Orpopojan valssi

På livets landsväg (ruotsinkielinen nimi)
På livets landsväg (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
The Orphan's Waltz (englanninkielinen käännösnimi)
La Valse de l'orphelin (ranskankielinen käännösnimi)
Waisen-Walzer (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tiedätkö elokuvan kuvauksista mm. Helsingissä, Lahdessa tai Sammatissa? Tunnistatko esiintyjiä? Miten elokuvaan liittyivät L. Salminen tai L. Tynkkynen?

Orpopojan valssi

Orpopojan valssi (1949) on Ville Salmisen ohjaama ja lavastama elämäkertaelokuva J. Alfred Tannerista (Sakari Halonen) ja tämän tiestä epäonnistuneen rakennusmestarin uran kautta huippumenestyneeksi kuplettilaulajaksi - ”kuplettien kuninkaaksi”.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Sakari Halonen , J. Alfred Tanner, "Affu"
Henkilö Eija Inkeri , Milda
Henkilö Aku Korhonen , säestäjä S. Juurioja
Henkilö Veikko Linna , teatteri Helikonin tirehtööri
Henkilö Martti Katajisto , laulajapoika
Henkilö Sinikka Koskela , laulajatar
Henkilö Ture Ara , lääkäri
Henkilö Aarne Laine , ajuri, Tannerin huonetoveri
Henkilö Irja Rannikko , revyytyttö
Henkilö Jalmari Parikka , laulaja Rulf Frapin
Henkilö Birger Kortman , pikkupoika asemalla
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Maunu Kurkvaara , pelimanni
Henkilö Urho Westman , tumma poika tanssilavalla
Henkilö Mauri Jaakkola , huilua soittava poika
Henkilö Toivo Lahti , mies junassa
Henkilö Maila Toivo , nuori nainen junassa
Henkilö Artturi Laakso , rakennusurakoitsija
Henkilö Uuno Montonen , pomo
Henkilö Sven Relander , toinen pomo
Henkilö Mirjam Joutsen , paimentyttö
Henkilö Ester Kasurinen , tyttö kadulla
Henkilö Ulla Sandqvist , revyytyttö
Henkilö Lea Penttinen , revyytyttö
Henkilö Maija Autio , revyytyttö
Henkilö Kaarlo Halttunen , 1. mies Helikonin katsomossa
Henkilö Arvo Lehesmaa , 2. mies Helikonin katsomossa
Henkilö Otto Noro , ajuri
Henkilö Ale Porkka , ajuri
Henkilö Evald Terho , ajuri
Henkilö Lea Wallin , tanssityttö
Henkilö Leo Jokela , kulissimies
Henkilö B. Lavinski , tunnistamaton rooli
Henkilö Leena Tynkkynen , Affun ja Mildan pikkutyttö
Henkilö Riitta Nieminen , Tannerien vauva
Avustajat
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia: K. Käyhkö, Lennart Lauramaa, Tauno Lehtihalmes, Uolevi Lönnberg, Aarne Orri, L. Salminen, Helena Salonius (Lähde: SKF 4) , avustajat
Tekijät
Henkilö Ville Salminen , Ohjaaja
Henkilö Inkeri Marjanen , käsikirjoitus
