Aleksis Kiven elämä

Aleksis Kivis liv (ruotsinkielinen nimi)
Aleksis Kiven toisenlainen elämä (työnimi)
Aleksis Kivi (työnimi)
Aleksis Kivi - Rolling Stone (työnimi)
Ihana Kivi - Aleksis Kiven elämä (työnimi)
Rolling Stone (työnimi)
Rolling Stone - Aleksis Kiven elämä (työnimi)
Vierivä kivi (työnimi)
Vierivä kivi - Aleksis Kiven elämä (työnimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Aleksis Kiven elämä

Jari Halosen ohjaama, tuottama ja käsikirjoittama Aleksis Kiven elämä (2002) on burleskin komedian keinoja hyödyntävä elämäkertaelokuva kirjailija Aleksis Kivestä (Marko Tiusanen). Elokuva kuvaa kirjailijan kiivaana miehenä, joka ponnistelee määrätietoisesti kutsumuksensa täyttämiseksi ja suomenkielisen kirjallisuuden luomiseksi.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Henkilö Marko Tiusanen , Aleksis Kivi
Henkilö Jari Salmi , Emil Nervander
Henkilö Karoliina Kudjoi , Albina Palmqvist
Henkilö Margit Lindeman , Amalia Rosencrantz
Henkilö Gustav Wiklund , J. V. Snellman
Henkilö Esko Hukkanen , J. L. Runeberg
Henkilö Inga-Liisa Laukka , Fredrika Runeberg
Henkilö Veikko Sinisalo , Eerikki Stenvall
Henkilö Juha Turkka , Juhani Stenvall
Henkilö Janne Kinnunen , Albert Stenvall
Henkilö Ari Vakkilainen , Emanuel Stenvall
Henkilö Arja Pessa , Annastina Stenvall
Henkilö Elli Halonen , Agnes Stenvall
Henkilö Sue Lemström , Charlotta Lönnqvist
Henkilö Veera Marila , Amanda
Henkilö Hannu Huuska , Fredrik Cygnaeus
Henkilö Dick Idman , Henrik Lax
Henkilö Antti Reini , Kaarlo Bergbom
Henkilö Sami Nieminen , Antti Törneroos
Henkilö Jari Halonen , August Ahlqvist
Henkilö Abdeslam Chellaf , Skog
Henkilö Svante Korkiakoski , laamanni
Henkilö Paavo Liski , tupakkakauppias Vasenius
Henkilö Jouko Turkka , lääkäri
Henkilö Sinikka Usvamaa , Charlotta Raa
Henkilö Nina Wiklund , Charlotta Raan ääni
Henkilö Esa Valkiala , Berndt Ahnger
Henkilö Tanjalotta Räikkä , seuraneiti
Avustajat
Nina Wiklund, Leena Paju, Maria Honkanen, Jouko Uusipaasto, Hanna Seppä, Terhi Honkonen, Johannes Lahtela, Metsälintu Pahkinen, Marja-Leena Jalava, Anne Kärnä, Nora, Mia Kamutta, Oku Tremoloff, Milla Ylihakala, Tuula Liuhta, Krister Björksted, Asta Lindroos, Hans Stigzelius, Fabian Silen, Airi Hakala, Martin Bahne, Tove Qvickström, Jan-Christian Söderholm, Maria Salomaa, Terno Zitron, Jenni Kallo, Risto Kuulasmaa, Jarmo Wiikman, Juha Milonoff, Erkki Alanko, Heidi Arles, Heikki Salonen, Antti Volmonen, Mikko Illi, Vuokko Eloranta, Kaisa Hölttä, Kaisa Leinonen, Anne Kotaluoto, Tea Lehtonen, Kaisu Toivonen, Karin Niiniharju, Maria Routa, Maija Volotiainen, Marjukka Torvinen, Filip Trejtnar, Ella Willman, Emmi Vuorento, Aki Välttilä, Arttu Pösö, Miika Pyhäjärvi, Fahri Latifi, Antti Vartiainen, Jani Närkki, Joonas Wörlin, Iiro Granroth, Erkka Hirvonen, Esa Tirkkonen, Ilkka Heiskanen, Emil Vaara, Ilkka Räsäsnen, Filip Ekholm, Lauri-Pekka