Tottisalmen perillinen

Arvtagaren till Tottisalmi (ruotsinkielinen nimi)
The Heir of Tottisalmi (englanninkielinen käännösnimi)
L'Héritier de Tottisalmi (ranskankielinen käännösnimi)
Der Erbe von Tottisalmi (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko elokuvan kuvauspaikkoja Helsingistä, Siuntiosta tai muualta Uudenmaan rannikolta? Tiedätkö elokuvan kuvauksista? Tunnistatko elokuvan tekijöitä?

Tottisalmen perillinen

Orvo Saarikiven ohjaama lastenelokuva Tottisalmen perillinen (1940) pohjautuu Anni Swanin nuortenkirjaan. Tottisalmen kartanon omistaja paroni von Sumers (Paavo Jännes) lähettää ilkeän tyttärenpoikansa Klausin (Kalevi Koski) oppimaan käytöstapoja naapuripitäjän pappilaan. Pappilan renkipoika Yrjö (Raino Hämäläinen) joutuu Klausin takia onnettomuuteen ja lääkärin hoitoon Tottisalmeen. Kun Yrjön yhdennäköisyys paronin kadonneen pojan kanssa huomataan, alkavat menneisyyden tapahtumat paljastua.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
7
Näyttelijät
Henkilö Raino Hämäläinen , Yrjö
Henkilö Tuulikki Schreck , Beata Värnehjelm
Henkilö Kalevi Koski , Klaus Värnehjelm
Henkilö Paavo Jännes , paroni von Sumers, Tottisalmen omistaja
Henkilö Hugo Hytönen , Jonas, Fredrikin uskottu palvelija
Henkilö Sasu Haapanen , Fredrik Värnehjelm, paronin tytärvainajan mies
Henkilö Aino Lohikoski , Eriikka Logren, "Riikke-muori"
Henkilö Reino Valkama , maisteri Amos Ticklenius
Henkilö Salli Karuna , Ottilia, paronin sisar
Henkilö Kaarlo Saarnio , pastori Perenius
Henkilö Anni Aitto , Lotta Perenius, pastorska
Henkilö Eila Simonson , Maria Perenius, pastorin tytär
Henkilö Allan Granlund , Josef Perenius, pastorin poika
Henkilö Rauno Nykäin , Joel Perenius, pastorin poika
Henkilö Turo Kartto , Demetrios, kreikkalainen
Henkilö Evald Terho , asianajaja Konstantinus Nikoletopulos
Henkilö Ossi Korhonen , tohtori
Henkilö Matti Aro , Perttu, viinakauppias
Henkilö Vilho Auvinen , Ek, renki Tottisalmessa
Henkilö Kauko Kokkonen , kreikkalainen palvelija
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Kerttu Salmi , asiakas pappilan kansliassa
Henkilö Väinö Tulosmaa , mies pappilan kansliassa
Tekijät
Henkilö Orvo Saarikivi , Ohjaaja
Henkilö Ilmari Unho , käsikirjoitus
Henkilö Uno Pihlström , kuvaus
Henkilö Hugo Ranta , äänittäjä
Henkilö Harry Bergström , musiikki
Henkilö Hannu Leminen , lavastus
Yhteisö Suomi-Filmi Oy , levittäjä
Yhteisö Suomi-Filmi Oy , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Matti Schreck , tuottaja  (tuotannonjohto)
Henkilö Orvo Saarikivi , leikkaus
Henkilö Rakel Linnanheimo , naamiointi
Henkilö Risto Orko , tuotantopäällikkö
Henkilö Väinö Tulosmaa , studiopäällikkö
Henkilö Ville Salminen , järjestäjä
Henkilö Evdokia Nikitin , puvustonhoitaja
Henkilö Hannes Kuokkanen , peruukit  (Hannes Kuokkasen peruukkiliike)
Henkilö Alfred Parikka , kamera-assistentti
Henkilö Ensio Lumes , äänittäjän assistentti
Henkilö Yrjö Saari , äänittäjän assistentti
Henkilö Ensio Lumes , miksaus
Henkilö Hugo Ranta , miksaus
Henkilö Niilo Harju , kuvaus- ja rakennusryhmän jäsen
Henkilö Iivari Jormakka , kuvaus- ja rakennusryhmän jäsen
Henkilö Frans Nieminen , kuvaus- ja rakennusryhmän jäsen
Henkilö Nils Saarinen , kuvaus- ja rakennusryhmän jäsen
Henkilö Raija Mathelin , stunt  (tulipalosta pelastettava Maria)
Henkilö Lauri Laaksovirta , valokuvat
Henkilö Kosti Lehtinen , valokuvat
Henkilö Eine Laine , laulujen sanoitus  (musiikkikappale Ystävä)
Henkilö Tuulikki Schreck , muusikko  (laulu / musiikkikappale Ystävä)
Kokoonpanot
Group Name Helsingin Teatteriorkesteri , orkesteri
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
923 280 mk
Julkaistu
1940
Alkuperäisteos
Anni Swan: Tottisalmen perillinen. Nuorisolle. Porvoo: WSOY, 1914. (nuortenkirja)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
14.04.1940
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Kino-Palatsi
Kuopio: Scala
Pori: Kino-Palatsi
Tampere: Kino-Palatsi
Turku: Kino-Palatsi
Filmikopioiden määrä
5 (arvio)
Muut näytökset
  • 12.05.1940 Jyväskylä: Salome; Lahti: Ilves ensi-iltakierros
  • 11.08.1940 Oulu: Bio Kiistola ensi-iltakierros
  • 18.08.1940 Vaasa: Scala ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 20.12.1975 MTV2 Katsojia: 1 360 000
  • 28.01.1994 TV2 Katsojia: 644 000
  • 12.01.2005 YLE TV1 Katsojia: 372 000
  • 28.11.2006 YLE TV2 Katsojia: 193 000
  • 09.06.2007 YLE TV2
  • 13.10.2010 YLE TV2
  • 12.09.2012 YLE TV1
  • 20.11.2013 YLE TV1
  • 21.03.2016 Yle TV1
  • 25.12.2017 Yle TV1
  • 03.07.2019 Yle TV1
  • 15.02.2021 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Siuntio: kirkonkylä: Suitian linna (Tottisalmen kartano) ja sen hevostalli (Yrjö yrittää rauhoittaa riehaantuvan hevosen ja loukkaantuu) Suitia 51, Tjusterbyn eli Tyyskylän kartanon päärakennus (pappila, Jehu taskukellon kätköllä Riiken mökillä) ja vanha viljamakasiini (Yrjö riisuu hevosta valjaista) (nyk. Tyyskylän kartano 22), Suitiantie (matka kartanoon)

