Jos oisi valtaa...

Ack, om jag kunde... (ruotsinkielinen nimi)
If I Only Had the Power (englanninkielinen käännösnimi)
Si j'avais le pouvoir (ranskankielinen käännösnimi)
Wenn man Macht hätte (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko esiintyjiä ja tekijöitä?

Jos oisi valtaa...

Yrjö Nortan ohjaama musiikkikomedia Jos oisi valtaa... (1941) pohjautuu Jaakko Solan ja Lauri Kyöstilän käsikirjoitukseen. Jätepaperinkerääjä Mikko Nousiainen (Aku Korhonen) uneksii olevansa äveriäs kaivosneuvos, joka onnistuu kaikissa liiketoimissaan. Tuuria on rakkaudessakin, kun tehtailija Clas Irvaksen (Yrjö Tuominen) viehättävä tytär Aune (Sirkka Sipilä) mieltyy charmanttiin kaivosneuvokseen.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Aku Korhonen , jätepaperinkerääjä, "kaivosneuvos" Mikko Nousiainen
Henkilö Sirkka Sipilä , Aune Irvas
Henkilö Yrjö Tuominen , tehtailija Clas Irvas
Henkilö Joel Rinne , insinööri Gunnar Berg
Henkilö Siiri Angerkoski , Eva Irvas
Henkilö Lauri Kyöstilä , Riku Lipponen, "kamreeri", "Mr. Rix"
Henkilö Arnold Tilgmann , maestro Tinto Corelli, laulunopettaja
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Eino Salmi , Irvaksen autonkuljettaja
Henkilö Kalle Ruusunen , Toreadori-barytoni "Escamillo"
Henkilö Hannes Hako , mies oopperan yleisössä
Henkilö A. Hytönen , mies oopperan yleisössä
Henkilö Johan Jäätiö , mies oopperan yleisössä
Henkilö Helen Mardi , nainen oopperan yleisössä
Henkilö Simo Osa , mies oopperan yleisössä
Henkilö Olavi Virta , mies oopperan yleisössä
Henkilö Evald Terho , James, lakeija
Henkilö Taito Mäkelä , tanssinopettaja
Henkilö Kaarlo Hiltunen , miekkailunopettaja
Henkilö Kyösti Käyhkö , tenniksenopettaja
Henkilö Holger Salin , nyrkkeilynopettaja
Henkilö Väinö Kolhonen , lähettipoika
Henkilö Verna Piponius , Kerttu Karppo, ranskankielen kirjeenvaihtaja
Henkilö Ossi Elstelä , mustalaisorkesterin pianisti
Henkilö Olavi Saarinen , orkesterin jäsen
Henkilö Olli Savolainen , orkesterin jäsen
Henkilö Matti Aulos , mies "Mikonhovin" juhlissa
Henkilö Onni Korhe , mies "Mikonhovin" juhlissa
Henkilö Varma Lahtinen , nainen "Mikonhovin" juhlissa
Henkilö Into Lätti , mies "Mikonhovin" juhlissa
Henkilö Vilho Ruuskanen , mies "Mikonhovin" juhlissa
Henkilö Seppo Sariola , mies "Mikonhovin" juhlissa
Henkilö Anton Soini , mies "Mikonhovin" juhlissa
Henkilö Maj-Lis Grönroos , balettitanssija
Henkilö Eva Hemming , balettitanssija
Henkilö Laila Jokimo , balettitanssija
Henkilö Inge Roeb , balettitanssija
Henkilö Jenny Rönnqvist , balettitanssija
Henkilö Lydia Saxelin , balettitanssija
Henkilö Liisa Tuomi , balettitanssija
Henkilö Impi Varma , balettitanssija
Henkilö Mary Varma , balettitanssija
Henkilö Margareta Wasenius , balettitanssija
Tekijät
Henkilö Yrjö Norta , Ohjaaja
Henkilö Jaakko Sola , käsikirjoitus
Henkilö Lauri Kyöstilä , käsikirjoitus