Lehtonen, Bo Priester, Arthur Borges, Matias Blom, Mikael Backlund, Anna Olkinuora, Titti Finne, Juha Grundström, Heikun Keikku, Sanna Lehmusvirta, Jaakko Kiljunen, Janne Kataja, Mikko Jokinen, Pekka Lehtikangas, Mauri Tapanainen, Aku Hirviniemi, Nelli Erma, Jukka Kinnunen, Jari Leskinen, Pete Nurmi, Pertti Heikkonen, Antti Lehto, Heidi Strengell, Tauno Holström, Pekka Lehto, Pirjo Rautakangas, Esa Santala, Kirsi Pasanen, Reima Heiskanen, Seppo Pitkänen, Lauri Pasanen, Santtu Sarnas, Lars Lindström, Veikko Hirvonen, Eira Ritvanen, Salme Lamminmäki, Meeri Kesänen, Lauri Kinnunen, Raili Muikku, Maire Kuussalo, Anne Lehtinen, Sirpa Pyy, Aarno Kuussalo, Rauno Kurten, Riitta Lehmusjärvi, Onni Lehikoinen, Tuomas Heitala, Maija Halinen, Riikka Ranta, Riitta Perttilä, Satu Närhi, Maisa Heikkinen, Miika Niissalo, Marja Mannisenmäki, Katja Sutinen, Jyrki Kajoranta, Jari Koskinen, Hanna Rinne, Sabina von Belgium, Tero Laaksonen, Maarit Kallio, Pia Hirvensalo, Sauli Lahtinen, Heli Hoffren, Jonathan Andersson, Tobias Gustafsson, Kirsi Vehviläinen, Rasmus Nyman, Fredrik Karlsson, Maria Kekäläinen, Markus Pyhäjärvi, Seppo Anttila, Staffan Sigberg, Hannes Rautanen, Johanna Pahvola, Henrik Backman, Karin Kilkki, Lotta Hagfors, Tom Tapper, Mikko Paavola, Heleena Sarmesto, Hanna Dahlberg, Toivo Heino, Tuukka Huttunen, Eila Hällfors, Kati Kinnunen, Jaakko Dahlström, Kauko Hällfors, Noora Lähteenmäki, Niina Paakkunainen, Tuula Kalilainen, Jani Ilomäki, Vesa Räikkönen, Johanna Ikonen, Johannes Lahtela, Jaakko Peltonen, Katja Kaulanen, Jouko Viljanen, Tuukka Jääskeläinen, T. Kokko, Pekka Väisänen, Leila Kuosa, Simo Pylvänäinen, Tatu Häkkinen, Jenni Syväperä, Harri Ahola, Olli Lehto, Janne Elg, Mikko Nivaro, Krista Lehto, HIFK-B-82 Ry, Do it –projekti / Porvoo, Vantaan työttömät, FC Futura 12 Porvoo, Eläkeläisavustajat, Vasemmistoliiton Etelä-Suomen piiri Lapset: Haimi Aaltonen, Miro Seidler, Sohvi Rautakangas, Eeva Varja, Elina Helavuori, Saija Hattinen, Tarina Nurmi, Perttu K. Jonni, Karoliina Harvikka, Janne, Joel Takala, Mirkka Niemi, Anssi Toivonen, Jesse Mantovaara, Juha Immonen, Meri-Tuuli Kurttila, Antti Saarinen, Tomi Honka, Viivi Tielinen, Pekka Laaksonen, Tuomas Haapala, Jesse Tielinen, Olli Saaristo, Artturi Koskinen , avustajat
Tekijät
Henkilö Jari Halonen , Ohjaaja
Henkilö Jari Halonen , tuottaja
Henkilö Jari Halonen , käsikirjoitus
Henkilö Olli Varja , kuvaus
Henkilö Akke Eklund , leikkaus
Henkilö Peter Nordström , äänisuunnittelu
Henkilö Tuomas Kantelinen , musiikki
Henkilö Jyrki Huttunen , lavastus
Henkilö Pia Viljanen , puvustus
Henkilö Herttariikka Röpetti , puvustus
Henkilö Heikki Ahonius , line producer
Henkilö Karoliina Kudjoi , tuotantokoordinaattori
Henkilö Pauli Pentti , production supervisor
Henkilö Kaj Holmberg , tuotannon konsultointi
Henkilö Karoliina Kudjoi , tuotannon koordinointi
