Jääkärin morsian

Jägarens brud (ruotsinkielinen nimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko näyttelijöitä? Tiedätkö tuottaja Hugo Stenlundista? Tiedätkö näyttelijöistä Hellin Matinpalo-Kahila, Armas Lindström, Väinö Hellén tai Georg Skutnabb?

Jääkärin morsian

Kalle Kaarnan ohjaama sotadraama Jääkärin morsian (1931) perustuu Sam. Sihvon samannimiseen näytelmään. Eletään vuotta 1915, kun jääkärikorpraali Martin (Tauno Brännäs alias Palo ensimmäisessä roolissaan) ja varsovalaisen balettitytön Sabinan (Hanna Taini) tiet kohtaavat Libaussa. Sabina tanssii tiensä suomalaisjääkärin sydämeen, mutta nuoret joutuvat erilleen, kun jääkäripataljoona hälytetään rintamalle. Häikäilemätön parooni von Lichtenstein (Toivo Pohjakallio) tahtoo Sabinan itselleen keinoja kaihtamatta.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
K16
Näyttelijät
Henkilö Hanna Taini , Sabina, nuori balettityttö Varsovasta
Henkilö Tauno Brännäs , Martti, jääkärikorpraali
Henkilö Ella Eronen , Sonja Strand, kahvila Kulta-ankkurin omistaja
Henkilö Armas Lindström , Strand, kapteeni Venäjän armeijassa
Henkilö Hellin Kahila-Matinpalo , Marusja, tarjoilijatar, venakko
Henkilö Väinö Hukka , Kalpa, jääkärikorpraali
Henkilö Hannes Närhi , Mikko, jääkäri-hevosmies
Henkilö Gunnar Calenius , Suvela, jääkäri-hevosmies
Henkilö Rakel Linnanheimo , Aino, Kalvan morsian
Henkilö Väinö Hellén , Isak Meyer, juutalainen vakooja
Henkilö Toivo Pohjakallio , von Lichtenstein, balttilainen porooni alias vakooja Merowitsch
Henkilö Georg Skutnabb , von Roller, saksalainen kapteeni
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Lucia Nifontova , ballerina Varsovan baletissa
Henkilö Liisa Vaisto , ballerina Varsovan baletissa
Henkilö Ville Salminen , tunnistamaton rooli
Henkilö Sylvi Silvonen , tyttö kahvilassa
Tekijät
Henkilö Kalle Kaarna , Ohjaaja
Henkilö Kalle Kaarna , käsikirjoitus
Henkilö Toivo Palmroth , musiikki
Yhteisö Aho & Soldan , kuvaus
Yhteisö A/S Nordisk Tonefilm , äänikuvaus
Yhteisö Komedia-Filmi , laulukohtausten äänitys
Yhteisö Sarastus Oy , levittäjä
Tanskan kuninkaallisen henkivartiokaartin sotilassoittokunta, joht. Sten-Jensen (Lähde: SKF 1)
Kreditoimattomat
Henkilö Hugo Stenlund , tuottaja
Henkilö Heikki Aho , kuvaus  (Aho, Soldan & Co)
Henkilö Björn Soldan , kuvaus  (Aho, Soldan & Co)
Henkilö Kalle Kaarna , leikkaus
Henkilö Kurt Jäger , laulukohtausten äänitys  (Oy Komedia-Filmi)
Henkilö Kalle Kaarna , lavastus
Henkilö Väinö Hukka , järjestäjä
Henkilö George Gé , tanssit
Henkilö Georg Schnéevoigt , tanskalaisen orkesterin johtaja
Henkilö Regina Linnanheimo , Rakel Linnanheimon sijaisnäyttelijä
Henkilö Heinrich Iffland , valokuvat