Henkilö Kalle Peronkoski , kuva
Henkilö Armas Vallasvuo , leikkaus
Henkilö Taisto Lindegren , ääni
Henkilö Harry Bergström , musiikki
Henkilö Ville Salminen , rakennelmat  (lavastus)
Henkilö Olavi Suominen , naamiointi
Henkilö Siviä Friskberg , kampaus
Henkilö Mirjam Joutsen , kuvaussihteeri
Yhteisö Suomen Filmiteollisuus SF Oy , levittäjä
Yhteisö Yleisradio / Tallennepalvelu , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö T. J. Särkkä , tuottaja
Henkilö Alf Salin , studiopäällikkö
Henkilö Maunu Kurkvaara , ohjaajan apulainen
Henkilö Teppo Riihimäki , kamera-assistentti
Henkilö Leena Huttunen , kuvaussihteeri
Henkilö Matti Silvantie , ääniassistentti
Henkilö Uolevi Lönnberg , järjestäjä
Henkilö Kauko Laalo , ääniautonkuljettaja
Henkilö Arvi Järvinen , autonkuljettaja
Henkilö Viki Candé , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Pentti Auer , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Reino Helkesalo , kuvausryhmän jäsen
Henkilö Erkki Tolvanen , valokuvat
Henkilö Eka Karppanen , alkutekstit
Henkilö Teemu Grönberg , muusikko  (laulu)
Henkilö Sinikka Koskela , muusikko  (laulu)
Henkilö Sakari Halonen , muusikko  (laulu)
Henkilö Sakari Juurioja , muusikko  (piano)
Henkilö Antti Koskinen , muusikko  (laulu)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1949
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
20.10.1949
Ensi-iltapaikat
Riihimäki: Riihilinna
Filmikopioiden määrä
7
Muut näytökset
  • 21.10.1949 Lahti: Kuva-Palatsi; Turku: Pallas ensi-iltakierros
  • 23.10.1949 Kuopio: Puijo ensi-iltakierros
  • 28.10.1949 Tampere: Hällä ensi-iltakierros
  • 06.11.1949 Jyväskylä: Elohuvi ensi-iltakierros
  • 16.11.1949 Vaasa: Kinema ensi-iltakierros
  • 27.11.1949 Pori: Sampo ensi-iltakierros
  • 13.01.1950 Helsinki: Rex, Tuulensuu ensi-iltakierros
  • 17.02.1950 Oulu: Bio Kiistola ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 21.12.1958 TV1
  • 12.03.1961 TV1 Katsojia: 300 000
  • 04.04.1970 TV2 Katsojia: 620 000
  • 15.01.1972 MTV2 Katsojia: 470 000
  • 22.11.1988 TV1 Katsojia: 311 000
  • 18.04.1991 TV2 Katsojia: 594 000
  • 02.09.1998 YLE TV1
  • 04.04.2006 YLE TV2
  • 16.09.2008 YLE TV2
  • 18.04.2011 YLE TV2
  • 18.09.2012 TV1
  • 11.07.2014 YLE TV1
  • 22.07.2016 Yle TV1
  • 10.07.2018 Yle TV1
  • 03.08.2020 Yle TV1
  • 24.08.2021 Yle TV1
Ulkomaanmyynti
TV1, Ruotsi
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Sammatti: Kirmustenjärven ympäristö (tanssilava, Tannerin kotiseutu)

