Meren kasvojen edessä

Inför havets anlete (ruotsinkielinen nimi)
Inför havets anlete (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tiedätkö tämän Kurt Jägerin tuottaman ja kuvaaman melodraaman kuvausvaiheista ainakin Hiittisten ulkosaaristossa ja Helsingissä? Tiedätkö näyttelijöistä tai kuvauspaikoista?

Meren kasvojen edessä

Teuvo Puron ohjaama kauhuelementtejä sisältävä mykkädraama Meren kasvojen edessä (1926) perustuu Arvid Mörnen romaaniin. Purjehdusretkellä olevat ylioppilaat Kristoffer (Urho Seppälä), Pentti (Kaarlo Kytö) ja Lasse (Ilmari Unho) ankkuroivat veneensä pahamaineisen Hylkysaaren edustalle, ja vierailevat kylmäkiskoisen Hylkysaaren Paulin (Axel Slangus) ja hänen tyttärensä Henrikan (Heidi Blåfield-Korhonen) talossa. Hylkysaaren arvoitus ei jätä Kristofferia rauhaan, joten nuorukainen päättää jäädä kesäksi selvittämään sen pitkään vaiettuja tapahtumia.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
7
Näyttelijät
Henkilö Kaarlo Kytö , Pentti, ylioppilas
Henkilö Urho Seppälä , Kristoffer, ylioppilas
Henkilö Ilmari Unho , Lasse, ylioppilas
Henkilö Waldemar Wohlström , vanhus
Henkilö Heidi Blåfield-Korhonen , Henrika, Paulin tytär
Henkilö Axel Slangus , Hylkysaaren Pauli, isäntä
Henkilö Eero Vepsälä , Jaan, renki
Henkilö Kerstin Lagus , Renata, Paulin kasvattitytär
Tekijät
Henkilö Teuvo Puro , Ohjaaja
Henkilö Teuvo Puro , romaanista sovittanut  (käsikirjoitus)
Henkilö Kurt Jäger , kuvaaja
Henkilö Carl Fager , näyttämöt  (lavastus)
Yhteisö Aktiebolaget Film-Central Osakeyhtiö , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Kurt Jäger , tuotannonjohto, leikkaus, still-kuvat
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1926
Alkuperäisteos
Arvid Mörne: Inför havets anlete. Helsingfors: Schildt, 1921; Meren kasvojen edessä. Suom. Uuno Kailas. Helsinki: Schildt, 1926. (romaani)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
31.10.1926
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Capitol
Turku: Casino, Rialto
Filmikopioiden määrä
5 (arvio)
Muut näytökset
  • 01.11.1926 Viipuri: Kaleva, Kulmahalli ensi-iltakierros
  • 14.11.1926 Tampere: Maxim ensi-iltakierros
  • 15.11.1926 Oulu: Kino ensi-iltakierros
  • 21.11.1926 Kotka: Uusi Biografi ensi-iltakierros
  • 30.11.1926 Vaasa: Scala ensi-iltakierros
  • 01.12.1926 Forssa: Valo-Mylly ensi-iltakierros
  • 02.12.1926 Hämeenlinna: Hämeen Kino ensi-iltakierros
  • 06.12.1926 Pori: Fennia ensi-iltakierros
  • 10.12.1926 Riihimäki: Sampo ensi-iltakierros
  • 13.12.1926 Rauma: Fennia-Palatsi ensi-iltakierros
  • 15.12.1926 Jyväskylä: Suomi-Teatteri ensi-iltakierros
  • 20.12.1926 Kuopio: Suojalinna ensi-iltakierros
  • 17.01.1927 Mikkeli: Maailma Kuvissa ensi-iltakierros
  • 22.01.1927 Hyvinkää: Areena ensi-iltakierros
  • 29.01.1927 Lahti: Kuvapalatsi ensi-iltakierros
  • 05.02.1927 Savonlinna: Aino; Uusikaupunki: Kino ensi-iltakierros
  • 12.02.1927 Joensuu: Salama ensi-iltakierros
  • 17.02.1927 Kouvola: Kino-Tähti ensi-iltakierros
  • 03.03.1927 Rovaniemi: Inari ensi-iltakierros
  • 05.03.1927 Kuusankoski: Kino-Teatteri ensi-iltakierros
  • 14.03.1927 Sortavala: Foto ensi-iltakierros
  • 17.03.1927 Hanko: Rialto ensi-iltakierros
  • 21.04.1927 Loviisa: Sylvia ensi-iltakierros
  • 18.08.1927 Lappeenranta: Star ensi-iltakierros
  • 20.09.1927 Pietarsaari: Central ensi-iltakierros
  • 22.09.1927 Iisalmi: Tähti ensi-iltakierros
  • 23.12.1927 Kokkola: Maxim ensi-iltakierros
  • 21.02.1928 Raahe: Huvimylly ensi-iltakierros
  • 08.05.1928 Kannus: VPK:n Elokuvat ensi-iltakierros
  • 20.01.1929 Tammisaari: City ensi-iltakierros
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Hiittinen: ulkosaaristo