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) pohjalta.
Studiot
Helsinki: Suomi-Filmin Munkkisaaren studio (Tottisalmen kartano: Tickleniuksen, paronin, Fredrikin, Riiken, Jonaksen ja Klausin huoneet sekä ruokasali; pappilan kanslia, ruokasali ja poikien huone, heinälato; Pertun tupa, kreikkalaisten talo)

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) pohjalta.
Kuvauspaikkahuomautukset
Kuvauspaikoista on tunnistamatta kreikkalaisten talo, paikka saattaa sijaita esim. Laajasalossa tai Vartiokylässä.

Etelä-Saimaan mukaan (6.7.1939) elokuvaa on filmattu Uudenmaan rannikolla ja Helsingissä.

Palava lato on todennäköisesti lavaste.

Tyyskylän kartano tuhoutui tulipalossa toukokuussa 2011.

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) pohjalta.
Kuvausaika
Elokuu - alkusyksy 1939
Sisältöseloste
Vanha paroni isännöi Tottisalmen kartanoa, jossa suvusta ovat jäljellä hänen sisarensa Ottilia, tytärvainajan rampautunut mies Fredrik, entinen kapteeni, sekä tämän lapset Klaus ja Beata. Paroni on huolissaan Klausista, joka osoittaa tahallisen ilkeyden merkkejä mm. kiusaamalla kotiopettajaansa maisteri Tickleniusta ja Ottilian kissaa. Tottisalmen miehet ovat ylpeitä ja kiivaita, mutteivät koskaan halpamielisiä, murehtii paroni ja päättää viedä Klausin oppimaan tapoja naapuripitäjän pappilaan, jossa pojalla on samanikäistä seuraa.