Henkilö Theodor Luts , kuva
Henkilö Martti Similä , musiikki
Henkilö Ossi Elstelä , rakennelmat  (lavastus)
Henkilö Arvo Martikainen , balettikohtaukset järjestänyt  (koreografia)
Yhteisö Suomen Filmiteollisuus SF Oy , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö T. J. Särkkä , tuottaja
Henkilö Felix Forsman , kuvaus
Henkilö Yrjö Norta , leikkaus
Henkilö Olavi Saari , äänittäjä
Henkilö Senja Soitso , naamiointi
Henkilö Arja Niska , kuvaussihteeri
Henkilö Ossi Elstelä , studiopäällikkö
Henkilö Sulo Tammilehto , kamera-assistentti
Henkilö Kauko Andersson , kamera-apulainen
Henkilö Viljo Syrjänen , äänitysassistentti
Henkilö Fiinu Autio , puvustonhoitaja
Henkilö Tuulikki Seppälä , kampaaja
Henkilö Kyösti Käyhkö , järjestäjä
Henkilö Eero Leväluoma , järjestäjän apulainen
Henkilö Olavi Saarinen , järjestäjän apulainen
Henkilö Eino Salmi , järjestäjän apulainen
Henkilö Eka Karppanen , alkutekstit
Henkilö Uuno Andersson , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Nils Gustafsson , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Olli Savolainen , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Matti Vinkka , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Kauko Andersson , klaffi
Yhteisö Valokuvaamo Tenhovaara , valokuvat
Henkilö Arnold Tilgmann , muusikko  (laulu)
Henkilö Kalle Ruusunen , muusikko  (laulu)
Kokoonpanot
Group Name Helsingin Teatteriorkesteri , orkesteri
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
1 643 000 mk (SF:n vuoden 1941 keskiarvokustannus)
Julkaistu
1941
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
23.02.1941
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Elysée, Metropol
Hämeenlinna
Kotka
Kuopio: Kuvakukko
Lahti: Kuvapalatsi
Pori: Sampo
Tampere: Hällä
Turku: Casino
Vaasa: Kino
Filmikopioiden määrä
10
Muut näytökset
  • 29.03.1941 Oulu: Hovi ensi-iltakierros
  • 20.04.1941 Jyväskylä: Elohuvi, Salome ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 31.10.1965 TV1 Katsojia: 1 630 000
  • 09.06.1978 TV2 Katsojia: 361 000
  • 13.10.1992 TV1 Katsojia: 260 000
  • 24.02.1995 TV2 Katsojia: 253 000
  • 28.03.2001 YLE TV1
  • 20.05.2006 YLE TV2
  • 28.11.2007 YLE TV2
  • 09.10.2010 YLE TV2
  • 29.04.2014 YLE TV1
  • 29.07.2016 Yle TV1
  • 22.03.2018 Yle TV1
  • 13.02.2020 Yle TV1
  • 23.02.2021 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: Välskärinkatu 9 A (Irvaksen talo), porttikäytävät Pohjoinen Rautatiekatu 23 sekä Runeberginkatu 29 ja 27 (Mikko kerää lumppuja), Runeberginkatu nyk. Autotalon kohdalla (Mikon ja Rikun tapaaminen), Eteläinen Rautatiekatu 18 (Mikko jää auton alle), Heikinkadun alkupää (Mikko ja Riku juoksevat noutamaan päävoittoa), Eteläinen Esplanaadikatu 16 (Mikko Nousiainen & Kumppanin pääkonttori), Yrjönkatu 24 (Irvaksen konttoritalo), puutarha Itäinen Puistotie 13 (Aunen ja Mikon kihlajaisjuhla puutarhassa)

