Pakkorajalta Syvärille

Från tvångsgränsen till Syväri (ruotsinkielinen nimi)
Från tvångsgränsen till Svir (ruotsinkielinen rinnakkaisnimi)
From the Dictated Border to the Svir River (englanninkielinen käännösnimi)
De la frontière imposée à Syväri (ranskankielinen käännösnimi)
Von der aufgezwungenen Grenze zum Swir (ranskankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Pakkorajalta Syvärille

Puolustusvoimien tuottama Pakkorajalta Syvärille (1941) on TK-kuvaajien Puolustusvoimain katsauksiin 1-8 kuvaamasta aineistosta koostettu sotadokumentti, joka alkaa vuoden 1941 juhannusta edeltävistä päivistä. Turun ja Helsingin pommituksista nähdään välähdyksiä ja taisteluista kuvatuissa otoksissa seurataan suomalaisten joukkojen etenemistä vanhan rajan yli. Dokumentti esittelee myös kolhoosissa asuvan väestön ja venäläisten sotavankien elinolosuhteita.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Esiintyjät
Henkilö Turo Kartto , selostus
Henkilö Topo Leistelä , selostus
Tekijät
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1941
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
05.10.1941
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Rea
Tampere: Olympia
Filmikopioiden määrä
3 (arvio)
Muut näytökset
  • 12.10.1941 Turku: Pallas ensi-iltakierros
  • 22.10.1941 Vaasa: Scala ensi-iltakierros
  • 26.10.1941 Pori: Kino ensi-iltakierros
  • 02.11.1941 Kuopio: Palatsi ensi-iltakierros
  • 16.11.1941 Jyväskylä: Jyväs-Kino, Suomi-Elokuvat ensi-iltakierros
  • 12.12.1941 Oulu: Bio Kiistola ensi-iltakierros
  • 28.12.1941 Lahti: Kuvapalatsi lehdistönäytös
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
mm. Viipuri, Jääski, Salmi, Suistamo, Kollaa, Korpiselkä, Tolvajärvi, Harlu, Impilahti, Värtsilä, Sortavala, Kurkijoki, Jaakkima, Rytty, Ruskeala, Vitele.

Turku: satama, linna, Vänrikki Stoolin tupa, panoraama pommitetusta kaupunginosasta

Viipuri: ilmakuva, Repolan tehtaat

Helsinki: mm. Kallion kaupunginosa, Ässä-rykmentin patsas Sörnäisissä, Suomenlinna, Ryssänkari, nyk. Rysäkari

Salla

Jääski: Enson tehdasalue

Mikkeli: kaupungin keskusta, rautatieasema

Luumäki

Lemi

Salmi: kirkonkylä

Suistamo: Kollaa

Korpiselkä: Tolvajärvi ja Semeikan patsas

Harlu: Hämekosken ja Läskelän tehtaat

Impilahti: Pitkärannan kaivos ja tehtaat, Lemetti

Värtsilä: rautatieasema

Sortavala: Kuhavuori, Vakkolahti, Puikkola, Vakkosalmi, kaupungin keskusta, mm. kaupungintalo, Karjalan silta, kansakoulu, Runolaulajan muistomerkki, Suomen Pankin talo, Kaupungintori

Kurkijoki: Simola, Elisenvaara

Jaakkima: rautatieasema ja kirkko kirkonkylässä

Lahdenpohja

Sortavalan mlk.: Rytty

Ruskeala: Ilmakosken villatavaratehdas

Neuvostoliitto:
Vitelen kylä Aunuksen Karjalassa

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan
Kuvauspaikkahuomautukset
Kuvauspaikkojen merkintä noudattaa Puolustusvoimain Katsausten 1-8 kuvauspäiväkirjojen tietoja.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan
Kuvausaika
Kesäkuu - syyskuu 1941

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan

Sisältöseloste
Puolustusvoimien katsausten 1-8 mukaan.

