Ruma Elsa

Fula Elsa (ruotsinkielinen nimi)
Fula Elsa (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Ugly Elsa (englanninkielinen käännösnimi)
Elsa la laide (ranskankielinen käännösnimi)
Die Hässliche Elsa (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Ruma Elsa

Edvin Laineen ohjaama komedia Ruma Elsa (1949) perustuu Ensio Rislakin samannimiseen näytelmään. Poikamainen, temperamenttinen kemianopiskelija Elsa Kassel (Eeva-Kaarina Volanen) paheksuu rakkauden perässä juoksevaa äitiään (Elsa Turakainen) ja siskojaan (Liisa Tuomi, Rauha Rentola), mutta kun hän kuullee itsestään puhuttavan rumana Elsana, hän ryhtyy muodonmuutokseen. Uusi, viehättävä Elsa testaa vetovoimaansa miehiin ja aiheuttaa hämmennystä aina äidin uutta sulhasta, professori Harjulaa (Arvo Lehesmaa) myöten.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Eeva-Kaarina Volanen , Elsa Kassel, "Santtu"
Henkilö Arvo Lehesmaa , professori Taavi Harjula
Henkilö Kullervo Kalske , kuvanveistäjä Pertti Oras, ent. Järvinen
Henkilö Elsa Turakainen , Vivi Kassel
Henkilö Liisa Tuomi , Irma Kassel
Henkilö Rauha Rentola , Paula Kassel
Henkilö Lasse Pöysti , ylioppilas Usko Aamunen
Henkilö Hannes Veivo , agronomi Erkki Karilo
Henkilö Sylva Rossi , Minni, kotiapulainen
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Maila Toivo , ylioppilas
Henkilö Matti Lehtelä , kemian laitoksen vahtimestari
Henkilö Alexander Saxelin , balettimestari
Henkilö Rauha Puntti , balettityttö
Henkilö Matti Kassila , odotteleva herra
Henkilö Enni Rekola , rohdososaston myyjätär
Henkilö Nina Lindell , pukusalongin johtajatar
Henkilö Mauri Jaakkola , yliopiston vahtimestari
Henkilö Matti Ranin , ylioppilas
Henkilö Marita Nordberg , ylioppilas
Henkilö Aarne Laine , kirjaston vahtimestarit
Henkilö Jalmari Rinne , kirjaston vahtimestarit
Henkilö Yrjö Tuominen , professori Kassel valokuvassa
Henkilö Trina Taipale , balettityttö
Tekijät
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1949
Alkuperäisteos
Ensio Rislakki: Ruma Elsa. 3-näytöksinen huvinäytelmä. Helsinki: Otava, 1949. (näytelmä, kantaesitys: Helsingin Kansanteatteri 28.2.1947)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
04.02.1949
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Rex, Tuulensuu
Tampere: Petit
Filmikopioiden määrä
7
Muut näytökset
  • 18.02.1949 Turku: Bio-Bio ensi-iltakierros
  • 26.02.1949 Jyväskylä: Suomi-Elo; Lahti: Ilves ensi-iltakierros
  • 13.03.1949 Kuopio: Puijo ensi-iltakierros
  • 30.03.1949 Oulu: Bio Kiistola ensi-iltakierros
  • 03.04.1949 Pori: Asto ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 23.11.1958 STV
  • 22.10.1961 STV Katsojia: 430 000
  • 03.09.1965 TV2
  • 17.03.1970 TV1 Katsojia: 1 760 000
  • 03.07.1975 MTV2 Katsojia: 590 000
  • 24.12.1989 TV1 Katsojia: 1 391 000
  • 22.02.1995 TV1
  • 30.11.1995 TV1
  • 20.01.1999 TV1
  • 26.01.2005 YLE TV1
  • 12.12.2007 YLE TV2
  • 25.11.2009 YLE TV2
  • 16.02.2010 YLE TV2 Katsojia: 188 000
  • 06.04.2012 YLE TV1
  • 25.02.2013 YLE TV1
  • 12.08.2014 YLE TV1
  • 22.04.2016 Yle TV1
  • 24.03.2017 Yle TV1
  • 11.02.2019 Yle TV1
  • 15.01.2021 Yle TV1
Palkinnot
Jussit 1949: paras naispääosa: Eeva-Kaarina Volanen.
Ulkomaanmyynti
TV1, Ruotsi
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: Suurkirkon ylätasanne ja portaat

