Jäniksen vuosi

Harens år (ruotsinkielinen nimi)
Harens år (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
The Year of the Hare (englanninkielinen nimi)
L'Année du lapin (ranskankielinen nimi)
Le Lièvre de Vatanen (ranskankielinen nimi)
Das Jahr des Hasen (saksankielinen nimi)
L'Anno del coniglio (italiankielinen nimi)
O Ano do Coelho (portugalinkielinen nimi)
Zajęczy rok (puolankielinen nimi)
A Nyúl éve (unkarinkielinen nimi)
God zaitsa (venäjänkielinen nimi)
QR-koodi

Tämän aineiston tarjoaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tunnistatko kuvauspaikkaa mm. Helsingistä, Espoosta, Heinolasta, Iitistä, Sonkajärveltä tai Kittilästä?

Jäniksen vuosi

Risto Jarvan ohjaama ja yhdessä Arto Paasilinnan ja Kullervo Kukkasjärven kanssa käsikirjoittama komediaelokuva Jäniksen vuosi (1977) perustuu Arto Paasilinnan samannimiseen romaaniin. Mainosmies Kaarlo Vatasen (Antti Litja) suhde vaimoon (Rita Polster) on kriisissä ja työelämä turhauttaa. Mainospäällikkö Huhtinen (Hannu Lauri) määrää Vatasen ja valokuvaaja Miettisen (Juha Kandolin) työmatkalle ja tiellä Kouvolaan he törmäävät autollaan pieneen jäniksenpoikaan. Vatanen katoaa metsään hoitamaan vammautunutta eläintä, kuulee sisäisen erämiehensä kutsun ja päätyy jänis mukanaan kiertämään ympäri Suomea. Onnistuuko Vatanen pyristelemään ulos yhteiskunnan oravanpyörästä?