Helsinki: rautatieaseman matkustajalaituri, Puistokatu / Merikatu (katu rakennustyömaan vieressä), Pohjoinen Esplanaadikatu - Aleksanterinkatu

Lahti (rakennustyömaa)

Karjalohja: Vilniemi (lopun tanssilavajakso)

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Sisäkuvat
Helsinki: hotelli Kämpin pieni juhlasali Pohjoinen Esplanaadikatu 29 (teatteri Helikon)

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Studiot
Helsinki: SF-hallit (B-halli)

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Kuvausaika
Kesä - syksy 1949
Sisältöseloste
Eletään 1900-luvun alkuvuosia. Alfred Tanner vaeltaa maantiellä, liittyy tanssilavan soittajiin ja esittää Orpopojan valssin. Kesken kappaleen hän hakee erään tytön tanssiin ja osoittaa laulunsa tälle. Myöhemmin he soutelevat järvellä, mies kertoo olevansa rakennusmestari, jolla on työpaikka Helsingissä. Tyttö, Milda, saa pantin ja saattaa Tannerin Helsingin junaan, missä tämä viihdyttää koko vaunuosastoa laulullaan.

Tanner työskentelee mestarina rakennuksella, joka sortuu tiilien huonolaatuisuuden vuoksi. Huolehtiessaan työmiehistä Tanner itse ehtii vasta viime hetkellä pelastautua puuhun. Kun Tanner yrittää selittää, rakennuttaja sanoo tiilien olevan hänen omasta tehtaastaan ja lähettää Tannerin maantielle: "Oikea paikka teille". Sana kiirii alalla eikä Tanner saa työtä mistään. Milda lähettää kirjeen, mikä saa hänet ikävöimään tytön luo maaseudulle.

Tannerin asuinkumppani on sairasteleva ajuri, joka jouduttuaan vuoteenomaksi pyytää Tanneria tekemään hänen vuoronsa. Eräs kyyti vie revyyteatteri Helikoniin, kyydittävä osoittautuu juopuneeksi esiintyjäksi, jota hoivatessaan Tanner joutuu vahingossa näyttämölle, mutta selvittää tilanteen edukseen ja saa laulustaan yleisön suosionosoitukset. Tannerin ehdittyä livahtaa paikalta Helikonin johtaja ryhtyy etsimään laulutaitoista miestä Helsingin ajurien joukosta. Vasta ottaessaan kyydin takaisin teatteriin johtaja löytää etsimänsä, sieppaa Tannerin kuskipukilta mukaansa ja kiinnittää tämän Helikoniin.

Tanner osoittaa lahjansa kuplettilaulajana ja koomikkona jo harjoituksissa ja saavuttaa suuren suosion myös yleisön edessä. Menestyksensä myötä hän kutsuu Mildan Helsinkiin: häitä vietetään hienossa ympäristössä, oopperalaulajattaren tulkitseman Orpopojan valssin säestyksellä. Perheeseen syntyy lapsi, Tannerin menestys jatkuu vuodesta toiseen, hän "rallattelee entistä enemmän, entistä ahkerammin, kaikkien ihmisten iloksi".

Tarinassa edetään vuodesta 1917 suoraan 1920-luvulle. Tannerin kurkku alkaa osoittaa ylirasituksen oireita. Säestäjä toimittaa hänet lääkäriin, jonka mukaan hänen pitäisi lopettaa laulaminen kokonaan, ainakin poistaa ohjelmistostaan rasittavimmat laulut. Huolimatta terveydentilastaan Tanner tekee pitkän kiertueen maaseudulle ja Milda voi lukea lehdestä, että "Tannerin voittokulku jatkuu vuodesta vuoteen".

Tannerin 15-vuotisen taiteilijauran kunniaksi järjestetään juhlakonsertti, jonka päätösnumerona hän esittää laulun Vihellän vaan. Siihen kuuluu kuperkeikka, joka on hänelle liian rasittava: Tanner vie esityksen vaivoin loppuun ja joutuu vuoteenomaksi. Lääkärin neuvosta koko perhe muuttaa maalle, Tannerin kotiseudulle Nujulaan. Kun häntä pyydetään esiintymään paikkakunnan tanssilavalle, hän livahtaa sinne salaa perheeltään, mutta tuupertuu maahan kesken esityksen: ”Jos joku aikoo teistä laulajapojaksi, niin tulkoon vain hakemaan minun pelini, minä en kai sitä enää tarvitse”, hän jaksaa sanoa.

Kotona sairasvuoteella Tanner huokaa elämänsä olleen ihanaa: "Onnenpoika se, joka saa astua samoja polkuja kuin minä." Nuori laulajapoika ilmestyy pihalle ja sanoo tulleensa hakemaan mestarin soittopeliä. Isänsä kehotuksesta pikku tytär käy toivottamassa onnea laulajapojalle, joka tapailee Orpopojan valssin säveltä, sitten laulaa ja soittaa sen maantiellä kulkien.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Suomen Filmiteollisuus on tehnyt erittäin onnistuneen valinnan ryhtyessään filmaamaan suositun kuplettilaulajan J. Alfr. Tannerin elämäkertaa - jonkin verran ihannoidussa hengessä", aloitti Ra. H. (Raoul af Hällström, Uusi Suomi 15.1.1950). "Pääasiana on ollut filmin tekijöille vauhti ja reipas mieli, eikä siinä suhteessa kyllä mitään uuvu. Mitään sen kummempaa juonta ei filmissä ole, eikä tarvitsekaan olla."