Huopalahti: Munkkiniemen tenniskenttä

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan
Sisäkuvat
Helsinki: Suomalaisen Oopperan esiintymislava Bulevardi 23-27 (ooppera), Suomen Kansallisteatterin katsomo (ooppera)

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan
Studiot
Helsinki: SF-studio 2

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan
Kuvausaika
Syksy 1940 - 15.1.1941

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan

Sisältöseloste
Jätepaperinkerääjä Mikko Nousiainen lähtee työhönsä kolmipyöräisillä kärryillään ja kyydittää tavan mukaan naapuruston lapsia alamäen ajan. Jätepaperilaatikkoa penkoessaan Mikko löytää lehtiartikkelin, joka ilmoittaa tehtailija Clas Irvaksen täyttäneen 50 vuotta: kuvassa näkyvät lisäksi hänen tyttärensä Aune ja yhtiökumppaninsa, insinööri Gunnar Berg. Matkallaan Mikko tapaa ystävänsä ja virkaveljensä Riku Lipposen, joka on ollut tyhjentämässä ihmisten ullakkoja ja löytänyt nukketeatterin; Mikko pyytää Rikua tuomaan sen illalla luokseen. Kotimatkallaan Mikko on vähällä joutua yliajetuksi: autossa ovat tehtailija Irvas, Aune ja Berg, jotka vaativat saattaa Mikon kotiin. Lasten riemuksi Mikko ja Riku järjestävät Carmenia mukailevan nukketeatteriesityksen. Samaan aikaan tehtailija, Aune ja Berg seuraavat Carmenin elävää oopperaesitystä. Aunella on Mikko mielessään ja Mikko käy nukkumaan Aunen kuva yöpöydällään.

Seuraavana päivänä Mikko löytää jätepaperilaatikosta arpalipun, nukahtaa väsyneenä ja alkaa nähdä unta arpajaisvoitosta: tältä perustalta hän luo liikemiesuran ja on vuodessa miljonääri ja kaivosneuvos, Riku lähimpänä apulaisenaan ja kamreerinaan. "Kaikki on onnistunut mihin hän tarttuu", ihmettelee Irvas, joka on myymässä arvottomaksi luulemaansa Outovaaran nikkelikaivosta Mikolle. Kaupan allekirjoittamisen kunniaksi Irvas järjestää kotonaan juhlat, joissa Aune ja Mikko esitellään toisilleen. Molemminpuolisen ihastuksen vallassa he tanssivat valssia ja tangoa. Rikun intouduttua kehumaan Mikon laulutaitoa tämä suostuu kursaillen esiintymään, mutta lupauksen lunastamiseksi Riku joutuu hakemaan paikalle oopperan tenorin Corellin, joka kajauttaa laulun verhon takaa Mikon jäljitellessä eleitä ja suunliikkeitä.

Kesken juhlan Irvas ja Berg saavat tiedon, että ehtyneeksi arvioidusta kaivoksesta on löytynyt runsaasti nikkeliä, ja pyrkivät kumpikin vuorollaan ja turhaan perumaan kaupan. Seuraavana päivänä Berg yrittää päästä tapaamaan Mikkoa, joka puolestaan tavoittelee Aunea, joka on loukkaantunut Mikon saamaan kukkakimppuun jääneestä, itse asiassa Corellille osoitetusta naisen tervehdyksestä. Aune on valmis suostumaan Bergin kosintaan, mutta äiti taivuttaa hänet odottamaan ja isä tarvitsee häntä kaupan peruuttamiseen. Kun Aune soittaa Mikolle, tämä Rikun neuvosta vastaa naisen äänellä ja Aune saa uuden aiheen loukkaantua. Yhteydenottojen epäonnistuttua Mikko lähtee tavoittamaan Aunea hänen isänsä konttorista ja onnistuukin tapaamaan tytön, vie hänet ravintolaan, selvittää väärinkäsityksen ja tunnustaa myös lauluesitykseen liittyneen harhan.