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
7
Näyttelijät
Henkilö Antti Litja , mainostoimittaja Kaarlo Oskari Vatanen, "Kaarlo Miikkulainen"
Henkilö Kauko Helovirta , poliisipäivystäjä
Henkilö Markku Huhtamo , taksinkuljettaja Mikkelissä
Henkilö Paavo Hukkinen , taksinkuljettaja Heinolassa
Henkilö Juha Kandolin , valokuvaaja Miettinen
Henkilö Kosti Klemelä , Etelä-Savon riistanhoitopiirin valvoja U. Kärkkäinen
Henkilö Anna-Maija Kokkinen , varatuomari Leila Heikkinen
Henkilö Martti Kuningas , Hannikainen, Kiuruveden ent. nimismies
Henkilö Ahti Kuoppala , Kaartinen, erakko
Henkilö Hannele Lanu , kioskinpitäjä
Henkilö Hannu Lauri , mainospäällikkö Huhtinen
Henkilö Heikki Nousiainen , turistiseurueen opas Toropainen, "Mr. Toro"
Henkilö Esa Pakarinen Jr. , 2. poliisi
Henkilö Martti Pennanen , 1. metsästäjä
Henkilö Tuija Piepponen , Irja  (poisleikattu rooli)
Henkilö Eija Pokkinen , italialainen turisti
Henkilö Rita Polster , Vatasen vaimo
Henkilö Elis Sella , raastuvanoikeuden tuomari
Henkilö Jukka Sipilä , pontikankeittäjä Salosensaari
Henkilö Arto Tuominen , Karlsson, 2. metsästäjä
Henkilö Matti Turunen , nimismies Savolainen
Henkilö Aapo Vilhunen , 1. poliisi
Henkilö Georges Copeloussis , ulkomainen turisti
Henkilö Masaaki Hashimoto , ulkomainen turisti
Henkilö Rostislav Holthoer , tietokonekeskuksen opas
Henkilö Henrik Jankes , mies pieneläinklinikalla  (poisleikattu rooli)
Henkilö Leni Katajakoski , kulonsammuttajia ruokkiva nainen
Henkilö Pekka Litja , Vatanen lapsena
Henkilö Marja Mykkänen , ulkomainen turisti
Henkilö Helena Notkonen , kulonsammuttajia ruokkiva nainen
Henkilö Eija Nousiainen , ulkomainen turisti
Henkilö Antti Peippo , mies poliisiasemalla / Puolustusvoimain kapteeni ulkomaisen turistiseurueen mukana
Henkilö Lia Petersen , Pirkko, kosmetiikkayrityksen sihteeri
Henkilö Jorma Pulkkinen , kosmetiikkayrityksen johtaja Vaulonen
Henkilö Riku Rinkama , syyttäjä
Henkilö Eero Rinne , puskutraktorin ajaja
Henkilö Pertti Sarkio , professori pieneläinklinikalla
Henkilö Markku Söderström , Laaksonen, Vatasen tuttava Kuopion asemalla
Henkilö Orvokki Taivalsaari , ulkomainen turisti
Henkilö Irma Wafin , eläinlääkäri
Kreditoimattomat näyttelijät
Henkilö Jussi Aalto , kosmetiikkayrityksen ekonomi Bergström
Henkilö Uljas Lassila , kosmetiikkayrityksen kamreeri Lankinen
Henkilö Kalervo Katajavuori , kosmetiikkayrityksen mainospalaverin osanottaja
Henkilö Anu Marttila , kosmetiikkayrityksen mainospalaverin osanottaja
Henkilö Maarit Rinne , nuori tyttö linja-autossa
Henkilö Yrjö Peippo , nuori poika linja-autossa / puskutraktoria väistävä poika
Henkilö Nuuti Kakkinen , ukko linja-autopysäkillä / kulonsammuttaja
Henkilö Emil Pikkarainen , ukko linja-autopysäkillä / kulonsammuttaja
Henkilö Aili Komulainen , maantiellä sateessa kävelevä mummo / kulonsammuttaja
Henkilö Tauno Korkalainen , poliisi / kulonsammuttaja
Henkilö Väinö Vasiljev , poliisi / kulonsammuttaja
Henkilö Niilo Jauhiainen , kulonsammuttaja
Henkilö Oiva Komulainen , kulonsammuttaja
Henkilö Pekka Komulainen , kulonsammuttaja
Henkilö Eero Sillanpää , kulonsammuttaja
Henkilö Ritva Sillanpää , kulonsammuttaja
Henkilö Helena Turunen , kulonsammuttaja
Henkilö Matti Hymander , mies kalasoppapadan äärellä
Henkilö Pekka Pulkkila , mies kalasoppapadan äärellä
Henkilö Veikko Rautavirta , mies kalasoppapadan äärellä
Henkilö Leena Rinne , nainen kalasoppapadan äärellä
Henkilö Pentti Saarinen , mies kalasoppapadan äärellä
Henkilö Matti Salo , mies kalasoppapadan äärellä
Henkilö Pauli Sipponen , mies kalasoppapadan äärellä
Henkilö Marja-Leena Virranranta , nainen kalasoppapadan äärellä
Henkilö Matti Vähänen , mies kalasoppapadan äärellä
Henkilö Mikko Rautavirta , palopäällikkö
Henkilö Ruben Lehtonen , jäniksen tuoja
Henkilö Erkki Peltomaa , Kaarlo Vatanen tunturimaisemassa  (sijaisnäyttelijä)
Henkilö Pekka Karhuvaara , radion uutistenlukijan ääni
Henkilö Pentti Fagerholm , radiokuuluttajan ääni
Henkilö Kullervo Kukkasjärvi , ulkomaisen turistiseurueen tarjoilija
Henkilö Alma Pokka , Lapin-talon emäntä
Henkilö Mikko Pokka , Lapin-talon isäntä
Henkilö Klaus Brunou , vierailija tietokonekeskuksessa
Henkilö Annu Laakso , vierailija tietokonekeskuksessa
Henkilö Aili Pallasmaa , vierailija tietokonekeskuksessa
Henkilö Veikko Päiviö , vierailija tietokonekeskuksessa
Henkilö Richard Tenholinna , vierailija tietokonekeskuksessa
Henkilö Irene Oramaa , raastuvanoikeuden jäsen
Henkilö Juha Rosma , raastuvanoikeuden jäsen
Henkilö Taisto Puumala , vanginvartija
Henkilö Raita Pekonen , tarjoilija
Henkilö Timo Linnasalo , ääni radio-ohjelmassa automatkalla, mainospalaverin osanottajan ääni  (jälkiäänitysääni)
Henkilö Risto Jarva , mainospalaverin osanottajan ääni  (jälkiäänitysääni)
Henkilö Markku Kopisto , mainospalaverin osanottajan ääni  (jälkiäänitysääni)
Henkilö Matti Kuortti , megafonin käyttäjän ääni metsäpalossa  (jälkiäänitysääni)
Muut esiintyjät
Jänikset: Ingmar, Luttana, Matteus, Pirjo, Simo (Lähde: SKF 8) , muutesiintyjät
Tekijät
Henkilö Risto Jarva , Ohjaaja
Henkilö Kullervo Kukkasjärvi , tuottaja
Henkilö Arto Paasilinna , käsikirjoitus
Henkilö Risto Jarva , käsikirjoitus
Henkilö Kullervo Kukkasjärvi , käsikirjoitus
Henkilö Antti Peippo , kuvaus
Henkilö Erkki Peltomaa , kuvaus  (B-kuvaaja)
Henkilö Juha-Veli Äkräs , kuvaus  (B-kuvaaja)
Henkilö Risto Jarva , leikkaus
Henkilö Matti Kuortti , leikkaus  (leikkausapulainen)
Henkilö Tuula Mehtonen , leikkaus  (leikkausapulainen)
Henkilö Matti Kuortti , ääni
Henkilö Timo Linnasalo , ääni
Henkilö Markku Kopisto , musiikki ja sovitus
Henkilö Matti Marttila , lavastus
Henkilö Marja Mykkänen , puvut
Henkilö Inkeri Terävä , naamiointi
Henkilö Orvokki Taivalsaari , kuvaussihteeri
Henkilö Pirjo Hokkanen , assistentti  (kuvaussihteeri)
Henkilö Matti Turunen , assistentti  (järjestäjä Sonkajärvellä)
Henkilö Olli Väänänen , assistentti  (järjestäjän apulainen)
Henkilö Risto Pensola , muusikko  (klarinetti, sopraano- ja tenorisaksofonit / Markku Kopiston studio-orkesteri)
Henkilö Ole Halén , muusikko  (kitara / Markku Kopiston studio-orkesteri)
Henkilö Antti Hytti , muusikko  (kontrabasso, sähköbasso / Markku Kopiston studio-orkesteri)
Henkilö Vesa Mäkelä , muusikko  (huuliharppu / Markku Kopiston studio-orkesteri)
Henkilö Esa-Pekka Salonen , muusikko  (käyrätorvi / Markku Kopiston studio-orkesteri)
Henkilö Tero Sarikoski , muusikko  (patarummut / Markku Kopiston studio-orkesteri)
Henkilö Seppo Hovi , muusikko  (harmonikka, piano / Markku Kopiston studio-orkesteri)
Henkilö Kari Karjalainen , muusikko  (B- ja piccolotrumpetit / Markku Kopiston studio-orkesteri)
Henkilö Mikko Salo , muusikko  (huilu, panhuilu / Markku Kopiston studio-orkesteri)
Henkilö Heikki Simola , muusikko  (fagotti / Markku Kopiston studio-orkesteri)
Henkilö Paul Jyrälä , musiikin äänitys  (Love Records Ky)
Henkilö Tuomo Kattilakoski , miksaus  (Cinemix Oy)
Yhteisö Foto-Nyblin Oy Ab , kaappikuvat
Yhteisö Suomi-Filmi Oy , levittäjä
Yhteisö Nordic Video Oy Ab , levittäjä
Yhteisö Finnkino Video , levittäjä
Yhteisö Videofirma Makuuni , levittäjä
Yhteisö Finnkino Oy , levittäjä
Kreditoimattomat
Henkilö Jussi Kylätasku , käsikirjoitus  (lopullinen versio)
Henkilö Kullervo Kukkasjärvi , valokuvat
Henkilö Erkki Peltomaa , valokuvat
Henkilö Juha-Veli Äkräs , valokuvat
Henkilö Ilkka Koivisto , jänisten hankkija
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
1 831 086 mk
Rahoitus
Julkaistu
1977
Alkuperäisteos
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi. Helsinki: Weilin + Göös, 1975. (romaani)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
23.12.1977
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Astor, La Scala, Ritz
Jyväskylä: Jyväs-Kino
Oulu: Rio
Turku: Ritz
Filmikopioiden määrä
8
Katsojaluku
362 457
Muut näytökset
  • 06.01.1978 Kino-Palatsi, Tampere ensi-iltakierros
  • 06.01.1978 Kino-Palatsi, Pori ensi-iltakierros
  • 20.01.1978 Kare, Lahti ensi-iltakierros
  • 11.02.1978 Ritz, Vaasa ensi-iltakierros
  • 03.03.1978 Alfaromeo (Suuri Näyttämö), Kuopio ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 12.04.1981 MTV1 Katsojia: 1 771 000
  • 30.03.1987 TV3
  • 17.12.1989 TV3 Katsojia: 385 000
  • 25.12.1994 MTV3 Katsojia: 659 000
  • 06.12.2002 MTV3
  • 01.01.2005 MTV3 Katsojia: 743 000
  • 10.12.2006 MTV3
  • 06.12.2015 MTV3
  • 20.07.2021 Sub
Palkinnot
Elokuvatuotannon laatutuki 1977: 90 000 mk.
Jussit 1978: paras ohjaus: Risto Jarva (myös postuumina kunnianosoituksena työstä suomalaisen elokuvan hyväksi); paras käsikirjoitus: työryhmä Arto Paasilinna, Kullervo Kukkasjärvi ja Risto Jarva.
Elokuvafestivaali, Portland (OR), Yhdysvallat 1981: paras komedia 1980.
Festivaaliosallistumiset
Nordiske film i København Kööpenhamina, Tanska 1978
London Film Festival Lontoo, Iso-Britannia 1978
Nordische Filmtage Lübeck Lyypekki, Saksan liittotasavalta 1978
Ulkomaanmyynti
AB Svensk Filmindustri, Ruotsi
Sveriges Television (SVT), Ruotsi
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Espoo: Jälkimaininki 9 (Vatasten asuintalo)

