Noin 7 veljestä

Noin seitsemän veljestä (rinnakkaisnimi)
Ungefär 7 bröder (ruotsinkielinen nimi)
About Seven Brothers (englanninkielinen käännösnimi)
Environ sept frères (ranskankielinen käännösnimi)
Etwa Sieben Brüder (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Noin 7 veljestä

Noin 7 veljestä (1968) on Jukka Virtasen ohjaama komediaelokuva ja sovitus Robin Hoodin tarinasta. Ahne linnanherra von Wurstburg (Juhani Kumpulainen) elää leveästi kartanontilallaan, verottaen ankarasti lähitienoon talonpoikaisväkeä, kun tilan virallinen perijä, jalomielinen Sir Wilhelm (Spede Pasanen) saapuu paikalle. Samaan aikaan lähimetsiin leiriytyy salaperäinen, köyhiä auttava lainsuojaton, Robin Hood (myös Spede Pasanen). Kun kartano uhkaa päätyä Sir Wilhelmin käsiin ja talonpojat nousevat Robin Hoodin jalanjäljissä von Wurstburgin kohtuuttomuuksia vastaan, linnanherra joutuu kaksinkertaiseen pinteeseen.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Juhani Kumpulainen , linnanherra von Wurstburg
Henkilö Spede Pasanen , kartanonomistaja Sir Wilhelm / Robin Hood
Henkilö Simo Salminen , Maunu Munalukko, Sir Wilhelmin palvelija
Henkilö Danny , trubaduuri
Henkilö Leo Jokela , seppä Leonardo, keksijä
Henkilö Helge Herala , Rautahanska
Henkilö Vesa-Matti Loiri , 1. huovi
Henkilö Risto Palm , 2. huovi
Henkilö Pirkko Kankaanpää , linnanherran morsian, "Venla"
Henkilö Kaisu Vuoristo , Helena, linnanherran tytär
Henkilö Krista Sihvo , Leonardon akka
Henkilö Seija Tyni , "huoltoaseman" mainostyttö
Henkilö Heikki Kuvaja , Puna-Will
Henkilö Ere Kokkonen , Pitkä-Jussi
Henkilö Jukka Virtanen , munkki Tuck
Henkilö Veikko Kaseva , räätäli, kuumailmapallolentäjä
Henkilö Tapio Kasanen , erikoiskuriiri
Henkilö Mauno Hyvönen , Kankkunen
Henkilö Olavi Ahonen , piispa
Henkilö Veikko Sinisalo , Takku
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Martti Silvennoinen , kertoja
Henkilö Kai Gahnström , "huoltoaseman" mainosääni
Henkilö Eero Salmenhaara , julistusta kuunteleva mies
Muut esiintyjät
Ratsastajat: Helsingin Poliisiratsastajat, Tuusulan Ratsastuskerho (Lähde: SKF 7) , muutesiintyjät
Tekijät
Henkilö Jukka Virtanen , Ohjaaja
Henkilö Ere Kokkonen , tuotannonjohto
Henkilö Jukka Virtanen , käsikirjoitus
Henkilö Ere Kokkonen , käsikirjoitus
Henkilö Spede Pasanen , käsikirjoitus
Henkilö Kari Sohlberg , kuvaus
Henkilö Ossi Skurnik , leikkaus
Henkilö Paul Jyrälä , äänittäjä
Henkilö Jaakko Salo , musiikki
Henkilö Aimo Pöyhönen , lavastus
Henkilö Airi Holmberg , puvut
Henkilö Jorma Aarroskari , assistentti  (kuvausassistentti)
Henkilö Risto Inkinen , assistentti  (kuvausassistentti)
Henkilö Verneri Salmenhaara , assistentti  (kuvausassistentti)
Henkilö Timo Linnasalo , assistentti  (äänitysassistentti)
Henkilö Matti Mansner , järjestäjä
Henkilö Fuad Hamidulla , järjestäjä
Henkilö Jouko Ahera , musiikin äänitys  (Scandia-Studio)
Henkilö Tuomo Kattilakoski , miksaus  (Finnvox)
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Yhteisö Finnkino Video , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Jaakko Salon orkesteri (Lähde: SKF 7)
Kreditoimattomat
Henkilö Pauli Sipiläinen , kuvaus  (vedenalainen kuvaus)
Henkilö Tuula Pukkila , leikkaajan apulainen
Henkilö Matti Mansner , lavastajan apulainen
Henkilö Ossi Viskari , lavastajan apulainen
Henkilö Alf Åberg , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Matti Ristimäki , valokuvat
Henkilö Jukka Virtanen , laulujen sanoitus
Henkilö Danny , muusikko  (laulu)
Henkilö Spede Pasanen , muusikko  (laulu)
Henkilö Irma Tapio , muusikko  (laulu)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
360 000 mk
Julkaistu
1968
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
23.08.1968
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Axa, Boston, Kino Helsinki, Tuulensuu
Jyväskylä: Fantasia
Lahti: Ilves, Kinema
Pori: Asto, Jaarli
Tampere: Häme, Petit
Turku: Kinola, Kino Turku
Filmikopioiden määrä
12
Muut näytökset
  • 23.08.1968 Boston, Helsinki kutsuvierasnäytäntö
  • 25.08.1968 Kuvakukko, Kuopio ensi-iltakierros
  • 04.10.1968 Rio, Oulu ensi-iltakierros
  • 01.11.1968 Kinema, Vaasa ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 06.03.1972 MTV1 Katsojia: 1 580 000
  • 04.07.1974 MTV2 Katsojia: 598 000
  • 07.07.1977 MTV2 Katsojia: 1 130 000
  • 22.02.1986 MTV1 Katsojia: 1 101 000
  • 08.08.2004 MTV3
  • 14.05.2006 MTV3
  • 06.12.2007 MTV3
  • 10.10.2019 MTV3
  • 24.11.2020 Sub
Festivaaliosallistumiset
Moscow International Film Festival Moskova, Neuvostoliitto 1969
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: Keskuspuisto (ratsastaja ampuu nuolen, lapioiva maaorja, ratsulähetti, puhdistukset kylässä, Rautahanska vangitsee Robinin, joukkojen värväys, veronkanto), rakennustyömaa Itä-Pasilassa (louhikko, Takku räjähdyksen jälkeen), Kustaanmiekka (linnan ulkoportti ja muurit, puhdistukset kylässä, kaksintaistelu) ja Linnanpiha (kuulutukset) Suomenlinnassa, Tuomarinkylän maasto (trubaduurilta kysytään neuvoa), Herttoniemen kartanon puisto (linnanherran tytär puistossa), Seurasaaren ulkomuseoalue (Leonardon paja,
veronkanto, pako soutaen
), Uimastadionin hyppyallas (Robin ja Venla sukeltavat), Karunan kirkko Seurasaaressa (kellotapuli)