Perillä Klaus käyttäytyy ylpeästi ja riitaantuu heti pappilan renkipojan Yrjön kanssa eikä suostu pyytämään anteeksi. Kun Klaus yrittää ratsastaa vain Yrjön hallitsemalla hevosella, eläin pillastuu ja potkaisee Yrjön tajuttomaksi. Paroni määrää pojan vietäväksi lääkärin hoitoon Tottisalmeen; matkalla hän huomaa Yrjön olkapäässä syntymämerkin, joka saa hänet hätkähtämään. Myös Tottisalmen vanha palvelijatar Riikke-muori, jonka hoivissa Yrjö toipuu, ällistyy yhdennäköisyyttä paronin kadonneeseen poikaan, samoin Yrjö itse huomatessaan Riiken huoneessa muotokuvan nuoresta luutnantista.

Paroni puolestaan on pannut yhdennäköisyyden merkille jo pappilassa ja yrittänyt ottaa selvää Yrjön taustasta tämän kasvatusisältä Pertulta, joka rahalahjuksesta huolimatta kieltäytyy puhumasta ja sen sijaan kiristää pian lisää rahaa samaan aikaan paikalle osuneelta Jonakselta, Fredrikin kamaripalvelijalta. Fredrikin ja Jonaksen keskustelu johtaa takautumaan 20 vuoden taakse: Fredrik ja Jonas ovat juonineet luutnantin näyttämään syylliseltä sekin väärennökseen, jolloin paroni on kironnut poikansa ja kieltänyt tätä palaamasta ikinä Tottisalmeen. Lisäksi selviää, että Jonas selustansa turvatakseen on vastoin suunnitelmia jättänyt henkiin ja Pertun hoiviin luutnantin pojan, joka molempien järkytykseksi näyttää nyt asettuneen Tottisalmeen.

Fredrik alkaa katua rikostaan, sillä rahat ja terveys ovat menneet, eikä Tottisalmen perimyskään ole varma. Jonas sen sijaan päättää saattaa huonoon valoon Yrjön, joka on päässyt paronin suosioon ja saanut toivuttuaan jäädä kartanoon auttaakseen Riikkeä puutarhassa ja maisteria kirjastossa. Yrjö ystävystyy pian myös Beatan kanssa ja viettää mieluusti aikaansa maisterin seurassa tämän lukiessa hänelle Homerosta ja opettaessa historiaa.

Jonas yrittää lavastaa Yrjön varkaaksi kätkemällä maisterin taskukellon maahan, mutta talon koira kaivaa sen esiin. Turhaan Jonas myös kirjoittaa Klausille, jotta tämä tekisi pappilan väen elämän sietämättömäksi ja pääsisi siten kotiin. Sen sijaan Klaus parantaa tapansa ja osoittaa rohkeutensa pelastamalla pastorin tyttären Marian salaman tuleen sytyttämästä ladosta. Pian Jonas kuitenkin hankkii tahattomaksi liittolaisekseen Beatan, jonka hän kujeen varjolla saa varastamaan hopealusikoita ja kätkemään ne Yrjön vaatearkkuun, josta Riikke ne löytää. Paronin edessä Yrjö kieltää tiukasti syyllisyytensä, mutta paroni ei kuuntele häntä, vaan ajaa hänet pois Tottisalmesta.

Klaus palaa sankarina kotiin. Kun poikaa saattanut pastori kuulee tapahtuneesta, hän kieltäytyy uskomasta Yrjöä varkaaksi. Tällöin Beata paljastaa juonen, jossa hän on ollut osallisena. Yrjöä ei kuitenkaan enää löydy: hänet on vienyt mukanaan muuan kreikkalainen, Demetrios, joka läheisellä metsähuvilalla antaa pojalle huumaavaa juomaa ja varmistuu tämän syntymämerkistä. Yrjön herättyä Demetrios ja hänen kumppaninsa Nikoletopulos kertovat, että Tottisalmen luutnantti on nainut kreikkalaisen naisen ja että Yrjö on heidän poikansa. Isä on kuollut sodassa saamiinsa haavoihin, mutta äiti on jäänyt henkiin.