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Kuvausaika
Kesä 1926

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan

Sisältöseloste
Ylioppilaat Pentti, Lasse ja Kristoffer ovat purjehdusretkellä ulkosaaristossa ja ankkuroivat veneensä "pahamaineisen" Hylkysaaren edustalle. Illalla juhliessaan he näkevät salaperäisen vanhuksen soutavan venettä. Aamulla he havaitsevat vanhuksen yöpyneen samalla saarella ja löytävät hänen veneestään havujen peittämän ruumisarkun. Miehet nousevat maihin "jylhälle ja luotaantyöntävälle" Hylkysaarelle ja vierailevat saaren ainoassa talossa, jota isännöi "Hylkysaaren Pauli" ja emännöi hänen tyttärensä Henrika. Isäntä on kylmäkiskoinen, mutta suostuu siihen, että Kristoffer jää kesäksi saarelle ja majoittuu talon kamariin. Kristoffer aavistelee "hämärää arvoitusta, jonka kohtalo on lähettänyt hänet ratkomaan": hän näkee outoja unia, joissa nuoren naisen haamu kummittelee.

Viikot vierivät ja Kristoffer mukautuu saarelaisten elämään. Hänessä herää Henrikaa kohtaan lämmin tunne, hän tunnustaa rakkautensa ja saa myös vastakaikua. Talon renki Jaan on kuitenkin mustasukkainen, käy Kristofferin kimppuun ja yrittää puukottaa tätä. Merimerkkinä toimiva naisenhahmoinen keulakuva haaksirikkoutuneesta laivasta herättää Kristofferin uteliaisuuden ja hän saa Henrikalta kuulla Renatasta, talon kasvattityttärestä, jonka isäntä on pelastanut uppoavasta Renata-laivasta ja joka sittemmin on hukuttautunut. Eräänä iltana Henrika antaa Kristofferille Renatan päiväkirjan, jonka sisältöä lukutaidottomaksi jäänyt tyttö ei ole ymmärtänyt. Siitä selviää, että isäntä on painostanut Renataa vaimokseen, mutta tämä on mieluummin uhannut lopettaa itsensä. Renata on ollut silminnäkijänä "veririkoksessa", kun isäntä on surmannut haaksirikkoisen.

Kesän kallistuessa lopulleen Pentti ja Lasse saapuvat noutamaan Kristofferia ja löytävät epätoivoiseksi muuttuneen miehen. Ennen lähtöä Kristoffer tekee "loppuselvittelyn" isännän kanssa: hän kertoo Renatan päiväkirjasta ja sanoo saaneensa selville, että Renata ei ole hukuttautunut, vaan saaren vanhus on hänet hukuttanut isännän tahdosta. Kristoffer ehdottaa, että isäntä ilmoittautuisi nimismiehelle. Kun Kristoffer pyytää Henrikaa mukaansa, tyttö kieltäytyy: "Täytyy luopua, niin on määrätty ennakolta." Ulapalla Kristoffer kääntyy katsomaan kaukoputkella taakseen ja näkee Henrikan yksinäisen hahmon saaren kärjessä. "Minä muistan sinut viimeiseen hetkeeni saakka", teksti kertoo Henrikan ajattelevan.

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Aiheet
Lehdistöarviot
"Kaiken kaikkiaan: kotimainen filmituotantomme on saanut arvokkaan ja miellyttävän lisän", onnitteli E...e. (Suomen Sosialidemokraatti 1.11.1926) Komedia-Filmiä. "Näytelmän aihe on mitä kiitollisin filminäyttelijävoimille vaikkakin se paikoittain asettaa vallankin ohjaajalle suuria vaatimuksia. Johtaja Teuvo Puro on kuitenkin tarmokasta ja määrätietoista työtä tehden onnistunut tehtävässään oivallisesti. Samoin voidaan hyvällä syyllä sanoa valokuvauksesta, jonka veroista ei usein nähdä. Kurt Jäger on tällä työllään astunut alallaan ensimmäisten joukkoon. Karl Fagerin suorittamat taiteelliset näyttämöllepanot ansaitsevat kiitoksen."