Henkilö Harri Peurakoski , tuotantoryhmä
Henkilö Jukka Jalkanen , tuotantoryhmä
Henkilö Markku Jäntti , tuotantoryhmä
Henkilö Jan Ijäs , ohjaajan assistentti
Henkilö Jan Ijäs , stillkuvaus
Henkilö Antti Ruusuvuori , kamera-assistentti
Henkilö Matti Helariutta , kamera-assistentti
Henkilö Henri Hellstén , kamera-assistentti
Henkilö Jari Nenonen , gaffer
Henkilö Tomi Lakonen , gaffer II
Henkilö Tero Aaltonen , grip
Henkilö Milla Vilmi , kuvaussihteeri
Henkilö Anne Laurila , kuvaussihteerin assistentti
Henkilö Antti Ilola , äänittäjä
Henkilö Simo Partanen , äänittäjä
Henkilö Antti Haikonen , äänittäjä
Henkilö Petteri Lammassaari , äänittäjä
Henkilö Peter Nordström , äänileikkaus
Henkilö Jenni Aarniala , äänileikkaus
Henkilö Tiina Aarniala , äänileikkausassistentti
Henkilö Aliakper Gassan-Zade , foleyt
Henkilö Antti Haikonen , apulaisleikkaaja
Henkilö Maria Lindberg , apulaisleikkaaja
Henkilö Pauliina Hulkko , dramaturgi
Henkilö Jouni Nikkanen , roolivalmennus
Henkilö Petteri Pennilä , roolivalmennus
Henkilö Kenneth Broman , ruotsinnos
Henkilö Johannes Suorlahti , lavastusryhmä
Henkilö Antti Haikonen , lavastusryhmä
Henkilö Kimmo Junttila , puuseppä
Henkilö Iku Novola , puuseppä
Henkilö Henna Pohjola , piirustukset ja litografiat
Henkilö Päivi Väyrynen , puvustusryhmä
Henkilö Satu Siren , puvustusryhmä
Henkilö Maija Ahonen , puvustusryhmä
Henkilö Heidi Tamminen , puvustusryhmä
Henkilö Päivi Rintavaara , puvustusryhmä
Henkilö Eeva-Liisa Lehto , puvustusryhmä
Henkilö Irina Tuuli , maskeeraaja
Henkilö Laura Rantaniemi , maskeeraaja
Henkilö Eeva Hulkkonen , maskeeraaja
Henkilö Susanne Mäkelä , maskeerausassistentti
Henkilö Marika Ranta-Ruona , maskeerausassistentti
Henkilö Sonja Renman , maskeerausassistentti
Henkilö Jutta Minkkinen , maskeerausassistentti
Henkilö Reijo K. Näätänen , suustaladattavat aseet
Henkilö Jouko "Girty" Nurminen , suustaladattavat aseet
Henkilö Ralf Silander , hevoset
Henkilö Frederika Grunn , hevoset
Henkilö Klas-Erik Ring , hevoset
Henkilö Michaela Westerlund , hevoset
Henkilö Reijo Elopelto , hevoset
Henkilö Virpi Elopelto , hevoset
Henkilö Jani Telaranta , kapellimestari  (RSO)
Henkilö Markus Lehtinen , kapellimestari  (Tapiolan NS)
Henkilö Juha Sokka , viulusoolot
Henkilö Ritva Koistinen , kantelesoolot
Henkilö Dile Kolanen , mandoliini
Henkilö Tipi Tuovinen , musiikin tuotanto
Henkilö Tipi Tuovinen , musiikin miksaus  (Soundmix)
Henkilö Risto Räty , II musiikkituottaja  (YLE)
Henkilö Karoliina Kantelinen , musiikkiassistentti
Henkilö Rosa Toivonen , musiikkiassistentti
Henkilö Matti Heinonen , äänitarkkailija
Henkilö Jukka Heinonen , äänitarkkailija
Henkilö Seppo Myllyrinne , äänitarkkailija
Henkilö Antti Pohjola , assistentti  (äänitarkkailu)
Henkilö Martta Halonen , toimistopäällikkö
Henkilö Sinikka , kirjanpitäjä  (Stebecat Oy)
Henkilö Anneli Lehto , rahoituksen kielikonsultointi