Demetrios tuo Yrjön takaisin Tottisalmeen ja selvittää paronille, että hän on aikoinaan täyttänyt kuolevan luutnantin pyynnön ja tuonut pojan "uskollisen" Jonaksen huostaan: kiistattomasti Yrjö on paronin pojanpoika ja Tottisalmen oikea perillinen. Yrjö itse saa määrätä rangaistuksen rikoksensa tunnustaneelle Fredrikille, mutta poika antaa armon käydä oikeudesta ja jättää Tottisalmen Klausille. Hän sanoo lähtevänsä Kreikkaan äitinsä luo, mutta lisää, että toinen puoli hänen sydämestään jää Tottisalmeen.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan
Aiheet
Lehdistöarviot
Talvisodan vuoksi elokuva jäi lehdistössä hyvin vähälle huomiolle - muutamien maaseutulehtien suppeiden kommenttien varaan. Turun Sanomien Hula (17.4.1940) tyytyi arvioon, että "romaanin vaiherikas ja jännittävä juoni [- -] on käsitelty elokuvassa johdonmukaisesti ja joustavasti". Pitempään elokuvaa pohti Kansan Lehden Y. V. (18.4.1940): "Kauniin ja opettavaisen sisältönsä vuoksi onkin Tottisalmen perillinen ollut hyvin sopiva nuoremman polven 'ikioman' elokuvan aiheeksi. Siinä hyvä saa lopuksi kärsimysten kautta palkintonsa ja paha joutuu tappiolle. [- -] Kun vahvasti romanttiseen juoneen lisäksi liittyy runsaasti eri jänniä seikkailuja, joista luonnollisestikin aina selvitään kaikella kunnialla, niin on selvää, että näistä aineksista on saatu syntymään varsin hyvä nuorisoelokuva, jota vanhempikin kyllä mielellään katselee.

Ohjaaja Orvo Saarikivi on saanut jutun luistamaan luontevasti ja kun näyttelijäkuntakin on koulittua väkeä, on pitkästymisen vaarakin vältetty. Vaikeimpana pulmana varmaankin ovat olleet lapsinäyttelijät, joilla on koko elokuvan läpi kulkevat päätehtävät. Mutta tässäkin suhteessa on ohjaaja onnistunut jopa yllättävän hyvin, sillä varsinkin Kalevi Koski Klaus-poikana, mutta myöskin Raino Hämäläinen Yrjönä ja 10-vuotias Tuulikki Schreck esittävät osansa erittäin vapautuneesti ja harvinaisen suurella antaumuksella ja välittömyydellä."

Televisioesitysten aikaan vastaanotto oli vähemmän suopea. "Aikansa elänyt elokuva", otsikoi Mauri Taviola (Helsingin Sanomat 21.12.1975) ja jatkoi: "Anni Swanin samanniminen nuorisoromaani on aikanaan ollut varmasti hyvää tarkoittava, kasvatuksellisessa ja esimerkillisessä sanomassaan rehellisyyttä, toimeliaisuutta ja kaikinpuolista kelvollisuutta korostava. Kaikki sinänsä hyviä asioita, mutta onnettomia tälle elokuvalle, koska kuluneet 35 vuotta ovat muuttaneet ajatuksia, asenteita ja ilmaisutapoja, niin paljon että kaikki vilpittömät pyrkimykset vaikuttavat enimmäkseen koomisilta. [- -] Lapsinäyttelijöiden houkuttelu luontevaan ja vapautuneeseen esiintymiseen on aina ollut ohjaajien todellinen koetinkivi. Erityisen onnekas ei tulos ole tässäkään, kaikki lapset paukuttivat vuorosanansa läpi kyllä reippaasti kuin koulun kuusijuhlassa runoa [- -], mutta varsinaisesta lapsinäyttelemisestä ei voi puhua. Hugo Hytösen esittämä läpikotaisin kiero ja ilkeä Jonas-palvelija on elokuvan mieliin jäävin näyttelijäsuoritus."