"Tannerin elämästä olisi saanut paljon kiinteämmän ja sisällökkäämmän elokuvan", myönsi myös O. V-jä (Olavi Veistäjä, Aamulehti 1.11.1949), "sillä tämän iloisen laulajapojan kohtaloonhan sisältyi myös runsaasti tragiikkaa: hän kuoli keuhkotaudin murtamana. Mutta hyvä näinkin, että edes hänen laulunsa välitetään suurelle yleisölle niinkin välittömästi ja hyväntuulisesti kuin Orpopojan valssissa tapahtuu."

Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 18.1.1950) näki heikkouksia, mutta päätyi myönteiseen kokonaisarvioon: "Tämä filmi on rutiinityötä ja todistuksena tekijöiden ammattitaidosta ja rehellisestä pyrkimyksestä saada heikommastakin aiheesta irti mahdollisimman paljon. Tuskin erehdymme, kun pidämme tämän filmin onnistumista ennenkaikkea sen ohjaajan Ville Salmisen sekä kuvaajan Kalle Peronkosken ansiona. Filmissä on sopivasti vauhtia, kuvasommittelu on luontevaa ja johdonmukaista, jopa vaikeat trikkifilmaukset sujuvat luontevasti [- -].

"Stoffet hade kanske kunnat utnyttjas både rikligare och fylligare", arvioi B.Z. (Benedict Zilliacus, Hufvudstadsbladet 18.1.1950), "och Ville Salminens fartfyllda och glada regi sågade till scenerna litet väl grova i kanterna ibland, men i stället lät han då och då ett kvickt infall gå fräsande upp som en sprakande raket." Varauksellista tunnustusta antoi Eugen Terttula (Taiteen Maailma 1/1950): "Jos tässä vauhdikkaassa, vahvanlaisesti romantisoidussa elämäntarinassa olisi kiinnitetty enemmän huolta ajankohdan, 20-luvun väritykseen, sitä voisi pitää varsin tyydyttävänä kevyen sarjan filminä."

Sakari Halonen sai Tanner-tulkinnastaan yksimielistä kiitosta: "Onnellista on myös ollut", kirjoitti O. V-jä, "että Tannerin osaan on kiinnitetty Sakari Halonen, Lahden Kaupunginteatterin nuori näyttelijä, joka kerrassaan iskevästi ja hauskasti, kaiken liioittelun taitavasti välttäen, tulkitsee Tanneria sekä ihmisenä että laulajana. [- -] Parempaa Tanneria tuskin olisi löytynyt." "Hän sekä näyttelee että laulaa niin eloisasti, miellyttävästi ja luontevan sydämellisesti, että uskaltaa ennustaa hänelle tämän elokuvan johdosta suurta läpimurtoa", ylisti Ra. H. "Tämän lahjakkaan ja sympaattisen näyttelijän saamme varmasti vielä nähdä monessa filmissä ja toivottavasti pääkaupungin teattereissakin, joissa juuri hänen kaltaistaan operettien buffotyyppiä kaivataan."

P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 15.1.1950) onnitteli Salmista elokuvan "hyvästä hengestä" ja "erinomaisesta löydöstä nimiosaan": "Sakari Halonen vaikuttaa poikkeuksellisen lahjakkaalta, monipuoliselta ja hämmästyttävän luontevalta pisimmissäkin kohtauksissa. Sitäpaitsi hänessä tuntuu olevan sellaista roimaa maskuliinistakin vetoa, joka tehoaa juuri tämän hetken tyttöihin."

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Taustaa
Jyväskyläläinen Inkeri Marjanen tarjosi 1940-luvun jälkipuoliskolla useitakin elokuvakäsikirjoituksiaan Suomen Filmiteollisuudelle, mm. sovituksen Jarl Hemmerin romaanista Mies ja hänen omatuntonsa (ks. elokuva "1918", 1957). Kaksi hänen ehdotuksistaan pääsi elokuvaksi saakka: Orpopojan valssi ja Rion yö (1951).