Henkilö Väinö Hukka , muusikko  (laulu)
Henkilö Tauno Brännäs , muusikko  (laulu)
Henkilö Hanna Taini , muusikko  (laulu)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1931
Alkuperäisteos
Sam. Sihvo: Jääkärin morsian. Kolminäytöksinen sotilasnäytelmä Libausta lauluineen ja tansseineen. Helsinki: Otava, 1921. (näytelmä, kantaesitys: Suomen Kansallisteatteri 17.2.1921)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
12.04.1931
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Arena, Capitol
Filmikopioiden määrä
7 (arvio)
Muut näytökset
  • 13.04.1931 Tampere: Tuulensuu; Turku: Casino; Viipuri: Kinolinna ensi-iltakierros
  • 23.04.1931 Kouvola: Kuva-Tähti ensi-iltakierros
  • 24.04.1931 Kuopio: Puijo ensi-iltakierros
  • 27.04.1931 Kotka: Kulma-Palatsi ensi-iltakierros
  • 28.04.1931 Lappeenranta: Kino-Pirtti ensi-iltakierros
  • 30.04.1931 Forssa: Valo-Mylly ensi-iltakierros
  • 01.05.1931 Jyväskylä: Suomi-Teatteri ensi-iltakierros
  • 04.05.1931 Lahti: Kuvapalatsi ensi-iltakierros
  • 05.05.1931 Pori: Sampo ensi-iltakierros
  • 06.05.1931 Mikkeli: Kino ensi-iltakierros
  • 07.05.1931 Joensuu: Tapio (mykkäversio) ensi-iltakierros
  • 11.05.1931 Oulu: Germania ensi-iltakierros
  • 12.05.1931 Iisalmi: Kaleva; Vaasa: Kino ensi-iltakierros
  • 13.05.1931 Porvoo: Royal ensi-iltakierros
  • 15.05.1931 Rauma: Fennia ensi-iltakierros
  • 23.05.1931 Riihimäki: Sampo; Sortavala: Kino ensi-iltakierros
  • 07.09.1931 Hämeenlinna: Hämeen Kino ensi-iltakierros
  • 13.09.1931 Hamina: HRY (mykkäversio) ensi-iltakierros
  • 08.10.1931 Hanko: Olympia ensi-iltakierros
  • 09.10.1931 Savonlinna: Olavi ensi-iltakierros
  • 11.10.1931 Kuusankoski: Iltatähti ensi-iltakierros
  • 15.10.1931 Kokkola: Kino ensi-iltakierros
  • 21.10.1931 Joensuu: Tapio (ääniversio) ensi-iltakierros
  • 02.11.1931 Loviisa: Sylvia ensi-iltakierros
  • 08.11.1931 Tammisaari: City ensi-iltakierros
  • 12.11.1931 Raahe: Huvimylly (mykkäversio); Rovaniemi: Kino ensi-iltakierros
  • 25.12.1931 Hyvinkää: Areena ensi-iltakierros
  • 26.01.1932 Uusikaupunki: Suomi (mykkäversio) ensi-iltakierros
  • 04.05.1932 Pietarsaari: Central ensi-iltakierros
  • 08.11.1932 Raahe: Huvimylly (ääniversio) ensi-iltakierros
  • 19.01.1933 Uusikaupunki: Suomi (ääniversio) ensi-iltakierros
  • 30.04.1933 Hamina: HRY (ääniversio) ensi-iltakierros
  • 18.12.1933 Lohja: Lohjan Kino ensi-iltakierros
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: Santahamina (jääkärien lähtö jäätä myöten, metsä- ja taistelukohtaukset), Punavuorenkatu 9 / Albertinkatu 14 (kahvila Kulta-ankkuri), Kansakoulu Punavuorenkatu 10 (Martti ja Sabina matkalla Kulta-ankkuriin), Inarintie