"Tottisalmen perillinen on muinaisjäännös ajalta, jolloin musta oli mustaa ja valkoinen valkoista", luonnehti puolestaan Leo Nordberg (Katso 51/1975). Hänen mukaansa näyttelijöistä on "ällistyttävin Turo Karton ilmentämä fetsipäinen kreikkalainen Demetrius (po. Demetrios)."

Tapani Maskulan (Turun Sanomat 28.1.1994) tuomio vuonna 1994 kuului: "Anni Swanin ikivihreästä nuorisoromaanista väännetty puisevan yksioikoinen moraliteetti, johon ei ole tarttunut hitustakaan aikakauden henkeä tai edes sujuvia repliikkejä".

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan
Taustaa
Elokuva Tottisalmen perillinen (1940) oli vasta toinen lapsille ja koko perheelle suunnattu suomalainen pitkä näytelmäelokuva Ollin oppivuosien (1920) jälkeen; Karhu-Filmin Markus setä kertoo (1938) koostui viidestä erillisestä eläinsadusta.

Sekä Tottisalmen perillinen että Ollin oppivuodet perustuivat Anni Swanin (1875-1958) nuorisoromaaneihin. Vuonna 1914 ilmestyneen Tottisalmen perillisen tapahtumat sijoittuvat lähinnä 1840-luvulle ja tarinan kestoaika on noin kymmenen vuotta. Elokuvan käsikirjoittaja Ilmari Unho yksinkertaisti tapahtumia, siirsi ne 1920-30 -luvuille ja tiivisti ne yhden kesäkauden ajalle. Kirjasta käy ilmi, että Tottisalmen luutnantti, Yrjön isä, kuoli Navarinon meritaistelussa saamiinsa haavoihin 1827 ja Yrjö syntyi puoli vuotta sen jälkeen. Elokuvasta on jätetty pois mm. Klausin, pastorin poikien ja Yrjön koulunkäynti kaupungissa, Yrjön ja hänen äitinsä tapaaminen Kreikassa ja Yrjön paluu ylioppilaana Tottisalmeen. Toisin kuin elokuvassa, romaanissa Fredrik kuolee pian rikoksensa tunnustamisen jälkeen.

Beatan laulu on käsikirjoituksessa sijoitettu kartanon puutarhaan ja sen yhteydessä oli tarkoitus esitellä myös Demetrioksen henkilöhahmo. Kuvausvaiheessa kohtaus siirrettiin sisätiloihin, paronin työhuoneeseen. Yrjön ja Demetrioksen matka metsähuvilalle tapahtui käsikirjoituksessa hevoskyydillä, elokuvassa käytettiin autoa. Klausin kiusantekokohtauksessa käsikirjoitus viittasi alkuteoksen mukaisesti vihaisiin ampiaisiin, mutta ne vaihdettiin kuvauksissa kilpikonniin.

Elokuvassa ei käytetä alkuteoksen kaikkia henkilönimiä, esim. paroni von Sumers on elokuvassa pelkkä paroni eikä Fredrikin ja hänen lastensa Klausin ja Beatan sukunimeä Värnehjelm mainita. Pastori Pereniuksen vaimon nimi Lotta on mukana käsikirjoituksessa, mutta elokuvassa sitä ei käytetä. Suomi-Filmin Uutisaitta 1/1940 mainitsee Marian esittäjäksi Raija Mathelinin, joka kuitenkin oli mukana ainoastaan sijaisnäyttelijänä tulipalokohtauksessa. Marian roolin sai Eila Simonson.

Elokuvan lapsinäyttelijöistä kotkalainen Raino Hämäläinen (1923-1990) oli Kullervo Kalskeen löytö. Ammatikseen hän valitsi kuitenkin parturin työn. Kalevi Koski (s. 1924) oli ollut mukana Valentin Vaalan Sysmäläisessä (1938). Koski näytteli Kansallisteatterissa lapsiosia ja elokuvaan hän oli päässyt esiinnyttyään radiossa Markus-sedän lastentunnilla. Kalevi Koski kertoi haastattelussaan 11.4.2007 saaneensa valita Tottisalmen perillisessä roolikseen joko Yrjön tai Klausin. Hän oli myös Lasse Pöystin rinnalla loppuvaiheeseen saakka ehdolla Suomisen Ollin rooliin. Työuransa Koski teki mallipuuseppänä.