Henkilö Cindy Kohtala , rahoituksen kielikonsultointi
Henkilö Liisa Linden , toimiston huolto
Henkilö Jan Schulte-Tigges , graafikko
Henkilö Minna Ikävalko , runneri / assistentti
Henkilö Janne Lastumäki , runneri / assistentti
Henkilö Ville Haikonen , runneri / assistentti
Henkilö Tea Kalska , runneri / assistentti
Henkilö Elsa Varja , runneri / assistentti
Henkilö Peter Nordström , äänimiksaus  (SES Film Sound Oy)
Henkilö Tuija Kotamäki , negatiivileikkaus  (Finn-Lab Oy)
Henkilö Timo Nousiainen , värimäärittely  (Finn-Lab Oy)
Henkilö Russell Halford , digitaalitehosteet  (Digital Film Finland Oy)
Yhteisö Pro Av Saarikko Oy , jälkituotantofasiliteetit
Yhteisö FS Film Oy , levittäjä
Yhteisö VLMedia Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Kauko Röyhkä , käsikirjoitus
Henkilö Jorma Tommila , käsikirjoitus
Kokoonpanot
Group Name Radion Sinfoniaorkesteri , orkesteri
Group Name Tapiolan Nuoret Sinfonikot , orkesteri
Group Name Kanteliset , Finlandia-kuoro
Group Name Haloset , Finlandia-kuoro
Group Name Ystävät ja toverit , Finlandia-kuoro
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
1 505 000 €
Rahoitus
Julkaistu
2001
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
18.01.2002
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Bristol, Maxim 2
Joensuu: Aallotar
Jyväskylä: Fantasia
Kuopio: Maxim 2
Lahti: Ilves 4
Oulu: Formia 3
Pori: Promenadi 2
Tampere: Plevna 4
Turku: Julia 5, Kinopalatsi 5
Filmikopioiden määrä
18
Katsojaluku
45 250
Muut näytökset
  • 10.10.2001 Kino Juha, Nurmijärvi kutsuvierasnäytäntö
  • 16.01.2002 Bristol, Helsinki kutsuvierasnäytäntö
Televisioesitykset
  • 13.10.2003 YLE TV1 [Kotikatsomo]
  • 10.10.2005 YLE TV1 [Kotikatsomo]
  • 07.12.2015 YLE TV1 [Kotikatsomo]
Festivaaliosallistumiset
Göteborg International Film Festival Göteborg, Ruotsi 2002
Sodankylän elokuvajuhlat Sodankylä, Suomi 2002
Blue Sea Film Festival Rauma, Suomi 2002
Espoo Ciné Espoo, Suomi 2002
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Espoo
Tammisaari
Helsinki
Porvoo
Nurmijärvi
Kuvausaika
2000
Sisältöseloste
1809 Ruotsin kuningaskunta menettää sodassa Suomi-Finlandian Venäjän keisarikunnalle. 1800-luvun puoliväliin tultaessa maan sivistyneistö on jakautunut suomenmielisiin, jotka haaveilevat Suomen itsenäisyydestä ja ruotsinmielisiin, joiden mukaan Suomi tulisi liittää takaisin entiseen emämaahansa Ruotsiin. Suomea hallitaan edelleen ruotsin kielellä, jota kansan suuri enemmistö ei ymmärrä. Ruotsinmielisiä voimia heikentääkseen Venäjän keisari Aleksanteri II antaa määräyksen, jonka mukaan suomen kieli tulee ottaa virallisesti käyttöön 20 vuoden kuluessa. Oppikouluista poistetaan venäjänkielen pakko 1863. Suomenkielinen kraatarin poika Alexis Stenvall on 1846 lähetetty Helsinkiin koulunpenkille, jotta hänestä tulisi pappi. Joulukuussa 1857 hän 23-vuotiaana suorittaa ylioppilastutkinnon.

