Rivilotta

Frontlotta (ruotsinkielinen nimi)
Girls at the Front (englanninkielinen käännösnimi)
Une Lotta quelconque (ranskankielinen käännösnimi)
Die Gewöhnliche Lotta (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Rivilotta

Turo Karton ohjaama sotadokumentti Rivilotta (1943) on kuvattu talvella 1941-42. Puolustusvoimien tuottamassa elokuvassa esitellään Lotta Svärd -järjestön tavoitteita ja lottien työn eri lohkoja.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Tekijät
Henkilö Turo Kartto , Ohjaaja
Henkilö L. H. von Willebrand , selostusteksti
Henkilö Felix Forsman , kuvaus
Henkilö Kalle Peronkoski , kuvaus
Henkilö Felix Forsman , leikkaus
Henkilö Pertti Kuusela , äänittäjä
Henkilö Jussi Blomstedt , musiikki
Henkilö Heikki Klemetti , sävellys  (Lottalaulu)
Yhteisö Finlandia Kuva Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Turo Kartto , käsikirjoitus
Henkilö Eino Heino , kuvaus
Henkilö Veikko Sukanen , leikkaus
Henkilö Kurt Vilja , äänittäjä
Henkilö Hugo Ranta , äänittäjä
Henkilö Tapio Ilomäki , musiikin sovitus  (musiikkikappaleet Ilta Kannaksella ja Sirkka-Liisa)
Kokoonpanot
Group Name Helsingin Teatteriorkesteri , orkesteri
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1943
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
09.05.1943
Ensi-iltapaikat
Oulu: Bio Kiistola
Muut näytökset
  • 16.05.1943 Kuopio: Palatsi ensi-iltakierros
  • 13.06.1943 Helsinki: Metropol ensi-iltakierros
  • 11.07.1943 Tampere: Hällä ensi-iltakierros
  • 14.07.1943 Vaasa: Bio-Bio ensi-iltakierros
  • 18.07.1943 Viipuri: Seppo ensi-iltakierros
  • 25.07.1943 Jyväskylä: Suomi-Elokuvat ensi-iltakierros
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Luumäki
Tuusula: Taistelukoulu
Lappeenranta
Viipuri: kaupungin keskusta, Kauppatori
Ollila
Tienhaara
Kankaanpää: kirkonkylä
Neuvostoliitto: Petroskoi (Äänislinna)


- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Sisäkuvat
Lappeenranta: hevosten sairastalli
Viipuri: Pyöreän tornin keittiö ja kanttiini
Kankaanpää: kirkko

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Kuvausaika
Talvi 1941-42
Sisältöseloste
Dokumenttielokuva käynnistyy Lotta Svärd -järjestön juhlatilaisuudesta ja muistuttaa liikkeen 20-vuotisesta taipaleesta: kansallinen Lotta Svärd -järjestö perustettiin 1921, sen jäsenmäärä on noin 150 000. Tarkoituksena on kansan puolustustahdon ja siveellisen kunnon kohottaminen; sota-aikana lottien uhrautuva työ on vapauttanut tuhansia miehiä tulilinjoille.

Elokuva siirtyy esittelemään lottien työn eri lohkoja. Rajatoimistot johtavat muonitustoimintaa ja valvovat lottien työtä sotatoimialueella. Lottakanttiineissa korviketta kuluu miljoonia kupillisia, etulinjan lähellä myynti hoidetaan liikkuvista kenttäkanttiineista. Koko ilmavalvontajärjestelmä on paljolti lottien varassa: he tekevät hälytykset valvontatorneista ja huolehtivat viestityksestä, olipa sitten kysymys sähkötyksestä, puhelinkeskuksista tai postista.

Pitkien huoltoyhteyksien takana Itä-Karjalassa lotat joutuvat usein muonitusongelmien eteen. He pitävät sikoja, heidän nähdään tekevän kaalista ja naudanruhoista keittoa 850 miehelle. Lisäksi lotat osallistuvat vallattujen kaupungien siivoukseen ja asukkaiden huoltoon. Joen jäällä toimii pesula, iltapuhteina lotat paikkaavat sotilaiden alusvaatteita ja parsivat sukkia.

Sotilassairaaloissa lotat työskentelevät lääkintähuollon sellaisissa tehtävissä, joihin ei välttämättä tarvita sairaanhoitajan koulutusta. Lottakanttiini kiertää myös sairaalassa; muuan lotta kirjoittaa haavoittuneen miehen puolesta vaimolle. Sairastalleissa lotat hoitavat haavoittuneita ja loukkaantuneita hevosia.

Sotatoimialueella lotat huolehtivat kahvituksen ja muonituksen ohella toisinaan myös viihteestä. He leipovat leipää ja karjalanpiirakoita. Viipurin pyöreässä tornissa he palvelevat maanpuolustusta tarjoilijoina. Kotirintaman paikallisosastoissa pikkulotat työskentelevät isojen lottien rinnalla ja auttavat valmistamaan "tuhansia joulupaketteja tuhansille tuntemattomilla sotilaille".

