"Sano se suomeksi"

Sano se suomeksi (rinnakkaisnimi)
"Sano se suomeksi"! (rinnakkaisnimi)
Säg det på finska (ruotsinkielinen nimi)
"Säg det på finska" (ruotsinkielinen rinnakkaisnimi)
"Säg det på finska"! (ruotsinkielinen rinnakkaisnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko turkulaisen elokuvan esiintyjiä? Tiedätkö tuhoutuneen suomalaisen revyyelokuvan kuvauksista tai osallistujista?

"Sano se suomeksi"

Yrjö Nybergin ohjaama "Sano se suomeksi" (1931) oli "ensimmäinen kotimainen 100% äänielokuvarevyy". Irrallisista ohjelmanumeroista koostuva elokuva sisälsi laulua, tanssia, musiikkiesityksiä, näytelmäkuvaelmia ja sovituksen Anton Tshehovin Kosinnasta. Juontaja Markus Raution lisäksi elokuvassa esiintyivät mm. Ture Ara, Georg Malmstén, Emmi ja Eino Jurkka sekä Paavo Nurmi. Elokuva ei ole säilynyt lukuunottamatta kahta parin minuutin mittaista leikkauspoistoa.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Tekijät
Henkilö Yrjö Nyberg , Ohjaaja
Henkilö Yrjö Nyberg , äänikuvaus  (äänitys)
Henkilö Tapio Ilomäki , musiikin johto
Yhteisö Suomi-Filmi Oy , levittäjä
Lahyn-äänikuvaorkesteri Zamba Ah-Ha kvartetti (Ah-Ha Jazz Band) (Lähde: SKF 1)
Kreditoimattomat
Henkilö Yrjö Nyberg , tuottaja
Henkilö Yrjö Nyberg , käsikirjoitus
Henkilö Yrjö Nyberg , kuvaus
Henkilö Yrjö Nyberg , leikkaus
Henkilö Aaro Helmisalo , äänittäjä
Henkilö Tapio Ilomäki , musiikki
Henkilö Sven Lundevall , musiikki
Henkilö Thure Wahlroos , musiikin sävellys  (laulu Alabama revyystä Kaunis Isabella)
Henkilö Georg Malmstén , musiikin sävellys  (laulut Päivä jo painui merten taa ja Tui tui Tuulikki)
Henkilö Roine Rikhard Ryynänen , laulujen sanat  (laulut Päivä jo painui merten taa ja Tui tui Tuulikki)
Henkilö Yrjö Nyberg , lavastus
Henkilö Harald Salén , lavastus
Henkilö Lennart Hamberg , apulaisohjaaja
Henkilö Karl Perón , kuvausassistentti
Henkilö Kurt Vilja , äänitysassistentti
Henkilö Aaro Helmisalo , äänitysassistentti
Henkilö Aaro Helmisalo , lavastusapulainen
Henkilö Kurt Vilja , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Karl Perón , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Eino Näre , kuvausryhmän jäsen
Henkilö herra Hedlund , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Yrjö Nyberg , valokuvat
Henkilö Alvar Hamberg , valokuvat
Henkilö Emmi Jurkka , muusikko  (laulu)
Henkilö Thure Wahlroos , muusikko  (laulu)
Henkilö Brita Öberg-Golowin , muusikko  (laulu)
Henkilö Georg Malmstén , muusikko / laulaja  (laulut Päivä jo painui merten taa ja Tui tui Tuulikki)
Henkilö Oili Siikaniemi , muusikko  (laulu)
Henkilö Ritva Aro , muusikko  (laulu)
Henkilö Ture Ara , muusikko  (laulaja suomalaisissa rekilauluissa)
Henkilö Juhani Pohjanmies , muusikko  (pianokantele)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1931
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
30.03.1931
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Astra, Kino-Palatsi, Pallas
Turku: Casino, Scala
Filmikopioiden määrä
5 (arvio)
Muut näytökset
  • 12.04.1931 Viipuri: Maxim, Scala ensi-iltakierros
  • 13.04.1931 Tampere: Scala ensi-iltakierros
  • 19.04.1931 Kuopio: Scala ensi-iltakierros
  • 27.04.1931 Oulu: Germania; Riihimäki: Apollo ensi-iltakierros
  • 01.05.1931 Vaasa: Scala ensi-iltakierros
  • 02.05.1931 Hämeenlinna: Hämeen Kino ensi-iltakierros
  • 05.05.1931 Sortavala: Kino ensi-iltakierros
  • 11.05.1931 Kotka: Uusi Biografi ensi-iltakierros
  • 21.08.1931 Kuusankoski: Iltatähti ensi-iltakierros
  • 30.08.1931 Joensuu: Taru ensi-iltakierros
  • 07.09.1931 Jyväskylä: Suomi-Teatteri ensi-iltakierros
  • 10.09.1931 Porvoo: Royal ensi-iltakierros
  • 17.09.1931 Kouvola: Maxim ensi-iltakierros
  • 23.09.1931 Pietarsaari: Central ensi-iltakierros
  • 26.09.1931 Kokkola: Maxim ensi-iltakierros
  • 29.09.1931 Mikkeli: Maailma Kuvissa ensi-iltakierros
  • 01.10.1931 Kajaani: Otava ensi-iltakierros
  • 22.10.1931 Savonlinna: Olavi ensi-iltakierros
  • 02.11.1931 Loviisa: Sylvia ensi-iltakierros
  • 09.11.1931 Pori: Sampo ensi-iltakierros
  • 12.11.1931 Rovaniemi: Kino ensi-iltakierros
  • 17.11.1931 Forssa: Työväen Elokuvat; Rauma: Fennia ensi-iltakierros
  • 19.08.1932 Hyvinkää: Areena ensi-iltakierros
  • 13.09.1932 Iisalmi: Kaleva ensi-iltakierros
  • 21.09.1932 Hamina: HRY ensi-iltakierros
  • 13.10.1932 Uusikaupunki: Suomi ensi-iltakierros
  • 29.10.1932 Raahe: Huvimylly ensi-iltakierros
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Turku: Ruissalo (Paavo Nurmen talviharjoittelu)

