Rautakauppias Uuno Turhapuro, presidentin vävy

Rautakauppias Uuno Turhapuro - presidentin vävy (kirjoitusasunimi)
Järnhandlaren Uuno Turhapuro, presidentens måg (ruotsinkielinen nimi)
Hardware Dealer Numbskull Emptybrook, the President's Son-in-Law (englanninkielinen käännösnimi)
Le Quincaillier Bébert Bocal, gendre du Président (ranskankielinen käännösnimi)
Eisenhändler und Präsidenten-Schwiegersohn Uuno Turhapuro (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Onko sinulla elokuvan käsikirjoitusta?

Rautakauppias Uuno Turhapuro, presidentin vävy

Ere Kokkosen ohjaamassa ja Spede Pasasen käsikirjoittamassa, viidennessä Turhapuro-komediassa Rautakauppias Uuno Turhapuro, presidentin vävy (1978) vaimo Elisabeth (Marjatta Raita) lähtee Uunon (Vesa-Matti Loiri) kanssa vanhempiensa (Marita Nordberg ja Tapani Hämäläinen) kesämökille. Vuorineuvos Tuura on nimittäin puolueensa presidenttiehdokas ja vävypoika tulee pitää poissa jaloista kampanjan ajan. Ystävänsä Härski-Hartikaisen (Spede Pasanen) kanssa Uuno kuitenkin sotkeentuu kampanjaan muun muassa esiintymällä amerikansuomalaisena kaksoisveljenään Georgena ja Näkymättömänä miehenä.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Vesa-Matti Loiri , Uuno Turhapuro / Mr. George Turhapuro
Henkilö Marjatta Raita , Elisabeth Turhapuro
Henkilö Marita Nordberg , rouva Tuura, Elisabethin äiti
Henkilö Tapio Hämäläinen , johtaja Tuura, Elisabethin isä
Henkilö Spede Pasanen , Härski-Hartikainen
Henkilö Simo Salminen , puoluesihteeri Lörssön / autonasentaja Lörssön
Henkilö Juhani Kumpulainen , puoluejohtaja Häppälä
Henkilö Liisa Paatso , Unelma, Häppälän agentti
Henkilö Kauko Helovirta , asiakas rautakaupassa
Henkilö Aarno Sulkanen , rautakaupan johtaja
Henkilö Olavi Ahonen , liikennepoliisi
Henkilö Aapo Vilhunen , poliisi
Henkilö Jukka Virtanen , poliisi Jukka Virtanen
Henkilö Hannele Markkula , Tuuran sihteeri
Henkilö Pertti Palo , ammattiinsoveltuvuustestitoimiston johtaja
Henkilö Pekka Autiovuori , kukkakaupan lähetti
Henkilö Seppo Laine , valokuvaaja
Henkilö Esko Roine , teknikko
Henkilö Mirjam Himberg , naapurinrouva Rottinen
Henkilö Rita Polster , naapurinrouva Mäkyläinen
Henkilö Risto Mäkelä , poisleikattu rooli
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Harri Kaasinen , muuttomies
Henkilö Mikael Sievers , muuttomies
Henkilö Leo Lastumäki , televisioesiintyjä
Henkilö Marjut Ollila , tv-haastattelija
Henkilö Spede Pasanen , moottoripyörälähetin ääni  (jälkiäänitysääni)