"Komedia-Filmi on valinnut hyvän osan aloittaessaan tällä taidefilmiensä valmistuksen", ajatteli myös Y. Rmo (Uusi Suomi 31.10.1926). "Kirjan, joka muuten on ilmestynyt jo suomeksikin, filmatisointi tarjosi paljon kiitollista aineistoa ja hyvän ohjaajan käsissä muodostui filmistä onnistunut taideluoma [- -]. Valokuvaus on huoliteltua. Kaksoiskuvat (haamunäyttäytymiset) ovat eheät. Sisustusasetelmat ansaitsevat myös kiitoksen. Taiteilija tuntuu tuntevan hyvin saaristolaiselämän."

"Mitä ensinnä tulee itse sovitukseen", puntaroi Diego (Helsingin Sanomat 31.10.1926), "voi hyvällä syyllä sanoa sen olevan onnistuneimpia, mitä meillä on suoritettu. Tapahtumain aika on kylläkin siirretty nykyiseksi, vaikka itse romaanissa puhutaan Turun palon ajoista, mutta se ei tässä lainkaan häiritse. Sen sijaan on suurella pieteetillä kohdeltu romaanin varsinaista henkeä, joka on pääasia. [- -] Teuvo Puron ohjaus on mielestäni parhaimpia tähänastisia saavutuksia meillä filmin alalla. Se on taiteilijan työtä, joka määrätietoisesti pyrkii luomaan parasta ottaen huomioon ne vaikeudet ja vastukset, jotka häntä sitovat. Toiminta, muutamia pienempiä poikkeuksia lukuunottamatta, kulkee eteenpäin vauhdikkaasti ja kykenee koko ajan ylläpitämään katsojan mielenkiintoa."

"Officinen Komedia-Filmi är att gratulera", kiitti myös C-a (Cecilia Hasselström, Hufvudstadsbladet 31.10.1926). "Författaren har ej heller skäl till alltför stort missnöje, vilket negativa erkännande må fattas som ett ganska stort dito. [- -] På vita duken upprullas ett skådespel med starkt dramatisk färg. Redan de första filmmeterna ge till känna, att någonting hemskt och hotfullt är i antågande vilken stämning genom handlingens gång stegras och icke ens brytes under de få lyckostunder den unge hjälten upplever med Vraköbondens dotter. Endast slutet tillfredsställer ej till fullo. Det hade bort få en mera koncentrerat dramatisk gestaltning."

"Heidi Korhonen on mielestäni harvoin esittänyt mitään niin täysipainoista kuin tässä filmissä", ruoti Y. Rmo näyttelijätyötä. "Hän luo sielun kärsimyksistä ja itsekieltäytymisestä taideluoman. Hänen, jonka osaan kuuluu olla samalla kertaa herkkä sekä meren paaduttama ja kovettama [- -]. Muista osista on ensisijaisesti mainittava sankarin, Kristofferin, jota vie Urho Seppälä. Miehekkyys ei ehkä ole täydelleen esiintuotu, muutamat lähikuvat kuten esim. Renatan kirjeen lukeminen, olisi ehkä voitu ottaa uudestaankin, mutta kokonaisvaikutus on kuitenkin eheä.

Axel Slangus isäntänä on luultavasti ohjaajan surunlapsi. Hän ei saa lähikuvissa itkua itkuksi, naurua nauruksi ja tuntuu kuin kylmän ivallisuuden takana piilisi koko ajan epäonnistuneesti tukahdutettu naurunhalu. Muutamia hyviä kohtia on kuitenkin merkittävä hänen osalleen. Pienempien osien viejät ovat onnistuneita, varsinkin W. Wohlström, jonka luoma tyyppi on filmin kenties ehein."

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Taustaa
Teuvo Puro oli kesällä 1923 siirtynyt teatterinjohtajaksi Tampereelle ja myynyt Suomi-Filmin osakkeensa. Kaksi vuotta myöhemmin hän palasi Suomen Kansallisteatterin ohjaajaksi ja perusti toukokuussa 1926 Kurt Jägerin ja Carl Fagerin kanssa elokuvavalmistamo Oy Komedia Filmin. Aloitteentekijänä oli ilmeisestikin Kurt Jäger, josta tuli myös uuden yhtiön toimitusjohtaja.