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Studiot
Turku: Olavinpalatsi Olavintie 2

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Kuvausaika
Syksy 1930 - talvi 1931

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan

Sisältöseloste
Arkistoaineiston mukaan:

Markus Rautio esiintyy juontajana revyyelokuvassa, joka sisältää parikymmentä erillistä ohjelmanumeroa: laulua, tanssia, musiikkiesityksiä, näytelmäkuvaelmia, huipentumana Anton Tšehovin Kosinta sketsisovituksena. Aluksi Rautio kertoo, mistä äänielokuvassa oikeastaan on kysymys ja eri numeroiden alussa hän antaa lyhyen johdatuksen kuhunkin aiheesen. Elokuvan keskivaiheilla nähdään ja kuullaan tohtori Martti Jukola haastattelemassa Paavo Nurmea.

Tanssinumeroita on kuusi ja ne on siroteltu pitkin elokuvaa. Alkupuolella oopperan baletti esittää Alexander Saxelinin johdolla koomisen kansantanssin sekä faunitanssin, pääosassa Saxelin itse. Edith von Bonsdorff esittää soolotanssina Sibeliuksen Ristilukin ja kappaleen Sairas lintu. Airi ja Liisa Säilä, partnerinaan Arvo Martikainen, esittävät Armas Järnefeltin Kehtolaulun ja unkarilaisen kansantanssin. Loppupuolella esiintyy myös ulkomaalainen tanssiryhmä, tallinnalainen Tamara Bech -baletti, joka koostui viidestä naistanssijasta, tähtenään Mira Miralda.

Revyynumerossa "Kaunis Isabella" esiintyvät turkulaiset näyttelijät Thure Wahlroos, Brita Öberg-Golowin ja Emmi Jurkka. Brita Golowin esittää espanjalaistyylisen tanssin eksoottisessa lavastuksessa. Merikapteeniksi pukeutunut Wahlroos tervehtii Isabellaa esittävää Golowinia, astuu laulun saattelemana neitosen viereen ja suutelee tätä. Päätteeksi Wahlroos laulaa "merimiesdueton" Alabama ruotsiksi Brita Golowinin kanssa ja suomeksi Emmi Jurkan kanssa. Lisäksi Wahlroos pitää koomisen esitelmän ruotsiksi.