Kuhmoinen (peltomaisemat)

Porvoon mlk.: vanha torpparikylä Ilolassa (Jukolan talo)

Espoo: lato Espoossa ("isojako"), Träskändan puisto Järvenperässä (kamppailu purolla, aarrearkun kuljetus)

Savonlinna: Olavinlinna (linna)

Tuusula: Hyrylän hiekkakuopat (ansat, "huoltoasema")

Sipoo: Immersby (postikyyhkyt, Robin ja Venla lammella)

Helsingin mlk.: Pitkäkoski (lähetin vangitseminen, Robinin leiri, Leonardon vinssi, Robinin joukot ylittävät joen) sekä sen ympäristöt (neito saapuu vaunuissa, Sir Wilhelm piiloutuu joukoilta metsässä, kuumailmapallo, lopputaistelu), Mätäoja (aarteen etsintä), Backaksen kartanon sikala (linnanherra luo lantaa)

Vihti: Leo Jokelan huvila Nokkalassa Vihtijarven rannalla (Leonardon putoamispaikka)

- Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.
Sisäkuvat
Espoo: lato (teloitettavan pelastaminen)

Helsinki: Karunan kirkko Seurasaaren ulkomuseoalueella (kellotapuli)

- Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.
Studiot
Helsinki: Pasilan työväentalo (linnan salit, makuuhuone, aarrekammio, tyrmä)

- Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.
Kuvausaika
3.5.-23.6.1968

- Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.

Sisältöseloste
Kertoja lukee Seitsemän veljeksen alkusanat todeten, että "se ei kuitenkaan kuulu tähän, sillä tämä tarina alkaa niin varhaisilta ajoilta, ettei kaukaisessa Suomessa tunnettu edes ympyrää, vaan kaikki oli nelikulmaista". Trubaduurin laulaman balladin myötä siirrytään tarinaan linnanherra von Wurstburgista, joka yrittää kaikin keinoin järjestää linnaan matkalla olevalle Sir Wilhelmille "onnettomuuden" saadakseen haltuunsa tämän kartanon. Linnanherran apurin Rautahanskan virittämät ansat kuitenkin epäonnistuvat: Sir Wilhelm pääsee palvelijansa Mauno Munalukon kanssa perille ja ryhtyy kosiskelemaan linnanherran tytärtä Helenaa.