Kuusivuotisen olemassaolonsa aikana Komedia Filmi tuotti tusinan verran lyhytelokuvia sekä kaksi pitkää näytelmäelokuvaa. Niistä ensimmäinen perustui Arvid Mörnen 1921 ilmestyneeseen romaaniin Inför havets anlete ja sen ohjasi Teuvo Puro, joka teki myös käsikirjoituksen. Mörnen romaani tapahtuu Turun palon jälkeisenä kesänä 1827 - elokuvasovitus tuo juonen lähelle nykyaikaa. Renatan roolissa nähtiin Kerstin Lagus (myöh. Nylander) ensimmäisen kerran valkokankaalla.

"Kuusiosaisen elokuvanäytelmän" Meren kasvojen edessä (1926) lavasti Carl Fager ja sen kuvasi Kurt Jäger. Kasvolähikuvien, "karaktäärikuvien", osuus elokuvassa on aikaisempaa selvästi suurempi. Kolmikon yhteistyön oli määrä jatkua myös tämän elokuvan jälkeen, mutta jo talvella 1927 Puro ja Jäger myivät osakkeensa Juho Torvelaiselle ja Arne Söderbergille ja palasivat palkattuina takaisin Suomi-Filmiin. "Tarkoituksena oli jatkaa tänä kesänä ja tehdä kaksi kuvaa, mutta siinä hommassa tarvitaan rahaa, jota meillä itsellä ei ollut. Yli puolen miljoonaa oli kysymyksessä", motivoi Teuvo Puro päätöstään. "Ja iletti sekin, kun siinä firmassa ei päiväkausiin kuullut suomenkieltä."

Meren kasvojen edessä nähtiin avajaisohjelmana sekä uudessa helsinkiläisessä suurteatterissa Capitolissa että Lahden Kuvapalatsissa. Elokuva myytiin Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Kotimaassa sen yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1926 paras.

KAVI julkaisi elokuvasta dvd:n joulukuussa 2015. Verneri Pohjolan ja Jussi Lampelan orkesterin esittämä musiikki elokuvaan on taltioitu Loud Silents Festivalilla Tampereella 26.4.2015. Värisävytys on tehty alkuperäisen esityskopion mukaisesti.

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Musiikki
Elokuvan soitto-ohjelman mukaan musiikkikappaleisiin kuuluivat:

Am Schlosstor / Linnan portilla, Am Meer / Meren rannalla ja Mélisande näytelmästä Pelléas und Mélisande / Pelléas ja Mélisande, säv. Jean Sibelius
Kesä sarjasta Vuodenajat, säv. Selim Palmgren
Vanha polska, säv. Oskar Merikanto
Kesäillan idylli, säv. Oskar Merikanto
Pieni satu, säv. Leevi Madetoja
Vanha muisto, säv. Leevi Madetoja
Menuetti, Pastoraali, Fjäriln vingad syns på Haga ja Opp Amaryllis, säv. Carl Michael Bellman
kohtaus sarjasta Mignonne, säv. Jean Sibelius
Scene d'amour näytelmästä Scaramouche, säv. Jean Sibelius
Syystunnelma, säv. Toivo Kuula
Aamulaulu, säv. Toivo Kuula
Romanssi, säv. Oskar Merikanto
Ballad / Ballaadi oopperasta Kung Karls jakt / Kaarle kuninkaan metsästys, säv. Fredrik Pacius
Nocturno, säv. Otto Kotilainen
Merellä, säv. Oskar Merikanto
Korsspindeln / Ristilukki, Elegia ja Nocturno näytelmästä Kung Kristian II / Kuningas Kristian II, säv. Jean Sibelius
Romanssi, säv. Jean Sibelius
Lamento, säv. Edvard Grieg

- Elokuvan soitto-ohjelman ja Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
13885
Tarkastuspäivä
27.10.1926
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2445 m
Veroluokka
20%
Ikäraja
S
Osia
6
Tarkastuttaja
Komedia-Filmi
Muut tiedot
Kopioita noin 5.
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
25.11.2015
Kesto/leikattu
01:35:42
Ikäraja
7
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
mykkä
Kuvasuhde
1,33:1
Kesto
89 min
Kieli (VOD)
suomi
englanti