Lyhyempiin musiikkinumeroihin kuuluvat Georg Malmsténin tulkinnat omista sävellyksistään Päivä jo painui merten taa ja Tui tui Tuulikki. Frakkipukuinen Tuure Ara esittää kansanlauluja flyygelin ääressä ja rekilauluja sonnustautuneena karvalakkiin ja kaulahuiviin. Laulumusiikkia esittävät lisäksi Oili Siikaniemi ja turkulainen operettiprimadonna Ritva Aro. Musiikkinumeroita säestävät ja taustamusiikista huolehtivat Tapio Ilomäen johtama 12-henkinen Lahyn-orkesteri sekä Sven Lundevallin Zamba-orkesteri ja Ah-ha Jazz Band.

Elokuvan puolivälin tienoille sijoittuu pakinoitsija Ollin kirjoittama radioaiheinen sketsi, jossa "Taka-Peltolan ratioasema" lähettää kuunnelman "Romeo ja Julia", näyttelijöinä Hemmo Airamo, Elsa Närhi, Onni Veijonen, Edvin Laine ja Paavo Sainio. Elokuvan päättää Anton Tšehovin tekstiin perustuva kuvaelma Kosinta, joka tapahtuu olohuonelavastuksessa. Arvo Ahti esittää frakkipukuista kosijaa, Eino Jurkka isää ja Emmi Jurkka kosinnan kohdetta. Suurta hilpeyttä herättänyt sketsi huipentuu nuoren parin suudelmaan.

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Yhtiötä on kaikin puolin onniteltava Sano se suomeksi -filmin johdosta", tervehti U. H. (Uuno Hirvonen, Uusi Suomi 30.3.1931) "ensimmäistä suomalaista 100-prosenttista äänielokuvaa". "Movietone-järjestelmän mukainen äänellisyys on suurin piirtein täysin moitteeton. Ohjaaja on eräissä pikkujutuissa onnistunut kekseliäästi aikaansaamaan mainion luonnonäänitehon. Katsoja - teknilliseen puoleen syventynyt - riemastuu kuullessaan sokeripalojen kalisevan Paavo Nurmen kahvikupissa, ja kun tulitikku sytytettäessä sähähtää, on hän erittäin tyytyväinen suomalaisen tekniikan uuteen voittosaavutukseen. Valokuvauksellisesti filmi pakostakin on hiukan yksitoikkoinen. Kysymyksessä on nimittäin - Nurmen harjoittelupätkää lukuunottamatta - yksinomaan sisäkuvaus. Valaistusta kyllä vaihdellaan, mutta kun koko ajan - aiheen pakoittamana - käytetään yksinomaan puolilähi- ja lähikuvia, ei minkäänlainen vaihtelu tuota virkistystä."

"Heti aluksi on sanottava, että ohjaaja Yrjö Nyberg ei ole tarkoittanutkaan mitään yhtenäisjuonista elokuvaa", kirjoitti Sp. (Helsingin Sanomat 29.3.1931), "vaan lienee hänen tarkoituksensa ollut osoittaa, että äänielokuvaus nyt on meidänkin maassamme mahdollista. [- -] Puhe kuului täysin selvänä, ja laulu ja musiikki sointuivat kauniimmin kuin konsanaan amerikkalaisessa tai saksalaisessa äänifilmissä. Sanalla sanoen Sano se suomeksi osoittaa vakuuttavalla tavalla, että maassamme on ainakin yhtä hyvät teknilliset mahdollisuudet äänifilmien valmistamiseen kuin missä tahansa muualla. [- -] Kaikkia esityksiä kuunteli ja katseli mielihyvällä."

