Sotapojan heilat

Soldatflammor (ruotsinkielinen nimi)
The Soldier Boy's Sweethearts (englanninkielinen käännösnimi)
Les Petites amies du soldat (ranskankielinen käännösnimi)
Soldatenliebchen (saksankielinen käännösnimi)
Mosurin laulu (työnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko tekijöitä? Tunnistatko muusikkoa?

Sotapojan heilat

Aarne Tarkaksen käsikirjoittama ja ohjaama Sotapojan heilat (1958) on Fennada-Filmin seitsemäs ja viimeinen sotilasfarssi. Alokas Puustinen (Lasse Pöysti) saa lukuisilta tyttöystäviltään kirjeitä ja kakkulähetyksiä, mutta kieltäytyy jakamasta herkkuja muiden kanssa. Alokastoverit Kervinen (Tommi Rinne) ja Toivo (Sakari Halonen) päättävät antaa miehelle opetuksen. Varuskunnan naiset Helmi (Leni Katajakoski) ja Sirkka (Elina Salo) sekoittavat poikien päitä entisestään.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Lasse Pöysti , alokas Esko Puustinen
Henkilö Tommi Rinne , alokas Matti Kervinen, "Masa"
Henkilö Sakari Halonen , alokas Sakari Toivo
Henkilö Leo Jokela , alikersantti Lilja
Henkilö Leni Katajakoski , Helmi
Henkilö Elina Salo , Sirkka Kolehmainen
Henkilö Aila Pilvessalo , Liisa
Henkilö Hannes Häyrinen , kapteeni
Henkilö Uljas Kandolin , eversti, pataljoonan komentaja
Henkilö Santeri Karilo , vääpeli
Henkilö Matti Oravisto , kapteeni "Jaska" Hurme
Henkilö Pertti Weckström , kokelas Manninen
Henkilö Risto Saanila , alokas Seppo Kolehmainen
Henkilö Aimo Hiltunen , 1. alikersantti
Henkilö Tuomas Mattila , kirjuri
Henkilö Ville-Veikko Salminen , 2. alikersantti
Henkilö Paavo Nenonen , alokas
Henkilö Rami Sarmasto , alokas Virtanen
Henkilö Jaakko Pakkasvirta , alokas
Henkilö Mirja Karisto , laulusolisti
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Jarno Hiilloskorpi , alokas
Henkilö Esko Nurminen , alikersantti
Henkilö Jussi Hirki , alokas
Henkilö Matti Kuusla , alokas
Henkilö Pentti Lähteenmäki , alokas
Henkilö Esko Summanen , alokas
Henkilö Rauha Rentola , nainen autossa
Henkilö Annikki Linnoila , Eskon kirjeenvaihtoystävä
Henkilö Saara Pulkkinen , Eskon kirjeenvaihtoystävä
Henkilö Mauno Maunola , bassonsoittaja
Henkilö Ilppo Nummelin , alokas
Henkilö Juha Dammert , alokas
Henkilö Aarre Lepistö , sotilaskodin asiakas
Tekijät
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
14 986 093 mk
Julkaistu
1958
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
15.08.1958
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Rex, Tuulensuu
Lahti: Kinema
Tampere: Häme, Petit
Turku: Casino, Domino
Filmikopioiden määrä
7
Muut näytökset
  • 16.08.1958 Kinema, Vaasa ensi-iltakierros
  • 24.08.1958 Rio, Oulu ensi-iltakierros
  • 31.08.1958 Sampo, Pori ensi-iltakierros
  • 05.10.1958 Puijo, Kuopio ensi-iltakierros
  • 01.11.1958 Suomi-Elo, Jyväskylä ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 13.05.1971 MTV2 Katsojia: 710 000
  • 03.08.1978 MTV2 Katsojia: 1 367 000
  • 30.06.1996 TV2
  • 05.12.2000 YLE TV2
  • 06.02.2002 YLE TV1
  • 07.02.2006 YLE TV2
  • 16.07.2008 YLE TV2
  • 29.09.2010 YLE TV2
  • 21.11.2011 YLE TV2
  • 14.05.2012 YLE TV1
  • 19.05.2014 YLE TV1
  • 01.07.2016 Yle TV1
  • 07.02.2018 Yle TV1
  • 26.07.2019 Yle TV1
  • 23.08.2021 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: Santahaminan varuskuntaalue, Hevossalmi, Saariniemenkatu