Helsinki: rautatieaseman asemalaituri, suojatie yli Kaivokadun Rautatientorin kulmassa (Vatanen matkalla työhön), Pohjolan Kello Mikonkatu 3 (kello), Pohjoisesplanadi 37 (Vatanen poikkeaa lehtikioskiin), Mannerheimintie 2 (liikekiinteistöjulkisivu), Esplanadin puisto (näkymä Huhtisen ikkunasta), Merihaka (näkymä autosta työmatkalla), venelaituri Lauttasaaressa (Vatanen moottoriveneessä), Malmin hautausmaa (helikopteri Vittumaisenojan kämpän yllä), Helsingin yliopistollisen eläinsairaalan Pieneläinklinikka Hämeentie 57 (pieneläinklinikka), Kaisaniemenkatu / Mikonkatu (bussit jyrisevät kaupungissa), "Makkaratalon" ajoramppi Kaivokatu 8 (Vatanen pakenee tietokonekeskuksesta)

Valtatie 6 välillä Helsinki-Kouvola (maantienäkymät työmatkalla)

Sonkajärvi: lampi Uittolan pihassa Jyrkän kylän keskustassa (Vatanen lapsena ongella), heinäpelto Jyrkän kylän ulkopuolella (heinäntekoa, Vatanen lapsena heinäpellolla), maantie 586 Taipaleen kylällä (ukot linja-autopysäkillä), maantie Aittokoskella (Vatanen kaupittelee stereoita), metsä Mustanmäellä (Vatanen samoaa metsässä), Sonkajärven poliisiaseman piha Rutakontie 28 (poliisiauto kaartaa pihaan), hiekkatie lähellä Lautalampea (nimismies ja Vatanen matkalla kalasaunalle), Valtionrautateiden lomamökki Lautalammella (kalasauna), Lautalampi (Vatanen ja Hannikainen kalassa), Mustanmäki (lehmät pakenevat metsäpaloa), Kerunpuro Oinasjärvellä (Vatanen löytää Salosensaaren), metsätie Oinasjärvellä (Vatanen aikoo vapauttaa jäniksen)

Porvoo: Porvoon uusi silta Mannerheiminkadulla (näkymä autosta työmatkalla), Vikberginjänistarha (lähikuva jäniksestä talvella)

Porvoon mlk. (nyk. Porvoo): Valtatie 6 Ilolassa (tienviitta Sannäsiin)

Pernaja: Valtatie 6 Koskenkylässä (tienviitta Kouvola/Liljendal)

Jaala: kantatie 60 (tienviitta Heinolaan)

Heinolan mlk. (nyk. Heinola): maantie Vierumäellä (jäniksen yliajo, Vatanen katoaa metsään)

Heinola: Heinolan Seurahuoneen edusta Lampikatu 22 (Miettinen ottaa taksin), Leivon Kenkä -liikkeen edusta Kirkkokatu 15, tori (Vatanen etsii pankkia), Suomen Yhdyspankin konttori Torikatu 8 (pankki), ravintola Montun ulkoterassi Siltakatu 1 (Vatasen työtoverit terassilla), Kaivokatu (Vatanen pakenee työtovereitaan), niitty Lusilla Valtatie s:n varrella (Vatanen etsii niittynätkelmiä)

Lammi: heinälato (Vatanen heräilee), puro (Vatanen kylpee purossa), Evon Metsäopisto (metsäpalo), Pääjärven ranta (puskutraktori ajaa järveen), lampi Evolla (majavalampi)

litti: kioski Vuolenkoskella (Vatanen asioi kioskilla)

Mikkeli: Tuomiokirkko Hallituskadun päässä (näkymä), tori (Vatanen etsii jänikselle ruokaa)