Aune kutsuu Mikon illaksi oopperaan ja esityksen aikana Mikko pujottaa kihlasormuksen myöntyväisen tytön sormeen. Kihlajaisjuhlan ohjelmaan kuuluu balettia ja ilotulitus, jonka aikana Mikko ja Aune katoavat puutarhaan tunnelmoimaan. Vieraat ryhtyvät etsimään kihlaparia, joka löytyy syventyneenä suudelmaan eikä havahdu häiriöstä. Mikko sen sijaan herää jätepaperilaatikossa pihalaulajien esitykseen: "Kaivosneuvos, kultakaivosneuvos", hän tuhahtaa hetken hämmästeltyään, heittää arpalipun menemään ja jatkaa kierrostaan.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Suomen Filmiteollisuuden uutuus on elokuva, jonka huvikseen ja kevyesti katselee", viritti E. P-la (Eino Palola, Helsingin Sanomat 24.2.1941) kritiikin yleissävyn. "Se pyrkii erityisesti olemaan musiikkielokuva, ja sen vuoksi siihen on otettu eräitä oopperakohtauksia, joissa hrat Ruusunen ja Tilgmann laulavat hyvin. Mutta muissakin suhteissa tämän filmin musiikki, jonka on taitavasti säveltänyt ja sommitellut Martti Similä, on laadultaan sellaista, että se hyvin oleellisesti vaikuttaa elokuvan menestykseen. Similä on hauskasti ja kekseliäästi muunnellut otsikossa mainittua kansanlaulua ja saanut orkesterinsa soimaan erinomaisesti. [- -] Käsikirjoitus ei sinänsä sano paljoakaan. Se antaa vain oivallisia tilaisuuksia nukketeatterin, kauniin baletin ja oopperan esittämiselle."

"Jos oisi valtaa... on perin vaatimaton ja lapsellinen filmitarina", säesti T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 27.2.1941), "mutta kun se ei myöskään pyri mitään muuta olemaankaan, niin sitä katselee noin niinkuin lapsellisesta näkökulmasta ilman sen suurempia rikkiviisauksia. [- -] Höysteenä on luonnollisestikin huumoria, mikä kuitenkin tuntuu liian usein väkinäiseltä ja vähemmän onnistuneelta. Mutta ei tässä ainakaan ole sitä kaikkein postikorttimaisinta tosikertomustunteilua, joka on pilannut niin monta kotimaista elokuvaa. Muuten vain lapsenomaista ja viatonta."

Ilta-Sanomien (24.2.1941) P. T-vi (Paula Talaskivi) valitti, että "uni olisi saanut alkaakin selvemmin unena" ja jatkoi: "Muuten on elokuva paikoitellen erinomaista työtä. Vauhti on pysytetty hyvänä, kuten humoreskin laatuun kuuluukin; joukkokohtaukset ovat eläviä ja hyvin rakennettuja, mutta niin tarpeellisia kuin musiikki- ja tanssikohtaukset juonen täytteenä tässä elokuvassa ovatkin, vaikuttaa paikoitellen siltä, kuin olisi niitä ahdettu siihen sittenkin liikaa."

"Ett litet drömspel eller sagodivertissement kan man kalla SF-officinens senaste skapelse", luonnehti H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 24.2.1941). "Filmen är främst tänkt för barn och slog även livligt an på de yngsta, rungande skrattsalvor och kraftiga apploder hörde inte till sällsyntheterna under föreställningen. Att mycket sedan kunde förefalla en fullvuxen både naivt och klumpigt hopkommet är en sak för sig. I operainläggen sken amatörmässigheten dock litet för klart igenom; en beslutsammare personinstruktion skulle inte ha skadat här och inte heller en vackrare gruppering."

"Jos juonen selostaa, häviää kuvasta se vähäinenkin yllätysvaikutus, joka siinä on", arvosteli Parras (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 24.2.1941). "Joka tapauksessa tapahtumat etenevät hitaassa ja vaivalloisessa tempossa. [- -] Niinpä on elokuvassa nytkin liikaa nukketeatteria, liikaa laulua, liikaa oopperaa ja liikaa balettia. Kun kaikki tämä hyvä on sijoitettu varsin höllästi juonen yhteyteen ja kun se katkaisee aina pitkiksi toveiksi muun toiminnan, ei pitkäveteisyyttä ja hidastahtisuutta ole voitu välttää, vaikka elokuva kestääkin vain vähän yli tunnin."

Aku Korhonen keräsi tavanomaiset tunnustukset pääosatulkinnastaan. Kiitettyään miten Korhonen "luo lumpunkerääjästään suurenmoisin miimillisin keinoin hupaisan ja sympaattisen tyypin", Parras esitti myös varauksensa: "Tällaiset tyypit alkavat kuitenkin muuttua hänelle maneeriksi. Toivoisi todella, että tämä erinomainen näyttelijä [- -] saisi vähitellen toisenlaisia, vakavia tehtäviä sellaisissa elokuvissa, joita voisi arvostella käyttämällä vaativampaa mittapuuta. On haaskausta käyttää hänen kykyjään pelkän tyhjänpäiväisen, sentimentaalisen ja helppohintaisen ajankulun merkeissä, niinkuin viime aikoina on tapahtunut."