"Kysymyksessä on puhdas kokeilu, ja taiteellisesti ei tulosta voida lainkaan arvostella", koki H-m (Roland af Hällström, Aamulehti 10.5.1931), "sillä Sano se suomeksi on filmiä yhtä vähän kuin revyytäkin. [- -] Valitettavasti ei yhtiö tähän ensimmäiseen elokuvaansa ole hankkinut taiteellisesti pätevää ohjaajaa, joka olisi voinut saada aikaan paremmankin tuloksen, ja yrittänyt ratkaista muitakin äänielokuvaprobleemeja kuin puhtaasti teknillisiä. Jo se seikka, että kamera-asettelu kaikissa kohtauksissa on aivan stereotyyppinen, tekee sen, että yritys jää aivan vajavaiseksi. Lisäksi eri esityksistä ei ole todellisia revynumeroita kuin kaksi, nimittäin virolainen baletti ja radiopila, joista mahdollisesti toisellaisella ohjauksella ja kuvauksella olisi voinut saada huvittaviakin. Paavo Nurmi -haastattelu on vallan mahdoton ja pääkohtauksena oleva Turun teatterin Tschechow-näytelmä on vain valokuvattua teatteria."

"Eri kappaleiden valintaa ei kuitenkaan voi pitää täysin onnistuneena", arvosteli myös H:ra (Suomen Sosialidemokraatti 29.3.1931), "vaikkakin filmin valmistajat ovat tehneet niinkin suuren saavutuksen, kuin että ovat 'saaneet Nurmen puhumaan'. Nurmi ja hänen valmennusmenetelmänsä eivät kuitenkaan ole oikeassa ympäristössä lauluesitysten, tanssien ja halpahintaisten näytelmien parissa. [- -] Koko filmi tekee hajanaisen vaikutuksen. Sitä katsellessa tulee väkisinkin mieleen huonosti sekoitettu potpurri. Musiikki ja vuoropuhelut kuuluvat filmissä erinomaisen selvästi, tekisipä mieli sanoa selvemmin kuin useimmissa täällä esitetyissä amerikkalaisissa filmeissä. Sanonnan selvyys on kuitenkin ollut filmin laatijoilla ehkä liian paljon pääasiana, joten vuoropuheisiin on tullut jossakin määrin kaavamaisuutta, ja muutamin kohdin jopa ulkoluvulta vaikuttavaa."

Svenska Pressenin Q. (31.3.1931) kaipasi huumoria ja keveämpää otetta: "Nu har det hela gjorts så tråkigt som gärna tänkas kan. De humoristiska bitar, som inflikats, innehålla - med undantag av slutnumret, Tjehovs lilla, roliga pjes 'Frieriet' - uteslutande plattheter av det mest banala slaget och konferencieren Markus Rautio, känd som radioman, förefaller som om han hade ett tungt värv att fylla, så kemiskt fri från revykonferencierens lediga sätt och lustiga infall är han."

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan.
Taustaa
"Sano se suomeksi" (1931) oli turkulaisen Lahyn-Filmin toinen pitkä elokuva - ensimmäinen oli ollut kesällä 1924 Naantalissa kuvattu "Kihlauskylpylä". Mainoslauseen mukaan "Sano se suomeksi" oli "ensimmäinen kotimainen 100 % äänielokuvarevyy" - repliikit olivat huulisynkronissa, mutta kiinteätä juonta elokuvassa ei ollut, vaan se koostui erilaisista irrallisista ohjelmanumeroista, joiden esittelijänä toimi Yleisradion kuuluttaja Markus Rautio. Alunperin ei tarkoituksena ollut tehdä kokoillan elokuvaa, vaan joukko erillisiä lyhytelokuvia - juontajaidea keksittiin myöhemmin nivomaan aiheet yhteen. Veronalennusoikeuden astuttua voimaan vuoden 1933 alusta "Sano se suomeksi" pilkottiinkin yhdeksäksi erilliseksi lyhytelokuvaksi, jotka filmitarkastamo hyväksyi 14.-16.1.1933 nimillä Suomalaisia taiteilijoita. Sarja 1-7, Juoksijakuningas Paavo Nurmi sekä Kosinta.