Lotta Svärd -järjestön työtä johdetaan päämajasta. Päättävä elin on keskusjohtokunta, jonka puheenjohtajana on järjestön perustamisesta lähtien toiminut Fanni Luukkonen. Kokouksiin saapuu edustajia eri puolilta maata. Kankaanpäässä seurataan erään lotan sankarihautajaisia. Jumalanpelko mainitaan lotan tärkeimmäksi voimaksi ja hänen periaatteikseen luetellaan hyvyys, uskollisuus, uhrautuvaisuus ja puhtaus.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Rivilotta saavuttaa kaikin puolin tarkoituksensa", myönsi O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 15.7.1943) elokuvan ainoassa löytyneessä arviossa. "Lottatyön kaikki tärkeimmät ja sodan kannalta keskeisimmät työmuodot esitellään asiallisen suoraviivaisesti ja huolellisesti, niin että katselija saa hyvin selväpiirteisen ja täydellisen kokonaiskuvan järjestön työstä. Pääpaino on elokuvan nimen mukaisesti rivilotan toiminnan kuvauksessa etulinjoilta aina kotirintamalle saakka. Lottien työkunto, velvollisuudentunto ja uhrimieli huokuvat filmistä ilman liikoja pateettisia paisutuksia. Juuri tämä koruton asiallisuus onkin elokuvan kantavimpia ominaisuuksia, vaikkakin myös siinä piilee omat vaaransa."

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Taustaa
Puolustusvoimain tuottama dokumenttielokuva Rivilotta on alkutekstien mukaan "kuvattu talvella 1941-42 kaikkialla sotatoimialueella niin Karjalan Kannaksella kuin kaukana pohjoisrintamalla". Se "käsittelee lottien uhrautuvaa työtä Suomen sotilaiden rinnalla" ja "on syntynyt Lotta Svärd -keskusjohtokunnan sekä Lotta Svärd -rajatoimistojen myötävaikutuksella". Elokuva levittäjän Finlandia Kuvan mainoslauseena Kinolehdessä 4-6/1943 oli "100 000 lotan oma kuva!"

Elokuvan Helsingin ensiesitys oli 13.6.1943 teatteri Metropolissa, yhdessä kahden muun dokumenttilyhytelokuvan - Suomi taistelee I, Sota ja rautatiet - kanssa. Ennen Helsinkiä Rivilotta oli jo esitetty Oulussa 9.5. ja Kuopiossa 16.5.1943. Elokuvan tarkastuspituudeksi on merkitty 2 500 metriä eli 91 minuuttia. Tarkastuspituudeksi on laskettu dokumenttielokuvien koosteen yhteiskesto.

Elokuvan ohjaaja Turo Kartto kuoli 19.7.1942 ja hänen nimensä on alkuteksteissä varustettu ristillä. Elokuvan leikkaajaksi on ilmoitettu kuvaaja Felix Forsman, jonka mukaan kaatuneiden sotilaiden ruumiinpesua lukuunottamatta kaiken muun lottatyöskentelyn kuvaaminen oli sallittua. Mukana on myös muiden TK-kuvaajien materiaalia.

Kuvauksissa avustanut talousopettaja Anna-Liisa Niska muistelee osuuttaan seuraavasti: "Osallistuin Rivilotan tekoon ollessani sijoitettuna Viipuriin lottajärjestön ns. Rajatoimiston Kannaksen toimiston esimiestehtävissä. Helsingistä tuli tieto, jonka pohjalta osattiin kuvaajia Forsman ja Peronkoski sekä ohjaaja Karttoa odotella ja valmistaa kuvauskohteet asianmukaiseen kuntoon. Kannaksen toimisto sijaitsi tuohon aikaan kauppaneuvos Kannisen talossa (siirtyi sittemmin Saksalaisen seurakunnan tiloihin) ja filmiryhmä sijoitettiin sinne. Matkalla Viipuriin oli kuvattu lottien kokoontumista Luumäellä. Rajatoimiston päällikön Annikki Nissisen adjutanttina ja pitemmälle suuntautuneiden kuvausretkien oppaana toimi talousopettaja Tellervo Hakkarainen. Viipurista matka jatkui Petroskoihin ja Ladvaan, jossa paikallisasiantuntijoina toimivat lisäksi talousopettaja Annikki Pesonen ja terveyssisar Hellin Kettunen."

Suurimmista kaupungeista Rivilotta jäi esittämättä Lahdessa, Porissa ja Turussa. Suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien yleisömenestys oli vuoden heikoin.

Kansallisella audiovisuaalisella arkistolla ei ole kokoelmissaan elokuvan kuvaussuunnitelmaa, valokuvia eikä julistetta. Elokuva on mukana samannimisellä, KAVA:n yhteistyössä Lottamuseon kanssa tuottamalla DVD-koosteella (2010). Tarkastamolle ilmoitetussa mitassa mukana ovat myös elokuvien Sota ja rautatiet sekä Suomi taistelee mitat.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Musiikki
1. Lottalaulu
Säv. Heikki Klemetti
Naiskuoro ja Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 40".


2. Ilta Kannaksella
Säv. E. Seetri (= Ester Cederström), sov. Tapio Ilomäki
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 52".
Levytys:
Tauno Eskola (= Erkki Eirto) ja Columbia-orkesteri; Columbia DY-339, 1942.


3. Sirkka-Liisa
Säv. Veikko Tuominen, sov. Tapio Ilomäki
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 50".
Levytys:
Korsukuoro ja Columbia-orkesteri; Columbia DY-370, 1942.

Huomautuksia:
Tiedot perustuvat Teoston merkintöihin. Taustamusiikin aiheina on käytetty mm. sotilasmarsseja sekä laulua Karjalan kunnailla, säv. trad.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1775
Tarkastuspäivä
07.05.1943
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2500 m
Veroluokka
VV
Ikäraja
S
Muut tiedot
Kokonaiskestossa mukana myös elokuvat Sota ja rautatiet sekä Suomi taistelee I.
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
37 min
Kieli (VOD)
suomi