Vuoden 1992 tv-esitys toi Antti Lindqvistin (Katso 42/1992) mieleen vaikutteet slapstickista, Chaplinin kulkurihahmosta ja 1930-luvun screwball-komediasta, ja hän puntaroi: "Jos oisi valtaa... käynnistyy mukaansatempaavasti, eikä vähiten Aku Korhosen ilmeikkyyden ansiosta. Mutta vähitellen komedia kadottaa ilkamoivan otteensa ja ryhtyy myötäilemään kovin tavanomaisia ajatuskulkuja ja ratkaisumalleja. Fantasia-ainekset ovat kuitenkin niin harvinaista herkkua elokuvamme historiassa, että kokonaisuus yltää teatraalisuuksineen kotoisen keskitason paremmalle puolelle."

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.
Taustaa
Elokuva perustui Jaakko Solan ja Lauri Kyöstilän alkuperäiskäsikirjoitukseen. Talvisodassa kaatunut Sola sekä Kyöstilä kuuluivat kumpikin Suomalaisen Oopperan henkilökuntaan, minkä lisäksi Kyöstilä toimi myös järjestäjänä ja pikkuosien esittäjänä muutamassa SF:n 1940-luvun elokuvissa. Käsikirjoitukselle on annettu alamääre musiikkielokuva, ja sen johtoteemana on kansanlaulu Niin minä neitonen sinulle laulan. Mukana on myös kohtauksia Carmen- ja Helmenkalastajat -oopperoista. Kansallisteatterissa kuvattuja Carmen-kohtauksia yleisöineen väitettiin kalleimmiksi siihen mennessä Suomessa toteutetuksi sisäkuviksi. Kuvausvaiheessa käsikirjoitusta on muuteltu, mm. loppuun on lisätty Arvo Martikaisen Johan Strauss nuoremman Wienerwaldin tarinoita -valssin musiikkiin sovittama näyttävä balettikohtaus. Aunen pikkusisaren Ailin lyhyehkö osuus on poistettu - tehtävään ajateltiin Siiri Angerkosken tytärtä Sirkka-Liisaa.

Elokuvan ensiesitys oli 23.2.1941 myös Hämeenlinnassa sekä Kotkassa. Aku Korhosen suosiosta huolimatta yleisömenestys jäi tuntuvasti alle vuoden keskitason. Maksaneita katsojia kertyi vuoden 1945 loppuun mennessä 254 664 henkeä, joista aikuisia oli 203 843 ja alennuslippulaisia 50 821.

Jos oisi valtaa... jäi Yrjö Nortan viimeiseksi elokuvaksi Suomen Filmiteollisuudessa. T. J. Särkkä lopetti hänen työsuhteensa keväällä 1942, ja Nortan seuraavaksi suunniteltu ohjaustyö Katariina ja Munkkiniemen kreivi siirrettiin Ossi Elstelälle. Nortan ura jatkui uuden Oy Fenno-Filmin osakkaana.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.
Musiikki
1. Niin minä neitonen sinulle laulan
Säv. ja san. trad., sov. Martti Similä
1) Helsingin Teatteriorkesteri (off), kolmeen kertaan, yht. 4' 25".
2) Es. harmonikansoittaja (playback ja off), 1' 15".
3) Es. posetiivinsoittaja (playback ja off, posetiivi ja Helsingin Teatteriorkesteri), 1' 10".
4) Es. Ossi Elstelä, piano (playback, tunnistamaton pianisti), kahteen kertaan, yht. 0' 30".
5) Es. Aku Korhonen, laulu, ja Ossi Elstelä, piano (playback, Arnold Tilgmann, laulu, pianon ja Helsingin Teatteriorkesterin yhtyeen säestys), kahteen kertaan, yht. 3' 10".
6) Es. Arnold Tilgmann, laulu sekä "ravintolayhtye" (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 1' 55".
7) Es. miessekstetti, laulu, joht. Lauri Kyöstilä (playback, Arnold Tilgmann, laulu, mieskuoro ja Helsingin Teatteriorkesteri), 3' 20".
8) Es. "sokea laulaja" ja mandoliininsoittaja (playback, tunnistamaton laulaja, mandoliinin säestys), 0' 55".