Orpopojan valssi, "elokuva kuplettien kuninkaasta", oli J. Alfred Tannerin (1884 - 1927) vapaamuotoinen elämäkerta. Ohjaaja Ville Salminen muokkasi melko perinpohjaisesti ja täydensi Marjasen Tannerin lauluille rakentuvaa käsikirjoitusta. Salminen kertoi kesällä 1949 Elokuva-Aitalle: "En ole aikaisemmin joutunut tekemään musiikkielokuvaa siinä mielessä kuin Orpopojan valssi on, joten filmi merkitsee minulle henkilökohtaisesti eräänlaista aluevaltausta, ja tästä lähtien ei musiikkifilmi minua enää peloitakaan. Kun kerran meikäläisen filmin on pysyteltävä ajanvietelinjalla, niin onhan musiikkifilmi eräs ratkaisu, joka voi tarjota kiinnostavankin työmaan. Kapellimestari Bergström on ollut erinomaisena apunani - tällaisessa filmissähän musiikki on otettava ensin, ns. etusynkronisointia käyttäen, ja kuvat sovellettava siihen. Lavastus tarjosi sekin yhtä ja toista uutta. Kolmikerroksisen rakennuksen sortuminen oli probleema, joka tuotti paljon päänvaivaa, mutta selvittiinhän siitäkin pienoismallin avulla -- hauska kokeilu, jollaiselle tosin studiomme koko asettaa määrätyt rajoitukset. Ja sitten ulkokuvaukset - niitähän minulla aikaisemmissa filmeissäni oikeastaan ei ole ollut, mutta nyt tulin toteamaan, että on oma viehätyksensä etsiä luonnosta 'lavastuksia'."

Vuonna 1968 Salminen taas tilitti Katso-lehdessä (46/1968): "Kotimaiselle elokuvalle oli tuolloin tyypillistä, että jos joku jossakin onnistuu, niin siinä hänen oli pysyttävä. Kun minä jouduin ottamaan tehtäväkseni Orpopojan valssin, olin siihen niin kyllästynyt, että meinasin lyödä hanskat pöytään. Siihen oli joku jyväskyläläinen rouva kirjoittanut käsikirjoituksen, eikä hänellä ollut ylimalkaan muita edellytyksiä kirjoittaa kuin itsekritiikin puute. Tein sen sitten kuitenkin väkisin. Se oli ensimmäinen tällainen musiikkielokuva ja menestyi yllättävän hyvin. Ja maisteri Särkkä sanoo edelleenkin, että se on minun paras elokuvani. Siitä se sitten alkoi. Särkkä nauroi minut joka kerta ovesta ulos, kun menin sisään omilla käsikirjoitusehdotuksillani."

Elokuva kuvattiin kesällä 1949 ja tarkastutettiin saman vuoden lokakuussa. Kantaesitys oli 20.10.1949 Riihimäen Riihilinnassa. Helsingissä elokuva sai ensi-iltansa vasta vuoden 1950 tammikuussa. Yleisömenestys oli suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien niin ikään Ville Salmisen ohjaaman Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta -elokuvan jälkeen vuoden 1950 paras.

Menestys poiki Orpopojan valssille täydennysosan nimellä Tytön huivi (1951), ohjaajana jälleen Ville Salminen, joka tällä kertaa laati käsikirjoituksen kokonaan itse. Molempien elokuvien miespääosassa nähtiin Sakari Halonen ja naispääosassa Eija Inkeri. Haloselle Orpopojan valssi oli ensimmäinen elokuvarooli; Eija Inkeri oli jo esiintynyt sivuosassa elokuvassa Aaltoska orkaniseeraa (1949). Kolmattakin Tanner-elokuvaa työnimeltään Tanner on valttia suunniteltiin syksyllä 1951, mutta Tytön huivin kiinnostettua yleisöä odotettua selvästi vähemmän Sakari Halosen roolinimi muutettiin kuvausvaiheessa P. Waltteri Vitikaksi ja valmiin elokuvan nimeksi annettiin Mitäs me taiteilijat.