Kuopio: rautatieaseman asemalaituri (Vatanen tapaa Laaksosen), kangaskauppa A. Salon edusta Puijonkatu 3 1 (Vatanen kadulla), (Vatanen kaupungissa), tori (arpojen myyjä)

Sipoo: Nikkilän poliisiasema Mixintie 14 (Vatasen vaatteet kuivumassa, poliisit keräävät apiloita), Kalle Holmbergin maatila Boxissa (metsästäjät jahtaavat Vatasta), Stormossen (Vatanen puuhun ahdistettuna)

Ähtäri: Ähtärin eläinpuisto (kuvat villieläimistä)

Sodankylä: maantie 962 (maantie pohjoisessa), keskusta (Vatanen pohjoisessa taajamassa), maantie 967 (maantie pohjoisessa), Luosto (Vatanen poikkeaa erätielle), Kaunispää, Nattaset (näkymiä Vatasen vaellukselta)

Salla: kirkonkylä (taajama automatkalla)

Savukoski: Ettisselkä (Vatanen samoilee, kuohuva puro, Vatanen ihailee sateenkaarta),
Lakijängänoja (Vittumaisenoja), Ettisselän kämppä (Vittumaisenojan kämppä, Vatanen yönuotiolla metsästysretkellä)

Kittilä: Pokan kylä (kylä Lapissa), Matti ja Alma Pokan asuintalo Pokan kylässä (Vatanen hankkii haulikon), Kitinen (Vatanen metsällä ruuhella), Taatsijärven rantakallio (Vatanen samoaa kalliolla), kämppä Taatsissa (Kaartisen kämppä), Taatsinseita (Vatanen pelastaa jäniksen seidalta)

Vantaa: Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitorata (lentokone laskeutuu)

Muonio: Pallastunturin ja Keimiötunturin maisemat (talviset loppukuvat)

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Sisäkuvat
Espoo: asunto (Vatasten asunto) ja porraskäytävä (Vatanen palaa kotiin) Jälkimaininki 9

Helsinki: mainostoimisto Interplan Oy Mannerheimintie 4 (mainostoimisto), kokoushuone Teknos-Maalit Oy Takkatie 3 (mainospalaveri), Helsingin yliopistollisen eläinsairaalan Pieneläinklinikka Hämeentie 57 (pieneläinklinikka), porraskäytävä Laivastokatu 14 A (Vatanen ja jänis porraskäytävässä), Postipankin tietokonekeskus Kaivokatu 6 (Vatanen hävittää henkilötietonsa), rautatieaseman asemahalli (Vatanen ostaa junalipun), Helsingin Asemaravintola (Vatanen asemaravintolassa), asunto Gyldénintie 1 1. krs. (Leila Heikkisen asunto), Helsingin kaupungin Raastuvanoikeuden 1 . osasto Aleksanterinkatu 20 (Vatanen oikeudessa), Helsingin lääninvankila Vyökatu 1-3 (vankila)

Heinola: Heinolan Seurahuone Lampikatu 22 (Miettinen suree Vatasen katoamista, Miettinen soittaa Vatasen vaimolle, Vatasen huone matkustajakodissa, Vatanen täyttää yöpymisilmoituksen, Huhtinen yleisöpuhelimessa), kaupungineläinlääkärin vastaanotto Maaherrankatu 1 (eläinlääkäri), ravintola Heinolan Liikehotelli Savontie 5 (Vatanen ravintolassa jäniksen kanssa), Suomen Yhdyspankin konttori Torikatu 8 (pankki)

Sonkajärvi: heinälato Oinasjärven Teklimäellä (Vatanen herää heinäladossa), Sonkajärven poliisiasema Rutakontie 28 (poliisiaseman putka), Valtionrautateiden lomamökki Lautalammella (kalasauna)

Nurmijärvi: kiinteistö (Vatanen riistanhoitopiirin valvojan puheilla)

Sipoo: Nikkilän poliisiasema Mixintie 14 (Vatanen poliisiasemalla), rakennus Kalle Holmbergin maatilalla Boxissa (Vatanen asettuu yöpuulle autiotilalla)

Savukoski: Ettisselän kämppä (Vittumaisenojan kämppä)

Kittilä: kämppä Taatsilla (Kaartisen kämppä)

henkilöauto Lada Combi (Vatasen työmatka), taksiauto Opel Rekord (Miettinen palaa Vatasen katoamispaikalle), linja-auto Scania (lapset silittelevät jänistä), taksiauto Opel (jänis syö takaikkunalla), taksiauto (Vatanen taksissa)

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Studiot
Helsinki: Elokuvaosakeyhtiö Filminorin toimisto Laivastokatu 8-10 D (Vatanen puhelimessa Huhtisen kanssa)

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Kuvausaika
5.7. - syksy, marraskuu 1977

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.

Sisältöseloste
Mainosmies Kaarlo Vatanen herää, laittaa aamiaista ja lähtee työhön vaimonsa nyrpeän aamuilmeen saattelemana. Työpaikalla hän saa kuulla esimieheltään Huhtiselta, että hän ei ole ajan uusien haasteiden tasalla. Huhtinen määrää Vatasen työmatkalle Kouvolaan, missä asiakas ei ole tyytyväinen uuden deodoranttinsa mainoskampanjaan. Matkan ja neuvottelun ajan Vatanen on muissa maailmoissa. Kun Vatanen ja hänen työtoverinsa, valokuvaaja Miettinen, jatkavat matkaa Jyväskylään, heidän autonsa törmää jäniksenpoikaan lähellä Heinolaa. Vatanen löytää loukkaantuneen jäniksen metsästä ja jää sen seuraan pimenevään iltaan huolimatta työtoverin huhuiluista; tämä jatkaa matkaa Heinolaan, mutta palaa huonon omantunnon vallassa taksilla keskellä yötä etsimään Vatasta - jälleen turhaan.