Tekijät
Henkilö Ere Kokkonen , Ohjaaja
Henkilö Pertti Pasanen , käsikirjoitus
Henkilö Martti Kakko , kuvaus
Henkilö Henrik Paersch , kuvaus
Henkilö Hannu Koski , kuvaus  (B-kuvaaja)
Henkilö Risto Salo , leikkaus
Henkilö Liisa Pernu , leikkaus  (leikkausapulainen)
Henkilö Veikko Partanen , äänittäjä
Henkilö Pekka Lehto , äänittäjä  (äänitysassistentti)
Henkilö Jaakko Salo , musiikki
Henkilö Kristine Elo , lavastus
Henkilö Jukka Kemppi , valomies
Henkilö Helge Nieminen , valomies
Henkilö Marjut Ollila , kuvaussihteeri
Henkilö Eliel Snell , järjestäjä
Henkilö Matti Ylinen , mixaus  (Crea-Ääni)
Yhteisö Eini Carlstedt , levittäjä
Yhteisö Musiikki Fazer , levittäjä
Yhteisö Finnkino Video , levittäjä
Yhteisö Videofirma Makuuni , levittäjä
Yhteisö Makuuni Kuopio , levittäjä
Yhteisö Makuuni Uusikaupunki , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Jaakko Salon studio-orkesteri (Lähde: SKF 8)
Kreditoimattomat
Henkilö Pertti Pasanen , tuottaja
Henkilö Lena Paersch , valokuvat
Henkilö Irina Milan , muusikko  (laulu)
Henkilö Leena Palmu , negatiivinleikkaus
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1978
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
25.08.1978
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Adlon, Kino Helsinki, Rex
Jyväskylä: Jyväs-Kino
Kuopio: Alfaromeo (Suuri Näyttämö)
Lahti: Kinema
Lappeenranta: Jukola
Oulu: Adams 1
Pori: Adams
Tampere: Adams
Turku: Kino Turku
Filmikopioiden määrä
11
Katsojaluku
356 953
Muut näytökset
  • 20.10.1978 Adams 1, Vaasa ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 07.06.1981 MTV1 Katsojia: 1 663 000
  • 11.03.1984 MTV1 Katsojia: 1 371 000
  • 17.05.1998 MTV3 Katsojia: 227 000
  • 05.01.2000 MTV3
  • 08.09.2002 MTV3
  • 07.01.2006 MTV3 Katsojia: 726 000
  • 30.04.2007 MTV3
  • 12.01.2008 MTV3 Katsojia: 558 000
  • 19.10.2013 MTV3
  • 10.10.2015 MTV3
  • 29.07.2016 MTV3
  • 17.02.2017 MTV3
  • 19.07.2018 Sub
  • 24.02.2019 Sub
  • 03.03.2019 Sub
  • 09.07.2019 Sub
  • 13.07.2019 Sub
  • 15.01.2020 Sub
  • 11.06.2020 Sub
  • 16.06.2020 Sub
  • 27.04.2021 Sub
  • 19.07.2021 Sub
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki: Tiirasaarentie 15 (Turhapurojen asuintalo), raitiovaunupysäkki Hietalahdentorilla (Uuno etsii poliisia), Hietalahdenranta (liikennepoliisi), Vattunokankarin laituri (Tuurien venelaituri), Seurasaarenselkä (venematka kesämökille), laituri Laukkaniementie 1 (kesämökin laituri)

