein kokonaan pieneen hotelliin, tarkemmin sanottuna pariin hotellihuoneeseen", arvosteli T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 7.10.1943). "Aiheen näyttämöllistä vaikutusta on ehkä jonkin verran yritetty elokuvassa hälventää, mutta ei lähestulkoonkaan riittämiin. Kokonaisuus vaikuttaa muutenkin hajanaiselta, mutta huoleton pelleilyn halu lieneekin elokuvan ainoa tarkoitus."

Näyttelijöistä saivat Emmi Jurkka ja Kalle Viherpuu suurimman huomion ja kiitoksen. "Filmifarssin parhaat ja huvittavimmat ilmestykset ovat Emmi Jurkka ja Kalle Viherpuu, joista ensinmainittu tekee topakasta hotellinomistajattarestaan oikein huvittavan tyypin. Kalle Viherpuu laskettelee karjalaistaan niin sulavasti ja hupaisasti, etteipä juuri paremmasta väliä", kiitti T. A. "Näyttelijäsuorituksista on etualalla Emmi Jurkan hotelli Huminan omistajatar", katsoi O. V-hl, "rehevällä komiikalla ja nasevin, liioittelemattornin korostuksin sävytetty farssihenkilö, Emmi Jurkan riemastuttavia koomillisia luomia. Kalle Viherpuu isäntämiehenä ottaa osasta irti kaiken, minkä suinkin saa."

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Taustaa
Maskotti oli kesällä 1942 toimintansa aloittaneen Fenno-Filmin toinen elokuva. Se perustuu Tatu Pekkarisen viihderomaaniin Hotelli Huminan kantavieraat (1942), josta käsikirjoituksen sovitti ohjaaja Yrjö Norta Ilmari Waltamaan nimellä yhdessä kirjailija Jukka Mäkelän kanssa. Nimensä elokuva sai kirjan repliikistä, jossa Mirjam kehottaa Akselia säilyttämään voittoa vaille jääneen arpalippunsa onnea tuottavana maskottina.

Elokuvasovitus noudattelee alkuperäisromaanin juonenkulkua ja tapahtumia uskollisesti. Kissaepisodia ei romaaniin kuitenkaan sisälly, ja Mirjamia kosiskelevan Feliksin etunimenä on romaanissa Hilpertti. Romaanissa isäntämies Ville Pusakka luettelee omaisuudekseen "kolme talloo, yks mylly ja yks meijeri" - elokuvassa myllyjä on tullut yksi lisää. Tarinaan on myös sijoitettu yhtiön ensimmäistä elokuvaa mainostava kohtaus: odotellessaan Akselia Markkila ottaa käteensä "Kustannus-Oy Fennon" romaanin "Salainen ase", joka kannen tekstin mukaan on "jännittävä kuvaus vakoilijoista Suomessa".

Elokuvassa on vain muutamia ulkokuvia. Studiona käytettiin yhtiön alkutaipaleella Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan taloa, Polia.

Maskotin yleisömenestys oli yhdeksän suurimman kaupungin teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1943 keskitasoa. Elokuva tuotti voittoa 712 998 mk.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Musiikki
1. Alkumusiikki
Säv. Matti Jurva ja Erkki Melartin, sov. Alvar Kosonen
Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 50".


2. Kaikki kääntyy aina parhain päin / "Kaikki kääntyy" / Hawaiin yö / Hawaiji-idylli
Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen, sov. Alvar Kosonen
1) Es. Eija Karapää, laulu, Matti Jurva, laulu ja harmonikka, Joel Asikainen, piano (playback, Eija Karapää, laulu, Matti Jurva, laulu ja harmonikka, sekä viihdeyhtye), 2' 30". (5' 25".)
2) Es. Leo Lähteenmäki, vihellys (100 %), neljään kertaan, yht. 1' 00".
3) Es. Matti Jurva, laulu ja harmonikka, Joel Asikainen, laulu ja piano, sekä Anita Salonen, laulu ja harmonikka, Aili Merensalo, laulu ja saksofoni, ja Vieno Merensalo, laulu ja trumpetti (playback, naislaulajat ja Matti Jurva, laulu sekä viihdeyhtye), 0' 20".
4) Es. Matti Jurva, harmonikka, Joel Asikainen, piano, sekä Anita Salonen, kitara, Aili Merensalo, saksofoni, ja Vieno Merensalo, trumpetti (playback, viihdeyhtye), 1' 25".
5) Es. Eija Karapää, Leo Lähteenmäki, Emmi Jurkka ja Kalle Viherpuu, laulu, Matti Jurva, laulu ja harmonikka, Joel Asikainen, piano, sekä Anita Salonen, kitara, Aili Merensalo, saksofoni, ja Vieno Merensalo, trumpetti (playback, Eija Karapää, Matti Jurva ja Leo Lähteenmäki, laulu ja viihdeyhtye), 0' 45".
6) Viihdeyhtye (off, lopputekstit), 0' 45".
Levytys:
Matti Jurva, Eija Karapää ja orkesteri; ääniraidan Kaikki kääntyy aina parhain päin uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039,
2012.
Matti Jurva ja Homocord-orkesteri (Hawaiin yö); Homocord O.4-23044, 1929.