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Sisäkuvat
Helsinki: Helsingin yliopiston Geologian laitoksen suuri luentosali Snellmaninkatu 3-5, Kemian laitoksen laboratorio Hallituskatu 3, päärakennuksen ala-aula ja vaatenaulakko, toisen kerroksen aula ja portaikko sekä suuri luentosali Fabianinkatu 33, Liisankatu 14:n porraskäytävä (Kasselien asuintalo), Suomalaisen Oopperan pukuhuone ja baletin harjoitussali Bulevardi 23-27, Helsingin yliopiston Kirjaston eteishuone ja opintosali Unioninkatu 36

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Studiot
Helsinki: SF-hallit

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Kuvausaika
Syystalvi 1947
Sisältöseloste
Leskirouva Vivi Kasselilla on kolme aikuista tytärtä: Elsa opiskelee kemiaa, Paula seurustelee agronomi Erkki Karilon kanssa, Irma käy balettiharjoituksissa, missä kuvanveistäjä Pertti Oras pyytää häntä mallikseen tanssiaiheiseen veistokseen. Professori Harjula, edesmenneen Kasselin seuraaja yliopiston kemian professorina, joutuu turvautumaan edeltäjänsä kirjastoon: kaivattu teos löytyy Elsan huoneesta.

Harjula kosii puhelimessa rouva Kasselia ja ilmoittaa tulevansa tämän kotiin kuulemaan vastauksen. Rouva kertoo asian tyttärilleen ja vastaa Harjulalle myöntävästi tämän saavuttua paikalle. Hän esittelee kotiaan miehelle, jota näyttää kiinnostavan lähinnä kirjasto, ja kertoo nuorimmasta tyttärestään Elsasta: lapsena tämä oli voittanut pojat tappelussa ja hankkinut railakkaalla käytöksellään ja pukeutumisellaan lisänimen "Santtu". Harjulan ja Elsan kohtaaminen sujuu myrskyisissä merkeissä: "Painukaa pehkuihin vain", tyttö tervehtii pariskuntaa ja jatkaa moittimalla professorin luentoja tylsiksi, "toinen puoli torkkuu, toinen puoli lukee romaaneja". Lisäksi hän syyttää Harjulaa epärehellisyydestä, mihin mies vastaa, että "ruma Elsa" on tytölle sattuva nimitys.

Arasti käyttäytyvä opiskelijatoveri Usko Aamunen saapuu tapaamaan Elsaa, pyytää tältä valmennusapua kemian tenttiin ja välittää toivomuksen, että Elsa esiintyisi "Rumuuden" roolissa osakunnan kuvaelmassa. Uhmakkaasti Elsa suostuu molempiin pyyntöihin ja ajaa Uskon ulos. Jälkeenpäin hän tarkastelee itseään peilistä ja purskahtaa itkuun.

Elsa tekee päätöksen ja käy kampaajalla, kauneushoitolassa ja vaateostoksilla. Yksityistunnille saapuva Usko ei enää tunnista kauniiksi laittautunutta, iltapukuista Elsaa, joka ryhtyy opettamaan kemiaa käyttäen pukuaan, kenkiään ja nailonsukkiaan havaintoaineistona. Usko pyörtää eiliset puheensa ja sanoo rakastavansa Elsaa. Tyttö kokeilee uutta vetovoimaansa myös sisarensa sulhaseen Erkkiin ja onnistuu hullaannuttamaan miehen. Niin ikään professori lankeaa Elsan lumoihin, kun tyttö juonii itsensä äitinsä sijasta miehen seuraan. Kotiovellaan Elsa törmää Irman käsilaukkua noutavaan Orakseen, joka osoittautuu lapsuudenystäväksi, "talonmiehen Pertsukaksi", jota tyttö aikoinaan on lyönyt intiaanikirveellä. Irman odottaessa turhaan he intoutuvat muistelemaan menneitä aikoja Liisankadulla ja kotiapulaisen kauhuksi yltyvät intiaanitanssiin. Lähtiessään Pertti suutelee Elsaa ja saa tytön itkemään.