Juhannusta 1941 edeltävät päivät ovat selostajan mukaan rauhallisia: sekä siviilit että sotilaat valmistautuvat keskikesän juhlan viettoon, Suomella ei ole hyökkäysaikeita, kunnes "meidät vedetään väkisin sotaan imperialistista Venäjää vastaan". "Kyynillinen verivihollinen" pommittaa Turun linnaa ja Turun työläiskaupunginosia. "Raskas tehtävä turvata meille uskotun maan vapaus" johtaa vastaiskuun, ja paremmin varustettuina kuin talvisodassa suomalaiset joukot ylittävät maaliskuun 1940 "pakkorajan". Martti Jukola haastattelee sotilaita radioon. Kenraalit Hjalmar Siilasvuo ja Nikolaus von Falkenhorst tapaavat yhteisellä asiallaan "eurooppalaisen kulttuurin pelastamiseksi aasialaiselta rutolta". Lisäkatsauksessa nähdään Helsinkiin 9.7. kohdistetun pommituksen tuhoja, kohteina jälleen viattomat siviilit ja työläiskaupunginosat, mutta "Suomen kansa ei katkea".

"Pakkoraja" siirretään sinne missä sitä "voidaan tehokkaasti puolustaa". Suomalaiset aloittavat Karjalan "vapautuksen", saksalaiset etenevät Sallassa. Tunnuslause "Suomi suureksi, Viena vapaaksi" elähdyttää kaikkia, ja "vastustamattomasti etenee suomalainen sotilas". Eri aselajit toimivat hyvässä yhteistyössä ja viestiyhteyksien tärkeyttä havainnollistetaan näytteillä tykistön, ilmavalvonnan, ilmatorjunnan ja ilmavoimien toiminnasta. Perääntyessään venäläiset ovat sytyttäneet Enson palamaan ja tuhonneet karjalaiskyliä. Suomalaiset yrittävät pelastaa mitä pelastettavissa on; maailmanmestari Veli Saarisen kotitaloon on jätetty vodkapullo ja Pravda. Vankeja saadaan runsaasti ja kuulustelun jälkeen heidät pannaan "hyödylliseen työhön". Päivän taistelujen jälkeen sotilaat rentoutuvat uiden, pelaten, lehtiä lukien, siistiytyen ja nukkuen. Ruokailu ja iltahartaus kuuluvat asiaan, kenttähäillekin löytyy tilaisuus. Ylipäällikkö Mannerheim käy henkilökohtaisesti tervehtimässä joukkojaan.

Suomen lippu liehuu Sallan huipulla. Rinnan "mahtavan liittolaisen" kanssa Suomi käy "vieraan sortajan" kimppuun kaikkien aselajien voimin, hyvässä järjestyksessä ja yhteistyössä huolimatta huoltoyhteyksien pitenemisestä. Erityistä huomiota suodaan ilmasodalle, jonka voimasuhteet ovat kääntyneet sitten talvisodan: "sinivalkoiset siivet" ovat muuttuneet ahdistetusta ahdistajaksi. "Eteenpäin, aina vain eteenpäin päin vuosisataista vihollista", on sodan henki. Pioneerit etunenässä "tulella ja raudalla vallataan jokainen kapanala maata jonka vieras on anastanut". Vihollinen peräytyy Wärtsilästä, jonka rauniot kertovat "barbaarisesta hävitysvimmasta".

Ylipäällikkö Mannerheim ja presidentti Risto Ryti tapaavat Mikkelissä, myös pääministeri J. W. Rangell ja puolustusministeri Rudolf Walden osallistuvat sodanjohdon kokoukseen. Mannerheim tarkastaa saksalaiset joukot von Falkenhorstin seurassa. "Ukko-Pekka" Svinhufvud, jonka toiveet "suuremmasta ja vapaammasta Suomesta" ovat toteutumassa, vierailee rintamalla. Vänrikki Niilo Ryti, presidentin poika, nähdään saamassa ohjeita partioretkeä varten. Aina vain kuuluu käsky "Eteenpäin!" Korpiselkä, Repola ja Salmi vallataan: "Turha on bolshevikkien potkia tutkainta vastaan". Vankisaalis on runsas. Sotilaat uivat ja saunovat, lotat ovat tuoneet kanttiininsa jo etulinjaan. Vallatun karjalaiskylän asukkaat palaavat metsistä ja ryhtyvät arkisiin töihinsä sotilaiden avustamina.

"Taistelu kahden maailmankatsomuksen välillä" ulottuu myös ulkosaarille, missä rannikkotykistö valvoo ja suojaa maamme koskemattomuutta. Kamera seuraa ajelehtivan miinan purkua, VM-veneen ja sukellusveneen partioretkiä. Itärajalla "mikään ei pidätä harmaata armeijaamme". Kylä kylältä maata vallataan takaisin eri aselajien tukiessa toisiaan: "Maalla, merellä ja ilmassa iskee Suomen leijona; vuosisatainen unelma lähenee täyttymyksensä hetkiä."

