Hangon motista Vienan kanavalle

From the Siege of Hanko to the Stalin Canal (englanninkielinen käännösnimi)
Du Siège d'Hanko au canal de Viena (ranskankielinen käännösnimi)
Vom Hankoer Kessel zum Weissmeerkanal (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Hangon motista Vienan kanavalle

Puolustusvoimien tuottama Hangon motista Vienan kanavalle (1942) on TK-kuvaajien Puolustusvoimain katsauksiin 15-26 kuvaamasta aineistosta koostettu sotadokumentti. Lokakuusta joulukuuhun 1941 ajoittuvassa teoksessa nähdään muun muassa välähdyksiä kuinka suomalaiset joukot valtaavat Petroskoin, Koiviston saaret ja Hangon alueen. Dokumentissa esitellään myös Itä-Karjalan historiaa ja arkkitehtuuria.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Esiintyjät
Henkilö Tapio Hiisivaara , selostus
Henkilö Topo Leistelä , selostus
Tekijät
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1942
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
29.11.1942
Ensi-iltapaikat
Kuopio: Palatsi
Filmikopioiden määrä
3 (arvio)
Muut näytökset
  • 24.01.1943 Oulu: Bio Kiistola ensi-iltakierros
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Suomi:
Kivennapa
Muolaa: Kuusanhovi
Petsamo
Rautu: Koskitsanjoki
Koivisto: saaristo
Hanko
Tenhola: Lappohjan asema
Kontupohja

Neuvostoliitto:
Petroskoi (Äänislinna)
Syvärin joki ja (Stalinin) kanava
Karhumäki
Poventsa

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Sisäkuvat
Suomi:
Muolaa: kenttäsairaala Kuusanhovissa
Koivisto: Saarenpään kasarmi

Neuvostoliitto:
Petroskoi (Äänislinna): asuntoja
Kontupohja: teatteritalo

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Kuvauspaikkahuomautukset
Kuvauspaikkojen merkintä noudattaa pääosin Puolustusvoimain Katsausten 15-26 kuvauspäiväkirjojen tietoja.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Kuvausaika
Lokakuu - joulukuu 1941

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.

Sisältöseloste
Vallattu Petroskoi on nimetty uudelleen Äänislinnaksi: nyt vietetään voitonjuhlaa. Selostaja kertoo kaupungin historiasta, joka alkaa Pietari Suuren paikalle perustamasta asetehtaasta. Vuonna 1927 kaupungin väkiluku oli 27 000, vuonna 1940 sen arvioidaan olleen noin 80 000. Petroskoi on ollut Otto-Wille Kuusisen johtaman Itä-Karjalan pääkaupunki, hallinnollinen ja taloudellinen keskus. Kaduilla puhutaan karjalan kieltä, kaupungissa on monia suomenkielisiä kouluja.

Jättiläismäinen jälleenrakennustyö on jo aloitettu "uuden länsimaisen kulttuurin" juurruttamiseksi. Kirovin aukiolla järjestetään voitonparaati, jota TK-mies Tauno Majuri selostaa radioon. Eversti K. A. Heiskanen ilmoittaa joukot kenraaliluutnantti Erich Heinrichsille, joka pitää puheen ja vastaanottaa ohimarssin. Kenttäjumalanpalveluksessa saarnaa jääkärikapteeni, kenttärovasti Kalervo Kulhiala. Majoituspaikoissaan joukot saavat juhla-aterian, upseerit juhlivat "Kuusisen palatsissa".

"Siellä jossakin" sotatoimet jatkuvat. Tuoppajärven Pääjärvellä harjoitellaan vesistöjen ylitystä; suomalaiset syöksyveneet ovat upottaneet venäläisen hinaajan ja saaneet saaliiksi vartiotykkiveneen. Jalkaväki hyökkää Uudessa-Alakylässä; Kivennavalla sotilaat käyttävät vaatteensa "täisaunassa". Muolaan Kuusanhovi on muuttunut kenttäsairaalaksi, jossa lääkärit leikkaavat ja lastoittavat, lotat hoivaavat haavoittuneita.