Hanko: jäänmurtaja Sampo Hangon edustan merialueella (jääkärien paluu Suomeen)
Studiot
Helsinki: Koiton talo Yrjönkatu 29, Sarastus Oy:n konttori ja ravintola Princess Vanha Kauppakuja
Kuvausaika
Talvi 1931
Sisältöseloste
Eletään vuotta 1915. Viisimiehinen suomalaisjoukko hiihtää Pohjanlahden yli Ruotsiin, päämääränä Saksa ja jääkärikoulutus. Mukana ovat Martti ja Kalpa, jonka morsian Aino saattaa miehiä jonkin matkaa. Takaa-ajavien kasakoiden lähestyessä eräs miehistä väsyy ja pyytää muita jatkamaan, mutta häntä ei jätetä: yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Tulitaistelussa mies kuitenkin haavoittuu ja jää kasakoiden armoille. "Eläköön vapaa Suomi!", hän huutaa ennen kuin ampuu viimeisen luodin päähänsä. Muut pääsevät pakoon ja tavoittavat aamulla Ruotsin rannikon.

Martti ja Kalpa löytävät paikkansa 27. jääkäripataljoonassa ja saavat sen mukana tulikasteensa rintamalla. Ollessaan reservissä Libaussa suomalaiset viettävät vapaa-aikaansa kahvila Kulta-ankkurissa, jonka omistaja Sonja Strandin mies on upseerina Venäjän armeijassa. Sonjalla on suhde paroni von Lichtensteiniin, joka kiskoo häneltä rahaa ja vakoilee Venäjän laskuun käyttäen kuriirina juutalaista Isakia.

Varsovan oopperan tanssijatar Sabina on etsiessään sodan melskeissä kadonneita vanhempiaan joutunut pakkotyövankeuteen, mistä von Lichtenstein hänet löytää ja tuo Sonjan hoiviin. Sabina saa Sonjalta luvan tanssia kahvilassa ja hän valloittaa yleisönsä. Tanssin jälkeen hän tutustuu Marttiin ja romanssi syttyy.

Jääkäripataljoona hälytetään rintamalle venäläisten valmistautuessa suurhyökkäykseen. Martti hyvästelee Sabinan von Lichtensteinin mustasukkaisen katseen alla. Taistelussa Martti haavoittuu, vastapuolella kapteeni Strand saa surmansa. Toivuttuaan Martti lähtee tiedusteluretkelle ja löytää Strandin ruumiin, sen vierestä luodin lävistämän muistikirjan ja Sonjan valokuvan.

Libaussa Isakin välittämät vakoilupaperit joutuvat Sonjan haltuun ja hän kieltäytyy avustamasta enää von Lichtensteinia, "kunniatonta vakoojaa", joka on tehnyt hänestä "kunniattoman aviovaimon". Martti palaa ja antaa Sonjalle Strandin muistikirjan. Sonja ampuu itsensä: jäähyväisviestissään hän uskoo Sabinan Martille, varoittaa von Lichtensteinista ja Isakista. Tällä välin Martti on löytänyt raskauttavat vakoilupaperit Sonjan pöydältä ja kun hän ilmoittaa Sonjan kuolemasta, von Lichtenstein onnistuu kääntämään tilanteen niin, että Martti pidätetään ryöstömurhasta, sillä paperit löytyvät häneltä.

Von Lichtenstein uskottelee epätoivoiselle Sabinalle, että tämän isä on sairaana, ja aikoo viedä tytön mukanaan. Tällä välin von Lichtensteinin syyllistyminen vakoiluun on tullut ilmi ja Martti vapautuu: viime hetkellä Martti ilmestyy hätään ja pelastaa rakastettunsa von Lichtensteinilta, joka vuorostaan vangitaan.

"Eläköön vapaa, itsenäinen Suomi!", saksalainen komentaja hyvästelee kotimatkalle lähteviä jääkäreitä, jotka vastaavat eläköön-huudolla. Myös Sabina matkustaa Suomeen Martin mukana: laivan lähestyessä Suomen rantaa Martti ja Sabina nähdään kannella rinta rinnan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Jo heti alussa on sanottava, että tämä äänielokuva merkitsee huomattavaa nousua meikäläisen elokuvataiteen tuotannossa", ilmoitti E. I. H. (Eino Ilmari Hukkinen, Helsingin Sanomat 14.4.1931). "Kiitollista aihettaan on hra Kaarna käsitellyt terävällä huomioinnilla ja huomattavalla valintakyvyllä. Monet pienet detaljit todistavat ohjaajan erehtymätöntä makua ja kekseliäisyyttä, ja yleensäkin on kappale kokoonpantu siten, että katselijan mielenkiinto ei hetkeksikään herpaudu. Valokuvaus on suurenmoista ja varsinkin taistelukuvauksissa, samoinkuin useissa sisäkohtauksissa on se ehdottomasti asetettava parhaiden ulkomaisten saavutusten tasalle."