Vatanen yöpyy jäniksen kanssa heinäladossa, peseytyy purossa ja heittää solmionsa veteen. Hän etsii käsiinsä lähimmän eläinlääkärin, joka lastoittaa jäniksen jalan ja antaa hoito-ohjeet. Vatanen myy puhelimitse veneensä 11 000 markan hintaan ja pyytää rahat pikamääräyksenä Heinolan SYP:iin. Yllätyksekseen Vatanen näkee vaimonsa odottavan pankissa ja perääntyy kiireesti. Kun hän huomaa Huhtisen läheisessä ravintolassa, hän soittaa tälle ja sopii tapaamisesta, minkä tuloksena Huhtinen hakee vaimon pankista ja Vatanen pääsee nostamaan rahat.

Vatanen jatkaa matkaansa Mikkeliin, missä riistanhoitopiirin valvoja kirjoittaa hänelle virallisen luvan jäniksen pitoon ja antaa ruokkimisohjeet. Vatasen seuraava etappi on Kuopio, jonka torilla hän ostaa arvan ja voittaa stereot: niitä raahaten ja täynnä vapauden tunnetta hän suuntaa metsään ja nukahtaa luonnon helmaan. Sade ajaa hänet jälleen ihmisten ilmoille, missä yritys kaupata stereoita vastaantulevalle mummolle johtaa Vatasen pidätykseen. Poliisit ovat epäluuloisia sekä stereoiden että Vataselta löytyvän suuren rahasumman alkuperästä, mutta riistanvalvojan dokumentti, tarkistussoitot ja jänis hellyttävät heidät; muuan poliisi suostuu vaihtamaan saappaansa stereoihin. Vatanen torkkuu poliisilaitoksella, kunnes nimismies herättää hänet ja kutsuu mukaansa kalasaunalleen, missä Vatanen tutustuu Hannikaiseen, sairaseläkkeellä olevaan Kiuruveden entiseen nimismieheen ja tämän harrastukseen: pohdintaan presidentti Kekkosen kallonmuodosta ja teoriaan, että Kekkosella on 1960-luvun lopulta lähtien ollut kaksoisolento.

Hälytys metsäpalon sammutukseen katkaisee Vatasen ja Hannikaisen idyllisen lomailun. Palon edetessä Vatanen jää loukkuun yhdessä pontikankeittäjä Salosensaaren kanssa: he pelastautuvat veteen ja naukkailevat pänikästä odottaessaan palon laantumista. Väsynyt puskutraktorin ajaja menettää malttinsa keittopadan ääressä, ajaa padan kumoon ja koneensa suoraan järveen. Lupauksensa mukaisesti Hannikainen lähettää jäniksen Vataselle. Eläinlääkäri toteaa jäniksen jalan parantuneen. Kumppanukset yöpyvät autiotalossa, minne aamulla, Vatasen pilkkoessa puita kiitokseksi, saapuu kaksi metsästäjää, jotka syyttävät Vatasta varkaaksi ja ajavat tämän puuhun yhdessä jäniksen kanssa. Paistin toivossa ja juopuneina he uhkaavat ampua myös Vatasen, mutta aikansa odotettuaan he luopuvat aikeestaan.

Vatasen matka jatkuu Sodankylän kautta pohjoiseen. Hän leiriytyy erämaassa ja suunnistaa Vittumaisenojan kämpälle, missä hän toivoo vihdoinkin saavansa olla rauhassa. Radiosta hän kuitenkin pian kuulee itseään koskevan tiedotuksen ja pyynnön ottaa yhteyttä vaimoon: tuskastuneena hän heittää radion puroon. Kohta hän havahtuu helikopterin ääneen: joukko ulkomaisia turisteja ilmestyy tutustumaan "väärentämättömään erämaan mieheen". Italialainen nainen saa sumuttimellaan Vatasen hermostumaan. Nainen haluaa myös jäniksen, kunnes tämä sotkee ruokapöydän ja jättää papanoitaan keittolautasille. "Olen saanut tarpeeksi paskamaailmastanne", Vatanen vastaa englanniksi naisen kutsuun lähteä kanssaan Italiaan.

Sorsanmetsästysaikaan Vatanen lainaa haulikon ja ampuu lintuja. Jänis sairastuu ja Vatanen lähtee kuljettamaan sitä eläinlääkärille Sodankylään. Matkalla hän kohtaa erakon, joka sodan jälkeen on paennut Lappiin ja jota kohtaan jänis tuntee outoa vetovoimaa. Illalla Vatanen näkee miehen puhuvan jänikselle, aamulla molemmat ovat poissa: viitteet seitauskon eläinuhreihin saavat vahvistuksen, kun Vatanen löytää jäniksen vanhalta uhrikiveltä.

Vatanen matkustaa lentokoneella Helsinkiin ja toimittaa jäniksen pieneläinklinikalle, missä sen todetaan kärsivän jostakin tuntemattomasta viruksesta. Vatanen uskaltautuu kotiinsa, missä vaimo ryhtyy luettelemaan miehen laiminlyöntejä: asuntolainan lyhennys ja muut laskut ovat maksamatta, lisäksi Vatanen on sotilaskarkuri jätettyään menemättä kertausharjoituksiin. "Meidät on vangittu kortistoihin", Vatanen päättelee ja osallistuu tietokonekeskuksen esittelykierrokselle, jonka aikana hän tuhoaa omat tietonsa sisältävän magneettinauhan.

Vatanen ostaa junalipun Rovaniemelle ja kohottaa asemaravintolassa maljan "vapaudelle". Hän herää viiden päivän kuluttua Turussa, tarmokkaan lakinaisen Leilan hoivissa ja saa tietää olevansa kihloissa tämän kanssa. Leila hoitaa puolustusta oikeudenkäynnissä, jossa Vatasta syytetään paitsi vaimon esittämistä laiminlyönneistä myös tietokannan ja deodoranttimainosten tuhoamisesta. "Te syytätte minua siitä, että en halua elää teidän kanssanne ja olla teidän kirjoissanne ja tilastoissanne", Vatanen heittäytyy puolustamaan itseään. "Minä väitän, että ihmisen arvoinen elämä on mahdollista enää poikkeustapauksessa ja minä olen sen löytänyt", hän jatkaa ja tuo esille myös ilmakehän otsonikerrosten tuhoutumisen ja ydinsaasteiden ongelman. Leila keskeyttää Vatasen puheen ja pyytää lykkäystä.