Suomi-Filmin toimitusjohtajan (1935-1945) Matti Schreckin tytär Tuulikki Tapola, o.s. Schreck (s. 1929) oli aloittanut elokuvauransa Risto Orkon vakuutusasiaa käsittelevässä lyhytelokuvassa Oli kerran koti (1935) ja näytellyt sen jälkeen lapsiosia Valentin Vaalan elokuvissa Niskavuoren naiset (1938), Sysmäläinen (1938) ja Rikas tyttö (1939). Tuulikki Tapola kertoi haastattelussaan 22.2.2007 avustaneensa sota-aikana Suomi-Filmin puhelinkeskuksessa. Tapola toimi myöhemmin ranskankielen opettajana.

Tottisalmen perillisen lavastuksessa käytettiin Schreckin perheen huonekaluja. Fredrikin huoneen seinällä oleva suurikokoinen meriaiheinen maalaus nähdään myös Suomi-Filmin elokuvissa Kolmastoista koputus (1945) ja Hän tuli ikkunasta (1952).

Elokuva alkaa noin minuutin mittaisella alkusoitolla ilman kuvaa; alkumusiikin ja -tekstien yhteiskesto on kaksi ja puoli minuuttia. Alkuteksteissä roolinimi Riikke on muodossa Riike. Rauno Nykäin -nimisen henkilön etunimi on alkuteksteissä virheellisessä muodossa Raino.

Lisäkuvana esitettiin pilailua nimeltä Pelle Petteri (1940), pääosassa Hannes Häyrinen, sekä Liisa Orkon ohjaamaa voimisteluohjelmaa Äidin temppuilijat renkaissa (1940), jossa esiintyivät Liisa Orkon ja tuotantopäällikkö Risto Orkon lapset.

Tottisalmen perillinen oli alunperin tarkoitettu Suomi-Filmin jouluelokuvaksi 1939. Talvisota siirsi ensi-illan huhtikuun 1940 puoleenväliin saakka, eikä Viipurissa elokuvaa nähty jatkosodankaan aikana. Yleisömenestys jäi jonkin verran vuoden keskiarvoja heikommaksi, ja tuotantokustannukset peittyivät vasta marraskuussa 1945.

Anni Swanin nuorisoromaanituotannosta on sittemmin filmattu myös Iris rukka (1916), Edvin Laineen ohjaamana ja nimellä Pikku Suorasuu (1962). Orvo Saarikivi jatkoi lastenelokuvan saralla Suomisen perhe -sarjan ohjaajana.

- Toim. Juha Seitajärvi ja Jorma Junttila Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) pohjalta.
Musiikki
1. "Alkusoitto (quasi una Fantasia)"
Säv. Harry Bergström
Helsingin Teatteriorkesteri (off, alkutekstit), 2' 30".


2. "Pillastunut hevonen"
Säv. Harry Bergström
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 20".


3. "Sairasvuoteella"
Säv. Harry Bergström
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 00".


4. "Ystävä" / "Beatan laulu"
Säv. Harry Bergström, san. Eine Laine
Es. Tuulikki Schreck, laulu (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 1' 10".


5. "Tulipalo"
Säv. Harry Bergström
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 35".


6. "Loppusoitto"
Säv. Harry Bergström
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 30".

Huomautuksia:
"Ystävä" on musiikin pääteemana.

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) pohjalta.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1346
Tarkastuspäivä
09.04.1940
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
1900 m
Kesto/leikattu
69 min
Veroluokka
VV
Ikäraja
S
Osia
4
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastuspäivä
21.02.1946
Veroluokka
30 %
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastuspäivä
11.11.1955
Veroluokka
VV
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
30.11.2012
Kesto/leikattu
01:03:35
Ikäraja
7
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
66 min
Kieli (VOD)
suomi