"Huomaa, että Kalle Kaarna ei ole sanottavammin dramaatikko, enempää kuin kukaan mukaan suomalainen filmin tekijä", koki O. T. (Oiva Talvitie, Uusi Suomi 13.4.1931). "Mutta eräs puoli hänellä on kuitenkin vahva, vahvempi kuin meillä kenties kellään muulla. Hänen asettelutaitonsa on meillä epäilemättä vertojaan vailla. Puhumattakaan maisemista - onhan Kaarna maalari - ovat myös tilanteet yllättävän varmasti ja tehoisasti nähdyt. Hän käyttää kuva-alan erittäin taloudellisesti, mutta ei myöskään ahda sitä. Monet yksityiset kohtaukset ovat aivan loistavasti sommitellut. Mutta ne ovat sittenkin eräässä mielessä nähdyt yksipuolisesti maalarin silmällä eikä dramaatikon. Kaarnalla saattaa jokin yksinäinen kuva olla sinänsä täydellinen draama."

"Någonting mittemellan operett, patriotisk panegyrik och krigsfilm", luonnehti Q. (Svenska Pressen 13.4.1931) kokonaisuutta eikä kriittisiä ääniä muutenkaan puuttunut. "Mutta ohjaus on kuitenkin jäänyt jotakin oleellista vaille", katsoi K. L. (Suomen Sosialidemokraatti 15.4.1931), "se ei ole onnistunut poistamaan elokuvasta huomattaviakaan katkonaisuuksia ja saamaan näytelmässä esiintyviä elokuvanäyttelijöitä syventymään tehtäväänsä sillä temperamentilla ja antaumuksella kuin olisi ollut välttämätöntä. Eheä vaikutelma jää saamatta, vaikkakin erittäin ilahduttavia piirteitä täytyy panna merkille."

"Sam Sihvon Jääkärin morsian tarjoaisi hyvin suuria mahdollisuuksia ohjaajalle, joka todella syventyisi aiheeseen", arveli P. (Viikkosanomat 16/1931). "Kaarna on kuitenkin aivan liian orjallisesti seurannut näytelmän rakennetta. [- -] Parhaiten Kaarna on onnistunut, kun hän kuvaa sellaista, jota ei näyttämöllä esitetä. [- -] Interiööreihin ei ole uhrattu mitään; siksipä sisäkohtaukset vaikuttavatkin niin yksitoikkoisilta. Suurempi huolittelu scenarion laadinnassa ja itse filmauksessakin olisi ollut tarpeen."

Ankarimmin suhtautui jälleen Aamulehden H-m (Roland af Hällström, 10.5.1931), jonka mielestä Jääkärin morsian oli "pohjaltaan tavallinen mykkä elokuva", jossa "äänielokuvan varsinaisia taiteellisia probleemeja ei yritettykään ratkaista": "Musiikkisäestys ei sekään ole onnistunut, Köpenhaminan As Nordisk Tonefilmin äänikuvaus on tosin hyvä, mutta sensijaan ei 'äänitaustan luoja' Toivo Palmroth ole kyennyt täyttämään tämänlaatuiselta musiikkisäestykseltä asetettavaa alkeellista vaatimusta, että musiikki ja kuva liittyisivät elimellisesti yhteen. [- -] Ensimmäinen erehdys on tehty jo käsikirjoituksessa, joka alkukohtauksia lukuunottamatta noudattaa verraten tunnollisesti alkuperäisnäytelmää. Ehdottomasti välttämätön olisi kuitenkin ollut täysin vapaa mukailu, sillä nyt ei katsoja voi päästä siitä käsityksestä, että kysymyksessä on valokuvattua teatteria eikä suinkaan filmiä."