Yhä kaukaisemmat "heimoalueet" joutuvat suomalaisten käsiin ja metsistä kyliinsä palaavat ihmiset "tuntevat helpotusta bolshevikkiorjuuden päätyttyä". Kenraaliluutnantti Paavo Talvela opastaa kansainvälistä lehtimiesryhmää, joka saa tutustua Suomen "puhtain asein" saavuttamiin voittoihin. Kamera esittelee Pyörittäjän kolhoosin väkeä - "suurin osa lukutaidotonta" - sekä vihollishävityksen "raivoa kirkkoja ja hautausmaita kohtaan"; myös runonlaulaja Shemeikan muistomerkki on häväisty. Pitkärannan tuhotut tehtaat saadaan uudelleen käyntiin. Majuri Kumlinin johdolla on purettu Uuksun motti suurine sotasaaliineen: bensiiniä, voiteluöljyä, ammuksia, rautatiekalustoa. Junaliikenne käynnistyy Wärtsilän asemalla.

"Sortavala jälleen meidän": tämä "Laatokan lukko", monien sotien "kilpi itää vastaan" on vihollisen vahvasti linnoittama ja miehittämä kaupunki, jonne avataan hyökkäystie ja joka piiritetään. Kuhavuoren komentokeskuksesta johdetaan kiivaita taisteluja, jotka etenevät kaupungin liepeiltä kohti keskustaa kahdelta suunnalta, sen jälkeen kun alueen pohjoispuolen motit on selvitetty. Suomalaiset esittävät antautumiskehotuksen kaupungin rakennusten säästämiseksi, mutta sitä ei noudateta ja vihollinen polttaa monia laitapuolen taloja. Kansakoulu ja muut suuremmat rakennukset ovat kuitenkin säästyneet, kun suomalaiset marssivat kaupunkiin ja tutkivat tuhoja. Kaupungin puolustajia antautuu sankoin määrin vangeiksi. Tulipalojen vielä loimutessa kenraali A. E. Heinrichs saapuu kaupunkiin ja kiittää eversti A. J. Svenssonia, valtausjoukkojen komentajaa. Kunniamerkkien jako järjestään torilla.

Suomalaiset etenevät "askel askeleelta" läpi vihollisen esteiden Karjalassa, havaintonäytöksenä hyökkäys yli vesistön ja sen takaisten pesäkkeiden valtaus. Selostaja kumoaa "bolshevikkien valhepropagandan vankien kohtelusta" ja sanoo kaiken tapahtuvan "kansainvälisten sopimusten mukaan": vangit siirretään kokoamispaikoilta vankileireille ja heitä käytetään hyödylliseen työhön; ruokaa heillä on enemmän kuin vähäosaisilla suomalaisilla ja joka tapauksessa enemmän kuin neuvostovallan alla. Suomalaiset etenevät Elisenvaaran kautta Jaakkimaan, Lahdenpohjaan, Ryttyyn ja Ilmakoskelle. Laatokka on näkyvissä ja tie Lemetin kuuluisaan mottiin auki. "Kollaa kesti, mutta nyt se murtuu" suomalaisten voitoksi. Viteleen kylä Aunuksen Karjalassa vallataan, ja runonlaulajan muistomerkki on jälleen pystyssä.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Jatkosodan ensimmäinen dokumenttikooste kuitattiin lehdistössä lyhyin ja nimettömin mutta myötämielisin maininnoin. Aamulehden mukaan elokuvasta "saa havainnollisen kuvan sotatoimistamme", kun "monellakaan ei ole ollut tilaisuutta viikoittain seurata näitä katsauksia". "Kuvapalatsissa tarjotaan yleisölle jälleen mahdollisuus tutustua urheitten rintamamiestemme urotekoihin ja vastuksiin rintamalla", kirjoitettiin Lahti-lehdessä, ja Vasabladet säesti: "För den som icke från början varit i tillfälle att följa med försvarsmaktens intressanta och väl gjorda glimtar från frontarna, har detta helaftonsprogram mycket att bjuda på."