2. Toreadorin aaria oopperasta Carmen
Säv. Georges Bizet, san. Prosper Mériméen novellin Carmen mukaan Henri Meilhac ja Ludovic Halévy, suom. Toivo Muroma
1) Helsingin Teatteriorkesteri (off, levysoitin), 2' 00".
2) Es. Kalle Ruusunen, kuoro, ja Helsingin Teatteriorkesteri (playback), 2' 00".


3. Carmen, je t'aime oopperasta Carmen
Säv. Georges Bizet, sov. Martti Similä
Viulu ja Helsingin Teatteriorkesteri (off, levysoitin), 0' 45".


4. E luce van le stelle, Cavaradosin aaria oopperasta Tosca
Säv. Giacomo Puccini, san. Victorien Sardou, Luigi Illica ja Giuseppe Giacosa
Es. Arnold Tilgmann, laulu (100 %), 0' 10".


5. Opettajien musiikki
Säv. Martti Similä
Helsingin Teatteriorkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 0' 40".


6. Viihdemusiikki
Säv. Martti Similä
Helsingin Teatteriorkesterin yhtye (off), 0' 30".


7. Valssi
Säv. Martti Similä
Es. "viihdeyhtye" (playback, Helsingin Teatteriorkesterin yhtye), 1' 35".


8. Tango 1
Säv. Martti Similä
Es. "viihdeyhtye" (playback ja off, Helsingin Teatteriorkesterin yhtye), 2' 05".


9. Tango 2
Säv. Martti Similä
Es. "viihdeyhtye" (playback, Helsingin Teatteriorkesterin yhtye), 1' 00".


10. Fanfaari
Säv. Martti Similä
Es. "viihdeyhtye" (playback, Helsingin Teatteriorkesterin yhtye), 0' 05".

11 . Einzug der Gladiatoren / Gladiaattorien tulo
Säv. Julius Fučik, sov. Martti Similä
Piano (off), 0' 35".


12. Je crois entendre encore / Nadirin romanssi oopperasta Les Pêcheurs de perles / Helmenkalastajat
Säv. Georges Bizet, san. Eugène Cormon ja Michel Carré
Es. Arnold Tilgmann, laulu, ja Helsingin Teatteriorkesteri (playback), 2' 55".


13. Wiener Blut / Wieniläisverta
Säv. Johann Strauss nuorempi
Es. "viihdeorkesteri" (playback, Helsingin Teatteriorkesteri), 1' 10".


14. Geschichten aus dem Wienerwald / Wienerwaldin tarinoita
Säv. Johann Strauss nuorempi
Es. "viihdeorkesteri" (playback, tunnistamaton laulajatar, hyräily, ja Helsingin Teatteriorkesteri), 6' 00"

Huomautuksia:
Lauri Kyöstilä matkii aariaa E luce van le stelle (nro 4) omilla sanoillaan (100 %), 0' 05".

Musiikin numero 1:5 aikana myös Arnold Tilgmann näkyy kuvassa, ja siihen sisältyy hänen neljään kertaan laulamansa kielto (playback, pianosäestys), yht. 0' 10".

"Juhlijat" tanssivat musiikin numero 7, 8, 9 ja 13 aikana, numero 9:n aikana pääosin Aku Korhonen ja Sirkka Sipilä; numero 14: n aikana esiintyy Suomalaisen Oopperan 12 ballerinaa solistinaan Margareta Wasenius.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1519
Tarkastuspäivä
21.02.1941
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2550 m
Veroluokka
10 %
Ikäraja
S
Osia
5
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
30.11.2012
Kesto/leikattu
01:14:27
Ikäraja
S
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, YN-menetelmä
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
93 min