Äiti, Paula ja Irma ovat murheissaan, sillä miesystävät eivät anna kuulua itsestään. Taloon saapuu kukkalähetys - kaikkien pettymykseksi Uskolta Elsalle. Harjula pyytää Elsalta kahdenkeskistä tapaamista ja ajaa pois viiksensä. Erkki ilmestyy laboratorioon kiihkoissaan, mutta Elsa perääntyy ja pyytää miestä unohtamaan kaiken. Myös Harjulalle Elsa sanoo valehdelleensa: mies kiihtyy niin että hänet poistetaan yliopiston kirjastosta. Hän kuitenkin korjaa tilanteen viemällä Elsalle tarkoitetut kukat rouva Kasselille, joka on onnellinen, etenkin kun mies sanoo ajaneensa viiksensä hänen vuokseen.

Kotona Elsa sonnustautuu vanhaan housuasuunsa. Erkki ja Paula ovat löytäneet toisensa uudelleen ja jatkavat seurustelua. Pertti kertoo Irmalle, että veistos on valmis ja että tyttö ei ole koskaan merkinnyt hänelle mallia enempää. Sen sijaan Pertti haluaa tavata Elsan ja tunkeutuu tämän huoneeseen huolimatta tytön kiukusta ja vastarinnasta. Pertti kaappaa Elsan selkäänsä ja tunnustaa rakkautensa. Myös Elsa sanoo rakastavansa Perttiä ja lisää: "Kun minä rakastan, niin siitä on oksat pois!"

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Ruma Elsa "on viime vuosien parhaita, taitaa olla suorastaan paras kotimainen komediamenestys" totesi J-a N-nen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 5.2.1949). "SF on uhmannut sitä kaksiteräistä miekkaa, mitä näytelmän elokuvaaminen aina merkitsee, ja arvostelijan miellyttävänä tehtävänä on nyt todeta, että SF on onnistunut kaikin puolin yli odotusten. Edvin Laineen ohjaama elokuva on ennen kaikkea välttänyt monen elokuvatun hyvän näytelmän kohtalon: se ei ole filmattua teatteria, vaan filmillisiä mahdollisuuksia runsaasti hyväksikäyttäen tehty eloisa elokuva."

Arvostelijat ihastelivat varsinkin todellisilla tapahtumapaikoilla filmattuja jaksoja. "Mielenkiintoista on pistäytyä kameran mukana oopperan baletin harjoituksissa ja nähdä hauskoja välähdyksiä yliopistolta ja kemian 'lafkalta'", huomasi Kirke (Ylioppilaslehti 17.2.1949). Samoin Ra. H. (Raoul af Hällström, Uusi Suomi 6.2.1949): "[- -] aika saumaton ja aukoton kuvaus helsinkiläisestä elämästä. Eräät välähdykset kaupungin kaduilta, yliopiston kirjastosta ja laboratoriosta, oopperan lavalta ja baletin harjoitushuoneesta tuovat elokuvaan liikkuvaisuutta ja virkistävää vaihtelua - olisi enemmänkin sellaista saanut olla."

Monet kriitikot kiinnittivät huomiota näytelmän ja elokuvan melkoiseen sydämettömyyteen ja ilkeyteen, mutta henkilökuvien viehätysvoima ja varsinkin Eeva-Kaarina Volasen säteily pääosassa nähtiin voittoisina piirteinä. Näin ilmaisi asian -berg (Hufvudstadsbladet 7.2.1949): "Eeva-Kaarina Volanen är strålande i titelrollen, stundom oemotståndlig i sitt gäckeri och glittrande friska spel. I de inledande scenerna missar hon några poänger genom att hon måste (regissörens krav?) förvränga såväl röst som mimik fullkomligt onödigt." Kiittäviä mainintoja sai myös Lasse Pöysti lapsekkaana kemianopiskelijana, mutta Arvo Lehesmaan koomista professorinroolin tulkintaa monet pitivät liian karrikoituna.

Ohjaajan panos koettiin itsestäänselvyytenä, mikä saattoi johtua jo ennen nähdystä teatteriohjauksesta. G. B-s (Greta Brotherus, Nya Pressen 5.2.1949) katsoi, ettei Edvin Laine osannut välttää kaikkia karkeuksia, ja J-a N-nen arvioi: "Ruma Elsa on kylläkin elokuvana hälyisämpi ja levottomampi kuin näytelmänä, siinä ei ole sitä intiimiä herkullista komedian tunnelmaa, jonka näytelmän hyvä esitys näyttämöllä pystyy luomaan; kotimaisen elokuvan kiire ja malttamattomuus on tälläkin kerralla painanut leimansa tulokseen [- -]."