Näyttelijäsuorituksissa Tauno Palon debyytti jäi vähemmälle huomiolle kuin naisosat ja niistä eritoten Hanna Taini: "Ulkomuodoltaan kuin luotuna elokuvaan ja omaten hyvät näyttelijälahjat sekä herkän ilmehtimiskyvyn hän ensi hetkestä saakka voittaa katsomon", kiitti E. I. H. ja P. säesti: "Hanna Taini aivan omalaatuisena tyyppinä on Jääkärin morsiamessa kohonnut suomalaisen filmitaiteen johtavaksi tähdeksi ei ainoastaan ulkomuotonsa perusteella, vaan myös suurten näyttelijätärtaipumustensa vuoksi. Häntä sekundeeraa Ella Eronen erinomaisesti. Hellin Kahila-Matinpalo on löytö, josta kannattaa pitää kiinni. Hän on niitä harvoja komediennejä, jotka voivat eroittaa toisistaan teatterin ja filmin erilaatuiset ilmaisumuodot. Hannes Närhi, vanha ja koeteltu, edustaa mehevää huumoria mitä mainioimmin, estäen monen ikävystymisen haukoittelun. Mainittakoon vielä Väinö Hellénin karrikoitu juutalainen ja Tauno Brännäsin vaatimattoman miehekäs, miellyttävä sankari."
Taustaa
Sam. Sihvon Jääkärin morsian, "kolminäytöksinen sotilasnäytelmä Libausta lauluineen ja tansseineen", sai kantaesityksensä Suomen Kansallisteatterissa 17.2.1921. Elokuvaksi se on muutettu kaksi kertaa, vuonna 1931 ohjaajana Kalle Kaarna ja 1938 ohjaajana Risto Orko ja tuottajana Suomi-Filmi Oy. Kaarnan elokuvasovituksen tuotti Hugo Stenlundin (1897-1977; myöh. Solamo) 23.12.1930 rekisteröimä uusi toiminimi Sarastus, joka muutettiin osakeyhtiöksi 21.4.1931, yhdeksän päivää elokuvan ensi-illan jälkeen. Yhtiössä Stenlundilla oli osakkeita 50 kpl ja kaikilla muilla osakkailla - Oiva A. Turunen, Yrjö A. Haapanen, Kalle Kaarna, Carl von Haartman, Paavo Nieminen, rouva G. Giers ja tohtorinna Lina von Alfthan sekä sittemmin seikkailijaksi osoittautunut saksalainen paroni Friedrich von Maydell - kullakin 25 osaketta.

Kertomuksen alkuun ohjaaja-käsikirjoittaja on sijoittanut jääkärien lähdön talvista merenselkää pitkin hiihtäen Suomesta Ruotsiin. Tarina päättyy jääkärien saapumiseen jäänmurtajalla helmikuussa 1918 takaisin Suomeen. Mukana on myös Varsovan kuninkaallista oopperaa kuvaava jakso sekä muutamia taistelukohtauksia Baltian rintamalla. Libauta esittävät ulkokuvat otettiin Helsingissä - jaksossa, jossa jääkärien sotilassoittokunta marssii, vilahtaa taustalla suomalainen "Parturi"-kyltti.

Tässäkin elokuvassa repliikit esitetään vielä välitekstein, mutta mukana on myös jälkisynkronoitua musiikkia sekä muutamia laulukohtauksia, jotka Kurt Jäger äänitti Helsingissä omalla Jägerton-menetelmällään; muilta osin musiikin äänitys tapahtui Nordisk Tonefilmissä Kööpenhaminassa. Musiikin johti suomalainen orkesterinjohtaja Georg Schnéevoigt.

Jääkärin morsian oli ensimmäinen elokuva, jossa Tauno Palo (1908-1982) esiintyi, tuolloin vielä Tauno Brännäsin nimellä. Sabinaa esitti Hanna Taini. Vuoden 1938 versiossa samoissa tehtävissä nähtiin Kullervo Kalske ja Tuulikki Paananen; Tauno Palo sai vuonna 1938 puolestaan näytellä jääkäri Kalpaa. Ensikertalainen vuoden 1931 valkokankaalla oli myös rouva Strandina nähty Ella Eronen.

Jääkärin morsiamen yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1931 toiseksi paras. Kiinteiden teattereiden lisäksi Sarastus esitti elokuvaa myös omilla kiertueillaan eri puolilla maata. Elokuvan mainoskortteja jaettiin ennakkoon ilmaiseksi kullakin esityspaikkakunnalla. Von Maydellin lupailema laaja ulkomaanlevikki osoittautui täysin tuulesta temmatuksi.

Elokuvan kokonainen kopio saatiin talletuksena American Film Institutetista SEA:lle vuonna 1998. Kopio oli säilynyt kuusi vuosikymmentä Yhdysvalloissa, Ramsayn kaivoskaupungissa paikallisen elokuvateatterin omistajan Peter Pairolero Nuon hallussa.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa ei ole elokuvan käsikirjoitusta. Elokuvan still-kuvat ovat kadonneet mainoskortteja lukuunottamatta.

Sam. Sihvon toinen laulunäytelmä Hevoshuijari muutettiin elokuvaksi vuonna 1943.
Musiikki
1. Kesäpäivä Kangasalla
Säv. Gabriel Linsen, sov. Toivo Palmroth
Orkesteri (off), 1' 15".