I näytös. Nuori Stenvall. Helsinki 1858
Varaton Aleksis Stenvall havittelee sivistyneistön suosiota. Hän pääsee kaatamansa karhun talja viemisenään ylioppilastoverinsa Emil Nervanderin kanssa Amalia Rosencrantzin suomalaiseen juhlaan. Tilaisuudessa kunnioitetaan J. L. Runebergiä esittämällä hänen runojaan Bonden Paavo ja Vårt land. Aleksis järkyttää yleisöä lausumalla suomeksi runonsa Suomenmaa.

Aleksis tutustuu Albina Palmqvistiin, Amalia Rosencrantzin veljentyttäreen, laskiaiskarnevaalissa, jossa senaattori Snellman esittää ajatuksen suomenkielisen kulttuurin ja kirjallisuuden luomisesta. Albina pitää suomea häviävänä kansankielenä. Aleksis vie Albinan kansan pariin, kotiseudulleen Palojoelle, jossa hän kuitenkin vähättelee perheettään. Aleksis kosii Albiinaa, mutta Amalia Rosencrantz tyrmää hankkeen.

Ei tule Alexis Stenvallista porvaria eikä pappia, vaan suomenkielinen litteratör A. Kivi.

II näytös. Kieliriita 1863
Aleksis, kirjailijanimeltään Kivi, heittäytyy yliopistolla ruotsinmielisen Henrik Laxin kanssa väittelyyn, joka yltyy osakuntalaisten käsirysyksi. Professori Cygnaeus rauhoittaa tilanteen juuri ennen kuin suomen kielen professori Ahlqvist saapuu santarmien kanssa. Cygnaeus esittelee Kullervo-näytelmällään mainetta saaneen Aleksiksen Ahlqvistille. Kun Aleksis pilailee Ahlqvistin kustannuksella, Cygnaeus varoittaa häntä hankkimasta viholliseksi niin vaikutusvaltaista miestä.

Fanjunkars 1865
Aleksis kirjoittaa Siuntion Fanjunkarsissa leskirouva Charlotta Lönnqvistin pihamökissä Nummisuutarit- näytelmäänsä. Naapuri-isäntä Skogin kanssa hän joutuu riitaan suomenkielen asemasta. Charlotta ihastuu tulisieluiseen taiteilijaan.

Keisarillinen senaatti julkaisee käskykirjeen kansallisesta kirjallisuuskilpailusta. Tämän kilpailun merkitys suomenkielisen kirjallisuuden ja suomalaisen kulttuurin herättäjänä on käänteentekevä.
Runebergin kannattajat ja Ahlqvist ehättävät vuorollaan juhlimaan kilpailun voittoa omanaan, mutta Cygnaeuksen ehdotuksesta Kiven Nummisuutarit nimetään 2500 markan valtionpalkinnon saajaksi. Nervander järjestää juhlan, jossa Kaarlo Bergbom lupaa perustaa suomenkielisen teatterin, jos Aleksis kirjoittaa näytelmiä esitettäväksi. Cygnaeus kohottaa maljan Kivelle ja suomalaisen kulttuurille. Tilaisuuden keskeyttää tieto, että Aleksiksen isä tekee kuolemaa.

Nälkävuodet. Halla tuhoaa viljasadon useana peräkkäisenä vuotena. 1868 kadon seurauksena kuolee 140 000 ihmistä.

III näytös. Seitsemän veljestä
Fanjunkarsin tila uhkaa velkojen vuoksi mennä vasaran alle. Skog syyttää ahdingosta Aleksista, joka ei ole maksanut asumisestaan; paikkakunnalla puhutaan salavuoteudesta. Aleksis puolustaa Charlottan kunniaa ja lupaa hankkia rahat.

Bergbom ohjaa Kiven Lean ensimmäiseksi suomenkieliseksi teatteriesitykseksi. Aleksis juopottelee, mutta kirjoittaa pihamökissä vimmaisesti yötä päivää Seitsemän miestä -teostaan, kunnes voipuneena päättää työn korjaamalla nimeksi Seitsemän veljestä. Charlotta löytää miehen tajuttomana. Ahlqvist teilaa teoksen. Tunnekuohun vallassa Emil muistuttaa Cygnaeukselle ja Bergbomille, että he "pestasivat" Aleksiksen luomaan suomalaisen kirjallisuuden, ja nyt he hylkäävät hänet mielisairaalaan.

Lapinlahden sairaala 1872
Emil ja Aleksiksen veli noutavat kirjailijan sairaalasta. Lääkäri sanoo, ettei Aleksis ole hullu niin kuin hulluna ollaan, mutta lavantauti ja ylenmääräinen alkoholinkäyttö ovat hänet heikentäneet. Kesällä Jumalaansa turvaava Aleksis kokee voimiensa palaavan. Hän samoaa metsässä ja kiipeää kalliolle, mistä katselee maailman piiriä.