Helsingin mlk. (nyk. Helsinki): Kallvikin hiekkakuopat

Kirkkonummi: Porkkalan niemi

- Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan.
Studiot
Helsinki: Kulosaaren studiot

- Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan.
Kuvausaika
Alkukesä 1958
Sisältöseloste
Alokaskomppaniassa on sisäpalvelukoulutusta: ryömintään vuoteiden yli Tonavan aaltojen tahdissa. Vääpeli jakaa postin ja alokas Esko Puustinen saa ison tukun kirjeitä ja paketteja. Hän pitää kortistoa yli sadasta naispuolisesta kirjeystävästä ja on järjestänyt asian niin että saa tasaisin välein syntymäpäiväkakkuja. Esko ei vihjailuista huolimatta ymmärrä tarjota leivonnaisia muille, joten alokastoverit päättävät antaa hänelle opetuksen. Kirjurin avulla he kehittelevät juonen: Eskon osoitekortistoa hyväksikäyttäen he kirjoittavat tytöille pyytäen näitä saapumaan samaan aikaan kasarmille.

Yöllä alokas Kervinen näkee unta kissanpäivistä: alikersantit tuovat aamiaisen vuoteeseen kello 9 ja vääpeli jakaa aamun lehdet tiedustellen toivomuksia päiväpalveluksen suhteen. Seuraa herätys ankeaan todellisuuteen: käsky marssille täydessä varustuksessa. Sulkeisharjoituksissa pataljoonankomentaja läksyttää Kervistä velttoilusta. Näyttääkseen mallia hän antaa komennon Kerviselle, joka äkseeraa komentajaa ja vesilätäkön kohdalla karjaisee "maahan"-komennon.

Kapteeni pitää tupatarkastuksen ennen alokkaiden pääsyä ensimmäiselle iltalomalleen ja hän toteaa Kervisen pedin olevan esimerkillisen - paljastuu, että Kervisen peti on pahvilla kovitettu. Alikersantti Lilja seuraa Kervisen ylvästelyä asialla ja huomaa tämän heittävän tulitikun tuvan lattialle. Alikersantti on kompastuvinaan tikkuun ja järjestää ylimääräiset harjoitukset: tikku haudataan syvälle maahan koko joukkueen voimin.

Tytöt saapuvat juuri kun Kervinen on houkutellut Eskon sotilaskotiin ja saa tämän kertomaan menetelmänsä: tytöt kuulevat ja suuttuvat. Esko pakenee ikkunasta. Alokkaat tarjoavat tytöille kahvit ja vievät heidät illalla tanssimaan. Kervinen ja Toivo ovat turhaan yrittäneet houkutella sotapesän kaunotarta Sirkkaa mukaansa ja lyöneet Kolehmaisen kanssa vetoa että tämäkään ei onnistu. He häviävät vedon, mutta tyttö paljastuu Kolehmaisen sisareksi.

Kervinen löytää tyttöystävän Liisasta, jonka hän saattaa tämän asunnolle kampaamon takahuoneeseen. Kervinen nukahtaa kampaamon tuoliin ja Liisa tekee salaa miehelle kestolaineet. Kervinen myöhästyy iltalomalta, joutuu uimaan vartijan ohi ja menettää vaatteensa partion osuessa paikalle. Hän tapaa Eskon vaeltelemassa metsikössä ja tunnustaa tälle salajuonen. Yhdessä he onnistuvat hankkimaan Kervisen vaatteet päävartiosta. Rangaistukseksi myöhästymisestä he kuitenkin saavat viikon työtä vuorotta. Kapteenin kaunis keittiöapulainen Helmi panee heidät hakkaamaan halkoja. Kumpikin vakuuttaa saaneensa tarpeeksi naisista eikä halua viedä puita sisään. He vetävät pitkää tikkua, Esko järjestää niin että hän häviää ja sopii Helmin kanssa tapaamisesta illalla. Kervinen puolestaan "uhrautuu" viemään toisen sylyksen ja sopii myös tapaamisesta samaan aikaan. Illalla he törmäävät toisiinsa sovitussa tapaamispaikassa, mutta Helmi kulkee hymyillen kummankin ohi.