Espoo: huvila Sommarössä (Turhapurojen huvila)

Vantaa: Helsinki-Vantaan lentoasema (George Turhapuro saapuu)

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Sisäkuvat
Helsinki: porraskäytävä Tiirasaarentie 15 (Turhapurojen asuintalon porraskäytävä), Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n äänitysstudio Ilmalantori 2 (Unelman tarkkaamo), ravintola Töölönrannan grilli Töölönlahdenrannassa (ravintola)

moottorivene (Tuurien vene), maastoauto Range Rover (Häppälä antaa ohjeita Unelmalle)

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Studiot
Helsinki: Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n studio 3 Ilmalantori 2 (Turhapurojen asunto, autokorjaamo ja sen toimisto, Tuuran työhuone, Häppälän työhuone, rautakauppa ja sen johtajan huone)

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Kuvausaika
Kesä 1978

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.

Sisältöseloste
Elisabeth Turhapuro päättää äitinsä kanssa järjestää Uunolle syntymäpäiväyllätyksen ja vaihtaa koko asunnon kalustuksen; myös jääkaappi siirretään sohvan vierestä keittiöön. Unenpöpperössä Uuno tekee "voileivän" ja syö sen, ennen kuin huomaa jääkaapin olevan poissa ja hälyttää poliisin. Kun hän vihdoin saa poliisin asuntoon, hän luulee tulleensa väärään huoneistoon ja itkee kotinsa menetystä vastaantulevalle Elisabethille, joka korjaa väärinkäsityksen.

Johtaja Tuura, Uunon appiukko, iloitsee nimityksestään puolueensa presidenttiehdokkaaksi, mutta synkistyy muistaessaan Uunon olemassaolon. Uuno sitävastoin tilaa itselleen ruusuja päästyään presidenttiehdokkaan vävyksi ja mainostaa kukkalähetin välityksellä uutta asemaansa myös naapureille. Härski-Hartikainen yrittää huijata autokaupassa miestä, joka osoittautuu Lörssönin isäksi, mutta onnistuu pelastamaan kasvonsa ja myymään hyvästä hinnasta lopulta ostamansa auton vielä sievoisella voitolla, jota hän heti lähtee tuhlaamaan. Uuno puolestaan luulee Lörssönin isää Lörssöniksi ja paljastaa Tuuran kampanjan salaisuudet: isä-Lörssön osoittautuu Tuuran vastaehdokkaan Häppälän puoluesihteeriksi. Tuuran mustaamiseksi perheskandaalin avulla he lähettävät Uunon viettelykseksi naisagentin, jolla on tv-kamera vasemmassa silmässään, radiolähetin kulmahampaassa, unilääkettä toisessa hampaassa ja mikrofoni korvassa.

Kesämökillä Uuno harjoittelee silmänlumeeksi hiihtoa - voidakseen juoda olutta ontoista suksisauvoista. Elisabeth kuitenkin paljastaa juonen, mihin Uuno filosofoi: "Jos mies ei olisi kekseliäämpi kuin nainen, niin maailmassa juotaisiin vähän kaljaa." Toki Uuno suo elämän tarkoituksen myös vaimolle, joka on "luotu seksiobjektiksi Uunolle". Kun uimapukuinen naisagentti asettuu läheiselle nurmikolle, Uuno sonnustautuu uima-asuunsa ja ryhtyy pullistelemaan naisen edessä, minkä Elisabeth lopettaa lyhyeen.

Saadakseen Uunolle kunniallisen ammatin Tuura lähettää hänet ammattiinsoveltuvuustestiin, joka osoittaa Uunon soveltuvan ainoastaan rautakaupan myyjäksi. Ensimmäisenä työpäivänään Uuno palvelee asiakasta kuin unissakävijä ja saa tämän raivon partaalle. Kun Uuno heti työpäivän päätteeksi ryhtyy vaatimaan palkkaansa ja ylityökorvauksia, johtaja heittää hänet kassan kautta pihalle.

Uuno turvautuu Härski-Hartikaiseen, joka on juopotellut voittorahansa Espanjassa ja kärsii sen mukaista krapulaa. Uunon elämäntarinasta Hartikainen keksii kaksoisveljen, Georgen, joka aikoinaan on lähtenyt Amerikkaan, ja kehittää tämän varaan juonen: Uuno esiintyy Georgena, rikkaana öljymiehenä, joka Hartikaisen lavastamassa "ylimääräisessä uutislähetyksessä" ilmoittaa tulleensa Suomeen etsimään sijoituskohteita ja rahoittamaan Tuuran kampanjaa. Tuura ottaakin "Georgen" vastaan ylitsevuotavan lipevästi, "George" puolestaan flirttailee rouva Tuuran kanssa, nöyryyttää Elisabethia ja Tuuraa sekä maksattaa Tuuralla ylellisen ruokailun kolmessa ravintolassa.