2. Ateenalaisten laulu
Säv. Jean Sibelius, sov. Toivo Palmroth
Orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 1' 40".


3. Elon mainingit / Jääkärin laulu
Säv. Sam. Sihvo, sov. Toivo Palmroth
1) Orkesteri (off), 1' 20".
2) Es. Väinö Hukka, laulu (100 % ja off, tunnistamaton laulaja), 1' 10".


4. Virsi 399 ("O Herra, siunaa ruhtinaamme, Suo Henkes hälle ylhäältä - - ")
Säv. Dmitri Stepanovits Bortnjanski, sov. Toivo Palmroth
Orkesteri (off), 0' 25"


5. Balettimusiikki
Säv. Toivo Palmroth
Orkesteri (off), 2' 45".


6. Sabinan tanssi 1
Säv. Toivo Palmroth
1) Orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 0' 55".
2) Es. trio viulu, sello ja piano (synkr.), 2' 30".


7. Juomalaulu
Säv. ja san. tunnistamaton
Es. "jääkärit", laulu (synkr., mieskuoro ja orkesteri), 0' 30".


8. Isontalon Antti ja Rannanjärvi / Isoo-Antti ja Rannanjärvi
Säv. träd., sov. Toivo Palmroth
Orkesteri (off), 0' 45".


9. Vaasan marssi
Säv. Karl Collan, sov. Toivo Palmroth
Es. sotilassoittokunta (synkr.), 0' 40".


10. Tanssi
Säv. Toivo Palmroth
Orkesteri (off), 0' 30".


11. Oolannin sota
Säv. trad., sov. Toivo Palmroth
Orkesteri (off), 0' 35".


12. Sabinan tanssi 2
Säv. Toivo Palmroth
Es. trio viulu, sello ja piano (synkr.), 1' 00".


13. Ravintolamusiikki
Säv. Toivo Palmroth
Es. trio viulu, sello ja piano (synkr.), 0' 15".


14. Oon vuosia monta jo harhaillut
Säv. ja san. Sam. Sihvo
Es. Tauno Brännäs, laulu (100 %), 0' 55".


15. Björneborgarnas marsch / Porilaisten marssi
Säv. Christian Fredric Kress, sov. Toivo Palmroth
Es. sotilassoittokunta (synkr.), 0' 50".


16. Meill' viini, laulu, naiset
Säv. Sam. Sihvo
Es. trio viulu, sello ja piano (synkr.), 1' 55".


17. On harhaa vain tää elo ihmisen
Säv. ja san. Sam. Sihvo
Es. Tauno Brännäs, laulu (100 %, pianosäestys), 2' 00".


18. Kallavesj
Säv. trad., san. Aaro Jalkanen
1) Orkesteri (off), 0' 50".
2) Es. Hannes Närhi, laulu (100 %), 1' 00".

Huomautuksia:

Teostolla ei ole merkintöjä elokuvan musiikista. Käytettävässä olevassa kopiossa musiikki katkeaa elokuvan lopussa kesken. Toivo Palmroth on sovittanut siihen mm. kansanlauluaiheita.

Orkesteri ja trio virittelevät soittimiaan, Ella Eronen balalaikkaa. Merkinantotorvi puhaltaa hälytyssignaalin (off), 0' 10".

Ballerinat ja lapsitanssijattaret tanssivat Balettimusiikin (nro 5) aikana, Hellin Kahila-Matinpalo ja Hannes Närhi Tanssin (nro 10), Hanna Taini Sabinan tanssi 1:n (nro 6) ja 2:n (nro 12) aikana.

Elokuvan musiikin soittaa 15-20 miehinen tanskalainen orkesteri, johtajanaan tanskalainen elokuvaohjaaja George Schnéevoigt, sekä Tanskan kuninkaallisen henkivartiokaartin sotilassoittokunta, johtajanaan tanskalainen kapellimestari Sten-Jensen.

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Tarkastustiedot
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
16803
Tarkastuspäivä
11.04.1931
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2770 m
Kesto/leikattu
101 min
Veroluokka
VV
Ikäraja
K16
Osia
8
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Jägerton, Nordisk Tonefilm A/S
Kuvasuhde
1,2:1
Kesto
101 min
Kieli (VOD)
suomi
ruotsi