Makeasti oravainen / Makaa sammalhuoneessansa; / Sinnepä ei Hallin hammas / Eikä metsämiehen ansa / Ehtineet milloinkaan.
Kammiostaan korkeasta / Katselee hän mailman piirii / Taisteloa allans' monta; / Havu-oksan rauhan-viiri / Päällänsä liepoittaa.
Mikä elo onnellinen / Keinuvassa kehtolinnass'! / Siellä kiikkuu oravainen / Armaan kuusen äitinrinnass': / Metsolan kantele soi!
Siellä torkkuu heiluhäntä / Akkunalla pienoisella, / Linnut laulain taivaan alla / Saattaa hänen iltasella / Unien Kultalaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
"Kansallisromantiikkaan on taas kerran puhallettu elävä henki", päätti arvostelunsa Helena Ylänen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 3/2002), jonka mielestä Euroopan yhdentyessä "Aleksis Kiven elämä on läpikotaisin poliittinen elokuva [- -] ja lopputulos on suuri metsäsuomalaisuuden ylistys." Samoin Jarmo Huidan (Satakunnan Kansa 18.1.2002) mielestä "Halonen liittää elokuvansa myös tämän päivän henkien taisteluun suomalaisista sieluista. Olemmeko me ensin suomalaisia ja vasta sitten eurooppalaisia vai myymmekö sielumme suin päin houkuttelevimmasta tarjouksesta. Halonen kirjaa ylös tämän suuren taistelun niin isosti, että tuntuu – ja vieläpä usein hullunkurisen hauskasti, vähän vinosti hymyillen."

"Aleksis Kiven elämä kulkee Halosen ohjauksessa juuri sopivan paksuisen karvan etäisyydellä täydestä farssista ja karnevaalista, ja tämä on juuri sen suurin voima," ylisti Markus Määttänen (Aamulehti 18.1.2002). "Halosen hahmot ovat groteskeja mutta ne toimivat sata kertaa tehokkaammin kuin kuvitellut sliipatut näköispatsaat. Halosen elokuva pysyy alusta loppuun tasapainossa. Se tasan yhtä paljon rakastaa Kiveä kuin lyö hänellä leikiksi."

Sen sijaan Olli Kangassalolle (Iltalehti 18.1.2002) elokuva oli - Halosen tyylin tuntienkin - yllätys. "Resepti on omituinen, ikäänkuin Halonen olisi sittenkin tuntenut vetoa näköispatsas-tyylilajiin, mutta ei olisi uskaltanut mennä loppuun asti tehdessään kuvaa suomalaisen kirjallisuuden titaanista. [- -] Elokuva näyttää komealta historialliselta epookilta lavastuksen, puvustuksen ja Tuomas Kantelisen muhkean elokuvamusiikin osalta, mutta näyttelijät tekevät mulkoilullaan jutusta möllifarssia. Vaikutelma on hyvin ristiriitainen, sekoitus kirkasotsaista juhlallista paatosta ja farssia, siis tyylejä, jotka kaikkein huonoimmin sopivat yhteen."

"Aleksis Kiven elämä on aitoa Halosta hyvässä ja pahassa", arvioi puolestaan Ylänen. "Hän tekee yhä elokuvia niin kuin köyhissä teatteriryhmissä tehtiin 1970-luvulla teatteria. Kohtaukset on tungettu ahtaaseen umpinaiseen tilaan. Näyttelijät seisovat puolikaaressa ja puhuvat vuoron perään painavaa tekstiä. Sekaan heitetään alastomia miehiä, puolipukeisia naisia, homoja ja turhaa rekvisiittaa, joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. [- -] Mutta Halonen myös taitaa tämän punnertajien teatterin, jossa krääsän, rään ja rähjäämisen keskeltä lopulta nousee jotain puhdasta. Tällä kertaa se on Aleksis Kiven henki. Kuvallisen ilmaisun se saa auringon kultaamana Karjalan mäntynä."

Turkkalainen näyttelemismetodi vaati totuttelua. "Epätasaisessa kokonaisuudessa on paljon etäännyttäviä aineksia", totesi Antti Lindqvist (TV-maailma 3/2002). "Niistä on leimaavin nimiosaa esittävän Marko Tiusasen ukulipöllön katse, joka tuntuu kohdistuvan enemmän sisäänpäin kuin kohti ulkoista todellisuutta. Myös miehen koko ajan julistava, saarnaava puhetapa vieraannuttaa. [- -] Räkätautisen päähenkilön koominen sidekick, Emil Nervander, on hartiat korvissa ja naama alituisessa irveessä näyttelevän Jari Salmen otteessa enemmän Pulkkisen hahmo kuin epookin henkilö. Ylipäänsä koko näyttelijäilmaisu muistuttaa usein mykän kauden elokuvia, joissa ei tarvittu lainkaan repliikkejä."