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.
Taustaa
Toisin kuin talvisodassa, Puolustusvoimain uutiskatsaustoiminnan organisaatio oli valmiina heti jatkosodan alkaessa. Valtion Tiedotuslaitoksen kuvaosaston yhteyteen perustetun erityisen Elokuvatoimiston tehtävänä oli työstää TK-kuvaajilta saapuva filmimateriaali edelleen uutiskatsauksiksi. Ensimmäinen Puolustusvoimain uutiskatsaus valmistui 11.7.1941, ja sen jälkeen uusi katsaus joka viikko. TK-kuvaajiksi oli komennettu kolmisenkymmentä kameramiestä; katsausten muotoon heidän otoksensa kokosivat Helsingissä Topo Leistelä, Orvo Saarikivi ja Valentin Vaala, selostustekstin laativat ja lukivat Turo Kartto ja Topo Leistelä ja äänittivät Pertti Kuusela, Hugo Ranta ja Kurt Vilja.

Katsauksista laadittiin myös kolme pitkää dokumenttielokuvaa. Niistä ensimmäisenä valmistui lokakuun alussa katsauksista 1-8 koottu tiivistelmä Pakkorajalta Syvärille. Sen pituus oli 2 800 metriä, alkuperäisten katsausten 3 340 metriä. Elokuvan esityskierros alkoi 5.10.1941 Helsingistä ja Tampereelta. Toisin kuin myöhemmät koosteet Suomenlahdelta Äänisjärvelle (maaliskuu 1942) ja Hangon motista Vienan kanavalle (marraskuu 1942) Pakkorajalta Syvärille esitettiin myös suurimmissa maaseutukaupungeissa Viipuria lukuun ottamatta. Yleisömenestys jäi kuitenkin vuoden heikoimmaksi.

Alkuperäiset Puolustusvoimain katsaukset ovat tallella Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmissa, mutta niin Pakkorajalta Syvärille -elokuvan kuin katsausten 1-8 selostustekstilistat puuttuvat.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.
Musiikki
Tietojen lähtökohtana ovat Teoston merkinnät Puolustusvoimain Katsausten 1-8 musiikista.


1. Lemminkäisen paluu kotitienoille, teoksesta 4 legendaa, opus 22
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), 5' 30".


2. Sinfonia nro 5 Es-duuri, opus 82
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), 4' 20".


3. Karelia-sarja, opus 11, osa Intermezzo
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), kolmeen kertaan, yht. 9' 40".


4. Karelia-sarja, opus 11, osa Alla marcia
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), kolmeen kertaan, yht. 12' 00".


5. Andante festivo
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 7' 45".


6. Largo, aaria oopperasta Xerxes
Säv. Georg Friedrich Händel
Urut (off), 0' 35".


7. Sinfonia nro 2 D-duuri, opus 43
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), 6' 30".


8. Ajetaanpa poijat kyydillä
Säv. trad.
Orkesteri (off), 0' 30".


9. Virsi 170 ("Jumala ompi linnamme - -")
Säv. trad. saksalainen
Orkesteri (off), 0' 45".


10. Der fliegende Holländer / Lentävä hollantilainen
Säv. Richard Wagner
Orkesteri (off), 3' 10".


11. Toccata und Fuge d-moll / Toccata ja fuuga d-molli, BWV 565
Säv. Johann Sebastian Bach
Orkesteri (off), 0' 50".


12. Öinen ratsastus ja auringonnousu, opus 55
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), 5' 10".


13. Sinfonia nro 3 C-duuri, opus 52
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), 3' 25".


14. Ivan Susanin / Elämä tsaarin puolesta
Säv. Mihail Glinka
Orkesteri (off), 1' 30".


15. Finlandia, opus 26
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), 3' 55".


16. Sinfonia nro 1 e-molli, opus 39
Säv. Jean Sibelius
Orkesteri (off), 2' 55".


17. Stenka Razin / Stenka Rasin / Volga, Volga
Säv. ja san. trad. venäläinen
Sekakuoro (off), 3' 45".


18. Marssilaulu / Sillanpään marssilaulu
Säv. Aimo Mustonen, san. F. E. Sillanpää
Mieskuoro ja orkesteri (off), 2' 00".


19. Reppurin laulu
Säv. Oskar Merikanto
Kantele (off), 0' 40".

Huomautuksia:
Taustamusiikissa on lisäksi käytetty balalaikkojen ja orkesterin esittämää (off) venäläistä musiikkia, 1' 30", orkesterin esittämää (off) kansanlauluaiheista musiikkia sekä marssisikermiä, joukossa mm. Oolannin sota, säv. trad., mutta keskeisenä Kaunis Karjala / Karjalan Jääkärien marssi, säv. Elli Hällström.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1607
Tarkastuspäivä
02.10.1941
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2800 m
Veroluokka
VV
Ikäraja
S
Osia
7
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
102 min