Vatanen joutuu tutkintovankeuteen. Leila käy katsomassa häntä ja kertoo järjestäneensä avioeron, maksaneensa laskut, kirjoittaneensa Vatasen jälleen sisään yhteiskuntaan ja järjestäneensä tälle entisen työpaikan takaisin, paremmalla palkalla ja uuden ympäristönsuojeluprojektin merkeissä. Kotonaan Leila huomaa jäniksen karanneen häkistään. Vankilassa Vatanen avaa seliinsä ikkunan ja näkee jäniksen lumisella sisäpihalla. Ruokailun yhteydessä Vatasen selli havaitaan tyhjäksi, vain sormus on jäänyt lavitsalle. Hiihtoladun vieressä näkyvät jäniksen jäljet, kuva avautuu pohjoiseen talvimaisemaan.

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Risto Jarvan viimeiseksi jäänyt elokuva sai lähes yksimielisen kiittävän vastaanoton. "Jäniksen vuosi osoittaa Risto Jarvan olleen parhaassa luomisvoimassaan", kirjoitti Erkka Lehtola (Aamulehti 24.12.1977). "Elokuvasta ei tarkoitettu suurta, ohjaajalle tärkeiden teemojen kokoajaa - mutta siitä tuli traagisesti päättyneen uran kaunis, koskettava päätös, joka osoittaa vakuuttavasti yhden keskeisen ominaisuuden Risto Jarvan hienossa urassa: hän oli herkkä, oivaltava taiteilija; hän ei käyttänyt suuria eleitä mutta pääsi sitä syvemmälle ja liikahdutti elokuvillaan ihmisiä, heidän tuntojaan."

"Jäniksen vuosi on mittava pääte mittavalle elokuvaohjaajan uralle", arvioi myös Leo Stålhammar (Suomenmaa 30.12.1977), joka näki Jarvan jäähyväiselokuvan "sekä synteesinä aikaisemmasta tuotannosta että viitteenä siitä mitä uutta olisi ollut odotettavissa Jarvan taiteellisella uralla". "Joka tapauksessa Jäniksen vuosi on Jarvan herkkävireisin elokuva. Siinä hän suorastaan taiturimaisella tavalla käyttää pieniä seikkoja herättämään katsojassa parhaimmillaan huikeita näköaloja."

Paula Talaskiven (Helsingin Sanomat 24.12.1977) mukaan Jäniksen vuosi "Yhden miehen sodan rinnalla on Jarvan sekä ulkonaisesti että sisäisesti kaunein, ehkä myös lämminhenkisin, mahdollisesti merkittävinkin elokuva. Jäniksen vuosi iskee näet omalla kauniilla ja hellästi pisteliäällä tavallaan suoraan aikamme erääseen tyypilliseen ja salassa yltyvään sairauteen: ihmisen ja luonnon vieraantumiseen toisistaan. [- -] Arto Paasilinnan alkujaan keksimän Jäniksen myötä Risto Jarva elokuvassa kehittää sekä innoittavasti hauskan että syvimmältään peräti murheellisen nykyodysseian."

"Jarvas storverk", otsikoi Greta Brotherus (Hufvudstadsbladet 24.12.1977) ja jatkoi: "Den så tragiskt bortgångna Risto Jarva har lämnat efter sig en film som höjer sig skyhögt över det mesta som har producerats här i landet och också i Jarvas egen produktion framstår som det slutliga mästerverket. Författaren Arto Paasilinnas satir har av Jarva på ett mycket lyckligt sätt överflyttas i bild. [- -] Varm i sinnet blir man också inför filmens fabel. Reklammannen Vatanen kommer under sin flykt undan samhället och dess onaturliga krav att skönt förkroppsliga en frihetsdröm som är svår att förverkliga och när slutbilderna till sist får sagans form antar sagan poetiska dimensioner."

"Joitakin muita pieniä rikkeitä elokuvasta löytynee", kirjoitti Martti Savo (Kansan Uutiset 31.12.1977) eräiden varaustensa jälkeen, "mutta kaikki ne ovat verrattain mitättömiä suhteessa Jäniksen vuoden jättämään kestävään yleiseen vaikutelmaan ja sen herättämiin ajatuksiin, jotka useissa kohdin liittyvät suoraan siihen maailmankuvaan, jota Risto Jarva on pyrkinyt jo vuosia johdonmukaisesti välittämään elokuvissaan."

Myös Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 24.12.1977) saattoi varauksineen summata: "[- -] kokonaisuutena se on ilahduttava elokuva, joka ei pohjimmaisen asiansa täyttä vakavuutta, protestinsa terää unohda absurdeimmissakaan koomisissa tilannehuipennuksissa. Antti Peippo on taltioinut elokuvaan luonnon näkymiä, jotka visuaalisessa loistossaan tuntuvat täysin uusilta, ennennäkemättömiltä. Rikas teos, todellinen suomalaisen elokuvan joululahja katsojilleen."

Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat 23.12., 30.12.1977) näki elokuvan keskeisen panoksen "ihmisen ja luonnon ristiriidan tai sopusoinnun maalauksellisessa, hätäilemättömässä kuvauksessa: "Ihmisen ja luonnon yhteys on tavoitettu milloin kauniisti ja lämpimästi, milloin irvokkaana yhteentörmäyksenä kuten jetset-seurueen erämaaretkellä. Elokuvan ihmiset ovat kuin ohimennen mutta sitäkin tarkemmin ja syventyneemmin hahmotettuja. Poikkeuksena tietysti Vatanen, jonka tulkkina Antti Litja saa irti toistaiseksi kenties parhaan, kaikessa vähäeleisyydessään ilmeikkäimmän osasuorituksensa. Hänen kasvoillaan näkyvät sekä kulumisen että lapsenomaisen viattomuuden merkit. Hänen olemuksensa, kuten koko elokuva, tuntuu sykkivän sekä kaupungin stressaavaa että luonnon hiljaista, vankkumattoman tarkoituksenmukaista rytmiä."