Osan Sakari Halosen lauluista sekä vihellysosuudet esitti Teemu Grönberg.

Humalaisen laulajan roolinimi Rulf Frapin sisältää humoristisen viittauksen sekä tunnettuun konjakkimerkkiin että SF:n tuolloiseen mainospäällikköön Ralf Rubiniin.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Musiikki
1. Orpopojan valssi
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
1) Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka (playback, Teemu Grönberg, laulu, kuoro- ja orkesterisäestys), 3' 30".
2) Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka (playback, Teemu Grönberg, laulu, orkesterisäestys), 0' 30".
3) Es. tunnistamaton "työmies", vihellys (100 %), 0' 15".
4) Es. Sakari Halonen, harmonikka (playback, tunnistamaton harmonikansoittaja), 0' 15".
5) Es. Sinikka Koskela, laulu ja soitinyhtye (playback), 1' 55".
6) Soitinyhtye (off), 0' 50".
7) Es. Martti Katajisto, laulu ja harmonikka (playback, Antti Koskinen, laulu, harmonikkasäestys), 1' 00".
Levytykset:
J. Alfred Tanner, pianon säestyksellä; His Master's Voice X-2381, 15.7.1926.
Sakari Halonen; Safir SAEP-102,
1964.


2. Tytön huivi
Säv. trad. italialainen, san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
1) Es. Sakari Halonen, laulu (playback, Teemu Grönberg, laulu, orkesterisäestys), 0' 30".
2) Es. Mauri Jaakkola, huilu (playback, tunnistamaton huilunsoittaja, orkesterisäestys), 0' 15".
3) Es. tunnistamaton mies, laulu ja harmonikka (playback, tunnistamaton laulaja, harmonikkasäestys), 0' 30".


3. Juuveli ja Toijeli
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka (playback, harmonikkasäestys), 1' 50".


4. Paimenpoika ("Kauas, kauas kaukomaille karjani käy - -")
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
1) Es. Sakari Halonen, laulu (playback, Teemu Grönberg, laulu, kuoro- ja orkesterisäestys), 1' 20".
2) Es. Martti Katajisto, laulu (playback, tunnistamaton laulaja), 0' 35".
Levytys:
J. Alfred Tanner, pianon säestyksellä; His Master's Voice AL-228, 16.1.1914.


5. Yellow Rose of Texas / Teksasin keltaruusu
Säv. trad.
Orkesteri (off), 0' 30".


6. Vosikan renki
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu ja puhe, ja Aku Korhonen, piano (playback, orkesterisäestys), 2' 10".
Levytys:
Sakari Halonen, säest. George de Godzinsky, piano; Scandia SEP-56, 1957.


7. Laulu on iloni ja työni
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner
Es. Sakari Halonen, laulu (playback, Teemu Grönberg, laulu), 0' 25".


8. Kantarella ja Jimmy
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner
Es. Sakari Halonen, laulu, ja Aku Korhonen, piano (playback, Sakari Juurioja, pianosäestys), 0' 55".
Levytys:
J. Alfred Tanner, pianon säestyksellä; His Master's Voice X-3273, 15.7.1926.


9. Tytöt ja pojat samasta kylästä
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner
Es. Aku Korhonen, piano (playback, Sakari Juurioja, piano), 0' 30".
Levytykset:
J. Alfred Tanner; Gramophone 282983, 28.9.1912.
Sakari Halonen; Safir SAEP-102,
1964.


10. Sellainen on puhelin
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner
Es. Sakari Halonen, laulu ja puhe, Aku Korhonen, piano (playback, Sakari Juurioja, pianosäestys), 3' 40".