"George" kerskailee Tuuralle tuntevansa "Näkymättömän miehen" ja lupaa tämän tulevan Suomeen seuraavana päivänä: Hartikainen kätkee kaiuttimen nojatuoliin ja puhuu mikrofoniin "Näkymättömän miehen" nimissä, mikä epäilyistä huolimatta tyydyttää Tuuraa.

Kilpailevassa puoluetoimistossa varaudutaan "Näkymättömään mieheen" varmistamalla huoneen turvallisuus konepistoolisarjalla. Naisagentti lähetetään jälleen valloitusyritykseen puoluesihteeri Lörssönin toimiessa valokuvaajana, mutta tällä kertaa juoni raukeaa siihen, että isä-Lörssön on unohtanut kamerasta filmin. Sen sijaan skandaali syntyy siitä, kun Tuura on irvistellyt valokuvaajalle, joka julkaisee näyttävästi nämä vaalikampanjan vaarantavat kuvat. Tällä välin Elisabeth on paljastanut Uunon Georgen roolin alta. Samaan sekamelskaan ilmestyy oikea George, jonka kimppuun raivostunut Tuura käy ja jonka hän lyö maahan luullessaan miestä Uunoksi. George päättää välittömästi palata Chicagon "rauhallisempiin" maisemiin ja tyytyy lähettämään terveisiä kaksoisveljelleen. "Onnettomuuksien päivä", Tuura huokaa.

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Turhapuro-sarjan tässä vaiheessa arvostelijat eivät pystyneet peittämään turhautumistaan, vaan suorastaan kilpailivat parhaiden herjojen heittämisessä. "Tämä on lohdutonta, toivotonta, jopa karmeata!", huudahti Martti Savo (Kansan Uutiset 3.9.1978). "Tuntuu kuin viimeinen Turhapuro olisi koko sarjan heikoin", koki Mauri Taviola (Helsingin Sanomat 27.8.1978) ja näki "rakenteellisen heikkouden pitkin matkaa onnahtelevassa käsikirjoituksessa, joka vain vaivoin saadaan hätäiseen loppuun."

"Mitään uutta ei tässä tarinassa Turhapuro-ilmeeseen tule", myönsi myös L.St. (Leo Stålhammar, Suomenmaa 30.8.1978), "Aitaa ei voi enää panna matalammalle. Tämäntapaisen huumorin ystävillä on ilmeisen hauskaa, mutta huumorin vaatimuksissaan 'toisinajattelevien' ei kannata aikaansa haaskata."

"Vitsit on vähissä", otsikoi Pentti Kirstilä (Aamulehti 26.8.1978) ja jatkoi: "Pertti Pasanen on tähänkin saakka tunnettu melko, sanoisinko, karkeasyisestä huumoristaan. Silti minulla on sellainen muistikuva, että yleistä kohellusta on aina maustanut jokin ihan maistuva oivallus. Tällä kertaa ne ovat kuivuneet jo kokolailla vähiin. Vanhoja asioita kerrataan; kuten nimestäkin saattaa päätellä velton rautakauppiaan sketsi on jälleen mukana. Mutta puoli tuntia sen jälkeen kun olen filmin nähnyt ja kirjoitan tätä, mieleeni ei tule yhtään oikein hauskaa kohtausta."

"On aina masentavaa huomata olleensa väärässä", ironisoi Markku Tuuli (Katso 39/1978, 23/1981). "Mutta uusimman Uunon yhteydessä täytyy jälleen kerran myöntää virheensä. Jo parin edellisen Uunon yhteydessä on nimittäin tullut väitettyä, että Spede ja Ere Kokkonen ovat valuneet niin alas, että tie voi johtaa vain ylöspäin. Mutta uusi Uuno on jälleen tekijöiden yllättävä todistus, että näin ei ole. He ovat kuin ovatkin löytäneet vielä jonkin alaspäin vievän onkalon, joka johtaa alle kaikkien luokkien."