"Jäniksen vuosi on vapautuneisuudessaan Jarvan paras komedia, ja ylipäänsäkin ohjaajan onnistuneimpia elokuvia", tiivisti Markku Tuuli (Katso 52/1977). "Kaikki tuntuu siinä olevan paikallaan: aiheen vaatima luonnon ja teknologian vastakkaisuuden painotus, Antti Litjan näyttelijäsuoritus, Antti Peipon uljas kameratyö ja ennen kaikkea jäniksen hykerryttävä luonnekuvaus."

Jäniksen vuoden vastaanotto ulkomailla osoitti, että suomalaisen kritiikin ylistykset eivät olleet mitään ylimääräistä hienotunteisuutta Jarvan ennenaikaisen kuoleman edessä. Jo 1970-luvun puolella Jäniksen vuosi matkasi kiitosten saattelemana lukuisilla festivaaleilla ja sai myös teatterilevityksen monissa maissa. "Ett avundsvärt testamente", otsikoi Jurgen Schildt (Aftonbladet 28.8.1979) Tukholman ensi-illan yhteydessä ja kirjoitti: "Det är varken första eller sista gången en utbrytare ägnat sig åt den absurda och förnuftslösa frihetsdrömmen. Men vackrare än hos Risto Jarva, denne döde och 43-årige revoltör, har jag nog sällan sett den illustrerad."

"Man kan bara beundra Jarvas säkra hand hela vägen", säesti Hanserik Hjertén (Dagens Nyheter 26.3., 28.8.1978). "För idén att spela ut vänskapen mellan en hare och en människa mot dagens förgiftade samhälle är inte utan sina sentimentala fallgropar, men Jarva klarar dem galant genom sitt rörliga bildsinne och goda humör. [- -] Så Jarvas hare gömmer man i hjärtat. Gack åstad och gör sammanlunda!"

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Taustaa
Jäniksen vuosi oli tuotteliaan Arto Paasilinnan romaaneista ensimmäinen, joka muuntui myös elokuvaksi ja Risto Jarvan ohjaamista elokuvista ainoa, joka ei perustunut alkuperäisaiheeseen. Alkuperäisen käsikirjoituksen laati kirjailija Paasilinna yhdessä Jarvan ja tuottaja Kullervo Kukkasjärven kanssa. Kirjailija Jussi Kylätaskun lesken Marja-Liisa Voima-Kylätaskun puhelinhaastattelun 22.10.2019 ja elokuvaa koskevan Filminorin kirjanpidon mukaan lopullisen käsikirjoituksen laati aiempiakin Jarva-elokuvia käsikirjoittanut Jussi Kylätasku. Paasilinna ei halunnut, että Kylätaskun nimeä mainitaan elokuvan krediiteissä. Risto Jarva muokkasi käsikirjoitusta kuvausten kuluessa.

Miespääosaa esitti Antti Litja, kuten Jarvan kahdessa edellisessäkin elokuvassa. Jäniksiä elokuvaa varten hankittiin kaiken varalta yksitoista - kuvauksissa niistä käytettiin varsinaisesti kahta. Loppuhimmennyksen asemesta Jäniksen vuosi päättyy loppukirkastukseen. Kansainvälisestä versiosta on poistettu jakso, missä Kiuruveden eläkkeellä oleva nimismies Hannikainen pohtii Urho Kekkosen vuoden 1968 tienoilla muuttunutta olemusta.

Jäniksen vuoden yleisömenestys oli ensiesitysvuotensa kolmanneksi paras. Suomen elokuvasäätiö tuki tuotantoa 650 000 markalla, josta säätiölle palautui 325 000 markan lainaosuus, ja Mainos-TV televisio-oikeuksien ennakko-ostoin. Jälkikäteisenä laatutukena elokuvalle myönnettiin 90 000 markkaa. Risto Jarva sai postuumina tunnustuksena vuoden ohjaus-Jussin ja elokuvan käsikirjoitustyöryhmä Jussin yhteisesti. Portlandin elokuvajuhlilla 1981 Jäniksen vuosi palkittiin parhaana komediana.

Jäniksen vuosi jäi Risto Jarvan (s. 1934) viimeiseksi elokuvaksi - hän sai surmansa liikenneturmassa kutsuvierasesityksen jälkeisenä yönä 16.12.1977. Jarvan ensimmäinen elokuva oli ollut Yö vai päivä viisitoista vuotta aikaisemmin. Pitkiä elokuvia hänelle kertyi kaikkiaan yksitoista.

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Musiikki
1. Vaellus
Säv. ja sov. Markku Kopisto
1) Risto Pensola, klarinetti, ja Mikko Salo, huilu (off, alkutekstimusiikki), 1' 25".
2) Risto Pensola, klarinetti, ja Mikko Salo, huilu (off), neljään kertaan, yht. 2' 30".
3) Mikko Salo, panhuilu (off), 0' 15".
4) Risto Pensola, klarinetti (off), 0' 45".
5) Kari Karjalainen, B- ja piccolotrumpetti, Risto Pensola, klarinetti, Mikko Salo, huilu, Esa-Pekka Salonen, käyrätorvi, ja Heikki Simola, fagotti (off, loppumusiikki), 2' 10".
Levytys:
Musiikkia Risto Jarvan elokuvista (Markku Kopiston orkesteri); Love Records LRLP-265, 1978.


2. Nuotiotunnelma
Säv. ja sov. Markku Kopisto
1) Ole Halén, kitara, Seppo Hovi, harmonikka, Antti Hytti, kontrabasso, Risto Pensola, klarinetti, ja Mikko Salo, huilu (off), 1' 25".
2) muunnelma "Riistanvartija"; Seppo Hovi, harmonikka (off), kahdessa osassa, yht. 1' 30".
3) Es. Martti Turunen, huuliharppu (playback, Vesa Mäkelä, huuliharppu), 0' 25".
4) muunnelma "Onkiminen"; Ole Halén, kitara, Seppo Hovi, harmonikka, ja Risto Pensola, klarinetti (off), 1' 05".
5) Ole Halén, kitara, ja Risto Pensola, klarinetti (off), 0' 30".
Levytys:
Musiikkia Risto Jarvan elokuvista (Markku Kopiston orkesteri); Love Records LRLP-265,
1978.
Pasi Kaunisto (san. Juha Vainio, sov. Markku Johansson); Finnlevy FS-102, 1979.