Kamera vierailee myös pohjoisella rintamalla, Petsamon suunnalla. Saksalaiset sotilaat hoitavat viesti- ja huoltoyhteyksiä tunturimaastossa; kenraali Eduard Dietl, "Narvikin valloittaja", nähdään upseereineen karttojen ääressä; kenraali Heilich jakaa rautaristejä suomalaisille sotilaille. Suomalaiset ovat rakentaneet saunan auton perävaunuun; kenraalimajuri Wolde Oinonen juhlii 50-vuotispäiväänsä esikuntansa kanssa. Siirrytään Syvärinjoen maisemiin, Syvärin valtauksen jälkeen esitellään nähtävyyksiä: kansakoulu, apteekkirakennus, asema, kanavan sulku ja voimalaitoksia, jotka venäläiset ovat tuhonneet ennen perääntymistään.

Koskitsajoella JR 15:n sotamies Valdemar Kosonen saa Mannerheim-ristin ylipäällikön ojentamana. Vapaa-aikanaan sotilaat harrastavat avantokalastusta, jääpalloa, puhdetöitä, saunomista ja avantouintia. Sääolosuhteita tutkitaan leijalla, johon on sijoitettu meteorografi. Suomalaisten hyökkäys jatkuu: jalkaväki etenee tykistötulen tukemana.

Koiviston saaret vallataan lokakuun loppuun mennessä. Lähivedet puhdistetaan miinoista. Kun suomalaiset joukot laskevat maihin, saaret on jo tyhjennetty: valtavat tavara- ja kalustoröykkiöt rannalla kertovat kiireisestä lähdöstä. Aikapommi, jonka on määrä räjäyttää Saarenpään kasarmi, löydetään ja puretaan. Sotasaalista kertyy runsaasti: mm. tykkejä ja hevosia.

Kamera maalailee talvisia näkymiä itäkarjalaisesta kylästä Laatokan ja Äänisen väliseltä kannakselta. Selostaja kertoo "laulumaiden" väestönkehityksestä: vuonna 1897 Itä-Karjalan asukasluku oli noin 170 000, se laski 1920-luvulla, mutta jo 1933 väestön määräksi arvioitiin 380 000. Itä-Karjala on maatalousmaata, jossa myös kalastus on tärkeä elinkeino: "Stalinin kontin" sulkeuduttua yksityiskalastus ja kalakauppa elpyvät. "Uusi päivä koittaa Itä-Karjalassa", jonka selostaja professori Olaf Homeniin vedoten sanoo olevan "suomalaista maata", ja jonka laulajat Kaarle Krohnin sanoin "ansaitsevat kuolemattoman kiitoksen" kansanrunoaarteiston säilyttämisestä. Välillä ihaillaan rakennusten arkkitehtuuria ja kerrotaan kuljetusongelmista tiettömillä seuduilla ja talviolosuhteissa: kun autoista ei ole apua, turvaudutaan hevosiin ja takkaporoihin.

Uunitsan pohjoispuolella valmistaudutaan asemasotaan: rakennetaan miehistökorsua, piikkilankaestettä, tähystyspaikkaa kukkulalle. Kovaääninen kannetaan asemiin ja propagandalähetykset aloitetaan, puhujana käytetään mm. venäläistä sotavankia. Käppäselän asemalla harjoitellaan rautatiekiskojen räjäytystä; Muurmannin radalla saadaan venäläinen panssarijuna mottiin.

Armeija etenee, Suomen lippu liehuu itäkarjalaisessa kylässä ja "länsimainen kulttuuri" tunkeutuu "bolshevismin painajaisen" tilalle. Kaukopartiomiehet lähtevät retkelleen, joutuvat kosketuksiin vihollisen kanssa ja ottavat vangin. Sotasaaliina saatuja tykkejä ja hevosia esitellään. Iltahartauden jälkeen partiomiehet viettävät iltaa rakovalkean ääressä.