Elokuvan työryhmässä aloittivat uransa myöhempi kuvaaja Kalle Peronkoski (silloin vielä Karl Perón) ja Kurt Vilja. Kuvaus- ja äänitysstudiona oli turkulainen Olavinpalatsi. Musiikista vastasi lähinnä "erikoinen 16-henkinen Lahyn-äänelokuvaorkesteri Tapio Ilomäen johdolla". "Sano se suomeksi" sai ensi-iltansa kahdeksan viikkoa Aatamin puvussa ja vähän Eevankin elokuvan jälkeen yhtaikaa Helsingissä ja Turussa. Lähes koko elokuvan kuva- ja ääniaineisto ovat tuhoutuneet - jälkimaailmalle on säilynyt ainoastaan kaksi parin minuutin mittaista leikkauspoistoa, joiden sisältönä on Ture Aran laulama kansanlaulu Tuoll' on mun kultani ja lausuntataiteilija, maisteri Väinö Siikaniemen esitys runosta Uusasiallinen yksinpuhelu à la Hamlet.

Elokuvan yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien jonkin verran vuoden keskitasoa heikompi. Anton Tshehovin näytelmään perustuvaa jaksoa Kosinta / Frieri esitettiin erillisenä otsikko-ohjelmana Helsingin Athenassa 15.2.1932 alkaen. Vain tämän jakson käsikirjoitus on tallella Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa.

Seuraavaksi työkseen Nyberg suunnitteli laulunäytelmän Laivan kannella kuvaamista. Alustavat yhteydet oikeudenomistajaan oli jo otettu, mutta hanke raukesi, kun Norta sai houkuttelevan työtarjouksen Ruotsista.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa ei ole elokuvan käsikirjoitusta.

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan.
Musiikki
Lahyn-äänikuvaorkesteri, Zamba

Eri lähteiden mukaan elokuvassa on esitetty ainakin seuraavat sävellykset:

Korsspindeln / Ristilukki näytelmästä Kung Kristian II / Kuningas Kristian II, opus 27, nro 4, säv. Jean Sibelius, ja Sairas lintu, opus 14, nro 10, säv. Ilmari Hannikainen (Edith von Bonsdorffin soolotanssi)

Kehtolaulu, säv. Armas Järnefelt, ja unkarilainen kansantanssi, säv. trad. (Airi ja Liisa Säilä sekä Arvo Martikainen, tanssi)

Alabama revyynumerosta "Kaunis Isabella", säv. Thure Wahlroos (Emmi Jurkka ja Thure Wahlroos sekä Brita Öberg-Golowin ja Thure Wahlroos, laulu)

Päivä jo painui merten taa säv. Georg Malmsten, san. Roine Rikhard Ryynänen (Georg Malmsten, laulu)

Tui tui Tuulikki, säv. Georg Malmsten, san. Roine Rikhard Ryynänen (Georg Malmsten, laulu).
Levytys:
Georg Malmstén ja Parlophon-orkesteri; Parlophone B.36098, 4.3.1931.
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 1 - Levytyksiä vuosilta 1931-1936; Artie Music AMCD 1029, 2010.

Laulajina esiintyivät lisäksi Oili Siikaniemi ja Ritva Aro sekä Ture Ara, joka esitti suomalaisia rekilauluja. Suomalaisen Oopperan baletin säestysnumeroina oli koominen kansantanssi ja faunitanssi. Juhani Pohjanmies soitti suomalaisia lauluja keksimällään "pianokanteleella". Tapio Ilomäki lienee säveltänyt pääosan musiikki- ja laulunumeroista, mm. elokuvan johtosävelmän Sano se suomeksi, ja hänen johtamansa Lahyn-äänikuvaorkesteri säesti niitä. Lisäksi olivat mukana turkulaiset Sven Lundevallin johtama Zamba-orkesteri ja Ah-Ha kvartetti (Ah-ha Jazz Band). Suomalaisen Oopperan balettia johti Alexander Saxelin. Lisäksi esiintyivät Tamara Bechin baletti Tallinnasta prima ballerinanaan Mira Miralda, Helvi Salmisen tanssiopisto ja Bröijerin tanssikoulun oppilaat.

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
16785
Tarkastuspäivä
28.03.1931
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2600 m
Kesto/leikattu
95 min
Veroluokka
VV
Ikäraja
S
Osia
8
Aihe
Ture Ara laulaa, Tapio Ilomäki säestää
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Lahyn
Kuvasuhde
1,2:1
Kesto
95 min
Kieli (VOD)
suomi