Taisteluharjoituksissa Puustinen, Kervinen ja Toivo ottavat vangiksi "viholliskapteenin". Uroteon seurauksena toverukset komennetaan aliupseerikouluun. He saapuvat komppaniaan uusina alikersantteina samaan aikaan kun vanhat ovat lähdössä siviiliin. Edeltäjiensä lailla he ryhtyvät höykyttämään uusia alokkaita tupasulkeisilla Tonavan aaltojen tahdissa.

- Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Niin parjattu laji kuin sotilasfarssi olikin, Sotapojan heilat sai useilta arvostelijoilta hyvin suopean vastaanoton. Nimimerkki Kas (Ossi Kastell, Kauppalehti 25.8.1958) huomautti: "Suomalaiseksi sotilasfarssiksi Sotapojan heilat on harvinaisen luonteva, leveän kasarmihuumorin kyllästämä elokuva, joka parhaimmillaan kohoaa purevaksi satiiriksi. Sotahullujen alikersanttien ilmeet ja karjaisut [- -] tuovat elävästi mieleen menneitä aikoja [- -]." XZ (Uusi Aura 17.8.1958) oli samaa mieltä: "Juonessa on nokkeluutta, vauhti pysyy reippaasti samassa tempossa alusta loppuun asti. Kun filmiä mainostetaan hauskana farssina, on syytä tunnustaa, että se sitä on."

Martti Savo (Modest Savtschenko, Kansan Uutiset 17.8.1958) epäili, että sotilasfarssien perimmäisenä tarkoituksena "on aina ollut nuorisomme totuttaminen ajatukseen, että sotapalvelus on loppujen lopuksi aika hauska velvollisuus, joka tarjoaa myös omia etujaan. Sotapojan heilat, joka on omassa luokassaan tavallista selkeämmin kirjoitettu, kuvattu (ja mm. hyvin leikattu), vain vahvisti aikaisemmat epäilyni".

Myös Heikki Eteläpäällä (Ilta-Sanomat 18.8.1958) oli omat epäilyksensä: "Ns. moraaliltaan Sotapojan heilat haiskahtaa vähän kyseenalaiselta, se tuntuu tahtovan sanoa, että AUK:ssa mukavan lupsakoistakin sotamiehistä tulee järjestään mitä kostonhaluisimpia ja pikkumaisimpia korpraaleja." Näyttelijöistä Eteläpään suosikki oli Leo Jokela: "Näyttelijätyö on enimmäkseen tavanomaista, jos laskusta jätetään pois Leo Jokela, jonka alikessun kuva on niin terävä ja selkeä, että sen perusteella voisi vaikka kaavailla jonkinlaisen sairaskertomuksen. Tommi Rinne on tapansa mukaan luonteva, Sakari Halonen samoin, mutta Lasse Pöysti ei näytä päässeen vetoon."

J. L-m (Helsingin Sanomat 17.8.1958) arvioi Aarne Tarkaksen kirjoittaman ja ohjaaman elokuvan juonenkuljetusta: "Filmi alkaa vauhdikkaasti. Varsinkin kohtaus, jossa alikersantit tarjoavat alokkaalle tämän unessa aamukahvin sänkyyn, on hauska. Mutta valitettavasti väsähdetään pian, ja farssi kuivuu melko vaisuksi pilailuksi. Osasyy on tietenkin huonosti viimeistellyllä käsikirjoituksella. Juoni on huolimattomasti kokoonkyhätty. Esikuvana on ilmeisesti pidetty saksalaista 08/15 ensimmäistä osaa."

"Kasarmiympäristön luulisi jo olevan tyhjiin imetyn, mutta kaikesta huolimatta Tarkas on löytänyt siitä uusia, ilahduttavan tuoreita piirteitä [- -]. Eräät kohtaukset - mm. tulitikun hautaaminen - olisivat kuitenkin kaivanneet saksia, silla niitä oli suotta venytetty pitkästymisen rajalle saakka", päätteli V. M. (Päivän Sanomat 18.8.1958). Hän myös puolusti Sotapojan heilojen "juonettomuutta" ja Aarne Tarkaksen "harmitonta hauskuttamistyyliä": "On paljon ihmisiä, jotka odottavat elokuvilta vain hetken unohdusta arkisiin huoliinsa ja karttavat visusti esim. Milanon ihmeen kaltaisia kurjalistokuvauksia niiden kiistattomasta taiteellisuudesta huolimatta. Onko lopultakaan kohtuullista vaatia, että elokuvatuottajien olisi ummistettava silmänsä heidän toivomuksilleen? Yhtä hyvällä syyllä pitäisi pyrkiä kieltämään sarjakuvalehdet ja ravintoloitten kabarettiohjelmat."

- Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan.
Taustaa
Kesällä 1958 Fennada-Filmi tuotti jo seitsemännen vuosittaisen sotilasfarssinsa. Elokuvan käsikirjoitusnimenä oli Mosurin laulu, lopulliseksi nimeksi valikoitunut Sotapojan heilat (1958) viittasi toisaalta päähenkilön naispuolisiin kirjeenvaihtotovereihin, toisaalta vanhaan sanontaan kivääreistä asevelvollisen morsiamena. Samaan kaksinaiseen käsitteeseen palataan tunnuslaulun kertosäkeessä: "Sotapojan heilat - toista tarvitaan päivän touhuihin. /Sotapojan heilat - toista suudellaan joskus iltaisin."

Elokuvan rakennetta voidaan pitää syklisenä sikäli, että tarina sekä alkaa että loppuu uusille alokkaille järjestettyyn tervetuliaissimputukseen. Ero on siinä, että alun alokkaista on lopussa tullut seuraavan kutsuntaerän kouluttajia. Ossi Skurnikin leikkaus toimii tehokkaasti kohtauksessa, jossa Tommi Rinne saa äkseerata pataljoonan komentajaa Uljas Kandolinia ja vesilätäkön kohdalla komentaa "maahan!". Elokuvan järjestäjänä oli todennäköisesti Tuukka Soitso, kuten useimmissa tuon ajan Fennada-Filmin elokuvissa.

Elokuvan yleisömenestys oli Sven Tuuvan ja Nuoren myllärin jälkeen vuoden kolmanneksi paras. Sotapojan heilat jäi sekä Lasse Pöystin että Fennada-Filmin viimeiseksi sotilasfarssiksi. Aarne Tarkas tosin tarjosi yhtiölle käsikirjoitustaan Vatsa sisään, rinta ulos! keväällä 1959, mutta Mauno Mäkelä hylkäsi idean. Suomen Filmiteollisuuden tuotantona ja Tarkaksen ohjaamana Vatsa sisään, rinta ulos! koki sitten vuoden 1959 parhaan yleisömenestyksen.

- Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan.
Musiikki
1. Valurile Dunǎrii / Tonavan aallot
Säv. Iosif Ivanovici, sov. Toivo Kärki
1) Es. Sakari Halonen, harmonikka (playback, tunnistamaton harmonikansoittaja), 1' 45".
2) Es. Pentti Lähteenmäki, harmonikka (playback, tunnistamaton harmonikansoittaja), 0' 40".


2. Jääkärin kaiho
Säv. Sam Sihvo
Es. Sakari Halonen, harmonikka (playback, tunnistamaton harmonikansoittaja), 0' 05".


3. Mökin laittaja
Säv. ja san. trad.
Es. Lasse Pöysti, hyräily (100 %), 0' 05".


4. Jaakko-kulta
Säv. ja san. trad.
Es. Aimo Hiltunen, Leo Jokela, Esko Nurminen ja Ville-Veikko Salminen, laulu (100 %), 0' 20".


5. Sotilasmarssi
Säv. Toivo Kärki
Puhallinorkesteri (off), 0' 30".


6. "Sotapojan heilat"
Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa
Es. "sotilasosasto" (playback, mieslauluyhtye ja rumpu), kahteen kertaan, yht, 2' 40".


7. Ota minut luoksesi
Säv. Toivo Kärki
Viihdeorkesteri (off), 0' 25".
Levytys:
Eila Pellinen ja Ossi Runnen orkesteri; Decca SD-5424, 13.3.1958.


8. Illan tullen
Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa
Es. Mirja Karisto, laulu (playback, Eila Pellinen, laulu, ja tanssiorkesteri), 2' 00".
Levytys:
Eila Pellinen ja Ossi Runnen yhtye; Rytmi R-6362, 18.6.1958.


9. Yossel Yossel / Josef Josef
Säv. ja san. Nellie Casman ja Samuel Steinberg, suom. san. Kristiina
Es. Sakari Halonen, harmonikka (playback, tunnistamaton harmonikansoittaja), 0' 10".

- Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
8007
Tarkastuspäivä
12.08.1958
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2520 m
Veroluokka
VV
Ikäraja
S
Osia
5
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Evan Englund
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
92 min