3. "Akseli myy tauluja"
Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen
Viihdeyhtye (off), 1' 00".


4. Manta
Säv. Eero Mela [= Erkki Melartin], san. Usko Hurmerinta
Ture Ara, laulu, ja Sointu-orkesteri (off, levysoitin, 0' 15".
Levytys:
Ture Ara ja Sointu-orkesteri; Sointu 250, 26.2.1939.


5. Helsinki laulaa / "Kahvipöytä"
Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen, sanat levytyksessä Tatu Pekkarinen
Es. Matti Jurva, harmonikka, Joel Asikainen, piano, sekä Anita Salonen, kitara, Aili Merensalo, saksofoni, ja Vieno Merensalo, trumpetti (playback, viihdeyhtye), 1' 10".
Levytys:
Matti Jurva ja Kristalli-orkesteri, joht. Heinz Munsonius; Kristall 115,
1940.


6. "Huhu kiertää"
Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen
Viihdeyhtye (off), 0' 40".


7. "Taulujen ostajat"
Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen
Viihdeyhtye (off), 0' 30".


8. Äänisjärven jäällä
Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen, sov. Alvar Kosonen
Es. tunnistamaton mies, laulu ja harmonikka (playback), 1' 15".
Levytys:
Matti Jurva ja Kristalli-orkesteri, joht. Eugen Malmsten; Kristalli K-202, 1942.
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039,
2012.


9. Viipurin polkka
Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen
Es. Kalle Viherpuu, laulu (100 %), 0' 05".
Levytys:
Matti Reima [= Georg Malmsten] ja Dallapé-orkesteri; Odeon A-228415, 1937.


10. Elonkorjuuvalssi / Tanssi 1
Säv. Matti Jurva, sov. Esa Kivi [= Eugen Malmstén], sanat levytyksessä Tatu Pekkarinen
Viihdeyhtye (off, levysoitin), 0' 55".
Levytys:
Matti Jurva ja ja Kristalli-Tanssiorkesteri, joht. George de Godzinsky; Kristall 213, 1942.


11. Aunuksen Anja ("Polttaa, polttaa, lempi minun sydämessä polttaa...") / Tanssi 2
Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen, sanat levytyksessä Matti Jurva
1) Viihdeyhtye (off, levysoitin), 0' 30".
2) Es. Matti Jurva, laulu (100 %), 0' 10".
Levytys:
Matti Jurva ja Kristalli-Tanssiorkesteri, joht. George de Godzinsky; Kristall 207, 1942.


12. Lemmen liekki leimahtaa elok. Syntipukki (1935)
Säv. Georg Malmsten, san. Erkki Karu
Es. Emmi Jurkka, hyräily (100 %), 0' 15".


13. "Feliks juoksee"
Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen
Viihdeyhtye (off), 0' 40".


14. Hochzeitsmarsch / Häämarssi näytelmästä A Midsummer Night's Dream / Kesäyön unelma
Säv. Felix Mendelssohn-Bartholdy, sov. Alvar Kosonen
1) Es. Joel Asikainen, piano sekä Anita Salonen, harmonikka, Aili Merensalo, saksofoni, ja Vieno Merensalo, trumpetti (playback, viihdeyhtye), 0' 15".
2) Orkesteri (off), 0' 15".


15. "Pusakka kätkee"
Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen
Viihdeyhtye (off), 0' 40".

Huomautuksia:
Melartinin musiikin osuudesta ei ole merkintää Teostossa elokuvan kohdalla.

Alkumusiikin aiheina ovat Kaikki kääntyy aina parhain päin, merimiesvalssi Manta ja rumbaksi sovitettu Aunuksen Anja.

Taustamusiikin numerot 3, 6, 7, 13 ja 15 ovat muunnelmia samasta aiheesta, numeroita 13 ja 15 voidaan pitää samana sävellyksenä.

Ossi Korhonen lausuu ja toisella kertaa itseään pianolla säestää runoa "Oi, lempi, lempi, lempi oi - - ", kaksi kertaa, yht. 0' 40".

Kalle Viherpuu laulaa "Kyllä tallella on, kyllä tallella on" (100 %), 0' 05", sekä tanssahtelee laulaen (100 %) kahteen kertaa, yht. 0' 10".

Kolme tanssityttöä tanssii numeroiden 2:1, 10 ja 11 aikana, Matti Jurva numero 11:n aikana.

- Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1806
Tarkastuspäivä
28.09.1943
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2300 m
Veroluokka
10 %
Ikäraja
S
Osia
4
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, YN-menetelmä
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
84 min
Kieli (VOD)
suomi