"Aleksis Kiven elämä ei ole hienostunut elokuva, mutta kyllä se silti on sivistynyt hengentuote", tiivisti Jarmo Huida. "Onhan siinä nyt jotain, kun kerrankin yritetään edes kuvata, mitä luomistyö voisi olla. Ettei se ole mikään ihmeteko vaan fyysinen puserrus, joka vie miehen kokonaan. Halosen elokuva on kulmikasta tekoa, mutta ehkä sitä oli aikakin. [- -] Mutta ei Aleksis Kiven elämästä vauhtia ja käänteitä puutu, tehdäänhän siinä Suomea henkien taistelun tasolla."
Taustaa
Jari Halonen (s. 1962) oli ollut myöhemmin televisiolle uuden tulkinnan Seitsemästä veljeksestä (1989) tehneen Jouko Turkan oppilaana Teatterikorkeakoulussa 1980-luvulla. Halosen ohjaajan ja kirjoittajan jälkeä nähtiin elokuvissa Back to the USSR – Takaisin Ryssiin (1992), Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma (1995) ja Joulubileet (1996). 1990-luvun puolivälissä Halonen alkoi suunnitella elokuvaa kansalliskirjailija Aleksis Kivestä (1834-72).

Aikaisempia suomalaisia kirjailijamuotokuvia olivat esimerkiksi Runeberg-elokuva Runon kuningas ja muuttolintu (Toivo Särkkä, 1940), Eino Leino -elokuva Runoilija ja muusa (Jaakko Pakkasvirta, 1978) ja Maiju Lassila –elokuva Tulipää (Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto, 1980). Kansalliskirjailijan elämää oli aikaisemmin käsitelty Ilmari Unhon ohjaamassa, Elsa Soinin käsikirjoittamassa elokuvassa Minä elän (1946). Unhon elokuvan tapaan myös Halosen elokuvassa vilahteli tunnettuja 1800-luvun kulttuurihahmoja Cygnaeuksesta Snellmanniin ja Runebergiin.

Halonen käytti lähteenään Veijo Meren vuonna 1973 kirjoittamaa, kohua herättänyttä elämäkertaa Aleksis Stenvallin elämä. Elokuva Aleksis Kiven elämä kattaa vuodet 1857-1872 eli Aleksisin lapsuus-, nuoruus- ja kouluvuodet jäävät pois. Elokuva ei jää pelkäksi henkilökuvaksi vaan käsittelyä saavat myös 1800-luvun kielitaistelu, autonomian ajan politiikka, nälkävuodet ja suomalaisen teatterin synty. Halonen kertoikin elokuvan teon motiiveistaan Turun Sanomissa 23.12.2001: "[Kivi] loi perustan, jolle koko kansallinen yhtenäisyys on rakentunut. Hän loi Suomen itsenäisyyden perusedellytyksen, suomalaisen identiteetin, synnytti suomen kielen, yhdisti sirpaloituneen kansan ja rakensi kuvan suomalaisesta taiteilijasta yhteiskunnallisena vaikuttajana, minkä ansiosta hyvinvointivaltion synty oli mahdollinen."

Unhon elokuvassa Kiveä oli näytellyt aikansa suuri teatteritähti Rauli Tuomi. Halosen valinta, tuore lupaus Marko Tiusanen näytteli Jyväskylän kaupunginteatterissa ja valmistui teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2003. Hän kirjoitti Teatterikorkeakoulun lopputyönään tutkielman Kivi-elokuvan roolityöstään. Alun perin Tiusasen oli tarkoitus esittää Kiven läheistä ystävää, kirjailija Nervanderia. Myös Albina Palmqvistin esittäjä Karoliina Kudjoi oli ensikertalainen. Nervanderia esittänyt Jari Salmi oli puolestaan tuttu televisiokomediasarjan Pulkkisen (1999-2002) nimihahmona. Halonen harjoitti keskeisiä näyttelijöitä puolen vuoden ajan ennen kuvausten aloittamista.