Selostaja kertoo talvisodan rauhanteossa sovitusta Hangon luovutuksesta pitkänäperjantaina maaliskuussa 1940: venäläiset upseerit tarkastavat kaupungin suomalaisten upseerien opastuksella, ihmiset lähtevät, tavarat ja sotatarvikkeet evakuoidaan. Hangon alueen takaisinvaltaus alkaa muiden sotatoimien myötä kesällä 1941, mutta operaatiossa noudatetaan hitaan uuvuttamisen taktiikkaa ja vasta joulukuun alussa suomalaiset joukot marssivat tyhjään ja osin tuhoutuneeseen kaupunkiin. Itsenäisyyspäivänä järjestetään paraati: kenraaliluutnantti Väinö Valve tarkastaa kunniakomppanian ja puhuu joukoille; Suomen sotalippu nostetaan salkoon.

Itä-Karjalassa sotilaat valmistautuvat Kontupohjan valtaukseen, jonka tapahduttua esitellään kanava, teatteritalo ja ympäröiviä maisemia. Pian joukot ryhmittyvät hyökkäykseen kohti Karhumäkeä, joka vallataan niin yllättäen että venäläiset saavat äkkilähdön ja kaupunki säilyy suhteellisen ehjänä sodan tuhoilta; operaation tuloksena saadaan suuri määrä sotavankeja, jotka marssitetaan pitkänä jonona kohti leiriä.

Joulukuun alussa suomalaiset joukot ovat Poventsassa. Lähtiessään venäläiset ovat räjäyttäneet Stalinin kanavan sulkuportit, minkä seurauksena joki tulvii myös Poventsan keskustan kaduille. Seuraavana päivänä joki on asettunut ennalleen mutta pakkanen on jäädyttänyt tulvaveden. Sotilaat ryhtyvät korjaamaan vahinkoja, siviiliväestö palaa kaupunkiin. Sotilaat lausuvat radion mikrofoniin joulutervehdyksensä kotirintamalle ja ryhtyvät viettämään joulua korsuissa. Lopuksi nähdään joulunviettoa sotilassairaalassa: joulupukki saapuu lahjoineen, sairaanhoitajattarien kuoro laulaa.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Lehdistöarvioita elokuvasta ei ole löytynyt.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Taustaa
Hangon motista Vienan kanavalle koostui Puolustusvoimain Katsauksista 15-26 ja käsitteli hyökkäysvaiheen tapahtumat Äänislinnan voitonjuhlasta Hangon, Kontupohjan, Karhumäen ja Poventsan valtauksiin. Alkuperäiset katsaukset suunnittelivat ja leikkasivat Orvo Saarikivi, Topo Leistelä ja Valentin Vaala, ja selostustekstit laati Leistelä, lukuunottamatta viimeistä katsausta, jossa tekstinkirjoittajana oli Tapio Hiisivaara. Katsaukset selosti Topo Leistelä. Koosteen leikkasi ilmeisestikin Topo Leistelä, koskapa Saarikivi ja Vaala eivät kumpikaan ole maininneet tätä elokuvaa henkilökohtaisissa filmografioissaan.

Alkuperäisten katsausten tarkastamopituus on yhteensä 4 300 metriä eli 157 minuuttia, tämän lyhennetyn yhdistelmän Hangon motista Vienan kanavalle pituus on 2 700 metriä eli 99 minuuttia. Koosteen tekijätiedot on otettu alkuperäisistä katsauksista.

Sotaväsymys alkoi vuodenvaihteessa 1942-43 jo vaikuttaa: kun ensimmäinen yhdistelmäelokuva Pakkorajalta Syvärille oli otettu ohjelmistoon suurimmissa kaupungeissa Viipuria lukuunottamatta, nähtiin Suomenlahdelta Äänisjärvelle enää seitsemässä ja tämä kolmas vain kahdessa, Kuopiossa ja Oulussa. Kymmenen suurimman kaupungin teatteriesityskertojen määrät putosivat jyrkässä suhteessa: ensimmäisellä oli 229, toisella 109 ja kolmannella enää vain 27. Asemasodan vaiheista ei vastaavanlaisia koosteita enää tehty. Jatkosotaan kokonaisuudessaan palattiin seuraavan kerran vasta vuonna 1960 Suomi-Filmin tuottamassa dokumenttielokuvassa Taistelujen tie.

Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa on vain alkuperäisten katsausten esityskopiot. Kokoelmista puuttuvat myös elokuvan esityskopio, selostustekstilista, juliste ja mainosvalokuvat. Elokuvan mahdollista ruotsinkielistä nimeä ei ole löydetty.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Musiikki
Tiedot perustuvat Teoston merkintöihin Puolustusvoimain Katsausten 15 - 26 musiikista.


1. Karelia-sarja, opus 11, osa Alla marcia
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), 3' 50".


2. Karelia-sarja, opus 11 , osa Intermezzo
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), 1' 30".


3. Jääkärimarssi
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), kolmeen kertaan, yht. 4' 30".


4. Aallottaret, opus 73
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), kolmeen kertaan, yht. 19' 05".


5. Kehtolaulu
Säv. Armas Järnefelt
Orkesteri (off), 1' 30".


6. Suomi-polkka
Säv. tuntematon
Orkesteri (off), 0' 30".


7. Lemminkäinen palaa kotitienoille, teoksesta 4 legendaa, opus 22
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 6' 18".


8. Myrsky, konserttisarja, opus 109
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), kolmeen kertaan, yht. 5' 07".


9. Sinfonia nro 3 C-duuri, opus 52
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), kolmeen kertaan, yht. 14' 14".


10. Fredericus Rex -marssi
Säv. Ferdinand Radek
Orkesteri (off), 0' 45".


11. Kuningas Kristian II, opus 27, osa Balladi
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), kolmeen kertaan, yht. 10' 27".


12. Finlandia
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 16' 55".


13. Öinen ratsastus ja auringonnousu, opus 55
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 3' 40".


14. 3 Bf
Säv. Uuno Klami
Orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 3' 52".


15. Karjalan kunnailla
Säv. trad., sov. Eero Koskimies
Kantele (off), 3' 22".


16. Laatokan lauluja
Säv. Erkki Melartin
Orkesteri (off), 3' 20".


17. Aino, ooppera
Säv. Erkki Melartin
Orkesteri (off), 1' 00".


18. Kaartin muistoja
Säv. Artturi Rope
Orkesteri (off), 2' 02".


19. Sinfonia nro 2 D-duuri, opus 43
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), 5' 32".


20. Suomi-marssi
Säv. trad., sov. Artturi Rope
Orkesteri (off), 1' 33".


21. Intermezzo
Säv. Erkki Melartin
Orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 6' 12".


22. Hei stop, jo nyt tuli liikaakin, kansansävelmäsikermä
Säv. trad., sov. Hugo Jäger
Orkesteri (off), 1' 00".


23. Kuningas Kristian II, opus 27, osa Nocturno
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), 4' 06".

Huomautuksia:
Taustamusiikissa on lisäksi käytetty orkesterin esittämänä (off) mm. seuraavia sävellyksiä:
Virsi 70 ("Jumala ompi linnamme "), säv. trad. saksalainen,
Porilaisten marssi, säv. Christian Fredric Kress,
Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa, säv. trad.,
Vaasan marssi, säv. Karl Collan,
Suomen kaartin paluulaulu, säv. trad.,
Kaunis Veera, säv. Matti Jurva,
Kiikkuri, kaakkuri, kirjava lintu, säv. trad.,
Suomalaiset tarkka-ampujat, säv. trad.,
Hankoniemen silmä / Värmlandsvisan / Kaunis kotimaani, säv. trad. ruotsalainen,
Parolan marssi, säv. trad.,
Jouluyö, juhlayö, säv. Franz Gruber,
ja kanteleella (off) Lappalaisten laulu / Juokse porosein, säv. trad.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1721
Tarkastuspäivä
27.11.1942
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2700 m
Kesto/leikattu
99 min
Veroluokka
VV
Ikäraja
S
Osia
6
Muut tiedot
Kopiomäärää ei ilmoitettu, pyydetty 4 sensuurikorttia.
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
99 min