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Taustaa
Rautakauppias Uuno Turhapuro presidentin vävy oli sarjan viides elokuva ja samalla viimeinen, joka toteutettiin mustavalkoisena. Sekä Vesa-Matti Loirilla että Simo Salmisella on elokuvassa kaksoisrooli. Autonasentajana Salmisesta käytetään Lörssön-nimeä, puoluesihteerinä ja autonasentajan isänä häntä replikoinnissa kutsutaan sekä Lörssöniksi että Lörsseniksi. Näyttelijäluettelossa viimeisenä mainitun Risto Mäkelän osuus on poistettu leikkausvaiheessa.

Pertti Pasasen käsikirjoituksessa on lähes suoria tekstiosuuksia aikaisemmista televisiosketseistä, joissa Uuno Turhapuro keskustelee vaimonsa kanssa Rutinoff-autosta ja jodlaavasta matikkakoirasta sekä rautakauppiassketsistä, jonka alkuperäisversiossa Spede Pasanen itse esitti "tyypillistä" rautakaupan myyjää.

Crea-Ääni on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Crea-Filmi.

Rautakauppias Uuno Turhapuro merkittiin ainoana elokuvana 11.8.1978 rekisteröidyn Amusement Films Oy:n tuottamaksi - yhtiön nimi muutettiin 3.11.1983 Spedevideo Oy:ksi. Elokuvan esityskierros alkoi 25.8.1978 myös Lappeenrannan Jukolasta. Yleisömenestys oli vuoden 1978 paras, mutta sarjan kaikkia aikaisempia osia heikompi ja vain 73 % niiden keskiarvosta. Turhapuro-sarjassa seurasikin tämän jälkeen kolmen vuoden tauko, minkä jälkeen tuotantoa jatkettiin värillisenä ja jälleen paremmalla yleisömenestyksellä.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa ei ole elokuvan käsikirjoitusta.

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Musiikki
1. Uuno Turhapuro
Säv. ja sov. Jaakko Salo, san. Jukka Virtanen
Irina Milan, laulu, ja Jaakko Salon studio-orkesteri (off, alkutekstimusiikki), 1' 40".
Levytys:
Vesa-Matti Loiri ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS-903 ja SLP-591, 24.7.1973.


2. Vo Luzern uf Weggis zue / Luzernista Weggikseen
Säv. ja san. trad. sveitsiläinen, suom. Erkki Ainamo
Es. Vesa-Matti Loiri, jodlaus (100 %), 0' 20".

Huomautuksia:
Taustamusiikissa Uunon tanssiesityksen yhteydessä "balettimusiikki", 0' 25", ja ravintolassa viihdemusiikkia, 0' 35", molemmat off. Naisagentti Unelmaan liittyy James Bond -elokuvamusiikkia mukaileva "agenttiteema" (off).

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
23252
Tarkastuspäivä
18.08.1978
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2470 m
Kesto/leikattu
90 min
Veroluokka
10 %
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
5
Tarkastuselin
VET
Tarkastusnumero
T-23252
Tarkastuspäivä
22.03.1988
Formaatti
video
Pituus/leikattu
87 min
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
1
Tarkastuttaja
Musiikki Fazer
Tarkastusnumero
T-23252
Tarkastuspäivä
02.06.1992
Formaatti
video
Pituus/leikattu
86'
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastuttaja
Finnkino Video
Tarkastusnumero
T-23252
Tarkastuspäivä
22.11.1994
Formaatti
video
Pituus/leikattu
86'41"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
1
Tarkastuttaja
Videofirma Makuuni
Tarkastusnumero
T-23252
Tarkastuspäivä
05.01.1995
Formaatti
video
Pituus/leikattu
86'41"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
1
Tarkastuttaja
Makuuni Uusikaupunki
Tarkastusnumero
T-23252
Tarkastuspäivä
30.01.1995
Formaatti
video
Pituus/leikattu
86'41"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
1
Tarkastuttaja
Makuuni Kuopio
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic / Evan Englund
Kuvasuhde
1,66:1
Kesto
90 min