Elokuva sai ennakkoensi-iltansa Aleksis Kiven päivänä 10.10.2001 Nurmijärvellä. Halonen ennusteli Etelä-Suomen Sanomissa 16.12.2001 että "hänen seuraava elokuvansa rakentuu tavalla tai toisella poliittisuuden teemalle." Viime vuosina Halosen suunnitelmissa on ollut elokuva Kalevalasta.
Musiikki
Musiikkisitaatit
Aapo Similä: Oravan laulu
Yrjö Kilpinen: Metsämiehen laulu
Jean Sibelius: Sydämeni laulu
Kiitokset
Juliana von Wendt, Arvo Koru, Barbara Winckelman, Leimo Fromholz, Esko Rahikainen, Juhana Lehtila, Hannes Sihvo, Matti Hagman, Kai Laitinen, Veljekset Lappeteläinen, Lars Hulden, Veijo Meri, Thomas Warburton, Ann-Marie Ivars, Leena Kemppi, Olli Soinio, Tove Idström, Mikael Markkula, Harri Ahokas, Aino Halonen, Elisabetta Tulli, Portia Addabbo<br /><br />Helsingin Työväenopisto, Savonlinnan Kaupunginteatteri, Sputnik Oy, Nurmijärven kunta / Riitta Manka, Singer Suomi Oy, Keravan Teatteri, Aleksis Kiven Seura, Filmbilen / Mirja Salmenkivi, Teatteri Jurkka, Koulumuseo, Seikkailu Oy, Cafe Chapman / Markku Pirhonen, Finncontainers Oy, Suomen kulttuurirahasto, Tikkurila Oy, Taiteen Keskustoimikunta, Kodak, Svenska Kulturfonden<br /><br />Fabulous Tobacco, Eläintentäyttäjä Timo Terviö, Havanna-aitta, Cigar Factory Johan Sundqvist, Ruutu-Rouva, Cinema Mondo / Mika Siltala, Ilvesteatteri, Lapinlahden Sairaala / henkilökunta, Kellariteatteri, Geologian laitos / Lehtinen, Kontino Oy, Porvoon kirkkoherranvirasto, Q-Teatteri, Ammirati Puris Lintas / Tomi Haaparanta, Ylioppilasteatteri, Tuusulan museo / Jaana Koskenranta, Teatteri Pieni Suomi, Viirus Teatteri, SOL / Liisa Joronen, Järvenpään Teatteri, Juha Köykkä, Huoltovarmuuskeskus, Joni Koski, Helsingin rakennusvirasto / Keskusvarasto, Birgitt Orava, Otso Karkela, Leena Honkasalo, Mirkkis Hakala, Maarit Peltola, Kati Jaura, Ani Aarnio, Joni Pitts, Ville Mäkiö, Jouni Varasto, Davis Robertson, Juha Stålhlberg, Sanna Salmi, Teemu Anttonen, Jenni Tiainen, Pertsa Kukkola, Jouko Ala-Pantti, Seija Lehtomäki, Sami Laitinen, Veikko Kudjoi, Erkki Halsas, Anna-Kaisa Kudjoi, Aila Halsas, Matti Perälä, Jussi Liimatainen, Matti Röhnn, V-P Syväoja, Erkki Suorlahti, Ilkka Aaltonen, Markku Laimio, Ville Vesanen, Pirjo Boyer, Juhamatti Huttunen<br /><br />Susanna Moilanen / Top Cut, Ravintola Ani / Turhan Ugucu, Sony Finland, Rakennusvirasto / Erik Nieminen, Kosken Koulu, Perniön kunnan asukkaat, Kosken kartano, Kämp / Tommi Söderström, Vanhoja Kirjoja, Ravintola Ateljeeri / Tuusula, Antiikkiliike Ajanhenki, Pertti Palmroth, Runebergin Kukka, Play it again Sam, Millbrook Music, LKV Pertti Olo Oy, Crepperie Oy, Espoon Huutokaupat Oy, Annin Juhalapalvelu, Hakaniemen Kauppahalli, Kauppamakasiini, Kalakauppa E. Erikson Oy, Museokauppa, Haukilahden Urheiluampujat, Pikku Venäjä, T:mi E. Suominen, Tuulan Kirpputori, Heinon Tukku, Linnajoen Yläaste, Lohikari Oy, Otava, Primula, Wella, Kesko / Reijo Kela, Lumene, Länsi-Lapin Ammatti-instituutti, Ben Nye, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Duroi, Suomenlinnan Hoitokunta, Dimora, Lounas Ässä / Porvoo, Cafe Ramona, Pirttimäen Kahvila / Leena Heikkinen, Cafe Sofia, Seurahovi / Porvoo, Ravintola Amadeus
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Tarkastusnumero
A-28684
Tarkastuspäivä
31.12.2001
Formaatti
35 mm
Perustelut
Tarkastaja Matti Paloheimo
Pituus/leikattu
2870 m
Kesto/leikattu
104' 54'',1:44:54
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
1b draama
Osia
6
Tarkastuttaja
FS Film Oy
Muut tiedot
Tarkastaja: Matti Paloheimo
Tekniset tiedot
Väri
väri
Ääni
ääni, Dolby Digital
Kuvasuhde
1,85:1
Kesto
105 min