O. V-jä (Olavi Veistäjä, Aamulehti 9.2.1949) tiivisti: "Elokuvassa käsitellään aihetta puhtaasti filmin vaatimusten mukaisesti, tapahtumaympäristöjä on tuntuvasti laajennettu, kohtauksia tehty lukuisasti lisää, ne ovat nopeasti luistavia ja muutenkin on vauhtia runsaasti, mistä kaikesta kuuluu kiitos ohjaajalle Edvin Laineelle. Täten on saatu aikaan hauska ja huvittava, notkeasti ja sulavasti etenevä elokuva, mutta näytelmään verraten se on kärsinyt mehevyytensä ja satiirinsa suhteen."

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Taustaa
Ensio Rislakin komedia Ruma Elsa, jonka kärki oli suunnattu ikäihmisten tekolempeä ja järkiavioliittoja sekä miesten yliherkkää hullaantumista vastaan, oli talvella 1947 ollut hyvä menestys Helsingin Kansanteatterissa, missä se sai lähes sata esityskertaa. Näytelmän ohjannut Edvin Laine sai tehtäväkseen myös elokuvasovituksen ohjauksen. Nimiosaa oli teatterissa näytellyt Martta Kontula, elokuvasovituksessa rooliin kiinnitettiin Suomen Kansallisteatterin Eeva-Kaarina Volanen, joka tulkinnastaan sai vuoden naispääosa-Jussin. Alkuperäismiehityksestä siirtyivät elokuvaan Elsa Turakainen, Arvo Lehesmaa ja Hannes Veivo. Elokuvaan on lisätty pieniä sivuosahenkilöitä puolisen tusinaa, mutta toisaalta jätetty reportteri Rasilan osuus pois.

Elokuvakäsikirjoituksen teki toinen näytelmäkirjailija Topias alias Toivo Kauppinen, SF:n tuohon aikaan paljon käyttämä skenaristi. Sovituksessaan hän lavensi pelkästään Kasselien kotiin sijoitetun näytelmän tapahtumapaikkoja myös Helsingin yliopiston suureen luentosaliin, yliopiston kirjastoon ja kemian laitokselle, edelleen oopperan harjoitussaliin ja esiintymislavalle, kauneushoitolaan sekä professori Taavi Harjulan kotiin; toisaalta ulkokuvia on vain yksi.

Ruman Elsan menestys myös valkokangasversiona oli teatteriesityskertojen mukaan vuoden keskitasoa selvästi parempi. Vaasassa elokuva esitettiin todennäköisesti yleislakon aikana maaliskuussa 1949.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Musiikki
1. Waltz / Valssi baletista Lebedinoje ozero / Joutsenlampi
Säv. Pjotr Tshaikovski
Orkesteri (off), 0' 20".


2. Kulkurin kaiho
Säv, trad., san. Martti Jäppilä
Es. Sylva Rossi, laulu (100 %), 0' 15".
Levytys:
Henry Theel ja Rytmi-yhtye: Rytmi SR-7007, 23.4.1948.


3. Finaali baletista Lebedinoje ozero / Joutsenlampi
Säv. Pjotr Tshaikovski
Orkesteri (off), 1' 20".


4. "Intiaanitanssi"
Säv. Nisse Rinkama, san. Ensio Rislakki
Es. Kullervo Kalske ja Eeva-Kaarina Volanen, laulu (playback, rumpu- ja orkesterisäestys), 1' 05".

Huomautuksia:
Alexander Saxelinin johdolla harjoittelevaa balettia säestää tunnistamaton miespianisti (playback), neljään kertaan, yht. 1' 55". Oopperan baletti harjoittelee Joutsenlampi-musiikin soidessa Alex Saxelinin johdolla.

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) pohjalta.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
2798
Tarkastuspäivä
03.02.1949
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2000 m
Kesto/leikattu
73 min
Veroluokka
25 %
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä
Tarkastusnumero
T-02798
Tarkastuspäivä
05.07.1989
Formaatti
video
Pituus/leikattu
2000 m
Kesto/leikattu
70 min.
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä
Osia
1
Tarkastuttaja
Yleisradio / Tallennepalvelu
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
25.02.2013
Kesto/leikattu
01:10:04
Ikäraja
S
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
73 min