11. Tuli tuli tei
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu (playback, Teemu Grönberg, laulu, orkesterisäestys), 1' 40".


12. Hiilenkantaja Jokinen
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu, ja Aku Korhonen, piano (playback, orkesterisäestys), 2' 15".


13. Vihellän vaan
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner
1) Es. Sakari Halonen, laulu (playback), 0' 15".
2) Es. Sakari Halonen, laulu, ja Aku Korhonen, piano (playback, Sakari Juurioja, pianosäestys), kahteen otteeseen, yht. 2' 10".
Levytys:
Sakari Halonen; Safir SAEP-102,
1964.


14. Viimeinen lautta
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu, ja Aku Korhonen, piano (playback, Teemu Grönberg, laulu, piano-, kuoro- ja orkesterisäestys), 1' 05".
Levytys:
J. Alfred Tanner; Victor 77647,
1924.


15. Nujulan talkoopolkka
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka (playback, orkesterisäestys), 0' 45".
Levytys:
J. Alfred Tanner, pianon säestyksellä; His Master's Voice X-2384, 15.7.1926.


16. Ylioppilas
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu (playback, orkesterisäestys), 0' 30".
Levytys:
Sakari Halonen, säest. George de Godzinsky, piano; Scandia SEP-57, 1957.


17. Lindholmin Kalle heinäkuorman päällä
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu (playback, orkesterisäestys), 0' 30".


18. Rekryytti
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu (playback, orkesterisäestys), 0' 25".
Levytys:
J. Alfred Tanner, pianon säestyksellä; His Master's Voice AL-226, 26.9.1912.


19. Poliisina ollessani
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu ja puhe (playback, orkesterisäestys), 0' 55".
Levytykset:
J. Alfred Tanner, pianon säestyksellä; His Master's Voice AL-227, 28.9.
1912.
Sakari Halonen; Safir SAEP-102, 1964.


20. Mamman lellipoika
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu (playback, orkesterisäestys), 0' 45".
Levytykset:
J. Alfred Tanner, pianon säestyksellä; His Master's Voice X-2381, 15.7.1926.
Sakari Halonen, säest. George de Godzinsky, piano; Scandia SEP-57, 1957.


21. Meripoika
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu (playback, orkesterisäestys), 0' 50".
Levytys:
J. Alfred Tanner, pianon säestyksellä; His Master's Voice AL-224, 15.9.1911.


22. Pilanlaskija
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu (playback, orkesterisäestys), 0' 25".
Levytys:
J. Alfred Tanner, pianon säestyksellä; His Master's Voice X-2382, 15.7.1926.


23. Kiperä polkka
Säv. trad., san. J. Alfred Tanner, sov. Harry Bergström
Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka (playback, orkesterisäestys), 1' 10".
Levytys:
J. Alfred Tanner, pianon säestyksellä; His Master's Voice AL-226, 26.9.1912.

Huomautuksia:
Orpopojan valssi (nro 1) on myös tausta- ja loppumusiikin aiheena.

Ajurien laulunäytteissä kuullaan mm. Porilaisten marssia / Björneborgarnas marsch, säv. Christian Fredric Kress, ja laulua Mä olen niin pienoinen, säv. Mikael Nyberg, san. Immi Hellen.

Mieskuoro parodioi ylioppilaiden laulamista (off), 0' 20".

Tytöt ja pojat samasta kylästä -laulun (nro 9) aikana "Helikonin" tanssijat, jotka olivat Suomalaisen oopperan baletista, parodioivat cancania; he tanssivat myös Meripoika-laulun (nro 21) aikana.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
3041
Tarkastuspäivä
20.10.1949
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
1900 m
Veroluokka
25 %
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastusnumero
T-03041
Tarkastuspäivä
18.06.1990
Formaatti
video
Pituus/leikattu
1900 m
Kesto/leikattu
66'41"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastuttaja
Yleisradio / Tallennepalvelu
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
30.11.2012
Kesto/leikattu
01:07:24
Ikäraja
S
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
69 min