3. Varhainen aamu
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Ole Halén, kitara, ja Mikko Salo, huilu (off), 1' 55".
Levytys:
Musiikkia Risto Jarvan elokuvista (Markku Kopiston orkesteri); Love Records LRLP-265, 1978.


4. Kioskilla / "Jenkka"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Seppo Hovi, harmonikka (off), kahdessa osassa, yht. 1' 20".
Levytys:
Musiikkia Risto Jarvan elokuvista (Markku Kopiston orkesteri); Love Records LRLP-265, 1978.


5. Kaarlo Vatanen
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Seppo Hovi, piano (off), kahteen kertaan, yht. 0' 45".
Levytys:
Musiikkia Risto Jarvan elokuvista (Markku Kopiston orkesteri); Love Records LRLP-265, 1978.


6. Kisällit kesällä / Kaks' kisälliä
Säv. Justeeri (= Kauko Käyhkö), san. Ville (= Vilho Koljonen)
Antti Litja, laulu (irtoääni), 0' 15".


7. Takaa-ajo
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Antti Hytti, sähköbasso, ja Risto Pensola, sopraano- ja tenorisaksofonit (off), kahteen kertaan, yht. 1' 00" .
Levytys:
Musiikkia Risto Jarvan elokuvista (Markku Kopiston orkesteri); Love Records LRLP-265, 1978.


8. Tuntureilla / "Vaellusta Lapissa"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
1) Ole Halén, kitara, Antti Hytti, kontrabasso, ja Risto Pensola, sopraanosaksofoni (off), 1' 20".
2) Antti Hytti, kontrabasso (off), 0' 35".
Levytys:
Musiikkia Risto Jarvan elokuvista (Markku Kopiston orkesteri); Love Records LRLP-265, 1978.


9. Kauppaopiston naiset
Säv., san. ja sov. Kari Peitsamo
Kari Peitsamo, laulu ja kitara, ja Ankkuli-yhtye (off, matkaradio), 0' 10".
Levytys:
Kari Peitsamo & Ankkuli; Love Records LRS-2163 ja LRLP-235, 1977.


10. Ma Bostella
Säv. Jan Troysen
Lapsikuoro, laulu, ja orkesteri (off, matkaradio), 1'05".
Levytys:
Selected Sound -levymerkillä.


11. Dream Mood
Säv. H. M. Majewski
Viihdeorkesteri (off), 0' 50".
Levytys:
Selected Sound -levymerkillä.


12. "Vatanen yönuotiolla"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Tero Sarikoski, patarummut (off), viiteen kertaan, yht. 1' 10".


13. "Kaartisen kämppä"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Risto Pensola, sopraanosaksofoni, ja Tero Sarikoski, patarummut (off), 0' 05".


14. "Hypnoosi"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Risto Pensola, sopraanosaksofoni, ja Tero Sarikoski, patarummut (off), 0' 30".


15. Vatanen pelastaa jäniksen seidalta / "Vatanen nousee seidalle"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Risto Pensola, sopraano- ja tenorisaksofonit, ja Tero Sarikoski, patarummut (off), 1' 00".


16. Like A Breeze
Säv. W. Tautz
Viihdeorkesteri (off, levysoitin), 3' 15".
Levytys:
Brüll-levymerkillä.

Huomautuksia:
Markku Kopiston säveltämilleen ja sovittamilleen taustamusiikin teemoille antamat nimet on ilmoitettu lainausmerkeissä.
Musiikkinumerot 3 ja 8 ovat muunnelmia Vaellusteemasta (numero 1 ). Myös musiikkinumero 15 muuttuu lopullaan em. teemaksi. Musiikkinumerossa 7 kuullaan aihelma musiikkinumerosta
5.
Ensimmäisen automatkan aikana kuullaan autoradiosta sekalaista viihdemusiikkia kolmessa osassa, yht. 0' 50", sekä miessolistin ja yhtyeen esittämää popmusiikkia, 0' 50", molemmat off. Asemaravintolassa viihdemusiikkia (off), 0' 05".
Markku Kopiston säveltämä ja sovittama taustamusiikki äänitettiin Love Recordsin studiolla 24.10., 9.11., 16.
11. ja 18.11.1977 sekä Vesa Mäkelän osuudet Filminorin toimistossa
27. ja 28.10.1977.

- Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan.
Kiitokset
Filminor kiittää avusta Ähtärin eläinpuistoa, Korkeasaaren eläintarhaa, Sonkajärven ja Lammin väkeä sekä Arto Paasilinnaa hyvästä aiheesta (alkutekstit)
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
23090
Tarkastuspäivä
14.12.1977
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
3530 m
Kesto/leikattu
129'
Veroluokka
VV
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
7
Tarkastusnumero
119918
Tarkastuspäivä
14.02.1979
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2735 m
Ikäraja
K7
Tarkastamolaji
1b Draama
Muut tiedot
Statens biografbyrå, O. Svensson.
Tarkastusnumero
T-23090
Tarkastuspäivä
25.05.1988
Formaatti
video
Kesto/leikattu
124 min
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
1
Tarkastuttaja
Nordic Video Oy Ab
Tarkastusnumero
T-23090
Tarkastuspäivä
18.11.1993
Formaatti
video
Kesto/leikattu
123'52''
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastuttaja
Finnkino Video
Tarkastusnumero
T-23090
Tarkastuspäivä
29.11.1994
Formaatti
video
Pituus/leikattu
123'52"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
1
Tarkastuttaja
Videofirma Makuuni
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
02.10.2012
Formaatti
DVD
Perustelut
Ahdistus.
Kesto/leikattu
02:02:31
Ikäraja
7
Tekniset tiedot
Väri
väri, Fujicolor
Ääni
ääni
Kuvasuhde
1,66:1
Kesto
129 min