Samaan aikaan sorron alla elävät talonpojat saavat avukseen Robin Hoodin, jalon lainsuojattoman, jonka ympärille kerääntyy muita iloisia veikkoja: Puna-Will, Pitkä-Jussi, munkki Tuck sekä keksijä Leonardo, joka on paennut rumana ja nalkuttavana pitämäänsä kaunotarvaimoaan omatekoisilla siivillä lentäen, kunnes Robin Hood on ampunut hänet alas. Robin Hoodin miehet vangitsevat linnanherran morsianta kuljettavan saattueen järjestämällä "huoltoaseman avajaiset" erikoistarjouksineen, mainoksineen, peleineen ja verikokeineen.

Linnanherra keksii pilanpäiten, että Sir Wilhelm voisi olla Robin Hood. Rautahanska alkaa opettaa Sir Wilhelmille asetaitoja, huonolla menestyksellä. Sir Wilhelm johtaa linnanherran miehiä Robin Hoodia vastaan ja joutuu Robinin miesten vangiksi huolimatta selityksistään että hän itse on Robin Hood. Linnanherran morsian vapauttaa Sir Wilhelmin ja pian Robin Hood itse ilmestyy leiriin. Koska Robin Hoodin joukkioon kuuluu kuusi miestä, he nimeävät itsensä "noin seitsemäksi veljekseksi" ja linnanherran morsiamen Venlaksi.

Robin laatii aarrekartan, jonka Sir Wilhelm järjestää linnanherran ulottuville. Aarre löytyy ohjeiden mukaan ja linnanherra saa morsiamensa lunnaita vastaan. Tapausten kunniaksi järjestetään linnassa suuri gaala-ilta. Pitkä-Jussi ja Puna-Will ovat kuitenkin soluttautuneet linnaan aarrearkkujen mukana ja tyhjentäneet aarrekammion. Puna-Will jää vangiksi eivätkä toverit onnistu vapauttamaan häntä Leonardon keksimän jänikseksi muuttamisen kautta.

Linnanherra järjestää Puna-Willille julkiset hirttäjäiset, mutta kun Robin Hood tulee pelastamaan toverinsa, hirttohupun alta paljastuukin Rautahanska. Robin jää itse vangiksi ja heitetään tyrmään Willin kumppaniksi; heidän sellinaapurinsa Takku on istunut pitemmän ajan kuin muistaakaan ja suunnittelee pakoa Monte Criston kreivin tapaan. Leonardo ja Mauno Munalukko yrittävät vapauttaa kumppaninsa Leonardon keksimän "pölynimaisijan" varjolla, mutta päätyvät samaan selliin.

Robin Hoodin joukkiota varten pystytetään hirsipuu ja huovi kuuluttaa hirttäjäiset pääsymaksuineen. Robin onnistuu kuitenkin pakenemaan voitettuaan Rautahanskan kädenväännössä ja linnanherran kaksintaistelussa, jossa tämä yrittää petkuttaa kaikin mahdollisin tavoin. Kostoksi linnanherra määrää verot kymmenkertaisiksi: kukaan ei pysty maksamaan ja kansa nousee kapinaan.

Linnanherra järjestää häänsä, mutta Sir Wilhelmin juonima kirkonkellojen äänekäs soitto sotkee seremonian, Sir Wilhelm ryöstää morsiamen ja lähettää hänet Robin Hoodin leiriin. Taistelu jatkuu linnanherran ja Robin Hoodin miesten välillä, kunnes Leonardo saa rakentamansa kuumailmapallon liikkeelle ja keksimänsä "dynamentin" pudotetuksi: linna räjähtää taivaan tuuliin, Takku vapautuu, sotilaat laskevat aseensa ja yhtyvät piiritanssiin kyläläisten kanssa. Robin Hood lähtee Venlan kanssa, Sir Wilhelm nai Helenan. Linnanherra päätyy luomaan lantaa tunkiolle.

- Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Pähkähullu Suomi voitiin viime syksynä kirjata varsin lupaavaksi tapaukseksi", aloitti M.R. (Matti Rosvall, Aamulehti 25.8.1968) ja päätyi arvioon, että "Noin seitsemän veljestä ei enää lupaile mitään muuta kuin rahantuloa": "Syitä löytyy elokuvan jokaisessa osatekijässä. Historiallisen taustan luominen on aika kulunut temppu, sillä pilailu aikahyppyjen, anakronismien, kanssa kuuluu nykyään jokaisen ajanvietelukemiston välttämättömään tarpeistoon. - - Ideoita on ollut kymmeniin vikkeliin pikkukikkoihin, on ollut jopa suurempiinkin näppäryyksiin, mutta jokainen kikka putoaa filmintekijöiden omille varpaille. Ne soutavat raskaasti ja ne katkeavat useimmiten juuri kärjen juuresta. Ainoa mistä Noin seitsemää veljestä voi kiittää, on ettei kuvallisessa kerronnassa ole sorruttu historiallisiin muotoihin. Meno on raisua sillä tavoin, että silmä voi nauttia muustakin kuin esiintyjien naamoista. Ossi Skurnikin leikkaus saa monet tylsyydet näyttämään mukiinmeneviltä."

"Aika noloinen sekamelska", luonnehti Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 25.8.1968) ja jatkoi: "Tältä näyttää etenkin jos sitä vertaa edeltäjäänsä Pähkähulluun Suomeen, jota kohtaan tunsin - yksityisesti ja julkisesti - eräänlaista sympatiaa. Männikköön menee Spede sekalaisine seurueineen tässä ihan sananmukaisesti, ts. ratsastaa aina saman mäntymetsän laidasta laitaan lakkaamatta jonkinlaisena suomalaisena Robin Hoodina, jymäyttää tämän tästä paksumahaista linnanherraa eikä sitten muuta. Kamera-ajoilla ja leikkauksella on onnistuttu luomaan vauhdin vaikutelmaa, joka osoittautuu aistiharhaksi: Noin 7 veljestä näyttää vauhdikkaalta, mutta siltä puuttuu etenemisen kyky, luultavasti koska siltä puuttuu selvä päämäärä."

"Rakenteeltaan on Noin 7 veljestä ehkä aavistuksen verran eheämpi kuin Pähkähullu", vertaili myös Martti Savo (Modest Savtschenko, Kansan Uutiset 1.9.1968), "mutta tekotavan välinpitämättömyys on edelleen silmiinpistävä; mm. joukkokohtaukset näyttävät olevan Jukka Virtasen kompastuskivenä. Siisti mutta pääosaltaan harmaasävyinen kuvaus vaikuttaa melko yksitotiselta (TV-kuvaruudussa se ehkä menettelisi)."

"Noin seitsemän veljeksen juonellinen mitättömyys on ilmeinen", arvosteli Yrjö Kemppi (Ilta-Sanomat 27.8.1968). "Se on niin oleellisesti tuntuvaa ja alusta loppuun jatkuvaa lajia, että se yltää antamaan filmille lumeeksi jopa omanlaistansa eheyden vaikutelmaa. Olemme saaneet yhtenäiseen mutta löyhästi kierrettyyn sidelankaan nivotun irtonumero shown, jälleen."

"Elokuvassa on kukkuramitoin hauskoja tyyppejä, vitsikkäitä tilanteita, sanaleikkejä ja rempseitä irvailuja", kirjasi Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 25.8.1968), "tällä kerralla lisänä myös kotoisesti historiallista leikinlaskua ja romanttishenkistä seikkailuvilskettä. Musiikkia on käytetty höysteenä ja kuljettajanakin entistä määrätietoisemmin. - - Suuri osa nuoresta yleisöstä ei tosin näy varsinaisesta selkeydestä välittävänkään, kunhan on kyllin toimintaa ja huulta. Mutta kyllä kokonaisuus - elokuvana - ehdottomasti voittaisi tuntuvalla pelkistämisellä; ilmeisesti filmin tekijät jo käsikirjoitusvaiheessa kasaavat mukaan juonitavaraa liiaksi ja kun kuvausvaiheessa keksitään paljon höystettä, peittyy pohjapiirustus."

Myönteisimmälle kannalle päätyi Leo Stålhammar (Suomenmaa 25.8.1968): "Tv-esitysten pilaamana emme täysin pysty tajuamaan kuinka ainutlaatuisesta huumorista Speden ja kumppanien parodiassa on kysymys. Tuntuu siltä, että he ovat aikaansa edellä ja 'löytäminen' tapahtuu myöhemmin. Noin seitsemän veljestä on älyllisesti ja toiminnallisesti roima rieha estottoman huumorin ystäville."

- Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.
Taustaa
Filmituotanto Spede Pasasen Robin Hood -muunnelma Noin 7 veljestä syntyi pääosin samalla tuotantoryhmällä kuin vuotta aikaisempi Pähkähullu Suomi: käsikirjoituksen laativat Jukka Virtanen, Ere Kokkonen ja Spede Pasanen, ja ohjaajana oli Jukka Virtanen. Elokuva alkaa lainauksella Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä ja päättyy sitaattiin Nummisuutareista. Edellisen elokuvan tapaan mukana on runsaasti anakronismeja, ajankohtaisia piloja sekä erilaisia vempaimia aina Leonardon vinssiä ja Veikko Kasevan kuumailmapalloa myöten. Juonta kuljettavana lankana soi trubaduuri Dannyn (Ilkka Lipsasen) laulama balladi Seitsemän kertaa seitsemän.

Noin 7 veljestä oli Sohlbergin ensimmäinen työ pääkuvaajana - neljässä edellisessä elokuvassaan 1966-68 hän oli työskennellyt lähinnä B-kuvaajana. Elokuvan ikärajaksi tuli varsin harvinainen K 8. Levitys alkoi yhtaikaa seitsemästä kaupungista, Helsingissä jopa neljässä teatterissa, ja yleisömenestys oli vuoden 1968 toiseksi paras. Elokuva tuotti voittoa 207 126 markkaa. Helsingin kutsuvierasnäytännön kortin teksti oli kokonaisuudessaan seuraava: "Tulkaa noin vain katsomaan elokuvaamme Noin seitsemän veljestä Elokuvateatteri Bostonissa noin 23.8 -68 noin 16.30. Filmituotanto Spede Pasanen. Noin 2:lle."

Elokuvan tarkastuspituus oli 96 minuuttia, myyntivideo on 23 minuuttia lyhyempi. DVD:llä sen sijaan julkaistiin elokuvan alkuperäisversio.

Noin 7 veljestä nähtiin Moskovan elokuvajuhlilla 1969 lastenelokuvien sarjassa.

- Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.
Musiikki
1. Seitsemän kertaa seitsemän
Säv. ja sov. Jaakko Salo, san. Jukka Virtanen
1) Mieskuoro, viuluyhtyesäestys (off), 0' 20".
2) Es. Danny (= Ilkka Lipsanen), laulu (playback, Danny, laulu, Jaakko Salon orkesteri), kahdeksan säkeistöä, yht. 5' 56".
Levytys:
Danny ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS-765, 16.8.1968.


2. Kaikki leikkimöikkelöi
Säv. ja sov. Jaakko Salo, san. Jukka Virtanen
1) Alkutekstimusiikki (off), 2' 00".
2) Es. Spede Pasanen ja Pirkko Kankaanpää, laulu (playback, Spede Pasanen, Irma Tapio sekä mieskuoro, laulu, Jaakko Salon orkesteri), 2' 55".
Levytys:
Marion Rung ja Antti Hyvärisen orkesteri; RCA CAS-35, 1969.

Huomautuksia:
Danny esittää musiikkinumeron 1 kahdeksana erillisenä säkeistönä, jotka balladin tapaan kuljettavat tarinaa eteenpäin. Musiikkinumerot 1 ja 2 kertautuvat taustamusiikin aihelmina. Juhani Kumpulainen lauleskelee "Trallalaa, morsian saapuu" (100 %), 0' 10". Spede Pasanen rummuttaa tukinpätkiä ja laulaa "huja huja" (100 %), 0' 05". Leo Jokela viheltelee (synkr.), 0'10". Vesa-Matti Loiri rummuttaa kuulutuksen aluksi (100 %), 0' 10". Taustamusiikin häämarssi (off, 0' 40") alkaa Felix Mendelssohn-Bartholdyn sävellyksenä Hochzeitsmarsch / Häämarssi, mutta muuttuu musiikkinumeroksi
1. Olavi Ahonen esittää vihkiliturgiaa (100 %), 0' 20".

- Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
20345
Tarkastuspäivä
12.08.1968
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2650 m
Veroluokka
10 %
Ikäraja
K8
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
5
Tarkastusnumero
T-20345
Tarkastuspäivä
17.02.1993
Formaatti
video
Perustelut
S.ikä 8
Pituus/leikattu
92'59"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastuttaja
Finnkino Video
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Picot
Kuvasuhde
1,66:1
Kesto
96 min